Sampo-konsernin tulos tammi–kesäkuulta 2022

• Konsernin vahinkovakuutustoimintojen bruttomaksutulo kasvoi 7 prosenttia vuodentakaisesta, ja sitä tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset.

• Konsernin yhdistetty kulusuhde oli vahva, 81,1 prosenttia (80,7).

• Underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia 679 miljoonaan euroon (658). Ilman vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 17 prosenttia.

• Tulos ennen veroja oli 1 066 miljoonaa euroa (1 343) ja osakekohtainen tulos 1,61 euroa (1,80). Nordeaan liittyvät erät pois lukien tulos ennen veroja oli 806 miljoonaa euroa (983).

• Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui osinkokertymä mukaan lukien 233 prosenttiin (185) vahvan underwriting-tuloksen, Nordea-omistuksesta luopumisen ja kohonneiden korkojen seurauksena.

• Uusi, 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden osto-ohjelma käynnistettiin kesäkuussa 2022 edellisten, 750 miljoonan ja 228 miljoonan euron suuruisten osto-ohjelmien päätökseen saattamisen jälkeen.

Avainluvut

*) Nordeaan liittyvä 103 miljoonan euron suuruinen kirjanpitovaikutus tammi - kesäkuulta 2022 on luokiteltu Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaiseksi eräksi. Vertailulukuihin sisältyi satunnaisia eriä 93 miljoonaa euroa.

Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Koronapandemian vaikutukset olivat tammi - kesäkuussa 2022 hyvin vähäiset ja näin ollen niitä ei raportoida erikseen. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.

TAMMI-KESÄKUUN 2022 KESKEISET TAPAHTUMAT

Sampo-konsernin ydinliiketoiminta vahinkovakuutus jatkoi vahvaa suoritustaan yltäen 679 miljoonan euron (658) underwriting-tulokseen tammi–kesäkuussa 2022. Underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia vuodentakaisesta tai 17 prosenttia ilman vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla raportoituja koronaviruspandemian vaikutuksia. Konsernin yhdistetty kulusuhde oli vahva, 81,1 prosenttia (80,7) ja sitä tukivat vahva operatiivinen kehitys sekä nousseet diskonttokorot. Yhdistetyn kulusuhteen nousuun vaikuttivat koronapandemian vaikutusten poistuminen, mistä oikaistuna yhdistetty kulusuhde olisi parantunut 1,7 prosenttiyksikköä vertailukaudesta. Bruttomaksutulo kasvoi 7 prosenttia 4 769 miljoonaan euroon. Kasvua tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta erityisesti Suurasiakkaat-liiketoiminnassa. Sampo on asettanut vuosille 2021-2023 taloudelliseksi tavoitteiksi keskimäärin 4-6 prosentin (mid-single digit) suuruisen kasvun underwriting-tulokselle ja alle 86 prosentin yhdistetyn kulusuhteen.

Ifin ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva underwriting-tuloksen kasvaessa vuositasolla 18 prosenttia 522 miljoonaan euroon (442). Kehitystä siivittivät yhdistetyn kulusuhteen paraneminen 2,2 prosenttiyksikköä 78,9 prosenttiin (81,1) ja maksutulon 7,5 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein. Maksutulon kehitystä vauhdittivat laaja-alainen kasvu, ja vahva kehitys etenkin Suurasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminta-alueilla. Ifin oikaistu riskisuhde parani 0,6 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta ja tulos ennen veroja vahvistui 662 miljoonaan euroon (566).

Topdanmarkin tulos ennen veroja aleni 60 miljoonaan euroon (208) Sampo-konsernin tuloslaskelmassa. Pääosin laskun taustalla oli sijoitustulokseen heijastunut haastava sijoitusmarkkina. Yhdistetty kulusuhde oli 84,2 prosenttia (82,2).

Hastings on pysynyt kurinalaisena moottoriajoneuvovakuutuksien haastavassa markkinatilanteessa Isossa-Britanniassa, jossa hinnoittelu ei ole pysynyt laaja-alaisen, kiihtyneen korvauskuluinflaation tahdissa. Tämän seurauksena vakuutussopimusten määrä pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla tasaisena 3,2 miljoonassa, vaikka kotivakuutuksien määrä kasvoi vuodentakaisesta 22 prosenttia yhtiön aseman ollessa vahva tällä nimenomaisella markkinalla. Bruttomaksutulo kasvoi 6 prosenttia kiintein valuuttakurssein Hastingsin nostaessa hintojaan kattaakseen korvauskuluinflaation vaikutukset. Operatiivinen kulusuhde nousi 88,6 prosenttiin (76,5) koronaviruspandemian vaikutusten poistumisen ja korkean korvauskuluinflaation seurauksena. Hastingsin tulos ennen veroja oli 55 miljoonaa euroa (105) ilman yrityskauppaan liittyviä ei-operatiivisia poistoja. Raportoitu tulos ennen veroja oli 25 miljoonaa euroa (85).

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja laski vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla 116 miljoonaan euroon (141) realisoitujen sijoitusten tuottojen painaessa sijoitustulosta. Positiivisista 254 miljoonan euron nettomerkinnöistä huolimatta markkina-arvojen lasku sai Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut asiakasvarat alenemaan 10,3 miljardiin euroon vuoden 2021 lopun 11,1 miljardista eurosta ja ensimmäisen neljänneksen 10,9 miljardista eurosta. Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui 255 prosenttiin (190) voimakkaasti laskeneen vakavaraisuusvaatimuksen seurauksena.

Omistusyhteisön tulos ennen veroja oli 203 miljoonaa euroa (343) sisältäen Nordean maksaman 157 miljoonan euron osingon ja 103 miljoonan euron voiton loppujen Nordea-osakkeiden myynnistä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Sampo julkisti 9.6.2022 kolmannen, suuruudeltaan 1 miljardin suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman, joka alkoi 10.6.2022 ja päättyy viimeistään 8.2.2023. Lisäksi johto aikoo ehdottaa hallitukselle vuoden 2022 tulosjulkaisun yhteydessä toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä. Ennen viimeisintä osto-ohjelmaansa Sampo oli saanut vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla päätökseen kaksi osto-ohjelmaa. Sampo hankki tammi-kesäkuussa yhteensä 15,7 miljoonaa omaa osakettaan 687 miljoonalla eurolla.

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuus kasvoi 233 prosenttiin vuodenvaihteen 185 prosentista ja maaliskuun 2022 lopun 200 prosentista 1,70 euron osakekohtainen osinkokertymä ja uusi 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma huomioiden. Vakavaraisuussuhteen 33 prosenttiyksikön kasvu ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta oli vahvan underwriting-tuloksen, Nordean omistuksesta luopumisen ja kohonneiden korkojen ansiota. Sampo tavoittelee 170-190 prosentin vakavaraisuussuhdetta.

Sampo-konsernin velkaisuusaste nousi 29,2 prosenttiin vuoden 2021 lopun 23,8 prosentista ja maaliskuun 2022 lopun 24,8 prosentista. Nousu selittyi osingonmaksulla, toteutetuilla omien osakkeiden ostoilla ja konsernin laajaan tulokseen vaikuttaneella sijoitusten markkina-arvojen heikolla kehityksellä. Sampo tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

VUODEN 2022 TOINEN NELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin tulos ennen veroja oli 499 miljoonaa euroa (710) ja osakekohtainen tulos 0,75 euroa (0,99) huhti-kesäkuussa 2022. Ilman Nordea-osakkeiden myynnistä aiheutunutta positiivista kirjanpitovaikutusta, jota käsitellään Sammon osinkopolitiikassa satunnaisena eränä, tulos ennen veroja oli 424 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,61 euroa. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos laski -292 miljoonaan euroon (745) sijoitusmarkkinoiden heikon kehityksen seurauksena. Markkina-arvoin laskettava osakekohtainen tulos oli -0,57 euroa (1,27).

Konsernin underwriting-tulos kasvoi 14 prosenttia vuodentakaisesta 389 miljoonaan euroon (341). Ilman vertailukaudella raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 29 prosenttia. Konsernin yhdistetty kulusuhde oli 78,9 prosenttia (80,2).

Ifin tulos ennen veroja vahvistui 379 miljoonaan euroon (309) ja underwriting-tulos nousi 26 prosenttia 288 miljoonaan euroon (229). Ifin yhdistetty kulusuhde parani 77,1 prosenttiin (80,7) ja bruttomaksutulo kasvoi 8,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä vertailukaudesta, kun laskelmasta jätetään suurvahingot, sääilmiöihin liittyvät vahingot, raportoidut koronapandemian vaikutukset ja aiempien tilikausien vahinkoihin varatun korvausvastuun kehitys.

Topdanmarkin tulos ennen veroja laski 23 miljoonaan euroon (71) ja yhdistetty kulusuhde nousi 80,7 prosenttiin (79,7).

Hastingsin tulos ennen veroja oli 23 miljoonaa euroa (38) ja operatiivinen kulusuhde 85,5 prosenttia (78,8). Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä pysyi toisella vuosineljänneksellä tasaisena, kun moottoriajoneuvovakuutuksien underwriting-toiminnan varovaisuus heijastui sopimusten määrään peittäen alleen kotivakuutusten määrän kasvun.

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja laski 35 miljoonaan euroon (65).

KONSERNIJOHTAJAN KOMMENTTI

Vuoden alkupuoliskon tuloksemme näytti toteen sopeutumiskykyisen vahinkovakuutusliiketoimintamme, laaja-alaisen hajautuksen ja vankan taseemme hyödyt. Niiden ansiosta ylsimme vahvaan tulokseen pääomamarkkinoiden ja makrotalouden haasteista huolimatta. Saavutimme myös merkittävän strategisen virstanpylvään luopuessamme Nordea-omistuksestamme ja jatkoimme ylimääräisen pääoman palautuksia.

Vahinkovakuutusliiketoimintamme ylsi erittäin vahvaan tulokseen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Näin erityisesti Pohjoismaissa, joissa Ifin maksutulon kasvu oli kiintein valuuttakurssein 7,5 prosenttia, yhdistetty kulusuhde 78,9 prosenttia ja underwriting-tuloksen kasvu 18 prosenttia. Olemme konsernitasolla edenneet selvästi vuositason taloudellisia tavoitteitamme paremmin.

Pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina on edelleen hyvin kilpailtu mutta kurinalainen, mikä on mahdollistanut tarvittavien hinnankorotusten teon. Korvausinflaatio kiihtyi kuluneella vuosineljänneksellä odotetusti ja yltää nyt hieman yli neljään prosenttiin. Tähän on kuitenkin vastattu järkevin hinnankorotuksin. Seuraamme jatkossakin vahinkokulujen kehitystä tarkasti ja reagoimme tarvittaessa hinnantarkistuksin.

Ifin pohjoismaisella Suurasiakasliiketoiminnalla oli erinomainen alkuvuosi, sillä liiketoiminta-alueen maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde oli 85,6 prosenttia. Pohjoismainen markkinatilanne on tällä hetkellä kiinnostava eräiden kilpailijoiden vetäytymisen seurauksena, ja tämän ansiosta olemme päässeet viime vuosina nostamaan hintojamme houkuttelevalle tasolle. Olemme johtavassa asemassa pohjoismaisten suuryritysten markkinoilla pitkäaikaisten asiakassuhteidemme, kilpailijoistamme erottuvan teknisen osaamisemme ja merkittävien skaalaetujemme tukiessa asemaamme.

Ison-Britannian markkinaolosuhteet ovat sen sijaan haastavammat hintakilpailun ja korkean korvausinflaation vallitessa moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla. Kaikesta huolimatta brittiläinen tytäryhtiömme Hastings teki vankan tuloksen tammi–kesäkuulta 2022 ja ylsi hintavetoisesti 6 prosentin maksutulon kasvuun kiintein valuuttakurssein ja vakaaseen, 88,6 prosentin suuruiseen operatiiviseen kulusuhteeseen. Tämä suhteellisen vahva tulos heijastaa Hastingsin sitoutumista kurinalaiseen hinnoitteluun ja riskien arviointiin muun Sampo-konsernin tavoin ja samalla myös osoittaa yhtiön olevan kilpailukykyinen, ketterän toimintamallin omaava moderni vakuutusyhtiö. Loppuvuonna 2022 keskitymme hintojen korotuksiin moottoriajoneuvovakuutusten kannattavuuden turvaamiseksi samaan aikaan, kun pyrimme hyödyntämään edelleen kotivakuutuksien ensimmäisen vuosipuoliskon 22 prosentin kasvua.

Taseen varallisuuseriä tarkastellen ensimmäinen vuosipuolisko oli Sammon näkökulmasta kaksijakoinen: Ajanjaksolla nähty laaja-alainen myyntireaktio heijastui negatiivisesti markkina-arvoin laskettaviin sijoitustuottoihin, mutta toisaalta Nordea-omistuksestamme luopuminen osittain lievensi tätä vaikutusta. Sammon näkökulmasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan onkin näkynyt eniten juuri varallisuuserissä; vaikka konsernillamme ei olekaan suoria sijoituksia sota-alueelle, on konflikti lisännyt pääomamarkkinoiden volatiliteettia.

Positiivisiin asioihin palatakseni: Olemme Sammossa hyvissä asemissa korkojen noususta hyötyäksemme, sillä korkosalkullamme on lyhyt duraatio. Pohjoismaisen korkosalkkumme efektiivinen korkotuotto kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä 2,1 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä ja odotamme sen yhä kasvavan loppuvuonna 2022 ja edelleen vuonna 2023 olettaen, että korot pysyvät vähintään nykytasollaan.

Nordea-omistuksesta luopumisen seurauksena Sammolla on ylimääräisiä pääomia; olemme sitoutuneet pääomien tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen käynnistimme 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman kesäkuussa. Tätä edelsi kahden aiemman osto-ohjelman myötä tehty miljardin euron suuruinen pääoman palautus ja 2,2 miljardin euron suuruinen osinko vuodelta 2021.

Lopuksi haluan vielä todeta, että olen tyytyväinen kehitykseemme vuoden 2022 alkupuoliskolla. Katson konsernin olevan vahvoissa asemissa luodakseen osakkeenomistajille arvoa jatkossakin.

Torbjörn Magnusson
Konsernijohtaja

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Näkymät vuodelle 2022

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odotetaan yltävän vuosille 2021-2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta, ja sen suurimman tytäryhtiön Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde. Hastings tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta. Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2022 on parannettu 80,5-82,5 prosenttiin ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 82-84 prosentista.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koronapandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.

Sijoitustoiminnan markkina-arvoin laskettavat tulokset ovat varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä.

Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Koronaviruspandemian alun jälkeen elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka sekä tarjontaketjun ongelmat ja nopeasti vahvistunut kulutustavaroiden kysyntä ovat kiihdyttäneet inflaatiota, mikä on näkynyt erityisesti energian ja tavaroiden hintojen nousuna. Vuoden 2022 aikana sota Ukrainassa on luonut maailmantalouteen uuden negatiivisen tarjontashokin. Tämän seurauksena inflaatiopaineet ovat voimistuneet ja laajentuneet pakottaen keskuspankit aloittamaan rahapolitiikan kiristämisen, mikä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

MUUT TAPAHTUMAT

Nordea-omistuksesta luopuminen

Sampo luopui kaikista hallussaan olleista Nordean osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 29.4.2022. Sampo oli jo ennen tarjousmenettelyä myynyt 19 miljoonaa osaketta avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä.

Transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Kirjanpitovaikutusta käsitellään satunnaisena eränä laskettaessa Sammon osingonjakosuhdetta vuodelta 2022.

Ylimääräisen pääoman palautus

Sampo tiedotti Nordeasta luopumisen yhteydessä 29.4.2022, että sen johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että käynnistetään uusi omien osakkeiden osto-ohjelma 18.5.2022 järjestettävän varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen sillä edellytyksellä, että yhtiökokous uusii hallituksen valtuutuksen omien osakkeiden ostoon.

Sammon hallitus päätti 9.6.2022, että yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen nojalla käynnistetään omien osakkeiden osto-ohjelma, jossa Sammon A-osakkeiden hankintaan käytettävä kokonaissumma on korkeintaan 1 miljardi euroa. Osakkeita voidaan ostaa enintään 30 miljoonaa kappaletta, joka on noin 5,6 prosenttia kaikista Sammon osakkeista. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyy viimeistään 8.2.2023.

Lisäksi Sampo tiedotti, että sen johdon tarkoituksena on ehdottaa hallitukselle, että vuoden 2022 taloudellisen tuloksen julkaisun yhteydessä 10.2.2023 ehdotetaan toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä.

Ulkoisten tekijöiden vaikutukset Sampo-konserniin

Geopoliittinen epävarmuus jatkui toisella vuosineljänneksellä osittain Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi. Sampo-konsernin vakuutusriskit sota-alueella ovat hyvin rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan.

Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy konfliktin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Pääomamarkkinoiden volatiliteetti ja yleinen epävarmuus ovat edelleen lisääntyneet toisen vuosineljänneksen aikana. Konsernilla on strategisten sijoitustensa sekä omistamiensa vakuutusyhtiöiden ja niiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan kautta merkittäviä markkinariskipositioita, joiden arvoihin markkinasokit voivat heijastua epäsuotuisasti. Näiden riskien toteutumisen varalta ja markkinavolatiliteetin sietämiseksi konsernilla on taloudelliset puskurit, ja Sammon vakavaraisuus ja velka-asema olivat edelleen tavoitteita vahvemmat edelleen toisen vuosineljänneksen lopulla.

Makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan, toimitusongelmia aiheuttaessaan ja hyödykkeiden hintoja nostaessaan. Näiden tekijöiden huomiointi on erityisen tärkeää, sillä koronapandemian ja siihen liittyneen elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan seurauksena toimitusketjun ongelmat ja vauhdittunut inflaatio olivat tosiasia jo ennen sodan alkua. Sammon liiketoiminta on osoittanut kestävyytensä näille vaikutuksille myös toisella vuosineljänneksellä.

Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaan olivat Pohjoismaissa ja Baltiassa kuluneella vuosineljänneksellä selkeästi vähäisemmät kuin vuonna 2021. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo on luopunut koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta vuoden 2022 taloudellisessa raportoinnissa.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, puh. 010 516 0010
Sami Taipalus, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 516 0030
Maria Silander, viestintäpäällikkö, mediayhteydet, puh. 010 516 0031

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0310, +1 631 913 1422, +44 33 3300 0804 tai +46 8 5664 2651.

Puhelinkonferenssin tunnus: 90572124#.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-syyskuun 2022 osavuosiraporttinsa 2.11.2022.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com

 

 

 

Liite

• Sammon puolivuosikatsaus 2022