Sampo-konsernin tulos tammi-syyskuulta 2017

VUODEN 2017 KOLMAS VUOSINELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulos ennen veroja oli ilman Topdanmarkiin liittyvän kirjanpidollisen muutoksen tuomaa 706 miljoonan euron tulosvaikutteista poikkeuserää 475 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,74 euroa.

Poikkeuserä mukaan lukien Sampo-konsernin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulos ennen veroja oli 1 181 miljoonaa euroa (450). Osakekohtainen tulos oli 2,01 euroa (0,71). Osakekohtainen tulos markkina-arvoin nousi 2,04 euroon (1,08). Osakekohtainen substanssi nousi kolmannella neljänneksellä 1,24 euroa 26,84 euroon.

Ifin yhdistetty kulusuhde oli kolmannella vuosineljänneksellä 84,8 prosenttia (84,6). Tulos ennen veroja oli 202 miljoonaa euroa (207).

Topdanmarkin heinä-syyskuun 2017 tuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 37 miljoonaa euroa (17). Lisäksi hankintahinnan ja 30.9.2017 mukaisen käyvän arvon 706 miljoonan euron suuruinen erotus huomioitiin tuloksessa.

Nordean kolmannen vuosineljänneksen 2017 nettotuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 169 miljoonaa euroa (182).

Mandatum Lifen tulos ennen veroja nousi 64 miljoonaan euroon (53). Maksutulo kasvoi 207 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 177 miljoonasta eurosta.

Sampo Oyj ilmoitti kolmannella vuosineljänneksellä 2017 sijoittavansa Saxo Bank Groupiin 265 miljoonaa euroa ja Nets A/S:siin 230 miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt sijaitsevat Tanskassa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

If-konserni

If-konsernin tammi-syyskuun 2017 tulos ennen veroja oli 603 miljoonaa euroa (624). Tuloslukuihin ei sisälly Sampo-konsernin osuutta Topdanmarkin tuloksesta.

Yhdistetty kulusuhde oli 85,9 prosenttia (84,0) ja riskisuhde 64,2 prosenttia (62,0). Annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävää korkoa alennettiin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttiyksikköä 1,2 prosenttiin. Tämä heikensi tammi-syyskuun 2017 yhdistettyä kulusuhdetta 2,2 prosenttiyksikköä. Vertailuajankohdan lukuun sisältyy poikkeuseränä Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purku, joka paransi tammi-syyskuun 2016 yhdistettyä kulusuhdetta 2,3 prosenttiyksikköä.

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin vuoden 2017 tammi-syyskuussa 68 miljoonaa euroa (100). Oman pääoman tuotto nousi 24,6 prosenttiin (22,3) ja käyvän arvon rahasto oli syyskuun 2017 lopussa 590 miljoonaa euroa (484). Vakuutustekninen tulos oli 463 miljoonaa euroa (514). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) aleni 14,5 prosenttiin (16,1).

Suurvahingoista maksettiin korvauskuluja 48 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän tammi-syyskuussa 2017 ja 31 miljoonaa euroa yli odotusten heinä-syyskuussa 2017. Yritysasiakkaiden suurvahinkokehitys oli 51 miljoonaa euroa odotettua huonompi ja Suurasiakkaiden 3 miljoonaa euroa odotettua parempi. Norja ja Ruotsi kärsivät suurvahingoista eniten. Ensimmäisellä neljänneksellä 2017 toteutettu annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron alennus heikensi Suomen maakohtaista tulosta ja samalla myös kaikkien liiketoiminta-alueiden tulosta Baltiaa lukuun ottamatta. Tammi-syyskuun 2017 yhdistetty kulusuhde kasvoi Suomessa tämän seurauksena 9,9 prosenttiyksikköä. Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purku paransi vertailuajankohtana sekä Ruotsin maakohtaista tulosta että Henkilö- ja Suurasiakasliiketoimintojen tulosta.

Ruotsissa annuiteettien diskonttaamiseen käytetty korko laski -0,14 prosenttiin (-0,03), ja tämä heikensi tammi-syyskuun 2017 tulosta 7 miljoonalla eurolla.

Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 3 621 miljoonaan euroon (3 565) tammi-syyskuussa 2017. Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi 1,5 prosenttia. Kaikkien liiketoiminta-alueiden maksutulo kasvoi ja kasvua tuli kaikilta muilta markkinoilta paitsi Suomesta.

Toimintakulusuhde parani 21,8 prosenttiin (22,1) ja liikekulusuhde 16,2 prosenttiin (16,6).

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.9.2017 yhteensä 12,4 miljardia euroa (12,2). Tästä 80 prosenttia (79) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 7 prosenttia (8) rahamarkkinainstrumentteihin ja 12 prosenttia (13) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 170 miljoonaan euroon (123). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 2,8 prosenttia (2,4) tammi-syyskuussa 2017. Korkosijoitusten duraatio oli 1,4 vuotta (1,4) ja keskimääräinen maturiteetti 2,7 vuotta (2,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli syyskuun 2017 lopussa 1,5 prosenttia (1,6).

Topdanmark

Sampo käsittelee taloudellisessa raportoinnissaan Topdanmarkia 30.9.2017 alkaen tytäryhtiönä IFRS-sääntöjen mukaisesti (lisätietoja saatavilla Topdanmarkin käsittely Sammon tytäryhtiönä -osiossa).

Sammon osuus Topdanmarkin tammi-syyskuun 2017 tuloksesta oli 90 miljoonaa euroa (35). Lisäksi Sammon Topdanmark-omistuksen kirjanpitoarvon ja 30.9.2017 mukaisen käyvän arvon 706 miljoonan euron suuruinen erotus huomioidaan tuloksessa.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 30.9.2017, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,71 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli syyskuun 2017 lopussa 11,44 euroa.

Seuraava teksti perustuu Nordean 26.10.2017 julkaisemaan tulostiedotteeseen tammi-syyskuulta 2017.

Kasvu jatkui Nordean kotimarkkinoilla geopoliittisten riskien ja talouden epätasapainojen lisääntymisestä huolimatta. Yritysasiakkaille suunnattujen neuvontapalvelujen kysyntä ei ole piristynyt kesän jälkeen kuten yleensä, mutta luotto- ja talletusmarginaalit pysyivät vakaina. Kulukehitys oli suunnitelmien mukaista ja luottojen laatu parani odotetusti.

Liiketoiminnan tuotot ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat edellisvuodesta prosentin sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni prosentin sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna.

Rahoituskate parani edellisvuodesta prosentin sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna. Keskimääräiset luotonannon volyymit pienenivät prosentin edellisvuoden tammi-syyskuusta paikallisissa valuutoissa laskettuna. Talletusvolyymit sen sijaan kasvoivat 2 prosenttia.

Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 7 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 9 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (10 prosenttia euroissa laskettuna).

Kulut ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat edellisvuodesta 5 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna. Kuluja kertyi 3 741 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 5 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ilman kertaluonteisia eriä.

Luottojen laatu parani edelleen. Nettomääräiset luottotappiot pienenivät 298 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,12 prosenttia (0,15 prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuussa). Nordea odottaa, että nettomääräisten luottotappioiden osuus luotonannosta on seuraavina neljänneksinä alle 0,16 prosenttia, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 4 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna ja oli 2 419 miljoonaa euroa.

Valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaneet tuottoihin ja kuluihin mutta pienensivät luotto- ja talletusvolyymejä prosentin, kun lukuja verrataan vuoden 2016 tammi-syyskuun lukuihin.

Nordea-konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa 19,2 prosenttia eli sama kuin edellisneljänneksen lopussa. Riskipainotetut erät pienenivät 1,4 miljardia euroa. Tärkeimmät riskipainotettuja eriä pienentäneet tekijät olivat luottojen parantunut laatu ja yrityksille annettujen luottojen supistuneet volyymit. Käyttöön otetun PD/ADF-vaatimuksen vaikutus oli lievästi päinvastainen. Pääomapuskuri on nyt 1,80 prosenttiyksikköä, eli se on nyt kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Se ylittää Nordean oman tavoitteen, joka on 0,50-1,50 prosenttiyksikköä.

Nordea ilmoitti torstaina 26.10.2017, että konsernin muutosohjelma etenee seuraavaan vaiheeseen. Tähän mennessä on investoitu tekniikkaan sekä compliance- ja riskienhallintatoimintoihin. Investoinnit alkavat tuottaa tulosta, ja siksi Nordean mukaan nyt on aika käynnistää muutosohjelman seuraava vaihe, jossa voidaan muuttaa konsernin kulurakennetta ja tehostaa toimintaa. Voidakseen varmistaa kilpailukykynsä pitkällä aikavälillä Nordea aikoo vähentää henkilöstön ja konsulttien määrää vähintään 6 000:lla. Konsulttien osuus tästä on noin 2 000 henkilöä.

Lisätietoja Nordea Bank AB:stä ja sen vuoden 2017 tammi-syyskuun tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.  

Mandatum Life

Mandatum Lifen tulos ennen veroja tammi-syyskuulta 2017 oli 180 miljoonaa euroa (157). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 163 miljoonaa euroa (193). Oman pääoman tuotto oli 15,6 prosenttia (18,0). Käyvän arvon rahasto kasvoi syyskuun 2017 loppuun tultaessa 617 miljoonaan euroon (596). Sijoitusomaisuuden nettotuotot olivat 310 miljoonaa euroa (224) ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja. Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot olivat 335 miljoonaa euroa (135).

Mandatum Life -konsernin vastuuvelka 30.9.2017 oli 11,5 miljardia euroa (11,3). Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä aleni vuoden 2017 tammi-syyskuussa 4,6 miljardiin euroon (4,8). Vakuutuskannat, joiden laskuperustekorot ovat korkeita (4,5 ja 3,5 prosenttia), pienenivät vuoden 2017 tammi-syyskuussa 170 miljoonaa euroa 2,7 miljardiin euroon. Sijoitussidonnainen vastuuvelka kasvoi 6,9 miljardiin euroon (6,4) ja sijoitussidonnaista vastuuvelkaa oli 60 prosenttia (56) koko vastuuvelasta.

Mandatum Life on vahvistanut vastuuvelkaansa alhaisen korkotason vuoksi kokonaisuudessaan 325 miljoonalla eurolla (273). Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan liittyviä eriä. Diskonttokoroissa ei tapahtunut muutoksia kolmannella vuosineljänneksellä 2017. Tästä johtuen vastuuvelasta purkautui 33 miljoonaa euroa. Vuosien 2017, 2018 ja 2019 diskonttokorko on 0,25 prosenttia ja vuodelle 2020 puolestaan 1,00 prosenttia. Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan laskuperustekorko on 0,50 prosenttia.

Syyskuun 2017 lopussa Mandatum Life -konsernin sijoitusomaisuus oli markkina-arvoin 6,3 miljardia euroa (6,6), kun jätetään huomioimatta sijoitussidonnaisen vastuuvelan katteena olevat 6,9 miljardin euron (6,5) suuruiset varat.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva sijoitusomaisuus oli 30.9.2017 markkina-arvoin 5,2 miljardia euroa (5,4). Tästä 45 prosenttia (41) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 12 prosenttia (14) rahamarkkinoille, 30 prosenttia (30) osakkeisiin ja 13 prosenttia (15) muihin instrumentteihin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin tammi - syyskuussa 2017 oli 5,7 prosenttia (5,1). Syyskuun 2017 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,1 vuotta (1,9) ja keskimääräinen maturiteetti 2,3 vuotta (2,3). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla (running yield) ilman valuuttariskin suojauskustannusta oli syyskuun 2017 lopussa 2,8 prosenttia (3,1).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,1 miljardia euroa (1,2), josta 75 prosenttia (75) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 9 prosenttia (10) rahamarkkinoille, 9 prosenttia (8) osakkeisiin ja 7 prosenttia (7) muihin instrumentteihin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin tammi - syyskuussa 2017 oli 1,8 prosenttia (3,6). Syyskuun 2017 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (2,4) ja keskimääräinen maturiteetti 3,4 vuotta (3,5). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla (running yield) ilman valuuttariskin suojauskustannusta oli syyskuun 2017 lopussa 2,1 prosenttia (1,8).

Kustannusliikkeen tulos oli 21 miljoonaa euroa (17) ja riskiliikkeen tulos 21 miljoonaa euroa (15).

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo oli vuoden 2017 tammi-syyskuussa 630 miljoonaa euroa (669).

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ilmoitti 27.10.2016 käyttävänsä oikeuttaan myydä Danske Bank Oyj:n Suomen palveluverkoston kautta myydyn vakuutuskantansa Danske Bankille tai sen osoittamalle taholle. Siirrettävän vakuutuskannan arvonmääritys valmistui 19.6.2017 ja vakuutuskannan arvoksi 31.12.2016 määritettiin 334 miljoonaa euroa. Kannansiirron odotetaan tapahtuvan vuoden 2018 aikana. Myyntivoitosta tulee maksettavaksi Suomen verolainsäädännön mukainen vero. Kaupalla on positiivinen vaikutus Mandatum Lifen vakavaraisuuteen.

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja tammi-syyskuussa 2017 oli 464 miljoonaa (527), josta 491 miljoonaa euroa (546) tuli Nordean tammi-syyskuun 2017 tuloksesta Sammolle kirjattavasta osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean tulososuutta oli -27 miljoonaa euroa (-19).

Sampo Oyj:n Nordea-omistus on kirjattu taseeseen 7,5 miljardiin euroon. Omistusosuuden markkina-arvo 30.9.2017 oli 9,8 miljardia euroa eli 11,44 euroa osakkeelta. Lisäksi Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi 3,4 miljardin euron (2,4) arvosta tytäryhtiöiden osakkeita.

Sampo Oyj ilmoitti kolmannella vuosineljänneksellä 2017 sijoittavansa Saxo Bank Groupiin 265 miljoonaa euroa ja Nets A/S:siin 230 miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt sijaitsevat Tanskassa. Kaupan toteutuessa Sampo Oyj omistaa 19,9 prosentin osuuden Saxo Bank Groupista.

MUUT TAPAHTUMAT

Topdanmarkin käsittely Sammon tytäryhtiönä

Sampo-konserni on käsitellyt tanskalaista vakuutusyhtiötä Topdanmark A/S:ää toukokuusta 2011 alkaen osakkuusyhtiönään raportoiden omistusosuuttaan vastaavan tulososuuden vahinkovakuutussegmentissään. 30.9.2017 alkaen Topdanmarkia käsitellään Sampo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa IFRS:n mukaisesti tytäryhtiönä.

Sampo on tähän asti raportoinut tuloslukunsa kolmelta segmentiltä: vahinkovakuutus (ml. Topdanmark), henkivakuutus ja omistusyhteisö (ml. Nordean tuloksesta Sammolle kirjattava osuus). Alkaessaan käsitellä Topdanmarkia tytäryhtiönä Sampo muuttaa raportointiaan ja julkistaa tuloslukunsa jatkossa neljältä segmentiltä: If, Topdanmark, Mandatum ja Omistusyhteisö (ml. Nordea).

Tässä tammi-syyskuun 2017 osavuosiraportissa Topdanmarkin tase on yhdistetty kokonaisuudessaan Sampo-konsernin taseeseen. Sammon omistusosuutta vastaava osuus Topdanmarkin tuloksesta tammi-syyskuulta 2017 raportoidaan Topdanmark-segmentissä erillisenä rivinä (osuus osakkuusyhtiön voitosta/tappiosta). Lisäksi Sammon Topdanmark-omistuksen kirjanpitoarvon ja 30.9.2017 mukaisen käyvän arvon 706 miljoonan euron suuruinen erotus huomioidaan tuloksessa.

Topdanmarkin tuloslaskelmaerät raportoidaan 1.10.2017 alkaen Sampo-konsernin konsernitilinpäätöksen Topdanmark-segmentissä rivi riviltä. Sampo Oyj:n osuus Topdanmarkin hankintahinnasta asiakassuhteille allokoidusta osuudesta on 271 miljoonaa euroa. Tämä osuus tullaan poistamaan 10 vuoden aikana, mikä johtaa vuosineljänneksittäin noin 5 miljoonan euron poistoon verojen jälkeen.

Konsernirakenteen muutos

Tytäryhtiö If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n (Suomi) muutos ruotsalaisen If Skadeförsäkring AB:n sivuliikkeeksi saatiin päätökseen asianmukaisten viranomaislupien saamisen jälkeen 2.10.2017.

Mandatum Lifen tytäryhtiö Mandatum Life Baltic SE sulautetaan toukokuussa 2017 julkistetun suunnitelman mukaisesti emoyhtiöönsä 1.12.2017, josta alkaen Mandatum Lifen Viron, Latvian ja Liettuan toiminnot ovat Mandatum Lifen sivuliikkeitä.

Muutos konsernijohdossa

If Vahinkovakuutuksen Suomen-yhtiön toimitusjohtajana, Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan Suomen Sales & Service -yksikön johtajana sekä Baltian-liiketoiminnan vetäjänä toiminut Timo Vuorinen on jättänyt operatiiviset tehtävänsä ja jää tämän seurauksena pois Sammon johtoryhmästä tästä päivästä alkaen. Muutos liittyy päätökseen sulauttaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (Suomi) ruotsalaiseen If Skadeförsäkring AB:hen. Vuorinen jatkaa Sampo-konsernin palveluksessa vuoden 2017 loppuun asti.

Palkitseminen

Sampo Oyj:n hallitus päätti 14.9.2017 uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2017:1 käyttöönotosta. Järjestelmä on suunnattu Sampo-konsernin johdolle (Sammon konsernijohtaja mukaan lukien) sekä muille konsernin avainhenkilöille. Sammon hallituksen jäsenet eivät kuulu kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmä noudattaa Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteita sekä asianomaisten Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden palkitsemispolitiikkoja.

Kannustepalkkio perustuu Sampo Oyj:n A-osakkeen arvon kehitykseen, If Vahinkovakuutuksen vakuutusliikkeen tuottoon, riskisopeutetun pääoman tuottoon ja myönnettyjen laskennallisten kannusteyksiköiden lukumäärään. Näille asetetut suoritusehdot on esitetty kannustinjärjestelmä 2017:1:n ehdoissa, jotka ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.  

Kaikkien Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohta on, että Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa vaarantaa konsernin pitkän aikavälin taloudellista vakautta ja että niiden on noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia. Riskeihin reagoivat ja samanaikaisesti oikeudenmukaiset ja palkitsevat kompensaatiomekanismit vahvistavat Sampo-konsernin kykyä tuottaa sidosryhmille ja osakkeenomistajille lisäarvoa.

Pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä suoritettiin tammi-syyskuussa 2017 maksuja sosiaalikulut mukaan lukien 19 miljoonalla eurolla (37). Voimassa olevien pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus oli vuoden 2017 tammi-syyskuussa 22 miljoonaa euroa (8). Syyskuun 2017 lopussa Sampo-konserni oli varannut pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tuleviin maksuihin 25 miljoonaa euroa (15). Lyhytaikaisia kannustimia maksettiin sosiaalikulut mukaan lukien samana ajanjaksona 37 miljoonaa euroa (37).

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Yhteistilin osakkeet

Yhtiökokous päätti 27.4.2017, että yhteistilillä olevat osakkeet ja niihin perustuvat oikeudet menetetään. Menettämisseuraamus ei koske niitä osakkeita, joiden osakeoikeuksien kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään oli vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä 27.4.2017 klo 14 ja joita koskeva jälkivaihtovaatimus tuli täydelliseksi viimeistään 31.10.2017. Noin 98,9 prosenttia yhtiökokouksessa annetuista äänistä kannatti esitystä yhteistilin osakkeiden ja niihin liittyvien osakeoikeuksien menettämisestä.

Yhteistilillä oli 30.9.2017 yhteensä 4 784 390 osaketta, mikä oli 0,85 prosenttia kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänistä.

Yhtiön hallitus mitätöi yhtiön haltuun menettämisseuraamuksen perusteella tulevat omat osakkeet.

Sisäiset osingot

Sampo Oyj sai tytäryhtiöltään Mandatum Lifeltä 150 miljoonan euron osingon syyskuussa 2017. If maksaa joulukuussa 2017 osinkoa noin 620 miljoonaa euroa (6 miljardia Ruotsin kruunua).

Vakavaraisuus

Sampo-konserni laskee ja raportoi vakavaraisuusasemansa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta. Topdanmarkin muuttuminen tytäryhtiöksi vaikuttaa sen käsittelyyn konsernin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa. 30.9.2017 alkaen Topdanmarkia kohdellaan samalla tavalla kuin Ifiä ja Mandatum Lifea. Tämä tarkoittaa sitä, että Topdanmarkin osuus vakavaraisuudesta huomioidaan standardikaavaa hyödyntäen.

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli syyskuun 2017 lopussa 2 004 miljoonaa euroa (1 942) ja oma varallisuus oli 3 867 miljoonaa euroa (3 822). Vakavaraisuusaste oli 193 prosenttia (197).

Osittaisella sisäisellä mallilla laskettuna Topdanmarkin vakavaraisuusvaatimus oli 400 miljoonaa euroa ja oma varallisuus 956 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli 239 prosenttia. Sampo-konsernin vakavaraisuutta laskettaessa käytettävän standardikaavan mukaisesti vastaavat luvut olivat 509 miljoonaa euroa ja 956 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli 188 prosenttia.

Siirtymäsäännöksiä sovellettaessa Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli 193 prosenttia (160) huolimatta siitä, että syyskuussa 2017 yhtiö maksoi 150 miljoonan euron osingon. Oma varallisuus oli 2 100 miljoonaa euroa (1 893) ja se ylitti siten 1 089 miljoonan euron (1 182) suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 1 011 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä oma varallisuus olisi ollut 1 670 miljoonaa euroa (1 441) ja vakavaraisuusvaade 1 273 miljoonaa euroa (1 409), ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 131 prosenttia (102).

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän oma varallisuus suhteessa omien varojen vähimmäismäärään) oli Solvenssi II -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin sovellettaessa syyskuun 2017 lopussa 156 prosenttia (154).

Konsernin vakavaraisuus lasketaan myös Solvenssi II -säännöksiä soveltamalla. Lisätietoja on saatavilla vuoden 2016 vuosikertomuksen riskienhallintaosiossa. Kahdella eri laskentakaavalla määritellyt vakavaraisuusvaatimukset eroavat hyvin vähän toisistaan.

Lisätietoja Sampo-konsernin vakavaraisuuslaskennasta on saatavilla vuoden 2016 vuosikertomuksen riskienhallintaliitteestä osoitteessa www.sampo.com/vuosikertomus.

Velkarahoitus

Sampo Oyj:llä oli 30.9.2017 velkarahoitusta 3 178 miljoonaa euroa (3 548) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 1 184 miljoonaa euroa (2 104). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, korkoinstrumentit ja 500 miljoonan euron (637) arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiön liikkeelle laskemia pääomalainoja. Sampo Oyj:n nettovelka oli syyskuun 2017 lopussa 1 994 miljoonaa euroa (1 443). Nettovelkalaskelmaan sisältyvät vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 45 prosenttia (47) yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 31 prosenttia (32).

Sampo Oyj:n taseessa 30.9.2017 olleet rahoitusvelat koostuivat 2 885 miljoonan euron (2 745) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 293 miljoonan euron (671) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli koronvaihtosopimusten jälkeen syyskuun 2017 lopussa 0,93 prosenttia (1,38).

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2017

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2017.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Ifin koko vuoden 2017 yhdistetyksi kulusuhteeksi arvioidaan 85-87 prosenttia.

Topdanmark julkaisee oman tulosennusteensa vuosineljänneksittäin.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 7479 0361, +1 719 325 2213, +44 (0)330 336 9105 tai +46 (0)8 5033 6574. Puhelinkonferenssin koodi on 5573363.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.  Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2017 tilinpäätöstiedotteensa 7.2.2018.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com