Historia
Sammon tarina alkoi vuonna 1909. Tämä lyhyt historiikki kattaa Sampo-konsernin keskeiset vaiheet itsenäistymistä edeltäviltä vuosilta nykyhetkeen.
Toinen maailmansota suisti myös Sammon työntekijöiden arjen raiteiltaan. Sota-aika teki vakuutusyhtiöistä tärkeitä kansantalouden vakauttajia.
Holding on to the joy of life in wartime through dances and social gatherings.
1944
Sampoon perustettiin kerhotoimikunta, joka järjesti henkilökunnan yhteisiä rientoja.
Turun pommitukset alkoivat loppuvuodesta 1939 ja vaikeuttivat sampolaisten työskentelyä Turun keskustassa sijainneessa pääkonttorissa. Vuodenvaihteessa 1940 työaikoja muutettiin pahimpien pommitusten välttämiseksi. Jonkin aikaa töitä tehtiin kello neljästä iltakymmeneen. Välillä työpäivä jakautui kahteen osaan: aamuyhdeksästä yhteentoista, ja illalla kello neljästä kahdeksaan.
Helmikuussa 1940 pääkonttorin arki sai uuden käänteen. Pommit osuivat konttorin katolle ja edustalle. Konttorirakennus vaurioitui, ja työskentely siirrettiin joksikin aikaa talon pommisuojaan.
Sotien aikana vakuutusyhtiöiden merkitys kasvoi, ja ne nähtiin tärkeinä kansantalouden vakauttajina. Palo- ja tapaturmavakuutuksista tuli Sammon myydyimpiä tuotteita. Palovakuutusten myynnin ohella kasvoi kuitenkin myös vahinkojen määrä, mikä söi Sammon toiminnan kannattavuutta.
Yhtiön taloutta heiluttivat menetetyn Karjalan alueelta syntyvät tappiot, joita koitui erityisesti lainoitettujen kiinteistöjen tuhoutumisesta. Rajan taakse jäi myös yhtiön Viipurin konttori.
Vaikeuksista huolimatta Suomen talous elpyi, ja vuodesta 1948 eteenpäin talouskasvu oli kiivaampaa kuin koskaan aiemmin. Myös Sampo hyötyi kasvusta. Yhtiö alkoi perustaa sivukonttoreita suurimpiin kaupunkeihin. Työlle tarvittiin lisää tekijöitä, ja vuosikymmenen lopulla Sammon toimihenkilöiden määrä oli kasvanut jo yli kahdensadan.