Historia

Sammon tarina alkoi vuonna 1909. Tämä lyhyt historiikki kattaa Sampo-konsernin keskeiset vaiheet itsenäistymistä edeltäviltä vuosilta nykyhetkeen.

The Finnish economy was leaning heavily on forestry at the start of the century. Sampo was the first insurance company to offer a forest insurance policy.
1910

Turkulainen Sampo laajensi toimintaansa maaseudulle ja kehitti uudenlaisia vakuutuksia. Vuosikymmenen lopulla vastassa olivat kansalaissota ja huutava elintarvikepula.

Photo: Sampo’s organizing committee meeting at the Turku office in 1911.

Sampo’s organizing committee meeting at the Turku office in 1911.

9.30–16.00

Sammon työntekijöiden virallinen työaika vuodelta 1913. Keskellä päivää oli tauko virvokkeiden nauttimista varten.

Sampo tähysi alusta asti koko maan markkinoille. Talvella 1917 Sammon historiaan kirjattiin poikkeuksellinen ajanjakso: Eräällä vakuutusyhtiön tarkastajalla oli käytössään yhtiön ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt hankintahevonen. Vakuutustarkastaja ajeli hevoskärryillä kolme kuukautta Keski-Suomessa hankkimassa asiakkaita.

Vuosikymmenen alkupuolella Suomen talous kasvoi. Sahatavaran vienti nousi vuonna 1914 ennätyslukemiin, ja samana vuonna Sampo toi metsävakuutuksen ensimmäisenä Suomen markkinoille. Yhtiö ideoi ja kehitteli myös uusia vakuutuslajeja. Esimerkiksi raesadevakuutus ja eläinvakuutus kotieläinten pakko-ottojen varalle jäivät kuitenkin idean tasolle.

Sampo kehitti toimintaansa: Vuonna 1912 yhtiöön perustettiin päätoiminen toimitusjohtajan virka – siihen saakka asiat oli hoidettu johtokunnan kesken. Pääkonttoriin hankittiin puhelinjärjestelmä ja sähkölaskukone. Vanhat tavat pitivät kuitenkin pintansa uusien rinnalla, ja esimerkiksi palo-osaston johtaja sai maineen nopeana helmitaulun käyttäjänä.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi talouden noususuhdanteen. Suomessa tilanne kriisiytyi vuoden 1917 syksyllä, jolloin maata kurittivat inflaatio, työttömyys ja elintarvikepula. Seuraavana vuonna kansalaissodan aikaan punaiset miehittivät Turkua, ja kaupungin liiketoiminta oli pysähdyksissä. Sammossa yritettiin tehdä töitä, vaikka punakaartilaiset takavarikoivat konttorista koneita ja valvoivat välillä työntekoa paikan päällä.

Kansalaissodan jälkeen pahimman nälän aikaan Sampo turvasi henkilökuntansa ruokahuollon ja työkyvyn vuokraamalla kesällä 1918 Vehmaalta Böhlen tilan. Pääkonttoriin perustettiin jakelupiste, jossa johtohenkilöiden vaimot jakoivat tilalla tuotettuja elintarvikkeita.