Tammi-kesäkuun 2024 tulos - Q&A

Konsernin kasvu jatkui vahvana vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ja alla oleva kehitys vankkana minkä lisäksi myös sijoitustuotot olivat vahvoja. Hyvää kehitystä tosin varjosti Pohjoismaissa vuoden alussa koetut haastavat talviolosuhteet sekä lisääntyneet suurvahingot toisella neljänneksellä.

Tulos ennen veroja vahvistui 26 prosenttia 909 miljoonaan euroon (722) tammi-kesäkuussa 2024, kun Ison-Britannian liiketoiminnan vahva kehitys ja nettorahoitustuloksen nousu kompensoivat matalampaa underwriting-tulosta Pohjoismaissa. Toisella neljänneksellä tulos ennen veroja nousi 444 miljoonaan euroon (363).

Osakekohtainen tulos oli 1,30 euroa (1,13). Osakekohtainen operatiivinen tulos nousi 2 prosenttia 1,09 euroon (1,07) sijoitustuottojen ja pääomanhallintatoimien tukemina. Toisella neljänneksellä osakekohtainen tulos oli 0,62 euroa (0,60) ja osakekohtainen operatiivinen tulos 0,59 euroa (0,56).

Konsernin yhdistetty kulusuhde oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 85,8 prosenttia (83,8) ja toisella neljänneksellä 84,4 prosenttia (83,5). Tammi–kesäkuun tuloskehityksen myötä Sampo on pitänyt ennallaan näkymänsä vuoden 2024 konsernitason yhdistetyksi kulusuhteeksi odottaen koko vuoden kulusuhteen olevan 83–85 prosenttia.

Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos tammi–kesäkuulta 2023 sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen.

Konserni ylsi toisella neljänneksellä 11 prosentin kasvuun kiintein valuuttakurssein. Mitkä olivat keskeisimmät kasvuajurit?

Kasvua tuki vahva kehitys kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta erityisesti Isossa-Britanniassa, jossa saavutimme 22 prosentin kasvun paikallisessa valuutassa.

Pohjoismaissa kasvua kertyi kiintein valuuttakurssein 6,7 prosenttia ja sitä tuki positiivinen kehitys kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suurimmalla liiketoiminta-alueellamme eli Henkilöasiakkaissa kasvu jatkui vahvana ja oli 6,2 prosenttia. Kasvua tukivat vahva kehitys keskeisillä alueilla, kuten henkilö- ja kotivakuutuksissa, sekä korkeana säilynyt asiakaspysyvyys. 

Yritysasiakkaissa kasvu oli 8,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja sitä tuki vahva 8 prosentin kasvu pk-yritysasiakkaissa sekä lisääntynyt myynti digitaalisissa kanavissa. Suurasiakkaissa nähtiin 6,0 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein pääasiassa hinnantarkistusten seurauksena. 

Isossa-Britanniassa kasvua siivitti sopimusmäärien kasvu sekä moottoriajoneuvo- että kotivakuutuksissa, minkä lisäksi maksutulon kasvua tuki edelleen vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla korkean korvausinflaation kattamiseksi toteutetut suuret hintojenkorotukset. Moottoriajoneuvovakuutussopimusten määrä kasvoi 2 prosenttia ja kotivakuutussopimusten määrä 26 prosenttia vuodentakaisesta. Kokonaisuudessaan vakuutussopimusten määrä kasvoi 6 prosenttia.

Miten Sammon underwriting-kannattavuus kehittyi toisella neljänneksellä?

Alla oleva marginaalikehitys säilyi positiivisena toisella neljänneksellä ja sitä tuki myönteinen kehitys Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa, joskin Topdanmarkin heikentynyt kehitys vaikutti negatiivisesti. Kokonaisuudessaan konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,9 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta heijastaen kurinlaista underwriting-kulttuuriamme. 

Vuoden alku sujui suurvahinkojen osalta suotuisasti, mutta toisella neljänneksellä lisääntyneet suurvahingot vaikuttivat negatiivisesti yritysasiakasliiketoimintoihimme, osin varjostaen hyvää alla olevaa kehitystä. Suurvahinkojen taustalla olivat useat suuret kiinteistövahingot, joista yksi oli esillä julkisuudessakin: Kööpenhaminan pörssirakennuksen palo huhtikuussa. Kaiken kaikkiaan suurvahingoilla oli 2,7 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen.

Suurvahinkojen myötä konsernin raportoitu yhdistetty kulusuhde heikkeni 84,4 prosenttiin (83,5). Tästä huolimatta konsernin underwriting-tulos kasvoi 5 prosenttia 321 miljoonaan euroon (306), vahvana jatkunut kasvu, erityisesti Isossa-Britanniassa, kompensoi matalampien marginaalien negatiivisen vaikutuksen.

Miten korvausinflaatio kehittyi Sammon ydinmarkkinoilla?

Toisella vuosineljänneksellä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Pohjoismaissa korvausinflaatio pysytteli vakaana 4–5 prosentin vaihteluvälin alalaidassa. Rakentamisessa korvausinflaatio jatkoi hidastumistaan, mutta moottoriajoneuvopuolella korvausinflaatio pysytteli edelleen korkeahkona. 

Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvojen korvausinflaatio aleni edelleen hieman, lähtötason ollessa kuitenkin korkea.

Miltä Sammon sijoitussalkun kehitys näytti toisella neljänneksellä?

Sijoitustuottomme säilyivät vahvana toisella neljänneksellä korkeampien korkojen ja osakemarkkinoiden hyvän kehityksen siivittäminä. Sijoitusten nettotuotot kasvoivat 69 prosenttia 183 miljoonaan euroon (108). Tästä 123 miljoonaa euroa oli jatkuvaluonteista korkotuottoa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vertailukaudella. 

Vuoden alusta tarkasteltuna sijoitustuottomme oli 2,8 prosenttia. Tätä tukivat korkosijoitusten 1,8 prosentin tuotto ja osakesijoitusten 15,3 prosentin tuotto. Olemme edelleen jatkaneet korkosalkkumme uudelleensijoittamista korkeampikorkoisiin instrumentteihin. Toisella neljänneksellä If sijoitti 398 miljoonaa euroa keskimäärin 5,9 prosentin korolla. 

Mitkä ovat seuraavat askeleet Topdanmarkin vaihtotarjouksessa?

Sampo on saanut tarjoukselle kaikki tarvittavat viranomaisluvat ja heinäkuussa järjestetty ylimääräinen yhtiökokous näytti vihreää valoa.

Tarjousajan odotetaan alkavan 9.8.2024 ja päättyvän 9.9.2024. Sampo pidättää itsellään oikeuden jatkaa tarjousaikaa. Tarjouksen selvityksen ja toteuttamisen odotetaan tapahtuvan syyskuun 2024 aikana.

Arvioitte, että Topdanmarkin-toteutumisella saavutetaan 95 miljoonan euron vuotuiset synergiat (ennen veroja) vuoden 2028 loppuun mennessä. Kuinka luottavaisia olette näiden toteutumisen suhteen?

Olemme olleet osakkeenomistajana Topdanmarkissa vuodesta 2007, eli tunnemme yhtiön erittäin hyvin ja meillä on hyvä näkyvyys potentiaalisiin synergioihin, mikä vähentää toteuttamisriskiä. Tapanamme on asettaa vain sellaisia tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa. 

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä ilmoitimme, että olemme Ifin ja Hastingsin yhteistyöhön ja pääomanhallintaan liittyen tunnistaneet 45 miljoonan euron vuotuiset hyödyt (ennen veroja), ja että nämä saavutettaisiin kolmen vuoden sisällä. Tänään voimmekin ilmoittaa, että alun perin arvioidut hyödyt ovat toteutuneet aikataulussa, minkä lisäksi olemme tunnistaneet lisähyötyjä, joiden odotamme realisoituvan vuosina 2024–2026.