Sampo-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2015

VUODEN 2015 KOLMAS VUOSINELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin heinä - syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 460 miljoonaa euroa (452). Osakekohtainen tulos säilyi vakaana ja oli 0,71 euroa (0,71). Osakekohtainen tulos markkina-arvoin laski -0,21 euroon (0,55).

Osakekohtainen substanssi laski vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 2,24 euroa 22,77 euroon. Osakekohtaista substanssia alensi Nordea-omistuksen arvostuseron aleneminen ja pääomamarkkinoiden yleinen heikko kehitys. Nordea-omistukseen liittyvän arvostuseron aleneminen heikensi Sammon osakekohtaista substanssia 2,11 euroa.

Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli kolmannella vuosineljänneksellä 83,8 prosenttia (86,9). Tulos ennen veroja kasvoi 245 miljoonaan euroon (228). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin vahinkovakuutustoiminnan tulokseen 13 miljoonaa euroa (18).

Nordean kolmannen vuosineljänneksen 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 159 miljoonaa euroa (192).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 52 miljoonaa euroa (40). Maksutulo aleni 14 prosenttia 162 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 188 miljoonasta eurosta.

RAPORTOINTIKÄYTÄNNÖN MUUTOS 1.1.2016 ALKAEN

Eduskunta on hyväksynyt arvopaperimarkkinalakiin tehtävät muutokset, joilla implementoidaan avoimuusdirektiivin muutos. Muutokset tulevat voimaan 26.11.2015. Muutosten voimaan tultua listayhtiöillä ei ole enää velvoitetta julkaista osavuosikatsauksia ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä. Listayhtiöillä on jatkossa velvollisuus julkistaa vain tilinpäätös ja puolivuosikatsaus. 

Nasdaq Helsinki tekee vastaavan muutoksen sääntöihinsä. Sampo-konserni on päättänyt siirtyä uuteen raportointikäytäntöön, joka huomioi paremmin Sampo-konsernin liiketoimintojen erityispiirteet, alan vakiintuneet käytännöt ja sijoittajien odotukset. Muutoksesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin Sampo-konsernin tiedonantopolitiikassa, jota on päivitetty Sammon hallituksen päätöksellä 5.11.2015. Tiedonantopolitiikka on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/fi/hallinnointi/tiedonantopolitiikka.

Sampo julkaisee vuodesta 2016 alkaen tammi-maaliskuun ja tammi-syyskuun raporttinsa lyhennetyssä muodossa. Muutos ei heikennä sijoittajille yhtiöstä annettavan informaation laatua ja raportointi säilyy jatkossakin johdonmukaisena.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja nousi 756 miljoonaan euroon (711). Yhdistetty kulusuhde parani 84,6 prosenttiin (87,8), ja riskisuhde heikkeni 67,1 prosenttiin (65,4). Tunnuslukuihin vaikutti vuoden 2015 toisen neljänneksen kaksi kertaluonteista erää: annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku ja Norjan-toimintojen henkilöstön eläkeuudistus. Kertaluonteisten erien vaikutus pois lukien tammi-syyskuun 2015 yhdistetty kulusuhde oli 86,1 prosenttia. Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta yhdisteltävä tulososuus Sammon tammi-syyskuun 2015 tuloksesta oli 37 miljoonaa euroa (44).

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta kasvatettiin 83 miljoonalla eurolla tammi-syyskuussa 2015 (korvausvastuuta purettiin vertailuajankohtana 18 miljoonalla eurolla). Korvausvastuun vahvistamiseen vaikuttivat suurelta osin yhteensä 112 miljoonan euron suuruiset diskonttokoron alennukset. Oman pääoman tuotto laski 18,6 prosenttiin (22,2). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto aleni syyskuun 2015 loppuun mennessä 390 miljoonaan euroon (507). Vakuutustekninen tulos oli 522 miljoonaa euroa (441). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) parani 16,0 prosenttiin (13,1).

Suomessa toisella vuosineljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus heikensi kaikkien vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia Suomessa ja heikensi merkittävästi Suomen tammi-syyskuun 2015 maakohtaista tulosta. Ruotsissa riskisuhde parani 10,1 prosenttiyksikköä, josta osan selittää suurvahinkojen korvauskulujen jääminen vuodentakaista alhaisemmiksi. Annuiteettien diskonttaamiseen Ruotsissa käytettävä korko laski syyskuun 2015 loppuun mennessä 0,01-prosenttiyksikköä 0,40 prosenttiin. Tämä laski kolmannen vuosineljänneksen tulosta Ruotsissa miljoonalla eurolla. Suurvahingoista maksettiin korvauskuluja 6 miljoonaa euroa odotettua vähemmän.

Bruttovakuutusmaksutulo aleni 3 659 miljoonaan euroon (3 724). Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi hienoisesti. Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminnoissa, mutta laski Yritys- ja Suurasiakastoiminnoissa.

Toimintakulusuhde parani 17,6 prosenttiin (22,5) ja liikekulusuhde 11,8 prosenttiin (16,6). Molempia kulusuhteita vahvisti Ifin Norjassa vuoden 2015 toisella neljänneksellä kirjaama kertaluonteinen eläkejärjestelmän muutos. Kyseinen kertaluonteinen erä pois lukien toimintakulusuhde oli 22,3 prosenttia ja liikekulusuhde 16,5 prosenttia.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.9.2015 yhteensä 11,5 miljardia euroa (11,5). Tästä 74 prosenttia oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin (75), 14 prosenttia rahamarkkinainstrumentteihin (13) ja 12 prosenttia osakkeisiin (12). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 234 miljoonaa euroa (278). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin tammi - syyskuussa 2015 oli 0,9 prosenttia (3,6). Korkosijoitusten duraatio oli 1,0 vuotta (1,0) ja keskimääräinen maturiteetti 2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia (2,5).

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti syyskuun 2015 lopussa 860 440 497 Nordean osaketta, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Yhden osakkeen keskihinta oli 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,24 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli syyskuun lopussa 9,91 euroa. Nordeaa käsitellään Sammon konsernitilipäätöksessä osakkuusyhtiönä.

Talletusmarginaaleihin kohdistui edelleen paineita, ja luotonannon kasvu oli hidasta. Rahoituskate pieneni tammi-syyskuussa 2015 viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 6 prosenttia euroissa.

Liikevoitto nousi 13 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 11 prosenttia euroissa pois lukien kertaluonteiset erät. Kulu/tuotto-suhde parani 3,1 prosenttiyksikköä 46,4 prosenttiin. Tuotot kasvoivat viime vuoden tammi-syyskuusta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 2 prosenttia euroissa.

Liiketoiminnan kulut laskivat 2 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 4 prosenttia euroissa pois lukien kertaluonteiset erät.

Nettomääräiset luottotappiot pienenivät 337 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia (0,15 prosenttia vuoden 2014 tammi-syyskuussa).

Tulos kasvoi 15 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa ja oli 2 814 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutokset pienensivät tuottoja ja kuluja noin 2 prosenttiyksikköä ja luotto- ja talletusvolyymeja noin 3 prosenttiyksikköä, kun lukuja verrataan vuoden 2014 tammi-syyskuun lukuihin.

Nordean säästämisen ja sijoittamisen tuotteisiin saatiin yhä runsaasti uutta varallisuutta varallisuusarvojen laskusta huolimatta. Hoidossa oleva varallisuus on kasvanut vuoden aikana 19 miljardia euroa eli 7 prosenttia, kun uutta varallisuutta on saatu hoidettavaksi runsain mitoin.

Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli vuoden 2015 kolmannen neljänneksen lopussa 16,3 prosenttia, kun se edellisneljänneksen lopussa oli 16,0 prosenttia. Valuuttakurssivaikutukset heikensivät ydinvakavaraisuussuhdetta, mutta vahva tulos ja riskipainotettujen erien pieneneminen paransivat sitä. Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin nousi 18,2 prosenttiin ja vakavaraisuussuhde parani 20,7 prosentista 21,3 prosenttiin.

Lisätietoja Nordea Bank AB:sta ja sen vuoden 2015 tammi-syyskuun tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.

Henkivakuutus            

Henkivakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 132 miljoonaa euroa (112). Laskuperustekorkoisen vastuuvelan korkotäydennystä laajennettiin heinä-syyskuussa 2015 vuoteen 2018, mikä heikensi kolmannen vuosineljänneksen tulosta 13 miljoonalla eurolla. Tuottovaateet vuosille 2015-2018 ovat aikajärjestyksessä 1,0 prosenttia, 1,25 prosenttia, 1,5 prosenttia ja 3,0 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Mandatum Life on täydentänyt alhaisen korkotason vuoksi vastuuvelkaansa 224 miljoonalla euroa (135). Luvussa ei ole huomioitu ns. eriytettyyn kantaan liittyvää 232 miljoonan euron täydennystä.

Oman pääoman tuotto (RoE) laski pääasiassa korkotäydennysten kasvattamisen seurauksena 5,3 prosenttiin (10,8). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos laski verojen jälkeen 50 miljoonaan euroon (103). Käyvän arvon rahasto oli 450 miljoonaa euroa (508).

Vakuutusmaksutulo kasvoi 9 prosenttia 838 miljoonaan euroon (772) tammi-syyskuussa 2015. Markkinaosuus oli Suomessa 17,3 prosenttia (17,4). Kustannusliikkeen tulos nousi vuoden 2015 tammi-syyskuussa kaikkien aikojen ennätykseensä 20 miljoonaan euroon (15). Riskiliikkeen tulos oli 15 miljoonaa euroa (13).

Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli syyskuun 2015 lopussa 5,6 miljardia euroa (5,3). Sijoitussidonnainen vastuuvelka laski 0,3 miljardia euroa maaliskuun 2015 lopun ennätyksestä pääomamarkkinoiden vaikean tilanteen vuoksi. Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 23 miljoonaa euroa (258).

Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä laski 5,0 miljardiin euroon (5,1), josta Mandatum Lifen alkuperäinen laskuperusteinen vakuutuskanta oli 3,8 miljardia euroa (3,8) ja eriytetty kanta 1,2 miljardia euroa (1,2). Korkeamman laskuperustekoron (3,5 ja 4,5 prosenttia) vakuutuskannat jatkoivat tammi-syyskuussa 2015 pienenemistään suunnitellusti 154 miljoonalla eurolla, mutta tehdyt korkotäydennykset pitivät laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrän lähes ennallaan.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva omaisuus oli 30.9.2015 markkina-arvoin 5,3 miljardia euroa (5,3), josta 45 prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 10 prosenttia (23) rahamarkkinoille, 29 prosenttia (30) osakkeisiin ja 16 prosenttia (15) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tammi-syyskuussa 2015 sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 3,7 prosenttia (3,9). Korkosijoitusten duraatio oli syyskuun 2015 lopussa 2,0 vuotta (1,6) ja keskimääräinen maturiteetti 2,7 vuotta (1,9). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 3,2 prosenttia (3,5).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa (1,3), josta 69 prosenttia (48) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 11 prosenttia (33) rahamarkkinoille, 10 prosenttia (8) osakkeisiin ja 10 prosenttia (11) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 2,3 prosenttia tammi-syyskuussa 2015. Syyskuun 2015 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,1 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 3,6 vuotta. Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,3 prosenttia.

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 589 miljoonaa (491), josta 577 miljoonaa euroa (501) tuli Nordean tammi-syyskuun 2015 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean tulososuutta oli 12 miljoonaa euroa (-10). Ruotsin kruunun kurssimuutokset kasvattivat segmentin tulosta kolmannella vuosineljänneksellä 11 miljoonalla eurolla. Kaikkien valuuttakurssivaihteluiden vaikutus tammi-syyskuun 2015 tulokseen oli yhteensä 24 miljoonaa euroa.

Sampo Oyj:llä oli 30.9.2015 velkarahoitusta 2 284 miljoonaa euroa (2 192) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 630 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 503 miljoonan euron arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja ja 21 miljoonaa euroa muita korkoinstrumentteja. Nettovelka kasvoi 1 654 miljoonaan euroon (960) tammi-syyskuussa 2015. Nettovelkalaskelmassa huomioidaan vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 35 prosenttia (31) yhtiön omasta pääomasta ja ns. financial leverage 26 prosenttia (24).

Sampo Oyj:n taseessa 30.9.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 984 miljoonan euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 300 miljoonan euron (305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli koronvaihtosopimukset huomioiden syyskuun 2015 lopussa 1,52 prosenttia (1,74).

KONSERNIN VAKAVARAISUUS

Sampo-konserni on luokiteltu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta. Laki muuttuu 1.1.2016 alkaen vastaamaan Solvenssi II ja Basel III -vakavaraisuussääntelyä.

Sampo-konsernin vakuutustoiminnot ovat Solvenssi II -valmisteluissaan eri vaiheissa.

Mandatum Life käyttää Solvenssi II -laskelmissaan standardikaavaa. Yhtiö sai 11.8.2015 Suomen Finanssivalvonnalta luvan siirtymäsäännösten soveltamisesta vastuuvelan laskentaan. Mikäli siirtymäsäännöksiä sovellettaisiin 30.9.2015, arvioidut omat varat olisivat 1 860 miljoonaa euroa, jolloin ne ylittäisivät 1 189 miljoonan euron pääomavaateen. Vakavaraisuussuhde oli vahva, 156 prosenttia. Ilman vastuuvelkaan sovellettavaa siirtymäsäännöstä vakavaraisuussuhde olisi ollut 100 prosenttia.

If-konserni on useiden vuosien ajan käyttänyt sisäistä taloudellisen pääoman malliaan verratakseen riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin pääomiin. Yhtiö on vuodesta 2011 alkaen kehittänyt sisäistä taloudellisen pääoman malliaan viranomaisten kanssa ns. ennakkohakemusmenettelyssä, jotta malli vastaisi Solvenssi II -vaatimuksia. If aikoo jatkossakin käyttää osittaista sisäistä malliaan määritellessään Solvenssi II:n mukaisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR). Viranomaisille jätettiin hakemus kyseisen mallin hyväksynnälle kesäkuussa 2015.

Lupaprosessi ei valmistu 1.1.2016 mennessä. If-konserni käyttää siten 1.1.2016 alkaen Solvenssi II:n standardikaavaa ja viranomaisten hyväksyttyä osittaisen sisäisen mallin yhtiö ryhtyy käyttämään sitä. Standardikaavassa pääomavaatimus on karkeasti arvioiden 460 miljoonaa euroa suurempi kuin osittaisessa sisäisessä mallissa, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä If-konsernin pääomitukseen, sillä If-konsernin S&P:ltä saama A-luottoluokitus edellyttää huomattavasti suurempia pääomia. Solvenssi II:n standardimallin mukainen If-konsernin pääoman vaade olisi 30.9.2015 ollut 2 136 miljoonaa euroa ja omat varat 3 650 miljoonaa euroa. Osittaisella sisäisellä mallilla ne olisivat olleet 1 676 miljoonaa ja 3 830 miljoonaa euroa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2015

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2015.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2015 saavuttavan yhdistetty kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia. Vahinkovakuutustoiminnan koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi arvioidaan 86 - 88 prosenttia, kun ei huomioida Norjan eläkeuudistuksen ja Suomen annuiteettien diskonttauskoron muutoksen positiivista kokonaisvaikutusta.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä. Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto-, vakuutus- ja toimintaympäristöriskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoimintaan myös pitkällä aikavälillä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010

Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030

IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066

Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0495, +44 (0)20 3194 0552, +46 (0)8 566 42 702 tai +1 855 716 1597.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteensa 10.2.2016.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com