Sampo-konsernin tulos tammi-maaliskuulta 2019
Sampo-konsernin tulos ennen veroja tammi-maaliskuulta 2019 nousi 475 miljoonaan euroon (445). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos vahvistui 561 miljoonaan euroon (108). Vakuutustoimintojen tulos säilyi edelleen hyvänä, ja markkina-arvojen muutokset huomioivat tulokset vahvistuivat osakemarkkinoiden elvyttyä.
- Osakekohtainen tulos oli 0,64 euroa (0,63) ja markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos 0,94 euroa (0,15). Konsernin oman pääoman tuotto (RoE) oli vuoden 2019 tammi-maaliskuussa 16,5 prosenttia (2,5). Osakekohtainen substanssi oli maaliskuun 2019 lopussa 22,03 euroa (20,60).
- Yhtiökokous päätti 9.4.2019, että osinkoa jaetaan 2,85 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 18.4.2019. Käteisosingon lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan enintään 500 000 000 euron (0,9 euroa osaketta kohden) ylimääräisen osingon jakamisesta joko käteisenä ja/tai rahoitusvälineinä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
- If-segmentin tulos ennen veroja kasvoi 198 miljoonaan euroon (193). Yhdistetty kulusuhde oli sama kuin vuosi sitten eli 86,5 prosenttia (86,5). Oman pääoman tuotto kasvoi 41,6 prosenttiin (-0,9).
- Topdanmark-segmentin tulos ennen veroja oli 92 miljoonaa euroa (60) Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen ja yhdistetty kulusuhde oli 78,2 prosenttia (83,7).
- Nordean nettotuloksesta kirjattiin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä Sammolle 83 miljoonaa euroa (165). Nordea teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä 95 miljoonan suuruisen varauksen rahanpesun estämistä koskeviin asioihin liittyen. Nordean oman pääoman tuotto oli 5,5 prosenttia (9,0). Segmenttiraportoinnissa Nordean tulososuus on sisällytetty Omistusyhteisö-segmenttiin.
- Mandatum-segmentin tulos ennen veroja oli 72 miljoonaa euroa (73). Oman pääoman tuotto kasvoi 37,6 prosenttiin (-5,8).
| AVAINLUVUT | 1-3/2019 | 1-3/2018 | Muutos, % |
| Milj. e | |||
| Tulos ennen veroja | 475 | 445 | 7 |
| If | 198 | 193 | 3 |
| Topdanmark | 92 | 60 | 52 |
| Osakkuusyhtiöt | 83 | 165 | -49 |
| Mandatum | 72 | 73 | -2 |
| Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) | 29 | -46 | - |
| Tilikauden tulos | 398 | 375 | 6 |
| Muutos | |||
| Tulos/osake, euroa | 0,64 | 0,63 | 0,01 |
| Tulos/osake markkina-arvoin, euroa | 0,94 | 0,15 | 0,79 |
| Substanssi/osake, euroa*) | 22,03 | 20,60 | 1,43 |
| Keskim. henkilöstömäärä (FTE) | 9 670 | 9 419 | 251 |
| Konsernin vakavaraisuussuhde, % *) | 130 | 147 | -17 |
| Oman pääoman tuotto, % | 16,5 | 2,5 | 14,0 |
*) Vertailuluku 31.12.2018
Osavuosiraportin tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.
Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla osavuosiraporttinsa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Osavuosiraportti on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.
| Osavuosiraportissa käytetyt vaihtokurssit | 1-3/2019 | 1-12/2018 | 1-9/2018 | 1-6/2018 | 1-3/2018 |
| EURSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 10,4187 | 10,2583 | 10,2374 | 10,1508 | 9,9712 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 10,3980 | 10,2548 | 10,3090 | 10,4530 | 10,2843 |
| DKKSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 1,3959 | 1,3764 | 1,3741 | 1,3630 | 1,3390 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 1,3929 | 1,3733 | 1,3826 | 1,4026 | 1,3799 |
| NOKSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 1,0694 | 1,0688 | 1,0678 | 1,0582 | 1,0350 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 1,0765 | 1,0308 | 1,0890 | 1,0990 | 1,0628 |
| EURDKK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 7,4637 | 7,4533 | 7,4503 | 7,4477 | 7,4468 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 7,4652 | 7,4673 | 7,4564 | 7,4525 | 7,4530 |
LIIKETOIMINTA-ALUEET
If
If-segmentin tammi-maaliskuun 2019 tulos ennen veroja nousi 198 miljoonaan euroon (193). Markkina-arvojen muutokset huomioiva verojen jälkeinen laaja tulos kasvoi 259 miljoonaan euroon (-6). Yhdistetty kulusuhde oli 86,5 prosenttia (86,5) ja riskisuhde prosenttia 64,8 (64,7).
Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin nettona 51 miljoonalla eurolla (50) tammi-maaliskuussa 2019. Vastuuvelan diskonttaamiseen Ruotsissa käytetty korko nousi vuodenvaihteen -0,41 prosentista -0,34 prosenttiin vuosineljänneksen lopulle tultaessa, mikä paransi tulosta 5 miljoonaa euroa. Vakuutustekninen tulos nousi 147 miljoonaan euroon (143). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) oli 13,9 prosenttia (13,8).
Suurvahingoista maksettiin tammi-maaliskuussa korvauskuluja 4 miljoonaa euroa odotettua enemmän. Yritysasiakkaat-liiketoiminnassa suurvahinkoihin liittyvät korvauskulut olivat 8 miljoonaa odotettua suuremmat ja Suurasiakkaat-liiketoiminnassa 5 miljoonaa odotettua pienemmät.
Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 1,9 prosenttia 1 651 miljoonaan euroon (1 621) tammi-maaliskuussa 2019, mutta valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi peräti 3,9 prosenttia. Maksutulo nousi asiakaspitoasteen ja asiakasmäärän kasvun ansiosta. Hinnat nousivat keskimäärin hieman korvausinflaatiota enemmän. Maksutulo kasvoi muualla paitsi Baltia-liiketoiminnassa ja kaikilla muilla markkina-alueilla paitsi Suomessa. Kasvu oli suurinta Norjassa, jossa se ylsi 10,5 prosenttiin. Suurasiakkaat-liiketoiminnassa maksutulo kasvoi 11,7 prosenttia.
Toimintakulusuhde parani edelleen 21,7 prosenttiin (21,8) ja liikekulusuhde 15,7 prosenttiin (16,2).
Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.3.2019 yhteensä 11,4 miljardia euroa (10,9). Tästä korkoinstrumentteihin oli sijoitettuna 84 prosenttia (88), rahamarkkinainstrumentteihin 6 prosenttia (2) ja osakkeisiin 10 prosenttia (10). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 59 miljoonaa euroa (53). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia (-0,1) tammi-maaliskuussa 2019. Korkosijoitusten duraatio oli 1,4 vuotta (1,4) ja keskimääräinen maturiteetti 2,7 vuotta (2,7). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla ilman valuuttariskin suojauskustannuksia laskettuna (running yield) oli maaliskuun 2019 lopussa 1,7 prosenttia (1,7).
Ifin vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.
Topdanmark
Sampo Oyj omisti maaliskuun 2019 lopussa 41 997 070 Topdanmarkin osaketta, mikä on 46,7 prosenttia Topdanmarkin koko osakekannasta ja 48,5 prosenttia niihin liittyvistä äänioikeuksista. Sammon omistuksen markkina-arvo oli 1 870 miljoonaa euroa 31.3.2019.
Topdanmarkin 3.4.2019 pidetty yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 15 Tanskan kruunua osakkeelta. Sammon osuus osingosta oli 84 miljoonaa euroa.
Seuraava teksti perustuu Topdanmarkin 25.4.2019 julkaisemaan osavuosikatsaukseen tammi-maaliskuulta 2019.
Topdanmarkin tammi-maaliskuun 2019 tulos ennen veroja oli 92 miljoonaa euroa (60).
Topdanmarkin maksutulo kasvoi 906 miljoonaan euroon (837). Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2,6 prosenttia (1,7) ja henkivakuutuksen bruttomaksutulo nousi 12,8 prosenttia (18,6). Vahinkovakuutuksissa tehty aiempien vuosien vastuuvelan purku 23 miljoonaa euroa (8) koostui pääasiassa lakisääteisessä tapaturma-, moottoriajoneuvo- sekä tapaturma-/sairauskuluvakuutuksissa.
Sääolosuhteista johtuvien vahinkojen suuruus oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 2 miljoonaa euroa (0) ja suurvahinkoja oli 5 miljoonaa euroa (1). Aiempien vuosien vahingot, sääolosuhteista johtuvat vahingot, suurvahingot sekä muut erät kuten riskimarginaalin muutos huomioiden Topdanmarkin vahinkosuhde oli 68,7 prosenttia (69,6).
Yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 78,2 prosenttia (83,7). Liikekulusuhde oli 17,1 prosenttia (17,4).
Topdanmarkin vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.
Lisätietoja Topdanmarkista ja sen tammi-maaliskuun 2019 tuloksesta saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.
Osakkuusyhtiö Nordea
Sampo Oyj omisti maaliskuun 2019 lopussa 860 440 497 Nordean osaketta, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin 6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,10 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi 31.3.2019 oli 6,81 euroa.
Seuraava teksti perustuu Nordean 30.4.2019 julkaisemaan tulostiedotteeseen vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä.
Raportoidut tuotot pysyivät pitkälti muuttumattomina edelliseen neljännekseen verrattuna. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien tuotot kasvoivat kuitenkin 4 prosenttia, kun palkkiotuotot ja nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoivat. Rahoituskate pieneni 7 prosenttia edellisneljänneksestä. Tämä johtui pääasiassa siitä, että sääntelyn aiheuttamat kustannukset nousivat, korkopäiviä oli vähemmän ja henkilöasiakkaille annettuihin luottoihin kohdistui edelleen marginaalipaineita. Palkkiotuotot kasvoivat 3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Kulut vähenivät 7 prosenttia 1,16 miljardiin euroon vakausmaksut ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien ja 4 prosenttia vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Nordea etenee suunnitelmiensa mukaan kohti tavoitettaan pitää vuoden 2019 kulut pienempinä kuin vuonna 2018 valuuttakurssivaikutuksista puhdistettuna.
Luottojen laatu on edelleen vahva, ja luottotappioiden osuus luotonannosta oli ensimmäisellä neljänneksellä 0,07 prosenttiyksikköä. Nordea odottaa luottojen laadun pysyvän pitkälti aiemmalla tasollaan tulevinakin neljänneksinä. Oikaistu liikevoitto kasvoi 21 prosenttia edellisneljänneksestä, vaikka liikevoitto pieneni 11 prosenttia.
Ydinvakavaraisuussuhde laski 14,6 prosenttiin. Tähän vaikuttivat pääasiassa Gjensidige Bankin osto, kasvaneet luottovolyymit ja IFRS 16. Pääomapuskuri on 1,30 prosenttiyksikköä. Sitä koskeva tavoite on osa nimellispääomaan liittyvää sitoumusta, joka liittyy pankkiunioniin siirtymiseen.
Nordea on aiemmin kertonut, että se odottaa saavansa Tanskan viranomaisilta sakon, koska aiemmat rahanpesun estämiseen liittyvät prosessit ja menettelytavat eivät olleet riittäviä. Nordea tekee näin ollen 95 miljoonan euron varauksen rahanpesun estämistä koskeviin asioihin liittyen.
Lisätietoja Nordeasta ja sen vuoden 2019 tammi - maaliskuun tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.
Mandatum Life
Mandatum-segmentin tammi-maaliskuun 2019 tulos ennen veroja oli 72 miljoonaa euroa (73). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen kasvoi 113 miljoonaan euroon (-19). Oman pääoman tuotto nousi 37,6 prosenttiin (-5,8).
Sijoitusomaisuuden nettotuotot olivat ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja 126 miljoonaa euroa (72). Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot olivat 427 miljoonaa euroa (-90). Käyvän arvon rahasto nousi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 407 miljoonaan euroon (352).
Mandatum Life -konsernin vastuuvelka oli 11,6 miljardia euroa (11,2). Sijoitussidonnainen vastuuvelka kasvoi 7,4 miljardiin euroon (7,0) vuosineljänneksen lopulle tultaessa. Sijoitussidonnaista vastuuvelkaa oli 64 prosenttia (62) koko vastuuvelasta. Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 4,2 miljardia euroa (4,2). Vakuutuskannat, joiden laskuperustekorot ovat korkeita eli 4,5 ja 3,5 prosenttia, alenivat vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 74 miljoonaa euroa 2,4 miljardiin euroon.
Mandatum Life on kokonaisuudessaan täydentänyt vastuuvelkaansa matalan korkotason vuoksi 258 miljoonalla eurolla (232). Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan liittyviä eriä. Vuosien 2019, 2020 ja 2021 diskonttokorko on 0,25 prosenttia. Vuodelle 2021 sovellettavan diskonttokoron alentaminen 2,5 prosentista 0,25 prosenttiin heikensi ensimmäisen vuosineljänneksen 2019 tulosta 54 miljoonaa euroa. Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan laskuperustekorko on 0,50 prosenttia.
Maaliskuun 2019 lopussa Mandatum Lifen sijoitusomaisuus oli 5,5 miljardia euroa (5,6), kun jätetään huomioimatta sijoitussidonnaisen vastuuvelan katteena olevat 7,4 miljardin euron (7,0) suuruiset varat.
Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva sijoitusomaisuus oli 31.3.2019 käyvin arvoin noin 4,5 miljardia euroa (4,6). Tästä 44 prosenttia (49) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 14 prosenttia (9) rahamarkkinoille, 28 prosenttia (27) osakkeisiin ja 14 prosenttia (15) muihin instrumentteihin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin tammi-maaliskuussa 2019 oli 4,0 prosenttia (-0,7). Maaliskuun lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (2,5) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla ilman valuuttariskin suojauskustannusta laskettuna (running yield) oli 2,6 prosenttia (2,6).
Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,0 miljardia euroa (1,0), josta 69 prosenttia (77) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 13 prosenttia (5) rahamarkkinoille, 12 prosenttia (11) osakkeisiin ja 7 prosenttia (6) muihin instrumentteihin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 2,7 prosenttia (-0,7) tammi-maaliskuussa 2019. Korkosijoitusten duraatio oli maaliskuun 2019 lopussa 2,6 vuotta (2,5) ja keskimääräinen maturiteetti 3,1 vuotta (3,1). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla ilman valuuttariskin suojauskustannusta laskettuna (running yield) oli 2,1 prosenttia (2,2).
Mandatum-segmentin kustannusliikkeen tulos oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5 miljoonaa euroa (7). Riskiliikkeen tulos oli samoin 5 miljoonaa euroa (5).
Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo oli vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 238 miljoonaa euroa (243).
Mandatum Lifen vakavaraisuusasemaa on kuvattu Vakavaraisuus-osiossa.
Omistusyhteisö
Omistusyhteisö-segmentin tammi-maaliskuun 2019 tulos ennen veroja oli 113 miljoonaa euroa (119), josta 83 miljoonaa (165) tuli osakkuusyhtiöiden Nordean ja NDX Intressenterin tammi-maaliskuun 2019 tuloksien Sammolle kirjattavista osuuksista. Nordean osuus oli 83 miljoonaa euroa (165) ja NDX Intressenterin osuus miljoona euroa. Ilman osakkuusyhtiöiden tulososuutta segmentin tulos ennen veroja oli 29 miljoonaa euroa (-46).
Johdannaisinstrumenttien markkina-arvojen ja valuuttakurssien muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä vaihteluita nettosijoitustuottoihin ja rahoituskuluihin.
Sampo Oyj:n Nordea-omistus on kirjattu taseeseen 7,0 miljardiin euroon. Omistusosuuden markkina-arvo oli maaliskuun 2019 lopulla 5,9 miljardia euroa eli 6,81 euroa osakkeelta. Lisäksi Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi 3,4 miljardin euron (2,4) arvosta tytäryhtiöiden osakkeita.
MUUT TAPAHTUMAT
Muutokset yhtiön johdossa
Peter Johansson jäi eläkkeelle Sampo-konsernin talousjohtajan tehtävästä 1.1.2019. Sammon hallitus nimitti 8.8.2018 Sampo-konsernin uudeksi talousjohtajaksi 1.1.2019 alkaen Knut Arne Alsakerin, joka aiemmin toimi Ifin talousjohtajana.
Sampo Oyj ilmoitti 7.2.2019, että Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh jää eläkkeelle 31.12.2019. Hän jätti vahinkovakuutusyhtiö Ifin hallituksen puheenjohtajan tehtävän 7.2.2019. Sammon hallitus nimitti 7.2.2019 Ifin toimitusjohtajan Torbjörn Magnussonin Sammon uudeksi konsernijohtajaksi 1.1.2020 alkaen. Magnusson nousi Ifin hallituksen puheenjohtajaksi välittömästi.
Samana päivänä Sammon ja Ifin hallitukset nimittivät Ifin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan johtajan Morten Thorsrudin Ifin toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään välittömästi. Thorsrudin seuraajaksi segmentin johtoon nimitettiin Ingrid Janbu Holthe, joka nousi myös Sammon johtoryhmään.
Varsinainen yhtiökokous
Sampo Oyj:n 9.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2018 osinkoa 2,85 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2019 ja osinko maksettiin 18.4.2019. Käteisosingon lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan enintään 500 000 000 euron (0,9 euroa osaketta kohden) ylimääräisen osingon jakamisesta joko käteisenä ja/tai rahoitusvälineinä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokous vahvisti vuoden 2018 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.
Yhtiön hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Jannica Fagerholm, Veli-Matti Mattila, Risto Murto, Antti Mäkinen ja Björn Wahlroos. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Fiona Clutterbuck ja Johanna Lamminen. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkkiovaliokuntaan valittiin jäseniksi Veli-Matti Mattila, Risto Murto, Antti Mäkinen ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja) sekä tarkastusvaliokuntaan Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja) ja Johanna Lamminen.
Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2015 antaman hallinnointikoodin mukaisesti. Lisäksi kaikkien hallitusten jäsenten, Antti Mäkistä lukuun ottamatta, on arvioitu olevan riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2020 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 175 000 euroa ja hallituksen jäsenille 90 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: varapuheenjohtajalle 25 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 25 000 euroa ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 000 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut.
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Kristina Sandin toimii päävastuullisena tilintarkastajana.
Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta. Valtuutuksen nojalla osakkeet hankitaan niiden hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Yhtiökokouksessa oli sen alkaessa edustettuna 1 052 osakkeenomistajaa edustaen yhteensä 360 849 587 osaketta ja 365 649 587 ääntä.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.
Osakkeet ja osakepääoma
Varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Sampo Oyj ei ostanut ensimmäisellä vuosineljänneksellä omia osakkeitaan. Sampo ei ole hankkinut omia osakkeitaan myöskään katsauskauden päättymisen jälkeen.
Ensimmäisen vuosineljänneksen päättymisen jälkeen Sampo Oyj sai Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Solidium Oy:n omistamien Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien osuus oli 2.4.2019 laskenut alle kymmenen (10) prosentin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänioikeuksista.
Liputusilmoituksiin liittyvät yksityiskohdat ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.
Sisäiset osingot
Mandatum Life maksoi Sampo Oyj:lle maaliskuussa 2019 osinkoa 150 miljoonaa euroa.
Nordean varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2019 jakaa osinkoa 0,69 euroa osakkeelta. Sammon osuus osingosta oli 594 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 8.4.2019.
Topdanmarkin 3.4.2019 kokoontunut yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 15 Tanskan kruunua osaketta kohti. Sammon osuus Topdanmarkin jakamasta osingosta oli 84 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 8.4.2019.
If maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.
Luottoluokitukset
Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset säilyivät muuttumattomina ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
| Yhtiö | Moody's | Standard & Poor's | ||
| Luokitus | Näkymät | Luokitus | Näkymät | |
| Sampo Oyj - Long-term Issuer Rating |
A3 | Vakaat | A- | Vakaat |
| If Skadeförsäkring AB (Ruotsi) - Insurance Financial Strength Rating |
A1 | Vakaat | A+ | Vakaat |
Vakavaraisuus
Konsernin vakavaraisuus
Sampo-konsernin pääomavaatimus ja konsernin omat varat lasketaan sekä konglomeraattisääntöjen (FICO) että Solvenssi II -direktiivin mukaisesti. Ennen vuoden 2018 loppua FICO-sääntöjen mukainen kokonaispääomavaade laskettiin tytäryhtiöiden standardimallin pääomavaateiden perusteella. Vuoden 2018 lopussa Sampo alkoi käyttää osittaista sisäistä mallia pääomavaatimuksen (SCR) FICO-laskennassa suurimmalle osalle Ifin ja Topdanmarkin vahinkovakuutusliiketoiminnasta.
Sampo-konsernilla ei kuitenkaan ole Solvenssi II:n mukaista hyväksyttyä konsernin osittaista sisäistä mallia, vaikka paikalliset sääntelijät ovat hyväksyneet Ifin ja Topdanmarkin osittaiset sisäiset mallit. Näin ollen Solvenssi II:n osalta käytetään konsernitasolla standardimallia. Nordean pääomavaadetta Sammolle käsitellään samalla tavalla FICO-sääntöjen ja Solvenssi II:n mukaisesti, ja mahdollisten muutosten vaikutukset ovat samanlaiset. Laskentamallit eroavat myös odotettavissa olevien osinkojen käsittelytavassa. Solvenssi II:sta noudatettaessa odotettavissa olevia osinkoja ei enää jatkossa vähennetä omista varoista, kun taas FICO-laskennassa ne vähennetään kvartaaleittain kumulatiivisesti.
Sammon Nordea-omistukseen liittyvät riskit eivät ole muuttuneet. Silti Sammon Nordea-omistukseen liittyvä pääomavaade nousi vuoden 2018 lopulta vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen lopulle 896 miljoonaa euroa 1.1.2019 voimaan tulleen 2 prosentin O-SII-lisäpääomavaatimuksen (muu rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä luottolaitos) ja kasvaneiden riskipainotettujen erien (REA) vuoksi. REA kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 156 miljardista eurosta 163 miljardiin euroon. O-SII-lisäpääomavaatimuksen Nordean pääomavaadelaskelmissa korvaava 3 prosentin järjestelmäpuskuri SRB astuu voimaan 1.7.2019 ja - mikäli muu kaikki säilyy ennallaan - nostaa entisestään pääomavaadetta Nordean pääomavaadetta Sammossa.
Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.3.2019 oli 130 prosenttia (147). Laskelman osat on kuvattu oheisessa taulukossa.
| SAMPO-KONSERNIN VAKAVARAISUUS | 31.3.2019 | 31.12.2018 | Muutos |
| Milj.e | |||
| Konsernitaseen oma pääoma | 13 518 | 13 014 | 504 |
| Aineettomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset | -5 677 | -5 269 | -408 |
| Toimialakohtaiset erät | 2 849 | 2 586 | 263 |
| Ryhmittymän omat varat, yhteensä | 10 691 | 10 330 | 361 |
| Omien varojen vaatimukset, yhteensä | 8 255 | 7 017 | 1 238 |
| Ryhmittymän vakavaraisuus | 2 436 | 3 313 | -877 |
| Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (Omat varat suhteessa minimivaatimuksiin, %) |
130 | 147 | -17 |
Konsernin vakavaraisuussuhde Solvenssi II -direktiivin mukaisesti 31.3.2019 oli 126 prosenttia (140).
Sammon johto on aktiivisesti suunnitellut erilaisia toimenpiteitä kääntääkseen vakavaraisuuden heikkenemiskehityksen, joka johtuu pääasiassa Nordean pääkonttorin Suomeen siirtämiseen liittyvistä kiristyneistä Pilari 1 -vaatimuksista. Näihin keinoihin voi kuulua esimerkiksi hybridilainan liikkeelle lasku ja yhtiökokouksen hallitukselle myöntämän, ylimääräistä käteisenä tai rahoitusinstrumentteina jaettavaa osinkoa koskevan valtuutuksen käyttö. Mahdollisten toimenpiteiden tarkoista ajankohdista ei ole vielä päätetty, mutta niiden odotetaan toteutuvan ennen vuoden 2019 päättymistä.
Sampo-konsernin pääomavaatimus pienenisi, jos Sampo Oyj:n Nordea-omistus laskisi alle 20 prosentin. Sampo-konsernia ei tällöin käsiteltäisi finanssikonglomeraattina ja Solvenssi II:n mukaan laskettuna vakavaraisuusaste nousisi siitä, mitä se oli vuoden 2018 lopulla.
Tytäryhtiöiden vakavaraisuusasema
Vakuutustytäryhtiöt noudattavat vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä. If-konserniin kuuluvat yhtiöt soveltavat joko osittaista sisäistä mallia tai standardikaavaa laskiessaan vakavaraisuuttaan erillisinä yhtiöinä. Mandatum Life raportoi standardikaavan mukaisesti. Topdanmark käyttää osittaista sisäistä mallia raportoidessaan vakavaraisuutensa.
If-konsernilla on S&P:n A+ -luottoluokitus. Tämä vaatii huomattavasti enemmän pääomaa kuin Solvenssi II:n mukainen standardikaava ja siksi standardikaava soveltamisella ei ole Ifille käytännön merkitystä Ifin pääomitukselle. If-konsernin standardikaavan mukainen pro forma Solvenssi II -vaade 31.3.2019 oli 1 887 miljoonaa euroa (1 833) ja omat varat 3 825 miljoonaa euroa (3 599). Vakavaraisuusaste oli 203 prosenttia (196).
S&P:n A+ -luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli maaliskuun 2019 lopussa 3 056 miljoonaa euroa (2 949) ja pääomat 3 331 miljoonaa euroa (3 149). Osittaisen sisäisen mallin mukainen pääomavaade 31.3.2019 oli 1 411 miljoonaa euroa (1 305) ja omat varat olivat 3 825 miljoonaa euroa (3 599). Vakavaraisuusaste oli 271 prosenttia (276).
Topdanmark soveltaa DFSA:n hyväksymää osittaista sisäistä mallia valtaosaan vahinkovakuutus- ja terveysriskien sekä näiden vakavaraisuusvaatimusten laskentaa. Muiden riskien arvioinnissa käytetään Solvenssi II:n standardikaavaa. Topdanmarkin vakavaraisuussuhde oli osittaisen sisäisen mallin mukaisesti 174 prosenttia (196) maaliskuun 2019 lopussa.
Topdanmarkin Solvenssi II:n mukainen pääomavaade standardikaavalla laskettuna 31.3.2019 oli 629 miljoonaa euroa ja omat varat 940 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhde oli 150 prosenttia (163).
Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde siirtymäsäännösten jälkeen oli 161 prosenttia (176) maaliskuun 2019 lopussa. Omat varat olivat 1 869 miljoonaa euroa (1 740) ja Solvenssi II -pääomavaade 1 164 miljoonaa euroa (990). Pääomavaateen kasvun syynä on symmetrisen mukautusvaateen ja luottoriskin kasvu. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 485 miljoonaa euroa (1 348) ja vakavaraisuusvaade 1 202 miljoonaa euroa (1 030), ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 124 prosenttia (131).
Lisätietoja Sampo-konsernin pääomituspolitiikasta on saatavilla vuoden 2018 Riskienhallintaraportista, joka on julkaistu osoitteessa www.sampo.com/vuosi2018.
Velkarahoitus
Sampo Oyj:llä oli 31.3.2019 velkarahoitusta 4 023 miljoonaa euroa (4 067) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 2 114 miljoonaa euroa (1 959). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, korkoinstrumentit ja 503 miljoonan euron (489) arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja. Käteisiin verrattavat varat pois lukien oli korkosijoitusten tuotto yli 5 prosenttia.
Sampo Oyj:n nettovelka oli maaliskuun 2019 lopussa 1 908 miljoonaa euroa (2 108). Nettovelkalaskelmaan sisältyvät vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 46 prosenttia (52) yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 32 prosenttia (34).
Sampo Oyj:n taseessa 31.3.2019 olleet rahoitusvelat koostuivat 3 942 miljoonan euron (3 943) suuruisista senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 80 miljoonan euron (124) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli koronvaihtosopimusten jälkeen maaliskuun 2019 lopussa 0,87 prosenttia (0,81).
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Näkymät vuodelle 2019
Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2019.
Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.
Ifin odotetaan vuonna 2019 saavuttavan 85-88 prosentin suuruisen yhdistetyn kulusuhteen.
Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.
Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä emoyhtiö Sampo Oyj mukaan lukien.
Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat teknologinen kehitys, esimerkiksi tekoäly ja digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä väestörakenteen muutokset ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset, joilla voi olla syvällisiä vaikutuksia myös finanssisektorin yritysten toimintaan.
SAMPO OYJ
Hallitus
Lisätiedot:
Talousjohtaja Knut Arne Alsaker, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, mediasuhteet, Mirko Hurmerinta, puh. 010 516 0032
Puhelinkonferenssi
Sampo järjestää analyytikoille ja sijoittajille englanninkielisen puhelinkonferenssin 8.5.2019 klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroihin (09) 8171 0310, +1 631 913 1422, +44 (0)333 300 0804 tai +46 (0)8 5664 2651. Puhelinkonferenssin koodi on 77854006#.
Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.
Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Sampo julkaisee vuoden 2019 tammi-kesäkuun puolivuosikatsauksensa 7.8.2019.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com