Sampo-konsernin tulos tammi-kesäkuulta 2015

Sampo-konsernin tulos ennen veroja tammi-kesäkuussa 2015 oli 1 015 miljoonaa euroa (861). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos kohosi 1 147 miljoonaan euroon (790).

- Osakekohtainen tulos oli 1,60 euroa (1,34). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos kasvoi 2,05 euroon (1,41). Konsernin oman pääoman tuotto oli 20,9 prosenttia (14,9). Osakekohtainen substanssi oli kesäkuun 2015 lopussa 25,01 euroa (22,63). Konsernin käyvän arvon rahasto kasvoi verojen jälkeen 1 153 miljoonaan euroon (1 017).

- Vahinkovakuutusliiketoiminnan tulokseen sisältyy kaksi kertaluonteista erää: Ifin Norjan-toimintojen eläkeuudistus ja Suomen annuiteettien diskonttokoron alennus. Diskonttokorkoa laskettiin Suomessa 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin. Eläkeuudistus kohensi vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015 tulosta 155 miljoonalla eurolla, ja koronalennus heikensi sitä 110 miljoonalla eurolla. Näiden seurauksena yhdistetty kulusuhde parani 2,2 prosenttiyksikköä 85,0 prosenttiin (88,3) tammi-kesäkuussa 2015. Kyseessä on Ifin historian paras tammi-kesäkuun yhdistetty kulusuhde, vaikka edellä mainittuja kertaluonteisia eriä ei otettaisi huomioon. Tulos ennen veroja kasvoi 511 miljoonaan euroon (483). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos nousi 488 miljoonaan euroon (392) ja oman pääoman tuotto oli 31,2 prosenttia (25,1).

- Nordean tammi-kesäkuun 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammolle 418 miljoonaa euroa (309). Nordean jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 33 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ja pankin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) nousi 16,0 prosenttiin vuoden 2015 toisen neljänneksen loppuun mennessä. Luottojen laatu pysyi vakaana ja nettomääräisten luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia.

- Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 81 miljoonaa euroa (73). Laskuperustekorkoisen vakuutuskannan korkotäydennystä kasvatettiin siten, että tuottovaade alennettiin 1,0 prosenttiin vuodelle 2015, 1,25 prosenttiin vuodelle 2016 ja 1,5 prosenttiin vuodelle 2017. Muutoksen negatiivinen tulosvaikutus oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 96 miljoonaa euroa. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos kasvoi 144 miljoonaan euroon (113). Oman pääoman tuotto oli 21,8 prosenttia (17,9).

*) Vertailuajankohta 31.12.2014

Osavuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla osavuosiraporttinsa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Osavuosikatsaus on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Vuoden 2015 toinen vuosineljännes lyhyesti

Sampo-konsernin huhti-kesäkuun 2015 tulos ennen veroja kohosi 528 miljoonaan euroon (465). Osakekohtainen tulos nousi 0,82 euroon (0,71). Osakekohtainen tulos markkina-arvoin oli 0,80 euroa (0,74).

Osakekohtainen substanssi aleni vuoden 2015 toisella neljänneksellä 2,01 euroa ja oli neljänneksen lopulla 25,01 euroa. Osakekohtaista substanssia alensi 28.4.2015 maksettu 1,95 euron osinko osakkeelta sekä Nordean ja Topdanmarkin arvostuserojen aleneminen, joiden vaikutus Sammon osakekohtaiseen substanssiin oli 0,89 euroa.

Vahinkovakuutusliiketoiminnan yhdistetty kulusuhde oli toisella vuosineljänneksellä 80,9 prosenttia (86,5). Ilman kertaluonteisia eriä yhdistetty kulusuhde olisi ollut 85,2 prosenttia. Tulos ennen veroja kasvoi 310 miljoonaan euroon (289). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin vahinkovakuutustoiminnan tulokseen 12 miljoonaa euroa (15).

Nordean huhti-kesäkuun 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 195 miljoonaa euroa (139).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 42 miljoonaa euroa (36). Laskuperustekorkoiseen vakuutuskantaan tehdyt korkotäydennykset rasittivat toisen vuosineljänneksen tulosta 96 miljoonalla eurolla. Maksutulo aleni 12 prosenttia 299 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 339 miljoonasta eurosta.

Solvenssi II -tilanne

Mandatum Life jätti huhtikuussa 2015 Suomen Finanssivalvonnalle hakemuksen siirtymäsäännösten soveltamisesta vastuuvelan laskentaan. Hakemusta täydennettiin toukokuussa Finanssivalvonnan pyynnöstä. Finanssivalvonta antoi siirtymäsäännösten käytölle hyväksyntänsä 11.8.2015. Siirtymäsäännösten soveltamisen jälkeen arvioidut omat varat, 2 095 miljoonaa euroa, ylittivät 1 350 miljoonan euron pääomavaateen ja vakavaraisuussuhde oli vahva, 155 prosenttia. Ilman vastuuvelkaan sovellettavaa siirtymäsäännöstä arvioidut omat varat olisivat 1 542 miljoonaa euroa, jolloin ne ylittäisivät kyseisen 1 350 miljoonan euron suuruisen pääomavaateen hienoisesti. Vakavaraisuussuhde olisi tällöin 114 prosenttia.

If-konsernin tavoitteena on osittaisen sisäisen Solvenssi II -mallin käyttäminen. Mallin käytölle on haettu lupaa viranomaisilta kesäkuussa 2015. Viranomaisten ns. ennakkohakemusmenettelyssä If on vuosien mittaan kehittänyt sisäistä taloudellisen pääoman malliaan vastaamaan mahdollisimman hyvin Solvenssi II -vaatimuksia. Tämän ansiosta nykyisten taloudellisen pääoman vaateiden ei arvioida olennaisesti eroavan Solvenssi II:n pääomavaateista. If-konsernin taloudellisen pääoman vaade 30.6.2015 oli 1 939 miljoonaa euroa ja mukautettu vakavaraisuuspääoma oli 3 800 miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-kesäkuun 2015 tulos ennen veroja nousi 511 miljoonaan euroon (483). Yhdistetty kulusuhde parani 85,0 prosenttiin (88,3), ja riskisuhde heikkeni 69,7 prosenttiin (65,7). Molempiin vaikuttivat vuoden 2015 toisen neljänneksen kertaluonteiset erät. Kertaluonteisten erien vaikutus pois ottaen tammi-kesäkuun 2015 yhdistetty kulusuhde oli 87,2 prosenttia, mikä on edelleen kaikkien aikojen paras vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden yhdistetty kulusuhde.

Vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015 tulokseen sisältyy kaksi kertaluonteista erää: Ifin Norjan-toimintojen henkilöstön eläkejärjestelmän muutos ja annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku. Diskonttokorkoa laskettiin Suomessa 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin. Eläkejärjestelmän muutos kohensi vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015 tulosta 155 miljoonalla eurolla, ja koronalennus heikensi sitä 110 miljoonalla eurolla.

Suomessa toteutettu diskonttokoron alennus heikensi kaikkien vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia ja erityisen merkittävästi se heikensi tulosta Suomessa. Se heikensi tammi-kesäkuun 2015 yhdistettyä kulusuhdetta 5 prosenttiyksikköä. Norjan henkilöstön eläkejärjestelmän muutos kirjattiin Ifissä segmenttiin Muut ja se ei näin ollen vaikuttanut muiden liiketoiminta-alueiden tai Norjan maakohtaiseen tulokseen. Muutos paransi Ifin tammi-kesäkuun 2015 yhdistettyä kulusuhdetta 7,2 prosenttiyksikköä.

Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta kasvatettiin 80 miljoonalla eurolla tammi-kesäkuussa 2015 (korvausvastuuta purettiin vertailuajankohtana 5 miljoonalla eurolla). Oman pääoman tuotto kasvoi 31,2 prosenttiin (25,1). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto kasvoi vuoden 2014 lopusta kesäkuun 2015 loppuun mennessä 554 miljoonaan euroon (507). Vakuutustekninen tulos oli 342 miljoonaa euroa (286). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,7 prosenttiin (12,8).

Annuiteettien diskonttaamiseen Ruotsissa käytettävä korko nousi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 0,41 prosenttiin maaliskuun 2015 lopun -0,15 prosentista. Tämä nosti tulosta Ruotsissa toisella vuosineljänneksellä 43 miljoonalla eurolla. Suurvahingoista maksettiin Ifissä korvauskuluja vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 12 miljoonaa euroa odotettua enemmän.

Bruttovakuutusmaksutulo aleni 2 760 miljoonaan euroon (2 812). Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo säilyi ennallaan. Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa sekä Baltiassa, ja laski Yritys- ja Suurasiakkaissa.

Toimintakulusuhde parani 15,4 prosenttiin (22,6) ja liikekulusuhde 9,6 prosenttiin (16,7) Ifin Norjassa toteuttaman eläkejärjestelmän kertaluonteisen muutoksen tuoman positiivisen vaikutuksen (7,2 prosenttiyksikköä) ansiosta.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.6.2015 yhteensä 11,8 miljardia euroa (11,5). Tästä 75 prosenttia oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin (75), 12 prosenttia rahamarkkinainstrumentteihin (13) ja 13 prosenttia osakkeisiin (12). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 173 miljoonaa euroa (209). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin tammi-kesäkuussa 2015 oli 2,1 prosenttia (3,1). Korkosijoitusten duraatio oli 0,9 vuotta (1,0) ja keskimääräinen maturiteetti 2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 2,0 prosenttia (2,5).

If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n ruotsalainen tytäryhtiö If Skadeförsäkring AB käytti 16.6.2015 lainaehtojen mukaista takaisinosto-oikeuttaan 150 miljoonan euron suuruiseen pääomalainaan, joka oli laskettu liikkeelle 16.6.2005.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 30.6.2015, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,18 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli kesäkuun lopussa 11,22 euroa.

Nordean rahoituskate vakaantui toisella neljänneksellä vuoden poikkeuksellisen alun jälkeen. Paikallisissa valuutoissa laskettuna rahoituskate laski 3 prosenttia tammi-kesäkuussa 2015. Euroina se laski 5 prosenttia. Tuotot kasvoivat tammi-kesäkuussa 2015 viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 7 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 6 prosenttia euroina. Kulut laskivat prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 3 prosenttia euroina, kun kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Liikevoitto parani 21 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 19 prosenttia euroina, kun kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Kulu/tuotto-suhde koheni vuoden 2015 tammi-kesäkuussa 4 prosenttiyksikköä 45 prosenttiin.

Luottojen laatu pysyi vakaana, ja luottotappioiden määrä oli reilusti alle 10 vuoden keskiarvon. Nettomääräiset luottotappiot pienenivät 225 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia (0,17 prosenttia).

Jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 33 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna. Euroina jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 32 prosenttia 2 034 miljoonaan euroon.

Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) nousi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 16,0 prosenttiin edellisneljänneksen 15,6 prosentista. Ydinvakavaraisuussuhteen paraneminen perustuu valuuttakurssivaikutuksiin, luottojen laadun paranemiseen ja vahvoihin tuloksiin.

Nordea kertoi osavuosikatsauksen yhteydessä, että se on käynnistänyt keskustelut pohjoismaisten viranomaisten kanssa konsernin juridisesta rakenteesta. Tavoitteena on yksinkertaistaa konsernin juridista rakennetta muuttamalla tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sivuliikkeiksi. Prosessin odotetaan kestävän noin kaksi vuotta. Muutoksista päättävät Nordean osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

Lisätietoja Nordea Bank AB:sta ja sen vuoden 2015 tammi-kesäkuun tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.

Henkivakuutus                                          

Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja tammi-kesäkuulta 2015 oli 81 miljoonaa euroa (73). Laskuperustekorkoisen vakuutuskannan korkotäydennystä kasvatettiin toisella neljänneksellä siten, että vuoden 2015 osalta tuottovaadetta laskettiin 1,0 prosenttiin, vuoden 2016 osalta 1,25 prosenttiin ja vuoden 2017 osalta 1,5 prosenttiin. Tämä heikensi vuoden 2015 toisen neljänneksen tulosta kaikkiaan 96 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Mandatum Life on täydentänyt alhaisen korkotason vuoksi vastuuvelkaansa 238 miljoonalla eurolla (135). Luvussa ei ole huomioitu ns. eriytettyyn kantaan liittyvää 235 miljoonan euron täydennystä.

Oman pääoman tuotto (RoE) oli 21,8 prosenttia (17,9). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos oli verojen jälkeen 144 miljoonaa euroa (113). Käyvän arvon rahasto nousi 585 miljoonaan euroon (508).

Vakuutusmaksutulo kasvoi 16 prosenttia 676 miljoonaan euroon (584) ja markkinaosuus oli Suomessa 18,0 prosenttia (18,6). Kustannusliikkeen tulos oli vuoden 2015 tammi-kesäkuussa 13 miljoonaa euroa (8) ja riskiliikkeen tulos 11 miljoonaa euroa (9).

Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli kesäkuun 2015 lopussa 5,8 miljardia euroa (5,3). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustuotot olivat 346 miljoonaa euroa (202).

Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä oli 5,1 miljardia euroa (5,1), josta Mandatum Lifen alkuperäinen laskuperusteinen vakuutuskanta oli 3,8 miljardia euroa (3,8) ja eriytetty kanta 1,2 miljardia euroa (1,2). Korkeamman laskuperustekoron (3,5 ja 4,5 prosenttia) vakuutuskannat jatkoivat tammi-kesäkuussa 2015 pienenemistään suunnitellusti 104 miljoonalla eurolla, mutta tehdyt korkotäydennykset pitivät laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrän lähes ennallaan.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva omaisuus oli 30.6.2015 markkina-arvoin 5,5 miljardia euroa (5,3), josta 39 prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 16 prosenttia (23) rahamarkkinoille, 30 prosenttia (30) osakkeisiin, 4 prosenttia (5) pääomasijoituksiin ja 12 prosenttia (10) muihin instrumentteihin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuoden 2015 tammi-kesäkuussa oli 5,9 prosenttia (3,9). Korkosijoitusten duraatio oli kesäkuun 2015 lopussa 1,8 vuotta (1,6) ja keskimääräinen maturiteetti 2,3 vuotta (1,9). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 2,9 prosenttia (3,3).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa (1,3), josta 45 prosenttia (48) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 35 prosenttia (33) rahamarkkinoille, 9 prosenttia (8) osakkeisiin, 3 prosenttia (3) pääomasijoituksiin ja 8 prosenttia (8) muihin instrumentteihin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 3,0 prosenttia tammi-kesäkuussa 2015. Kesäkuun 2015 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 1,5 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 2,4 vuotta. Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 0,8 prosenttia.

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja tammi-kesäkuussa 2015 oli 425 miljoonaa (306), josta 418 miljoonaa euroa (306) tuli Nordean tammi-kesäkuun 2015 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean tulososuutta oli 7 miljoonaa euroa (-3). Valuuttakurssimuutokset heikensivät Omistusyhteisö -segmentin tulosta 6 miljoonalla eurolla.

Sampo Oyj:llä oli 30.6.2015 velkarahoitusta 2 332 miljoonaa euroa (2 192) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 675 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 447 miljoonan euron arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja ja 24 miljoonaa euroa muita korkoinstrumentteja. Tammi-kesäkuussa 2015 nettovelka kasvoi 1 657 miljoonaan euroon (960). Sampo Oyj:n bruttovelka oli 35 prosenttia (31) yhtiön omasta pääomasta ja ns. financial leverage 26 prosenttia (24).

Sampo Oyj maksoi eräpäivänään 28.5.2015 pois senioriehtoisen, 2 000 miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen lainan. Takaisinmaksun yhteydessä yhtiö laski osana EMTN-ohjelmaansa liikkeelle 2 000 miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen vakuudettoman, vaihtuvakorkoisen lainan ja 1 000 miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen kiinteäkorkoisen senioriehtoisen lainan. Velkakirjat erääntyvät 28.5.2020.

Sampo Oyj:n taseessa 30.6.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 994 miljoonan euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 338 miljoonan euron (305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli koronvaihtosopimukset huomioiden kesäkuun 2015 lopussa 1,53 prosenttia (1,74).

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2015

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2015.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2015 saavuttavan yhdistetty kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia. Vahinkovakuutustoiminnan koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi arvioidaan 87 - 90 prosenttia, kun ei huomioida Norjan eläkeuudistuksen ja Suomen annuiteettien diskonttauskoron muutoksen positiivista kokonaisvaikutusta.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni tunnistaa ja analysoi säännöllisesti riskejä ja epävarmuustekijöitä, joille se altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat merkittävimmin markkina-, luotto-, vakuutus- ja toimintaympäristöriskit, joiden määrää voidaan arvioida erilaisin mittaustekniikoin. Taloudellisen pääoman vaadetta käytetään sisäisesti pääomatarpeen arviointiin. Markkinariskin osuus on 36 prosenttia, luottoriskin 44 prosenttia, vakuutusriskin 10 ja toimintaympäristöriskin 9 prosenttia.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset ja jo tunnistetut trendit. Näillä molemmilla voi olla vaikutuksia liiketoimintaan myös pitkällä aikavälillä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi

Sampo järjestää median edustajille tänään klo 12.30 suomenkielisen tiedotustilaisuuden hotelli Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa.

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0495, +46 8 5664 2702, +44 203 194 0552 tai +1 855 7161 597.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2015 tammi-syyskuun osavuosikatsauksensa 5.11.2015.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com