Sampo-konsernin tulos vuodelta 2017

NELJÄS VUOSINELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin vuoden 2017 neljännen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 436 miljoonaa euroa (528). Osakekohtainen tulos oli 0,61 euroa (0,84). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos putosi 0,27 euroon (0,98) valuuttakurssivaihteluiden ja omaisuusarvojen supistumisen johdosta. Osakekohtainen substanssi supistui viimeisellä vuosineljänneksellä 1,47 euroa 25,37 euroon Nordean osakekurssin laskun seurauksena.

Ifin yhdistetty kulusuhde oli neljännellä vuosineljänneksellä 83,6 prosenttia (85,6). Tämä on Ifin kaikkien aikojen paras viimeisen neljänneksen yhdistetty kulusuhde. Tulos ennen veroja kasvoi 215 miljoonaan euroon (199).

Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2017 loka-joulukuussa 82,1 prosenttia (84,6). Topdanmark-segmentin tulos ennen veroja oli 52 miljoonaa euroa.

Sammon osuus Nordean neljännen vuosineljänneksen 2017 nettotuloksesta oli 126 miljoonaa euroa (227). Nordean ydinvakavaraisuussuhde nousi ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 19,5 prosenttiin (18,4) vuoden 2017 lopussa.  

Mandatum Lifen tulos ennen veroja nousi 56 miljoonaan euroon (53). Maksutulo pieneni 330 miljoonaan euroon vuodentakaisesta ennätyskorkeasta 446 miljoonasta eurosta.

Omistusyhteisö-segmentti raportoi -13 miljoonan euron tappion Yhdysvaltojen dollarin ja Ruotsin kruunun valuuttakurssien heilahtelusta aiheutuneiden -18 miljoonan euron tappioiden johdosta.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

If

If-segmentin tulos ennen veroja vuodelta 2017 oli 818 miljoonaa euroa (824). Yhdistetty kulusuhde oli 85,3 prosenttia (84,4) ja riskisuhde 63,3 prosenttia (62,3).

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin vuoden 2017 aikana 111 miljoonaa euroa (141). Oman pääoman tuotto laski 21,3 prosenttiin (25,3) ja käyvän arvon rahasto joulukuun 2017 lopussa nousi 519 miljoonaan euroon (484).

Vakuutustekninen tulos laski 640 miljoonaan euroon (658). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) oli 15,1 prosenttia (15,5).

Suurasiakkaiden suurvahinkokehitys oli vuoden aikana 4 miljoonaa euroa odotettua parempi ja Yritysasiakkaiden 50 miljoonaa euroa odotettua huonompi. Näin ollen suurvahingoista syntyi korvauskuluja 46 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän vuoden 2017 aikana.

Ruotsissa annuiteettien diskonttaamiseen käytetty korko oli -0,13 prosenttia ja tällä oli vähäinen vaikutus koko vuoden 2017 tulokseen. Vuoden 2016 lopussa diskonttokorko oli -0,03 prosenttia. Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa diskonttokorko oli -0,14 prosenttia, joten tulosvaikutusta loka - joulukuun 2017 tulokseen ei käytännössä ollut. Suomessa alennettiin diskonttokorkoa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosentista 1,2 prosenttiin ja tämä heikensi tulosta 72 miljoonalla eurolla.

Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 4 526 miljoonaan (4 458) vuonna 2017. Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi 1,8 prosenttia. Kaikkien liiketoiminta-alueiden maksutulo kasvoi ja kasvua tuli kaikilta muilta markkinoilta paitsi Suomesta. Henkilöasiakkaiden määrä kasvoi kaikilla markkinoilla, myös Suomessa. Ruotsissa bruttomaksutulo kasvoi 4,1 prosenttiin, 2,6 prosenttia Norjassa ja 1,5 prosenttia Tanskassa. Suomessa maksutulo supistui 3,2 prosenttia.

Toimintakulusuhde parani hieman ja oli 22,0 prosenttia (22,1). Liikekulusuhde oli 16,4 prosenttia (16,6).

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2017 yhteensä 11,5 miljardia euroa (12,2). Tästä 84 prosenttia (79) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 3 prosenttia (8) rahamarkkinainstrumentteihin ja 13 prosenttia (13) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 216 miljoonaa euroa (173). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 2,6 prosenttia (2,9) tammi-joulukuussa 2017. Korkosijoitusten duraatio oli 1,4 vuotta (1,4) ja keskimääräinen maturiteetti 2,7 vuotta (2,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) ilman valuuttariskin suojauskustannusta oli joulukuun 2017 lopussa 1,5 prosenttia (1,7).

Ifin vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö ja kuudenneksi suurin henkivakuutusyhtiö. Yhtiö on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. Topdanmarkilla on vahinkovakuuttamisessa 17 prosentin markkinaosuus. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen, ja sillä on noin 600 000 asiakasta. Yhtiö käsittelee vuosittain noin 300 000 korvaushakemusta. Henkivakuutuksissa Topdanmarkilla on 9 prosentin markkinaosuus Tanskassa.

Vuoden 2017 lopussa Sampo Oyj omisti 41 997 070 Topdanmarkin osaketta, mikä vastaa 46,7 prosenttia Topdanmarkin koko osakekannasta ja 48,9 prosenttia niihin liittyvistä äänioikeuksista. Sampo käsittelee taloudellisessa raportoinnissaan Topdanmarkia 30.9.2017 alkaen tytäryhtiönä IFRS-sääntöjen mukaisesti.

4.4.2017 pidetty yhtiökokous päätti peruuttaa hallitukselle annetun valtuutuksen omien osakkeiden ostamiseksi. Tammi - maaliskuun 2017 osavuosiraportissa hallitus esitteli uuden voitonjakopolitiikan, jonka mukaan Topdanmark jatkaa kurinalaista politiikkaansa pääomien käytön suhteen välttääkseen tarpeettoman pääoman kumuloitumisen. Voitonjakosuhde on vähintään 70 prosenttia.

Hallitus esittää vuoden 2018 yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1 710 miljoonaa Tanskan kruunua (230 miljoonaa euroa), eli 19 Tanskan kruunua osakkeelta. Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sammon osuus osingosta on 107 miljoonaa euroa.

Seuraava teksti perustuu Topdanmarkin 25.1.2018 julkaisemaan tilinpäätöstiedotteeseen vuodelta 2017.

Topdanmarkin tulos ennen veroja nousi 300 miljoonaan euroon, josta vahinkovakuutuksen osuus oli 257 miljoonaa euroa ja henkivakuutuksen 33 miljoonaa euroa.

Sen johdosta, että Sampo-konserni aloitti Topdanmarkin konsolidoinnin tytäryhtiönä, kirjattiin Topdanmark-segmenttiin Sammon omistuksen käyvän arvon ja kirja-arvon erotus 30.9.2017 kertaluonteisena 706 miljoonan euron voittona. Sampo Oyj:n osuus Topdanmarkin hankintahinnasta asiakassuhteille allokoidusta osuudesta poistetaan 10 vuoden aikana Topdanmark-segmentissä, mikä johtaa vuosineljänneksittäin noin 5 miljoonan euron poistoon verojen jälkeen (sisältyy erään Liiketoiminnan muut kulut).

Vahinkovakuutuksessa maksutulo kasvoi 1,4 prosentilla 1 208 miljoonaan euroon. Aikaisempien vuosien vastuuvelan purku 46 miljoonaa euroa syntyi ensisijaisesti moottoriajoneuvo- ja sairaus/tapaturmavakuutuksissa. Vuoteen 2016 verrattuna suurvahinkoja oli 15 miljoonaa euroa vähemmän, mikä paransi Topdanmarkin vahinkosuhdetta 1,2 prosenttiyksiköllä.

Yhdistetty kulusuhde vuodelta 2017 oli 82,0 prosenttia (85,1). Ilman aiempien vuosien vastuuvelan purkua yhdistetty kulusuhde oli 85,8 prosenttia (90,4). Liikekulusuhde oli 16,1 prosenttia (16,4). Aleneminen johtuu muun muassa henkilöstön määrän vähenemisestä.

Henkivakuutuksessa bruttomaksutulo kasvoi 11,0 prosenttia 1 109 miljoonaan euroon (999) vuodelta 2017. Sijoitussidonnaisen sopimusten osuus oli 94 prosenttia uusmyynnistä vuonna 2017.

Topdanmarkin vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.

Osakkuusyhtiö Nordea

Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja markkina-arvolla mitattuna yksi Euroopan 10 suurimmasta finanssipalveluyrityksestä. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Nordeaa on käsitelty Sammon konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä, ja segmenttiraportoinnissa osuus sen tuloksesta sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin.

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 31.12.2017, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,81 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli joulukuun 2017 lopussa 10,09 euroa.

Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,68 euroa osakkeelta (0,65). Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen osinkoehdotuksen, Sampo Oyj saa Nordealta osinkoa 585 miljoonaa euroa 26.3.2018.

Seuraava teksti perustuu Nordean 25.1.2018 julkaisemaan tilinpäätöstiedotteeseen vuodelta 2017.

Volyymit ja marginaalit pysyivät vuonna 2017 suhteellisen vakaina, ja liiketoiminnan vire oli yleisesti vahva. Pääomamarkkinoiden erittäin vähäinen aktiviteetti vaikutti Nordeaan negatiivisesti vuoden lopussa. Tuottoja supisti myös pankin riskien vähentäminen, joka toteutettiin suunnitellusti pienentämällä Venäjän ja Shipping, Offshore and Oil Services -toiminnon luottovolyymeja.

Nordeassa on tehty viime vuosina runsaasti investointeja ja nyt konsernin muutosohjelma etenee seuraavaan vaiheeseen. Nordea on vahvistanut compliance- ja riskienhallintatoimintojaan. Investoinnit digitaalisiin järjestelmiin nopeuttavat uusien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa asiakkaille. Peruspankkijärjestelmän uudistaminen etenee budjetin mukaisesti ja vähentää jatkossa operatiivisia riskejä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Kuluja supistetaan luomalla entistä kustannustehokkaampia rakenteita koko organisaatioon.

Liiketoiminnan tuotot ilman kertaluonteisia eriä vähenivät edellisvuodesta 3 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni 8 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna.

Rahoituskate supistui edellisvuodesta prosentin sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna. Keskimääräiset luotonannon volyymit pienenivät 2 prosenttia edellisvuodesta paikallisissa valuutoissa laskettuna. Talletusvolyymit pienenivät prosentin. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 5 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (4 prosenttia euroissa laskettuna). Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 22 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-23 prosenttia euroissa laskettuna).

Kulut ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (4 prosenttia euroissa laskettuna). Kuluja kertyi 5 102 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 7 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ilman kertaluonteisia eriä.

Nettomääräiset luottotappiot vähenivät 369 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,12 prosenttia (0,15 prosenttia vuonna 2016).

Tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 14 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa laskettuna ja oli 3 048 miljoonaa euroa.

Valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaneet tuottoihin ja liikevoittoon mutta pienensivät kuluja prosenttiyksikön ja luotto- ja talletusvolyymejä 3 prosenttiyksikköä, kun lukuja verrataan vuoden 2016 lukuihin.

Nordea-konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli vuoden 2017 viimeisen neljänneksen lopussa 19,5 prosenttia, kun se edellisneljänneksen lopussa oli 19,2 prosenttia. Riskipainotetut erät pienenivät 2,5 miljardia euroa. Tämä johtui pääosin vastapuoliriskin vähenemisestä, suotuisista valuuttakurssimuutoksista ja luottojen laadussa tapahtuneista muutoksista. Ydinpääoma pieneni 0,2 miljardia euroa, kun kertyneet voittovarat vähenivät muuhun laajaan tulokseen kohdistuneiden vaikutusten ja aineettomiin hyödykkeisiin liittyvien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Tätä vaikutusta kompensoi osittain Nordean henki- ja eläkevakuutustoiminnan maksama osinko.

Mandatum Life

Mandatum Lifen tulos ennen veroja vuodelta 2017 oli 236 miljoonaa euroa (210). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen laski 188 miljoonaan euroon (232). Oman pääoman tuotto oli 13,3 prosenttia (15,9).

Sijoitusomaisuuden nettotuotot olivat 376 miljoonaa euroa (356) ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja. Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot olivat 405 miljoonaa euroa (276). Käyvän arvon rahasto säilyi vuoden 2017 kuluessa vakaana ja oli 599 miljoonaa euroa (596).

Mandatum Life -konsernin vastuuvelka kasvoi 11,6 miljardiin euroon (11,3). Sijoitussidonnainen vastuuvelka kasvoi 7,1 miljardiin euroon (6,4) vuoden 2017 lopussa. Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli 61 prosenttia (57) koko vastuuvelasta. Tämä on kaikkien aikojen korkein taso. Noin 3 miljardia euroa sijoitussidonnaista vastuuvelkaa arvioidaan siirrettävän Dansken Bankille vuoden 2018 loppuun mennessä.

Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä aleni vuonna 2017 suunnitelman mukaisesti ja oli 4,6 miljardia euroa (4,8) vuoden 2017 lopussa. Vakuutuskannat, joiden laskuperustekorot ovat korkeita (4,5 ja 3,5 prosenttia), pienenivät vuoden 2017 kuluessa 226 miljoonaa euroa 2,6 miljardiin euroon.

Vuoden 2017 aikana Mandatum Life on vahvistanut vastuuvelkaansa alhaisen korkotason vuoksi 53 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessa diskonttokoron alentamiseksi oli 31.12.2017 vastuuvelkaa vahvistettu 325 miljoonalla eurolla (273), josta 282 miljoonaa euroa on allokoitu vuosille 2018 - 2021. Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan liittyviä eriä. Diskonttokorko vuosille 2018, 2019 ja 2020 on 0,25 prosenttia ja vuodelle 2021 puolestaan 2,75 prosenttia. Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan laskuperustekorko on 0,50 prosenttia ja diskonttokoron alentamiseen on varattu 261 miljoonaa euroa (275).

Vuoden 2017 lopussa Mandatum Life -konsernin sijoitusomaisuus oli markkina-arvoin 6,3 miljardia euroa (6,6), kun jätetään huomioimatta sijoitussidonnaisen vastuuvelan katteena olevat 7,1 miljardin euron (6,5) suuruiset varat.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva sijoitusomaisuus oli 31.12.2017 markkina-arvoin 5,2 miljardia euroa (5,4). Tästä 42 prosenttia (41) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 16 prosenttia (14) rahamarkkinoille, 28 prosenttia (30) osakkeisiin ja 13 prosenttia (15) muihin instrumentteihin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuodelta 2017 oli 6,5 prosenttia (7,2). Vuoden 2017 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,0 vuotta (1,9) ja keskimääräinen maturiteetti 2,2 vuotta (2,3). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla (running yield) ilman valuuttariskin suojauskustannusta oli 31.12.2017 2,4 prosenttia (2,9).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,1 miljardia euroa (1,2), josta 77 prosenttia (75) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 6 prosenttia (10) rahamarkkinoille, 11 prosenttia (8) osakkeisiin ja 6 prosenttia (7) muihin instrumentteihin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin tammi - joulukuussa 2017 oli 1,8 prosenttia (4,7). Vuoden 2017 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (2,4) ja keskimääräinen maturiteetti 3,3 vuotta (3,5). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla (running yield) ilman valuuttariskin suojauskustannusta oli joulukuun 2017 lopussa 2,1 prosenttia (1,8).

Sekä kustannus- että riskiliikkeen tulokset nousivat uusiin ennätyksiin. Kustannusliikkeen tulos oli 33 miljoonaa euroa (26) ja riskiliikkeen tulos 35 miljoonaa euroa (31).

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo vuonna 2017 oli 960 miljoonaa euroa (1 116). Sijoitussidonnaisista vakuutuksista kertyi maksutuloa 850 miljoonaa euroa (973).

Mandatum Lifen vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.

Omistusyhteisö 

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 576 miljoonaa euroa (778), josta 616 miljoonaa euroa (773) muodostui Nordean vuoden 2017 tuloksesta Sammolle kirjattavasta osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean tulososuutta oli -40 miljoonaa euroa (6). Tulosta rasitti Yhdysvaltain dollarin ja Ruotsin kruunun kurssivaihtelusta aiheutunut 39 miljoonan euron tappio, joka vaikutti sekä sijoitustoiminnan tuottoihin että rahoituskuluihin.

Sampo Oyj:n Nordea-omistus on kirjattu taseeseen 7,6 miljardiin euroon. Omistusosuuden markkina-arvo 31.12.2017 oli 8,7 miljardia euroa eli 10,09 euroa osakkeelta. Lisäksi Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi 3,4 miljardin euron (2,4) arvosta tytäryhtiöiden osakkeita.

Sampo Oyj:llä oli 31.12.2017 velkarahoitusta 3 177 miljoonaa euroa (3 548) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 1 754 miljoonaa euroa (2 104). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 496 miljoonaa euroa (637) tytär- ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja sekä 58 miljoonaa euroa muita rahamarkkinainstrumentteja (28). Vuoden 2017 lopussa nettovelka oli 1 423 miljoonaa euroa (1 443). Sampo Oyj:n bruttovelka oli 41 prosenttia (47) yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 29 prosenttia (32).

Sampo Oyj:n taseessa 31.12.2017 olleet rahoitusvelat koostuivat 2 884 miljoonan euron (2 877) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 293 miljoonan euron (671) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli 31.12.2017 ilman koronvaihtosopimuksia 0,93 prosenttia (1,37).

MUUT TAPAHTUMAT

Muutoksia konsernirakenteessa

Sampo on käsitellyt 30.9.2017 alkaen Topdanmarkia konsernin taloudellisessa raportoinnissa IFRS:n mukaisesti tytäryhtiönä. Aiemmin toukokuusta 2011 alkaen Topdanmark oli konsolidoitu osakkuusyhtiönä vahinkovakuutussegmentissä.

Tytäryhtiö If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n (Suomi) muutos ruotsalaisen If Skadeförsäkring AB:n sivuliikkeeksi saatiin päätökseen asianmukaisten viranomaislupien saamisen jälkeen 2.10.2017.

Mandatum Lifen tytäryhtiö Mandatum Life Baltic SE sulautui toukokuussa 2017 julkistetun suunnitelman mukaisesti emoyhtiöönsä 1.12.2017, josta alkaen Mandatum Lifen Viron, Latvian ja Liettuan toiminnot ovat Mandatum Lifen sivuliikkeitä.

Vakuutuskannan siirto Mandatum Lifestä Danske Bankille

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ilmoitti 27.10.2016 käyttävänsä oikeuttaan myydä Danske Bank Oyj:n Suomen palveluverkoston kautta myydyn vakuutuskantansa Danske Bankille tai sen osoittamalle taholle. Siirrettävän vakuutuskannan arvonmääritys valmistui 19.6.2017 ja vakuutuskannan arvoksi 31.12.2016 määritettiin 334 miljoonaa euroa. Kannansiirron odotetaan tapahtuvan vuoden 2018 aikana. Myyntivoitosta tulee maksettavaksi verolainsäädännön mukainen vero. Kaupalla on positiivinen vaikutus Mandatum Lifen vakavaraisuuteen.

Muutoksia konsernin johdossa

Timo Vuorinen, entinen If Vahinkovakuutuksen Suomen yhtiön toimitusjohtaja, Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan Suomen Sales & Service -yksikön johtaja sekä Baltian-liiketoiminnan vetäjä, jätti operatiiviset tehtävänsä marraskuussa 2017 ja jäi tämän seurauksena pois Sammon johtoryhmästä. Muutos liittyy päätökseen sulauttaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (Suomi) ruotsalaiseen If Skadeförsäkring AB:hen. Vuorinen jatkoi Sampo-konsernin palveluksessa vuoden 2017 loppuun asti.

Osakkeet ja osakepääoma

Joulukuussa 2017 Sampo Oyj tiedotti, että sen hallitus oli päättänyt yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti mitätöidä yhteistilillä 1.12.2017 jäljellä olleet 4 648 150 Sammon osaketta. Määrä vastasi 0,8 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden ja niihin liittyvien äänien kokonaismäärästä. Mitätöinti tuli voimaan 22.12.2017.

Sampo Oyj ei ostanut vuonna 2017 omia osakkeitaan. Sampo ei ole hankkinut omia osakkeitaan myöskään katsauskauden päättymisen jälkeen.

Sisäiset osingot

Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj sai tytäryhtiöiltään ja osakkuusyhtiöltään Nordea Bank AB:ltä vuonna 2017 osinkoina noin 1,5 miljardia euroa. Saadut osingot olivat seuraavat:

- Mandatum Life, 125 miljoonaa euroa maaliskuussa 2017 ja 150 miljoonaa euroa syyskuussa 2017;
- Nordea Bank AB, 557 miljoonaa euroa maaliskuussa 2017 ja
- If, 6 miljardia Ruotsin kruunua (620 miljoonaa euroa) joulukuussa 2017.

Nordea Bank AB:n hallitus esitti 25.1.2018, että sen 15.3.2018 kokoontuva varsinainen yhtiökokous jakaisi osinkoa 0,68 euroa osakkeelta. Sammon nykyisellä osakeomistuksella osinko on noin 585 miljoonaa euroa. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 26.3.2018.

Topdanmarkin hallitus ehdotti 12.4.2018 pidettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 19 Tanskan kruunua osaketta kohti. Sammon osuus Topdanmarkin jakamasta osingosta on 107 miljoonaa euroa.

Mandatum Life suunnittelee maksavansa 150 miljoonan euron osingon vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. If maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.

Luottoluokitukset

Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden luottoluokituksissa ei vuoden 2017 kuluessa tapahtunut muutoksia.

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.12.2017 oli 154 prosenttia (154).

If, Topdanmark ja Mandatum Life ovat noudattaneet vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä 1.1.2016 alkaen. If-konserniin kuuluvat yhtiöt soveltavat joko osittaista sisäistä mallia tai standardikaavaa laskiessa vakavaraisuuttaan erillisinä yhtiöinä. Mandatum Life raportoi standardikaavan mukaisesti. Topdanmark käyttää osittaista sisäistä mallia raportoidessaan vakavaraisuutensa. Sampo-konsernin konglomeraattivakavaraisuutta laskettaessa käytetään kuitenkin standardikaavaa kaikkien vakuutusyhtiöiden osalta.

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli noin 400 miljoonaa euroa korkeampi kuin yhtiössä sisäisesti käytetyn mallin mukainen pääomavaade. Ifillä on kuitenkin Stardard & Poor'sin A+ luottoluokitus, joka edellyttää jatkossakin huomattavasti suurempia pääomia ja siksi standardikaavalla ei ole käytännön vaikutusta If-konsernin pääomitukseen. If-konsernin Solvenssi II:n standardikaavan mukainen pääomavaatimus oli joulukuun 2017 lopussa 1 938 miljoonaa euroa (1 942) ja omat varat olivat 3 818 miljoonaa euroa (3 822). Vakavaraisuusaste oli 197 prosenttia (197).

S&P:n luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli vuoden 2017 lopussa 3 098 miljoonaa euroa (2 967) ja pääomat ylsivät 3 408 miljoonaan euroon (3 565). Osittaisen sisäisen mallin mukainen pääomavaade 31.12.2017 oli 1 510 miljoonaa euroa (1 581) ja omat varat olivat 3 875 miljoonaa euroa (3 855). Vakavaraisuusaste oli 257 prosenttia (244).

Ruotsin valvontaviranomainen Finansinspektion antoi marraskuussa 2016 If Skadeförsäkring AB:lle (Ruotsi) luvan osittaisen sisäisen mallin käyttämiseen yhtiön vakavaraisuuslaskelmissa. Ifin Suomen tytäryhtiön muututtua Ruotsissa toimivan yhtiön sivukonttoriksi vuoden 2017 loppupuolella, haki If laajennusta osittaisen sisäisen mallin soveltamiseksi myös Suomen liiketoimintaan.

Topdanmark soveltaa osittaista sisäistä mallia vahinkovakuutusriskien laskennassa. DFSA:n hyväksymä malli toimii perustana vahinkovakuutusriskien huomioimisessa Topdanmarkin vakavaraisuuslaskennassa. Topdanmarkin vakavaraisuusuhde osittaisen sisäisen mallin mukaisesti oli 204 prosenttia vuoden 2017 lopussa.

Topdanmarkin solvenssi II:n mukainen pääomavaade standardikaavalla laskettuna oli 514 miljoonaa euroa ja omat varat 856 miljoonaa euroa 31.12.2017. Vakavaraisuussuhde oli 166 prosenttia.

Nordean pääomavaade Sampo-konsernin vakavaraisuudessa muuttuu vuoden 2018 ensimmäisestä kvartaalista lähtien johtuen ns. Basel I -lattian poistumisesta Ruotsissa. Vuoden 2017 loppuun asti Sammon osuus Nordean pääomavaateesta perustui omien varojen vähimmäismäärään sisältäen Basel I -lattian, mutta 1.1.2018 lähtien Sampo käyttää omien varojen vähimmäismäärää niin kuin se on määritelty Nordean neljännesvuosittaisessa Factbookissa konsernivakavaraisuudessa. Vuoden 2017 lopussa tämä muutos olisi lisännyt omien varojen vähimmäismäärää noin 380 miljoonalla eurolla ja vähentänyt ryhmittymän vakavaraisuutta samalla määrällä. Konsernin vakavaraisuussuhde olisi 31.12.2017 ollut 146 prosenttia.

Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli vahva 182 prosenttia (160). Omat varat olivat 1 977 miljoonaa euroa (1 893) ja ylittivät siten 1 807 miljoonan euron (1 182) suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 890 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 555 miljoonaa euroa (1 441) ja vakavaraisuusvaade 1 220 miljoonaa euroa (1 409), ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 127 prosenttia (102).

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät vuodelle 2018

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2018.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Ifin odotetaan vuonna 2018 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty kulusuhdetavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia.

Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti. Erityisesti poliittiset riskit ovat tällä hetkellä korkealla tasolla.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat teknologinen kehitys yleisesti, digitalisaatio ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset, joilla voi olla syvällisiä vaikutuksia myös finanssisektorin yritysten toimintaan.

VOITONJAKOEHDOTUS

Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien). Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 570 983 877,42 euroa, josta tilikauden voitto on 1 395 971 059,94 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,60 euroa kullekin yhtiön 555 351 850 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on 1 443 914 810,00 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23.4.2018 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 3.5.2018.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, mediasuhteet, Mirko Hurmerinta, puh. 010 516 0032

Lehdistötilaisuus ja puhelinkonferenssi

Sampo järjestää median edustajille tänään klo 12.30 suomenkielisen tiedotustilaisuuden Savoyn Salikabinetissa osoitteessa Eteläesplanadi 14 (7. krs), Helsinki.

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 7479 0360, +44 (0)330 336 9104, +1 323 701 0223 tai +46 (0)8 5033 6573. Puhelinkonferenssin tunnus on 774043.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-maaliskuun 2018 osavuosiraporttinsa 9.5.2018.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com