Sampo-konsernin tulos tammi - syyskuulta 2016

VUODEN 2016 KOLMAS VUOSINELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tulos ennen veroja oli 450 miljoonaa euroa (460). Osakekohtainen tulos oli 0,71 euroa (0,71). Osakekohtainen tulos markkina-arvoin nousi 1,08 euroon (-0,21).

Osakekohtainen substanssi nousi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 2,98 euroa 21,81 euroon. Osakekohtaista substanssia kasvatti Nordean osakekurssin myönteinen kehitys ja pääomamarkkinoiden yleisesti vahva kehitys.

Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli kolmannella vuosineljänneksellä 84,6 prosenttia (83,8). Tulos ennen veroja laski 224 miljoonaan euroon (245). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin vahinkovakuutustoiminnan tulokseen 17 miljoonaa euroa (13).

Nordean kolmannen vuosineljänneksen 2016 nettotuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 182 miljoonaa euroa (159).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 53 miljoonaa euroa (52). Maksutulo kasvoi 9 prosenttia 177 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 162 miljoonasta eurosta.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2016 tulos ennen veroja oli 660 miljoonaa euroa (756). Yhdistetty kulusuhde parani 84,0 prosenttiin (84,6) ja riskisuhde 62,0 prosenttiin (67,1). Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruotsin vakuutusyhtiöiden keskusjärjestön suorittaman kuolevuustaulustoja koskeneen tutkimuksen seurauksena liikennevakuutuksen vastuuvelkaa purettiin 72 miljoonaa euroa. Tämä alensi tammi-syyskuun 2016 yhdistettyä kulusuhdetta 2,3 prosenttiyksiköllä. Vertailulukuun sisältyy kaksi kertaluonteista erää: Norjan-toimintojen henkilöstön eläkejärjestelmän muutos ja annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin. Näiden yhteenlaskettu vaikutus paransi yhdistettyä kulusuhdetta 1,5 prosenttiyksiköllä.

Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin 100 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa 2016. Lukuun sisältyy aiempi Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purku. Vuotta aiemmin samana ajanjaksona vastuuvelkaa vahvistettiin 83 miljoonalla eurolla, mikä selittyi pääosin Suomessa annuiteettien diskonttaamiseen käytetyn koron alentamisella. Oman pääoman tuotto nousi 22,3 prosenttiin (18,6). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto oli syyskuun 2016 lopussa 482 miljoonaa euroa (391). Topdanmarkin tuloksesta yhdisteltävä osuus tammi-syyskuun 2016 tuloksesta oli 35 miljoonaa euroa (37).

Vakuutustekninen tulos oli 514 miljoonaa euroa (522). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) oli 16,1 prosenttia (16,0).

Ruotsin liikennevakuutukseen liittyvä vastuuvelan purku vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä paransi tammi-syyskuun 2016 tulosta. Suomen vertailulukuja rasittaa vuoden 2015 toisella neljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus. Suurasiakkaiden suurvahinkokehitys oli 22 miljoonaa euroa odotettua parempi tammi-syyskuussa 2016. Ifin suurvahingoista maksamat korvauskulut olivat raportointikaudella kokonaisuudessaan yhteensä 30 miljoonaa euroa odotettua alhaisemmat.

Ruotsissa annuiteettien diskonttaamiseen käytetty korko laski -0,31 prosenttiin syyskuun 2016 lopussa, mikä heikensi tammi-syyskuun tulosta 49 miljoonalla eurolla. Kolmannen vuosineljänneksen tuloksessa negatiivinen vaikutus oli 10 miljoonaa euroa. Diskonttokorko oli vuoden 2015 lopussa 0,41 prosenttia. Suomen vastaava korko säilyi muuttumattomana 1,5 prosentissa.

Bruttovakuutusmaksutulo oli 3 565 miljoonaa euroa (3 659) tammi-syyskuussa 2016. Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo supistui 0,4 prosenttia. Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja supistui Yritys- ja Suurasiakkaissa sekä Baltiassa. Ruotsissa ja Tanskassa nähtiin kasvua, mutta Suomessa ja Norjassa maksutulo supistui.

Toimintakulusuhde oli 22,1 prosenttia (17,6) ja liikekulusuhde 16,6 prosenttia (11,8). Vertailulukuja alentaa 4,7 prosenttiyksiköllä Ifin Norjassa toteuttama eläkejärjestelmän kertaluonteinen muutos. Kun jätetään ottamatta huomioon kertaluonteiset erät, toimintakulusuhde oli 0,2 prosenttia alempi tammi-syyskuussa 2016 kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.9.2016 yhteensä 12,3 miljardia euroa (11,4). Tästä 76 prosenttia (74) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 11 prosenttia (12) rahamarkkinainstrumentteihin ja 12 prosenttia (13) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 120 miljoonaan euroon (234). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 2,4 prosenttia (0,9) tammi-syyskuussa 2016. Korkosijoitusten duraatio oli 1,4 vuotta (1,2) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,6). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli syyskuun 2016 lopussa 1,6 prosenttia (1,8).

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 30.9.2016, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Osakkeista maksettu keskihinta oli 6,46 euroa ja kirja-arvo konsernitaseessa oli 8,46 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli syyskuun 2016 lopussa 8,85 euroa.

Rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristö oli kolmannella neljänneksellä vakaa, eikä suuria heilahteluja esiintynyt. Kasvu oli kuitenkin edelleen vaisua. Rahoituskate pieneni viime vuoden kolmannesta neljänneksestä 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna. Edellisneljännekseen verrattuna se kuitenkin kasvoi prosentin. Nordea uskoo edelleen, että aallonpohja on jo takana.

Liiketoiminnan tuotot ilman kertaluonteisia eriä vähenivät viime vuoden tammi-syyskuusta 3 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-4 prosenttia euroissa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni 11 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-12 prosenttia euroissa).

Negatiiviset korot loivat paineita talletusmarginaaleihin. Luottomarginaalien koheneminen kompensoi osittain tätä vaikutusta. Sekä keskimääräiset luotto- että talletusvolyymit kasvoivat 2 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna vuoden takaisesta.

Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (-2 prosenttia euroissa). Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä pieneni 2 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-1 prosentin euroissa).

Kulut kehittyivät suunnitelmien mukaan. Kulu/tuotto-suhde ilman kertaluonteisia eriä parani yhden prosenttiyksikön vuodentakaisesta 48,1 prosenttiin. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (2 prosenttia euroissa). Kuluja kertyi 3 567 miljoonaa euroa.

Tulos laski 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-5 prosenttia euroissa) ja oli 2 666 miljoonaa euroa.

Nordean luottojen laatu oli edelleen vakaa, ja luottotappioiden määrä oli 10 vuoden keskiarvon tasolla. Nettomääräiset luottotappiot kasvoivat 373 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,15 prosenttia (0,13).

Valuuttakurssimuutokset pienensivät tuottoja ja kuluja noin prosenttiyksikön, kun lukuja verrataan vuoden 2015 tammi-syyskuun lukuihin. Luotto- ja talletusvolyymeihin niillä ei ollut vaikutusta.

Nordea-konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) vastasi Nordean pääoman käytön periaatteita. Ydinvakavaraisuussuhde nousi edellisneljänneksen 16,8 prosentista ja oli kolmannen neljänneksen lopussa 17,9 prosenttia. Ydinvakavaraisuus koheni, kun riskipainotetut erät pienenivät 6,7 miljardia euroa lähinnä vastikään toteutetun arvopaperistamisen seurauksena, markkinariski pieneni ja ensisijainen pääoma kasvoi 0,4 miljardia euroa lähinnä Nordea Life and Pensionsilta saatujen osinkojen ja kertyneen tuloksen ansiosta.

Henkivakuutus                                          

Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja oli 157 miljoonaa euroa (132) tammi-syyskuussa 2016. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos kasvoi voimakkaasti verojen jälkeen 193 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavan ajankohdan 50 miljoonasta eurosta. Oman pääoman tuotto (RoE) nousi 18,0 prosenttiin (5,3).

Sijoitusomaisuuden nettotuotot olivat ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja 224 miljoonaa euroa (316). Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot olivat 135 miljoonaa euroa (23). Käyvän arvon rahasto kasvoi 598 miljoonaan euroon (532) tammi-syyskuussa 2016.

Mandatum Life -konsernin kokonaisvastuuvelka oli 10,9 miljardia euroa (10,9). Sijoitussidonnainen vastuuvelka nousi yli 6 miljardiin euroon ollen 6,1 miljardia (5,9) 30.9.2016, mikä vastaa 56 prosenttia (54) koko vastuuvelasta. Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä pieneni 4,8 miljardiin euroon (5,0) tammi-syyskuussa 2016. Korkeamman laskuperustekoron vakuutuskannat (4,5 ja 3,5 prosenttia) pienenivät 165 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vastaavana aikana.

Mandatum Life on täydentänyt laskuperustekorkoista vastuuvelkaansa yhteensä 223 miljoonalla eurolla (244) matalan korkotason vuoksi. Luvussa ei ole huomioitu eriytettyyn kantaan liittyvää täydennystä. Vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2016 on 0,5 prosenttia, vuoden 2017 korko on 0,75 prosenttia ja vuoden 2018 korko 1,50 prosenttia. Eriytetyn kannan diskonttokorko on 0,75 prosenttia.

Mandatum Life -konsernin sijoitusomaisuuden, pois lukien sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleva 6,1 miljardin euron (5,9) omaisuus, arvo oli syyskuun 2016 lopussa markkina-arvoin mitattuna 6,6 miljardia euroa (6,7).

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva omaisuus oli 30.9.2016 markkina-arvoin 5,4 miljardia euroa (5,5), josta 43 prosenttia (47) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 11 prosenttia (7) rahamarkkinoille, 31 prosenttia (29) osakkeisiin ja 15 prosenttia (16) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tammi-syyskuussa 2016 sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 5,1 prosenttia (3,7). Korkosijoitusten duraatio oli syyskuun 2016 lopussa 2,1 vuotta (2,1) ja keskimääräinen maturiteetti 2,5 vuotta (2,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 3,1 prosenttia (3,2).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa (1,2), josta 74 prosenttia (71) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 7 prosenttia (9) rahamarkkinoille, 12 prosenttia (12) osakkeisiin ja 7 prosenttia (8) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 3,6 prosenttia (2,3) tammi-syyskuussa 2016. Syyskuun 2016 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (2,3) ja keskimääräinen maturiteetti 3,8 vuotta (3,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,9 prosenttia (0,9).

Kustannusliikkeen tulos laski 15 miljoonaan euroon (20) ja riskiliikkeen tulos oli 15 miljoonaa euroa (15).

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo tammi-syyskuulta 2016 supistui 669 miljoonaan euroon (838). Heinä-syyskuussa 2016 maksutulo kuitenkin kasvoi 9 prosentilla 177 miljoonaan euroon. Mandatum Lifen markkinaosuus oli Suomessa 20,4 prosenttia (17,3).

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tammi-syyskuun 2016 tulos ennen veroja oli 527 miljoonaa (589), josta 546 miljoonaa euroa (577) tuli Nordean tammi-syyskuun 2016 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean tulososuutta oli -19 miljoonaa euroa (-12). Sijoitustoiminnan tuotot jäivät 2 miljoonaa euroa negatiivisiksi (60) osakesijoituksista kolmannella vuosineljänneksellä realisoituneiden 8 miljoonan euron suuruisten myyntitappioiden takia. Rahoituskulut pienenivät edelleen alhaisen korkotason ja Ruotsin kruunun heikkenemisen johdosta.

Sampo Oyj:llä oli 30.9.2016 velkarahoitusta 2 845 miljoonaa euroa (2 302) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 992 miljoonaa euroa (1 343). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, korkoinstrumentit ja 623 miljoonan euron (579) arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja. Nettovelka oli 1 853 miljoonaa euroa (959) syyskuun 2016 lopussa. Nettovelkalaskelmassa huomioidaan vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 41 prosenttia (32) yhtiön omasta pääomasta ja ns. financial leverage 29 prosenttia (24).

Sampo Oyj lisäsi liikkeeseen laskemiensa yritystodistusten määrää Topdanmarkista tehdyn pakollisen ostotarjouksen yhteydessä vuoden 2016 toisen neljänneksen lopun 338 miljoonasta eurosta 702 miljoonaan euroon 30.9.2016 mennessä.

Sampo Oyj:n taseessa 30.9.2016 olleet rahoitusvelat koostuivat 2 142 miljoonan euron (1 997) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 702 miljoonan euron (305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli koronvaihtosopimukset huomioiden syyskuun 2016 lopussa 1,17 prosenttia (1,65).

MUUT TAPAHTUMAT

Pakollinen ostotarjous Topdanmarkista

Sampo Oyj ilmoitti 7.9.2016 velvollisuudestaan tehdä Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille pakollinen ostotarjous.  Pakollisessa ostotarjouksessa Sampo tarjoutui hankkimaan kaikki Topdanmarkin osakkeet pois lukien Topdanmarkin hallussa olevat omat osakkeet sekä mahdolliset Topdanmarkin liikkeeseen laskemat muut rahoitusvälineet, warrantit ja osakeoptiot, sekä tietyissä lainsäädännön pois rajaamissa maissa asuvien Topdanmarkin osakkeenomistajien omistuksessa olevat osakkeet. Pakollisessa ostotarjouksessa tarjottava käteishinta oli 183 Tanskan kruunua Topdanmarkin osakkeelta. Tarjousaika alkoi 27.9.2016 ja päättyi 25.10.2016. Ostotarjouksen tuloksena Sampo hankki kaikkiaan 7 374 306 osaketta ja 26.10.2016 se omisti 41,1 prosenttia kaikista Topdanmarkin osakkeista.

Pakollinen ostotarjous tehtiin Tanskan ostotarjoussäännöstön (Takeover Order, nro 562, 2.6.2014) kohdan 2(1) mukaisesti. Velvollisuus tehdä ostotarjous syntyi Sammon ostettua 6.-7.9.2016 markkinoilta 200 000 Topdanmarkin osaketta osakkeen korkeimman ostohinnan ollessa 183 Tanskan kruunua, minkä seurauksena Sammon omistus Topdanmarkissa ylitti Tanskan lain edellyttämän yhden kolmasosan rajan kaikista Topdanmarkin osakkeiden tuottamista äänistä. Samassa yhteydessä Sampo lisäksi hankki kokonaan omistamalta tytäryhtiöltään If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lta 31 476 920 Topdanmarkin osaketta hintaan 183 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastaa noin 33,13 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä (mukaan lukien Topdanmarkin hallussa olevat omat osakkeet). Sammon ja Ifin välisen kaupan seurauksena If ei enää omista Topdanmarkin osakkeita.

If kirjasi noin 450 miljoonan euron myyntivoiton kaupasta, mutta koska Sampo Oyj:n osuus Topdanmarkin tuloksesta esitetään jatkossakin Vahinkovakuutus-segmentissä, tarkoittaa tämä tosiasiallisesti sitä, että myyntivoitto eliminoituu segmentin sisällä eikä siten ole lainkaan näkyvissä Sampo-konsernin raportoinnissa.

Mandatum Lifen jakelusopimus Danske Bankin kanssa

Sampo Oyj:n myydessä pankkitoimintansa Danske Bank A/S:lle vuoden 2007 alussa Sampo Pankki Oyj (nykyään Danske Bank Oyj) ja henkivakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo (nykyään Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö) allekirjoittivat sopimuksen, joka takasi Henki-Sammolle yksinoikeuden myydä henki- ja eläkevakuutustuotteittaan Sampo Pankin jakeluverkostossa Suomessa.

Mandatum Life päätti 20.10.2016 olla jatkamatta jakelusopimusta 31.12.2016 jälkeen. Edellä mainitun sopimuksen solmimisen yhteydessä Mandatum Lifelle taattiin oikeus myydä Danske Bank Oyj:n Suomen palveluverkoston kautta myydyn vakuutuskantansa Danske Bankille. Mandatum Life päätti 27.10.2016 käyttää tätä oikeuttaan.

Vakuutuskannan arvo annetaan kolmannen osapuolen määritettäväksi edellä mainittuun sopimukseen kirjatuin ehdoin. Arvonmäärityksen arvioidaan kestävän vuoden 2017 kesään ja kannansiirron odotetaan tapahtuvan vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kannansiirto edellyttää asianmukaisten viranomaislupien saamista.

Vakuutuskantaan sisältyy 151 000 sopimusta ja kantaan liittyvä vastuuvelka oli vuoden 2015 lopussa 3 060 miljoonaa euroa. Kannan yhteenlaskettu maksutulo vuonna 2015 oli 453 miljoonaa euroa. Vakuutuskanta koostuu pääosin sijoitussidonnaisista sopimuksista ja lainaturvasopimuksista. Laskuperustekorkoisen

Yhteistilin osakkeet

Kun Sampo Oyj:n osakkeet siirrettiin arvo-osuusjärjestelmään vuonna 1997, osakkeenomistajien tuli esittää osakekirjansa ja pyytää osakkeiden rekisteröintiä arvo-osuustileilleen yhtiökokouksen arvo-osuusjärjestelmään siirtymistä koskevassa päätöksessä määritellyn rekisteröintiajan kuluessa. Yhtiön nimissä avattiin ns. yhteistili sellaisia osakkeenomistajia varten, jotka eivät pyytäneet osakkeidensa rekisteröintiä.

Suomen osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous voi vuoden 2016 syyskuun jälkeen päättää yhteistilillä olevien osakkeiden ja niihin liittyvien osakeoikeuksien menettämisestä. Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä ja hallitus voi esimerkiksi päättää kyseisten osakkeiden mitätöimisestä.

Koska yhtiökokouksella on ensimmäisen kerran mahdollisuus päättää asiasta, on Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta päättänyt selvittää tällaisen päätökseen liittyviä menettelyjä ja päätöksen seurauksia erityisesti kaikkien osakkeenomistajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Sisäiset osingot

Sampo Oyj sai tytäryhtiöltään Mandatum Lifeltä 125 miljoonan euron osingon maaliskuussa 2016. Nordea Bank AB:n yhtiökokous päätti 17.3.2016 jakaa osinkoa 0,64 euroa osakkeelta. Sampo sai osinkoa omistuksensa mukaisesti 551 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 30.3.2016.

If Vahinkovakuutus maksaa osinkoa yleensä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhtiö teki myyntivoiton Topdanmarkin osakkeista tehdyn pakollisen ostotarjouksen yhteydessä ja maksoi 22.9.2016 ylimääräisen 2,8 miljardin Ruotsin kruunun (293 miljoonaa euroa) osingon Sampo Oyj:lle. If suunnittelee maksavansa joulukuussa normaalin 5,8 miljardin Ruotsin kruunun suuruisen osingon Sampo Oyj:lle.

Vakavaraisuus

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli syyskuun 2016 lopussa 1 940 miljoonaa euroa (2 073) ja omat varat olivat 3 818 miljoonaa euroa (3 202). Vakavaraisuusaste oli 197 prosenttia (154). S&P:n luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli syyskuun 2016 lopussa 2 961 miljoonaa euroa (3 058) ja muokatun pääoman kokonaismäärä oli 3 714 miljoonaa euroa (3 455).

Siirtymäsäännöksiä sovellettaessa Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde säilyi vahvana ollen 153 prosenttia (158). Omat varat olivat 1 743 miljoonaa euroa (1 913) ja ylittivät siten 1 141 miljoonan euron (1 212) suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 602 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 283 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaade 1 334 miljoonaa euroa, ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 96 prosenttia.

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) oli Solvenssi II -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin sovellettaessa syyskuun 2016 lopussa 149 prosenttia (145).  

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2016

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2016.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi arvioidaan 86 - 88 prosenttia, kun ei huomioida Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purun vaikutusta.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu nykyisessä päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 7479 0361, +1 719 457 2086, +44 (0)203 043 2003 tai +46 (0)8 5033 6574. Puhelinkonferenssin koodi on 9535979.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2016 tilinpäätöstiedotteensa 8.2.2017.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com