Sampo-konsernin tulos vuodelta 2015

|

Sampo-konsernin tulos ennen veroja parani kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna 2015 ja oli ennätyksellinen 1 888 miljoonaa euroa (1 759). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 564 miljoonaan euroon (1 179). Vahinkovakuutustoiminta ja Nordea raportoivat kaikkien aikojen suurimmat tuloksensa ennen veroja.

  • Osakekohtainen tulos oli 2,96 euroa (2,75). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos nousi 2,79 euroon (2,11). Konsernin oman pääoman tuotto nousi 14,0 prosenttiin (10,9) vuonna 2015. Osakekohtainen substanssi 31.12.2015 oli 23,79 euroa (22,63).
  • Hallitus ehdottaa 21.4.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 2,15 euroa osakkeelta (1,95). Maksettavan osingon kokonaismäärä on 1 204 miljoonaa euroa (1 092).
  • Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 960 miljoonaa euroa (931). Koko vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde aleni 85,4 prosenttiin (87,7). Kertaluonteisista eristä puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde 86,5 prosenttia oli kaikkien aikojen paras. Oman pääoman tuotto nousi 21,5 prosenttiin (18,1). Bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 0,4 prosenttia. Ifin osuus osakkuusyhtiö Topdanmarkin vuoden 2015 tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa (53).
  • Sammon osuus Nordean vuoden 2015 nettotuloksesta oli 751 miljoonaa euroa (680). Nordean oman pääoman tuotto nousi 12,3 prosenttiin (11,5) ja ydinvakavaraisuussuhde vahvistui ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 16,5 prosenttiin (15,7). Segmenttiraportoinnissa osuus Nordean tuloksesta sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2016 yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,64 euroa osakkeelta (0,62). Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 30.3.2016 Nordeasta osinkoa 551 miljoonaa euroa.
  • Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 181 miljoonaan euroon (163). Oman pääoman tuotto oli 12,7 prosenttia (11,4). Omalla vastuulla oleva maksutulo kasvoi 1 144 miljoonaan euroon (1 105). Vastuuvelan korkotäydennyksiä kasvatettiin edelleen 109 miljoonalla eurolla vuoden 2015 kuluessa. Vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2016 on 1,0 prosenttia, vuoden 2017 korko 1,25 prosenttia ja vuoden 2018 korko 2,25 prosenttia.
AVAINLUVUT 2015 2014 Muutos, % Q4/2015 Q4/2014 Muutos, %
Milj. e            
Tulos ennen veroja 1 888 1 759 7 413 447 -8
  Vahinkovakuutus 960 931 3 204 219 -7
  Osakkuusyhtiö Nordea 751 680 10 173 179 -3
  Henkivakuutus 181 163 11 48 50 -4
  Omistusyhteisö (pl. Nordea) -1 -12 -89 -13 -1 824
Tilikauden tulos 1 656 1 540 8 364 391 -7
      Muutos      Muutos
Tulos/osake, euroa 2,96 2,75 0,21 0,65 0,70 -0,05
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 2,79 2,11 0,68 0,95  

0,14
0,81
Substanssi/osake, euroa 23,79 22,63 1,16 - - -
Keskim. henkilöstömäärä (FTE) 6 755 6 739 16 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 192,6 187,4 5,2 - - -
Oman pääoman tuotto, % 14,0 10,9 3,1 - - -

Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla tilinpäätöstiedotteensa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Tilinpäätöstiedote on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit 1-12/2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 1-12/2014
EUR 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 9,3534 9,3709 9,3416 9,3805 9,1011
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 9,1895 9,4083 9,2150 9,2901 9,3930
DKK 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,2542 1,2567 1,2530 1,2593 1,2205
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,2314 1,2612 1,2352 1,2437 1,2616
NOK 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0475 1,0646 1,0809 1,0746 1,0893
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 0,9570 0,9878 1,0482 1,0674 1,0388

VUODEN 2015 VIIMEINEN NELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin loka-joulukuun 2015 tulos ennen veroja oli 413 miljoonaa euroa (447). Osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,70). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos oli 0,95 euroa (0,14). Osakekohtainen substanssi nousi 23,79 euroon (22,63).

Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 87,7 prosenttia (87,1). Tulos ennen veroja aleni 204 miljoonaan euroon (219). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin osuutena 6 miljoonaa euroa (9).

Sammon osuus Nordean loka-joulukuun 2015 tuloksesta oli 173 miljoonaa euroa (179). Nordea-konsernin ydinvakavaraisuussuhde nousi 31.12.2015 ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 16,5 prosenttiin (15,7).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 48 miljoonaa euroa (50). Matalan korkotason vuoksi Mandatum Life jatkoi vastuuvelkansa vahvistamista. Maksutulo laski 333 miljoonasta eurosta 306 miljoonaan euroon.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-joulukuun 2015 tulos ennen veroja nousi 960 miljoonaan euroon (931). Yhdistetty kulusuhde parani 85,4 prosenttiin (87,7), ja riskisuhde heikkeni 66,6 prosenttiin (65,1). Kertaluonteisten erien vaikutus pois ottaen vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde oli 86,5 prosenttia. Osakkuusyhtiö Topdanmarkin osuus vuoden 2015 tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa (53).

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta kasvatettiin 61 miljoonalla eurolla tammi-joulukuussa 2015 (korvausvastuuta purettiin vertailuajankohtana 2 miljoonalla eurolla). Oman pääoman tuotto nousi 21,5 prosenttiin (18,1). Käyvän arvon rahasto aleni joulukuun 2015 loppuun mennessä 391 miljoonaan euroon (507).

Vakuutustekninen tulos nousi 657 miljoonaan euroon (588). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,1 prosenttiin (13,2).

Suomessa toisella vuosineljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus heikensi vuonna 2015 kaikkien vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia ja erityisesti tulosta Suomessa. Suurasiakkaat-liiketoiminta kärsi myös odotettua enemmän suurvahingoista vuoden neljännellä vuosineljänneksellä erityisesti Norjassa, minkä seurauksena liiketoiminta-alueen suurvahingot olivat 45 miljoonaa euroa odotettua suuremmat ja yhdistetty kulusuhde 10,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi. Suurvahingoista maksettiin Ifissä korvauskuluja vuonna 2015 yhteensä 32 miljoonaa euroa odotettua enemmän.

Ruotsissa yhdistetty kulusuhde parani 7,8 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna suotuisan suurvahinkokehityksen myötä. Annuiteettien diskonttaamiseen Ruotsissa käytettävä korko laski joulukuun 2015 loppuun mennessä 0,41 prosenttiin. Tämä heikensi tulosta Ruotsissa koko vuodelta 2015 yhteensä 12 miljoonalla eurolla, mutta paransi neljännen vuosineljänneksen tulosta miljoonalla eurolla.

Bruttovakuutusmaksutulo aleni 4 559 miljoonaan euroon (4 634) vuonna 2015. Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi hienoisesti. Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminnoissa, mutta laski Yritys- ja Suurasiakastoiminnoissa. Maantieteellisesti katsottuna bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 5 prosenttia Ruotsissa, laski hivenen Norjassa ja Tanskassa ja pysyi edellisvuoden tasolla Suomessa.

Toimintakulusuhde parani 18,8 prosenttiin (22,5) ja liikekulusuhde 13,0 prosenttiin (16,7). Molempia kulusuhteita vahvisti Ifin Norjassa vuoden 2015 toisella neljänneksellä kirjaama kertaluonteinen eläkejärjestelmän muutos. Kyseinen kertaluonteinen erä pois lukien toimintakulusuhde oli 22,3 prosenttia ja liikekulusuhde 16,6 prosenttia.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2015 yhteensä 11,4 miljardia euroa (11,5). Tästä korkoinstrumentteihin oli sijoitettuna 74 prosenttia (75), rahamarkkinainstrumentteihin 12 prosenttia (13) ja osakkeisiin 13 prosenttia (12). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 304 miljoonaa euroa (353). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuonna 2015 laski 1,5 prosenttiin (4,1) markkinoiden korkosijoituksilta vaatiman riskilisän noustua vuoden loppupuolella. Korkosijoitusten duraatio oli 1,2 vuotta (1,0) ja keskimääräinen maturiteetti 2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia (2,4).

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 31.12.2015, mikä vastaa 21,25 prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä näytettävä kirjanpitoarvo oli 8,49 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli 10,15 euroa 30.12.2015.

Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2016 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,64 euroa osakkeelta (0,62). Hallitus on myös päättänyt uusista osingonjakoperiaatteista. Nordea pyrkii pitämään pääomarakenteensa vahvana konsernin pääoman hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista osinkoa vuosittain.

Jos varsinainen yhtiökokous hyväksyy hallituksen osinkoehdotuksen, Sampo Oyj saa Nordealta osinkoa 551 miljoonaa euroa 30.3.2016.

Vuosi 2015 oli haastava. Tilanteeseen vaikuttivat poikkeuksellisen matalat korot, markkinoiden myllerrykset ja geopoliittiset jännitteet. Näissä markkinaolosuhteissa Nordeat tuotot kasvoivat 3 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (prosentin euroissa). Kulut pienenivät 4 prosenttia 4,7 miljardiin euroon tavoitteen mukaisesti. Lisäksi luottojen laatu parani vuoden aikana. Näiden tekijöiden ansiosta liikevoitto nousi edellisvuodesta 9 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (7 prosenttia euroissa), pois lukien kertaluonteiset erät.

Rahoituskate pieneni edellisvuodesta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-7 prosenttia euroissa). Rahoituskatteeseen kohdistui ankaria paineita, kun korot olivat matalalla. Sen sijaan etenkin säästämisen ja sijoittamisen palvelut kasvattivat tuottoja.

Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 8 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (6 prosenttia euroissa). Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 19 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (20 prosenttia euroissa).

Liiketoiminnan kulut laskivat prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (-4 prosenttia euroissa), pois lukien kertaluonteiset erät. Henkilöstökulut kasvoivat paikallisissa valuutoissa laskettuna 4 prosenttia, pois lukien uudelleenjärjestelykulut.

Jatkuvien toimintojen kulu/tuotto-suhde parani 2,2 prosenttiyksikköä 47,1 prosenttiin. Tämä on kaikkien aikojen paras Nordean raportoima kulu/tuotto-suhde.

Luottotappioiden nettomäärä pieneni 479 miljoonaan euroon. Nettomääräisten luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,14 prosenttia (0,15 prosenttia vuonna 2014).

Tulos kasvoi 11 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (9 prosenttia euroissa) 3 662 miljoonaan euroon.

Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli vuoden 2015 viimeisen neljänneksen lopussa 16,5 prosenttia, kun se edellisneljänneksen lopussa oli 16,3 prosenttia. Ydinvakavaraisuussuhteen paraneminen perustui riskipainotettujen erien pienenemiseen, jonka vaikutusta ydinpääoman väheneminen tosin jonkin verran heikensi.

Nordea toteuttaa kolmen seuraavan vuoden aikana muutosohjelman, jonka tavoitteena on aidosti digitaalinen pankki. Nordea käynnistää useita hankkeita, joilla pyritään hallitsemaan siirtymävaihe mahdollisimman tehokkaasti. Siksi pankki kirjasi vuoden viimeisellä neljänneksellä 263 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen. Muutosohjelma ja samaan aikaan tehtävät investoinnit peruspankkijärjestelmään yksinkertaistavat rakenteita ja vähentävät hallinnon monimutkaisuutta.

Kuten Nordean vuoden 2015 toisen neljänneksen tulostiedotteessa kerrottiin, konserni suunnittelee juridisen rakenteensa yksinkertaistamista. Tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa on tarkoitus muuttaa ruotsalaisen emoyhtiön sivuliikkeiksi rajat ylittävien fuusioiden kautta. Asian valmistelu etenee suunnitelmien mukaan. Asia on tarkoitus esittää Nordean varsinaiselle yhtiökokoukselle maaliskuussa. Juridisen rakenteen muutokset edellyttävät muun muassa paikallisten viranomaisten hyväksyntää ja niiden kanssa käytävien keskustelujen myönteistä lopputulosta.

Lisätietoa Nordea Bank AB:stä ja sen vuoden 2015 tuloksista on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.

Henkivakuutus

Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja vuodelta 2015 oli 181 miljoonaa euroa (163). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 168 miljoonaa euroa (149). Oman pääoman tuotto (RoE) oli 12,7 prosenttia (11,4). Ilman vuoden 2015 aikana tehtyjä 109 miljoonan euron korkotäydennyksiä oman pääoman tuotto olisi ollut 18,5 prosenttia.

Mandatum Life -konsernin kokonaisvastuuvelka kasvoi 10,9 miljardiin euroon (10,4). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka oli vuoden 2015 lopussa 5,9 miljardia euroa (5,3) eli 54 prosenttia (51) koko vastuuvelasta. Laskuperusteinen kanta jatkoi alenemistaan vuonna 2015 ja oli 5,0 miljardia euroa (5,1) vuoden 2015 lopussa. Korkeamman koron laskuperustekannat (4,5 ja 3,5 prosenttia) supistuivat 188 miljoonaa euroa vuoden 2015 kuluessa ja olivat 3,1 miljardia euroa.

Kokonaisuudessaan Mandatum Life on vahvistanut vastuuvelkaansa 244 miljoonalla eurolla (135) alhaisen korkotason takia. Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan liittyviä eriä. Diskonttokorko on alennettu 1,0 prosenttiin vuodelle 2016, 1,25 prosenttiin vuodelle 2017 ja 2,25 prosenttiin vuodelle 2018.

Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan laskuperustekorko on alennettu 0,75 prosenttiin alkuperäisestä 3,5 prosentista täydentämällä vastuuvelkaa 257 miljoonalla eurolla (241).

Mandatum Life -konsernilla oli 31.12.2015 sijoitusomaisuutta markkina-arvoin mitattuna 6,7 miljardia euroa (6,6), kun huomioon ei oteta 5,9 miljardin euron (5,3) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva omaisuus oli 31.12.2015 markkina-arvoin 5,5 miljardia euroa (5,3), josta 47 prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 7 prosenttia (23) rahamarkkinoille, 29 prosenttia (30) osakkeisiin ja 16 prosenttia (16) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Vuonna 2015 sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 6,9 prosenttia (4,6). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden 2015 lopussa 2,1 vuotta (2,0) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,7). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 3,2 prosenttia (3,2).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa (1,2), josta 71 prosenttia (48) oli korkosijoituksissa, 9 prosenttia (33) rahamarkkinoille, 12 prosenttia (8) osakkeisiin ja 8 prosenttia (11) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 3,8 prosenttia vuonna 2015. Joulukuun 2015 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,3 vuotta (2,1) ja keskimääräinen maturiteetti 3,8 vuotta (3,6). Korkosijoitusten keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,4 prosenttia (1,3).

Eurooppalaiset vakuutusyhtiöt raportoivat vakavaraisuusasemansa 31.12.2015 viimeisen kerran ns. Solvenssi I -säännöstön mukaisesti. Mandatum Life -konsernin vakavaraisuusasema säilyi vahvana ja Solvenssi I:n mukainen vakavaraisuusaste oli 23,6 prosenttia (22,9). Ns. Solvenssi II -säännöstö astui voimaan tammikuun 2016 alusta. Mandatum Lifen Solvenssi II:n mukaista vakavaraisuusasemaa käsitellään kohdassa Vakavaraisuus.

Henkivakuutusliiketoiminnan kustannus- ja riskiliikkeen tulokset olivat Mandatum Lifen historian parhaat. Kustannusliikkeen tulos nousi 25 miljoonaan euroon (19). Riskiliikkeen tulos muodostui poikkeuksellisen hyväksi ja oli 33 miljoonaa euroa (23).

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo nousi yhtiön historian korkeimmaksi ja oli 1 144 miljoonaa euroa (1 105). Sijoitussidonnainen maksutulo säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 968 miljoonaa euroa (960). Baltiassa maksutulo oli 34 miljoonaa euroa (40). Mandatum Lifen markkinaosuus säilyi vakaana ja oli Suomessa 17,7 prosenttia (17,9). Baltiassa yhtiön markkinaosuus oli 8 prosenttia (11).

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 749 miljoonaa euroa (669), josta 751 miljoonaa euroa (680) tuli Nordean vuoden 2015 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Ilman osuutta Nordean tuloksesta omistusyhteisö teki -1 miljoonan euron tuloksen (12). Ruotsin kruunun vahvistuminen kasvatti raportoituja rahoituskuluja 12 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Vahvistuminen vaikutti erityisesti viimeisen vuosineljänneksen tulokseen.

Sampo Oyj:llä oli 31.12.2015 velkarahoitusta 2 302 miljoonaa euroa (2 192) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 1 343 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 579 miljoonaa euroa (465) tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja sekä 25 miljoonaa euroa muita rahamarkkinainstrumentteja. Vuoden 2015 lopulla nettovelka oli 959 miljoonaa euroa (960). Nettovelkalaskelmaan sisältyvät vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 32 prosenttia (31) yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 24 prosenttia (24).

Sampo Oyj:n taseessa 31.12.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 997 miljoonan euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 305 miljoonan euron (305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli 31.12.2015 ilman koronvaihtosopimuksia 1,45 prosenttia (1,74).

SISÄISET OSINGOT

Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj sai tytäryhtiöiltään ja osakkuusyhtiöltään Nordea Bank AB:lta vuonna 2015 osinkoina 1,220 miljardia euroa. Vuonna 2015 vastaanotettiin seuraavat osingot:

- 25.3.2015, Mandatum Life: 100 miljoonaa euroa;
- 30.3.2015, Nordea Bank AB: 533 miljoonaa euroa;
- 8.12.2015, If Vahinkovakuutus: 5,5 miljardia Ruotsin kruunua (n. 587 miljoonaa euroa).

Nordea Bank AB:n hallitus esitti 27.1.2016, että sen 17.3.2016 kokoontuva varsinainen yhtiökokous jakaisi osinkoa 0,64 euroa osakkeelta. Sammon nykyisellä osakeomistuksella osinko on noin 551 miljoonaa euroa. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 30.3.2016.

Mandatum Life aikoo maksaa 125 miljoonan euron osingon vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. If Vahinkovakuutus maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.

VAKAVARAISUUS

Vakuutusalakonsernit If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat noudattaneet 1.1.2016 alkaen vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä.

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli joulukuun 2015 lopussa 2 073 miljoonaa euroa ja omat varat olivat 3 202 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli 154 prosenttia. S&P:n A-luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma (TTC) oli vuoden 2015 lopussa 3 058 miljoonaa euroa ja muokatun pääoman kokonaismäärä (TAC) oli 3,455 miljoonaa euroa.

Siirtymäsäännöksiä sovellettaessa Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli 31.12.2015 vahva, 158 prosenttia. Arvioidut omat varat olivat 1 913 miljoonaa euroa ja ylittivät siten 1 212 miljoonan euron suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 701 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 347 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaade 1 307 miljoonaa euroa, ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 103 prosenttia.

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) oli Solvenssi I -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin sovellettaessa joulukuun 2015 lopussa 193 prosenttia (187). Solvenssi II -säännöksiä sovellettaessa vakavaraisuussuhde olisi ollut 145 prosenttia.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät vuodelle 2016

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2016.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2016 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto-, vakuutus- ja operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

VOITONJAKOEHDOTUS

Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien). Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 7 053 102 301,21 euroa, josta tilikauden voitto on 1 227 831 784,12 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,15 euroa kullekin yhtiön 560 000 000 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on 1 204 000 000,00 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 3.5.2016.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi

Sampo järjestää median edustajille suomenkielisen tiedotustilaisuuden hotelli Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa (Pohjoisesplanadi 29, Helsinki) tänään klo 12.30.

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0495, +46 (0)8 566 42 702, +44 (0)20 3194 0552 tai +1 855 716 1597.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2016 tammi-maaliskuun osavuosikatsauksensa 11.5.2016.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com