Tulos 2022 - Q&A

Vuoden 2022 päätösneljännes oli vahva ja sitä tuki pohjoismaisten vahinkovakuutustoimintojemme kehitys.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2022 oli 1 863 miljoonaa euroa (3 171). Konsernin tulos ennen veroja oli 1 725 miljoonaa euroa (2 189), osinkopolitiikan mukaisesti satunnaisiksi eriksi luokitellut kirjanpitovaikutukset pois lukien. Tuloksen lasku selittyy pääasiassa sillä, ettei Nordea ollut enää konsolidoituna osakkuusyhtiöksi. Neljännellä vuosineljänneksellä tulos ennen veroja oli 390 miljoonaa euroa (1 197) tai 355 miljoonaa euroa (452) ilman satunnaisia eriä.

Osakekohtainen tulos vuodelta 2022 oli 2,69 euroa (4,63) tai 2,41 euroa (2,86) ilman satunnaisia eriä. Neljännellä vuosineljänneksellä osakekohtainen tulos oli 0,50 euroa (1,89) tai 0,41 euroa (0,55) ilman satunnaisia eriä.

Sampo-konsernin ydinliiketoiminta vahinkovakuutus raportoi 1 314 miljoonan euron (1 282) underwriting-tuloksen vuodelta 2022. Neljännellä vuosineljänneksellä underwriting-tulos oli 304 miljoonaa euroa (297). Konsernin yhdistetty kulusuhde oli vahva, 82,1 prosenttia (81,4) vuonna 2022 ja 83,7 prosenttia (83,0) neljännellä vuosineljänneksellä.

Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 17.5.2023 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 osinkoa jaetaan 2,60 euroa osakkeelta. Osinko koostuu 1,80 euron (1,70) perusosingosta (aiemmin tunnettu vakuutusosinkona, joka esiteltiin vuoden 2021 pääomamarkkinapäivässä), joka nousee 6 prosenttia, ja 0,80 euron lisäosingosta. Osingonjaon lisäksi johto aikoo ehdottaa hallitukselle uuden, 400 miljoonan euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman käynnistämistä.

*) Mandatumin maksaman konserniavustuksen jälkeen. Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle konserniavustusta 29 miljoonaa euroa
vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja 15 miljoonaa vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.
**) Vuoden 2022 tulos sisältää 138 miljoonaa euroa ja vuoden 2022 viimeisen neljänneksen tulos 35 miljoonaa euroa
kirjanpitovaikutuksia, jotka on luokiteltu Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaisiksi eriksi. Vertailukaudella
vuonna 2021 satunnaiset erät olivat 982 miljoonaa euroa ja vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 746 miljoonaa euroa.
Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

 

Miten korvausinflaatio kehittyi Sammon ydinmarkkinoilla?

Pohjoismaissa korvausinflaatio oli neljännellä vuosineljänneksellä 4-5 prosenttia, eli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Liiketoiminta-alueittain katsottuna Suurasiakkaat- ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueilla korvausinflaatio oli haarukan ylemmässä päässä ja Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella haarukan alemmassa päässä.

If korotti hintojaan neljännellä vuosineljänneksellä 5-6 prosenttia asiakaspysyvyyden säilyessä edelleen korkealla ja liiketoimintavolyymien ollessa hyvällä tasolla.

Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovakuutusmarkkinan korvausinflaatio oli edelleen korkea, 12 prosenttia eli sekin suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Markkinahinnat ovat olleet nousussa, mutta laahasivat edelleen korvausinflaatiota jäljessä. Hastings on pysynyt hinnoittelussaan kurinalaisena.

Ifin bruttomaksutulon kasvu kiintein valuuttakurssein kiihtyi neljännellä vuosineljänneksellä 7,8 prosenttiin edellisen vuosineljänneksen 5,7 prosentista. Mitkä tekijät selittivät kasvua?

Ifin maksutulon kasvu oli kauttaaltaan vahva ja sitä tukivat hinnankorotukset, vankka asiakaspysyvyys ja asiakasmäärän kasvu edellisvuodesta. Voimakkainta kasvu oli Suurasiakkaissa (29,3 %) ja Baltiassa (20,8 %).

Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa, maksutulo kasvoi 4,9 prosenttia. Kasvua tukivat matkavakuutusvolyymien elpyminen, omaisuus- ja henkilövakuutusten terve kasvu sekä uusien autojen myynnin elpyminen Norjassa ja Ruotsissa.

Hastings raportoi vahvasta maksutulon kasvusta, mutta operatiivinen kulusuhde heikentyi neljännellä vuosineljänneksellä 94,0 prosenttiin edellisvuoden vastaavan jakson 87,9 prosentista. Mikä nosti operatiivista kulusuhdetta?

Sääolosuhteiden kausiluonteisuudesta johtuen vuoden ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes ovat tyypillisesti toista ja kolmatta vuosineljännestä haastavampia. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Ison-Britannian sääolosuhteet olivat kuitenkin selvästi ankarammat kuin vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, mikä kasvatti vahinkofrekvenssiä. Yhdessä korkeana pysyneen korvausinflaation kanssa tämä nosti Hastingsin operatiivista kulusuhdetta.

Koko vuoden haastavana pysynyt markkinatilanne huomioiden Hastingsin 89,7 prosentin operatiivinen kulusuhde vuodelta 2022 oli torjuntavoitto, vaikkakin yli 88 prosentin tavoitteen.

Korot jatkoivat nousuaan neljännellä vuosineljänneksellä. Miten tämä vaikutti Sammon sijoituksiin?

Korkosalkkujemme lyhyen duraation ansiosta olemme edelleen pystyneet uudelleensijoittamaan varoja nopeasti ja näin ollen hyötymään korkojen noususta.

Ifin efektiivinen korkotuotto (running yield) nousi vuoden 2022 lopussa 3,2 prosenttiin vuoden 2021 lopun 1,5 prosentista ja kolmannen vuosineljänneksen 2,7 prosentista. Samaan aikaan Mandatumin efektiivinen korkotuotto nousi kolmannen vuosineljänneksen 3,3 prosentista 4,0 prosenttiin vuoden 2022 lopussa, mikä on korkein taso sitten vuoden 2013 kolmannen neljänneksen.

Efektiivisen korkotuoton nousu kuluneena vuonna kasvatti Sammon vuosittaista tulospotentiaalia noin 230 miljoonalla eurolla ennen veroja.

Ifin Suomessa käytettävää diskonttokorkoa nostettiin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä 0,25 prosenttiyksikköä, mutta viimeisellä neljänneksellä 1,25 prosenttiyksikköä. Mikä oli viimeisellä neljänneksellä tehdyn suuren korotuksen taustalla?

Suomen diskonttokorkoa nostettiin 1,25 prosentista 2,50 prosenttiin, mikä toi koron lähelle markkinakorkoa. IFRS 17 astui voimaan 1.1.2023, minkä myötä kaikki diskonttokorot perustuvat jatkossa markkinakorkoihin. Korotus oli näin ollen linjassa uuden diskonttauskäytännön kanssa.

Diskonttokorkojen nousun positiivinen kokonaistulosvaikutus Suomen diskonttokorko mukaan lukien oli neljännellä vuosineljänneksellä 218 miljoonaa euroa. Korvausvastuiden kasvu 123 miljoonalla eurolla Ifin varovaisen varautumiskäytännön mukaisesti kuitenkin osittain pienensi tätä myönteistä vaikutusta.

Suomen diskonttokoron suuren korotuksen ja korvausvastuun kasvattamisen myötä jotkin liiketoiminta-alue- ja maakohtaiset suhdeluvut eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa näiden todellisesta kannattavuudesta. Esimerkiksi Suomessa neljännen vuosineljänneksen raportoitu yhdistetty kulusuhde oli 8,5 prosenttia.

Sampo teki joitain muutoksia osinkopolitiikkaansa, jotka vaikuttavat vuodelta 2023 ja sitä seuraavilta vuosilta jaettavaan osinkoon. Miksi muutokset tehtiin ja vaikuttavatko ne osingon tulevaan kehitykseen?

Muutosten ei odoteta merkittävästi vaikuttavan osingon suuruuteen tai kehitykseen.

Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka kasvaa konsernin tuottojen mukaisesti. Maksettava vuotuinen kokonaisosinko on vähintään 70 prosenttia konsernin operatiivisesta tuloksesta.

Keskeisimmät muutokset liittyvät osingonjakosuhteen laskentaan. IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen ja velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat Sammon raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen. Toisin sanoen raportoidun tuloksen heilahtelut saattavat jatkossa olla aiempaa voimakkaampia. Näin ollen on järkevämpää laskea osingonjakosuhde uudesta operatiivisesta tuloksesta kuin raportoidusta nettotuloksesta, joka on altis markkina-arvojen muutoksille.

Operatiivisen tuloksen tarkka määritelmä on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/osinko.

Kuinka paljon Sammolla on ylimääräistä pääomaa tällä hetkellä?

Sammon hallitus esittää, että 1,80 euron osakekohtaisen perusosingon lisäksi jaetaan 0,80 euroa lisäosinkoa osakkeelta. Lisäksi johto aikoo ehdottaa hallitukselle uutta, 400 miljoonan euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa, mikä vastaa noin 0,80 euroa osakkeelta.

Kun huomioidaan nämä 0,80 + 0,80 euron osakekohtaiset ylimääräisen pääoman palautukset, Sammolla on vielä ylimääräistä pääomaa noin 2 euroa per osake, josta valtaosa on sidottuna niin kutsuttuihin suoriin finanssisijoituksiin.

Miksi Mandatumia koskevaa strategista arviointia ei vielä saatu päätökseen?

Hallitus haluaa huolellisesti arvioida kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot, mikä on aikaa vievä prosessi. Sampo odottaa antavansa prosessista lisätietoa ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.

Voisiko Mandatumin pilkkoa ja myydä tai listata sen osia?

Ei. Mandatumin pilkkominen ei ole harkinnassa. Tämä ei olisi taloudellisesti toimiva ratkaisu, sillä kytkökset Mandatumin eri toimintojen välillä ovat suuret. 

Yksi vaihtoehdoista, joita hallitus arvioi, on osittainen jakautuminen. Mitä tämä tarkoittaa ja minkälainen prosessi se olisi?

Osittaisjakautumisessa Mandatum irrotettaisiin Sammosta ja sen osakkeet jaettaisiin Sammon olemassa oleville osakkeenomistajille. Tämän jälkeen Mandatum jatkaisi itsenäisenä, Helsingin pörssissä listattuna yhtiönä.

Listaus olisi luonteeltaan tekninen, eivätkä Sampo tai Mandatum keräisi sen yhteydessä varoja.

Mikäli hallitus päätyisi ehdottamaan osittaisjakautumista yhtiökokoukselle, vaatisi päätös taakseen kahden kolmasosan äänienemmistön. Aikataulullisesti osittaisjakautuminen olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2023 toisen puoliskon aikana.

Kuvat: Investor Presentation 2022