Vuoden 2024 tulos - Q&A

Mirko Hurmerinta

Sampo-konsernin kasvu jatkui vahvana ja underwriting-tulos vahvistui vuonna 2024, mitä tuki vankka kehitys kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Tulos ennen veroja oli 1 559 miljoonaa euroa (1 481) Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan euron kertakulut sisältäen. Nämä pois lukien tulos ennen veroja olisi ollut 1 709 miljoonaa euroa. Viimeisellä neljänneksellä tulos ennen veroja oli 219 miljoonaa euroa (368), tai 369 miljoonaa euroa ilman Topdanmark-integraatioon liittyviä kertakuluja.

Osakekohtainen tulos oli 2,25 euroa (2,62) ja osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon (2,07). Viimeisellä neljänneksellä raportoitu osakekohtainen tulos oli 0,31 euroa (0,76) ja osakekohtainen operatiivinen tulos 0,65 euroa (0,42).

Konsernin yhdistetty kulusuhde oli 84,3 prosenttia (84,6) vuonna 2024 ja 83,4 prosenttia (85,5) viimeisellä neljänneksellä.

Sampo odottaa vuoden 2025 näkymissään saavuttavansa 8,7–9,0 miljardin euron vakuutusmaksutuotot, tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua, ja 1 350–1 450 miljoonan euron suuruisen underwriting-tuloksen, tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 7 prosentin vuosittainen kasvu.

Avainluvut, Milj. e 1-12/
2024
1-12/
2023
Muutos, 
%
10-12/
2024
10-12/
2023
Muutos, 
%
Tulos ennen veroja 1 559 1 481 5 219 368 -40
If 1 256 1 358 -8 187 369 -49
Topdanmark 137 162 -15 -21 19
Hastings 193 129 49 52 59 -11
Omistusyhteisö -29 -160 -1 -78
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta 1 154 1 323 -13 180 382 -53
Operatiivinen tulos 1 193 1 046 14 347 208 66
Underwriting-tulos 1 316 1 164 13 361 281 28
      Muutos, %     Muutos, %
Osakekohtainen tulos (EUR) 2,25 2,62 -14 0,31 0,76 -59
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR) 2,33 2,07 13 0,65 0,42 55
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, % 29,5 24,7

Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos vuodelta 2023 sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen.
Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Sampo-konserni ylsi viimeisellä neljänneksellä 18 prosentin kasvuun kiintein valuuttakurssein. Mikä selittää näin voimakasta kasvua?

Kasvuun vaikutti positiivisesti Topdanmarkin Oona Health -yrityskauppa sekä se, että pienellä joukolla suuria vakuutussopimuksia alkamispäivä siirtyi kolmannelta vuosineljännekseltä neljännelle vuosineljännekselle. Nämä pois lukien, kasvua kertyi 10 prosenttia kiintein valuuttakurssein, mikä on silti vahva kasvulukema orgaaniselle kehitykselle.

Kasvua tuki erityisen vahva kehitys Henkilöasiakasliiketoiminnassa, jossa kasvua kertyi kiintein valuuttakurssein 8,0 prosenttia, tai lähes 10 prosenttia ilman Ruotsin moottoriajoneuvovakuutustoimintaa, joka kärsi edelleen uusien autojen heikosta myynnistä. Kaikilla Sammon pohjoismaisilla kasvualueilla, joihin lukeutuvat henkilövakuutukset, kotivakuutukset ja digitaalinen myynti, oli myönteinen vaikutus maksutulon kasvuun viimeisellä neljänneksellä.

Myös Topdanmarkilla oli vahva neljännes orgaanisen kasvun kiihtyessä 11 prosenttiin. Raportoitu bruttomaksutulon kasvu oli 41 prosenttia, mikä selittyi Oona Health -yrityskaupalla, sillä suurin osa yhtiön maksutulosta kertyy neljännellä vuosineljänneksellä. Oona Health on sisällytetty Topdanmarkin konsernitulokseen 1.12.2023 alkaen.

Ison-Britannian toiminnoissa kasvu oli vankkaa, vaikka moottoriajoneuvovakuutusten markkinahinnat jatkoivat laskussa neljänneksen aikana. Bruttomaksutulo kasvoi paikallisessa valuutassa tarkasteltuna 14 prosenttia, mitä tuki vakuutusten korkeammat keskihinnat sekä voimassa olevien vakuutussopimusten määrän kasvu. Vuoden 2024 aikana voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi yli 400 000 sopimuksella, joista 84 000 sopimusta kertyi viimeisellä neljänneksellä.

Miten Sammon underwriting-kannattavuus kehittyi viimeisellä neljänneksellä?

Neljännellä vuosineljänneksellä vallitsi jokseenkin normaali talvisää ja säävahingot olivat lähinnä paikallisia, esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamia. Näin ei ollut edellisvuoden vertailukaudella, jolloin talvi alkoi Pohjoismaissa aikaisin, mikä tarkoitti suurta lumikertymää ja alhaisia lämpötiloja. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla oli 2,3 prosenttiyksikön vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen, kun vertailukaudella vaikutus oli 4,5 prosenttiyksikköä.

Konsernin alla oleva marginaalikehitys säilyi alkuvuoden tapaan myönteisenä myös viimeisellä neljänneksellä. Konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,4 prosenttiyksikköä ja sitä tuki vankka kehitys sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa.

Normaalimman vahinkoympäristön ja positiivisen alla olevan kehityksen myötä konsernin yhdistetty kulusuhde parani 83,4 prosenttiin (85,5). Yhdessä vahvan maksutulon kasvun kanssa tämä siivitti underwriting-tuloksen 28 prosentin kasvuun.

Miten korvausinflaatio kehittyi Sammon päämarkkinoilla?

Korvausinflaatio pysytteli vakaana niin Pohjoismaissa kuin Isossa-Britanniassakin kolmanteen vuosineljännekseen verrattuna.

Pohjoismaissa korvausinflaatio on noin 4 prosentissa. Rakentamisessa korvausinflaatio jatkoi hidastumistaan, mutta moottoriajoneuvopuolella korvausinflaatio pysytteli edelleen korkeahkona. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvojen korvausinflaatio on laskenut noin 7–9 prosenttiin (high-single digit) vuonna 2023 nähdystä noin 12 prosentista.

Sammon sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 70 miljoonaan euroon edellisvuoden 517 miljoonasta eurosta. Mikä selittää näin suurta heilahdusta?

Viimeisellä vuosineljänneksellä nähty suuri muutos oli kahden vastakkaisen tekijän summa: pehmeät markkinaolosuhteet vuonna 2024 ja poikkeuksellisen suotuisat markkinaolosuhteet vuonna 2023.

Vuonna 2023 sekä korko- että osakesijoitukset hyötyivät viimeisellä neljänneksellä nähdystä korkojen jyrkästä laskusta. Tämän seurauksena yli puolet koko vuoden sijoitustoiminnan nettotuotoista kertyi viimeisellä neljänneksellä. Sen sijaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä sekä korkosijoituksissa että pohjoismaisissa osakkeissa arvonmuutokset olivat epäsuotuisia, joskaan liikkeet eivät olleet niin jyrkkiä kuin vertailukaudella.

Kun katsoo lyhyen aikavälin volatiliteetin taakse, korko- ja osinkotulot eli sijoitustuottojemme jatkuvaluonteinen osa pysyi vakaana ja oli 137 miljoonaa euroa (137) viimeisellä neljänneksellä.

Sammon osakekohtainen operatiivinen tulos nousi 55 prosenttia 0,65 euroon, mutta raportoitu osakekohtainen tulos laski 59 prosenttia 0,31 euroon. Mikä selittää näiden eroa?

Raportoidun osakekohtaisen tuloksen laskua selittää kolme tekijää:

  1. Nettorahoitustulos laski 62 miljoonaan euroon (175) sijoitustoiminnan nettotuottojen kutistuessa markkina-arvojen epäsuotuisasta kehityksestä johtuen, kuten yllä on selitetty.

  2. Neljännen vuosineljänneksen tulokseen sisältyi noin 150 miljoonaa euroa (ennen veroja) Topdanmark-integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja. Näistä 76 miljoonaa allokoitui If-segmentille ja 73 miljoonaa euroa Topdanmark-segmentille.

  3. Vertailukauden tulokseen sisältyi 111 miljoonan euron arvosta Mandatumin eriyttämiseen liittyviä positiivisia kirjanpitovaikutuksia.

Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen tarkoitus on heijastaa Sammon kassavirran kertymistä paremmin kuin raportoitu osakekohtainen tulos. Tämän vuoksi siitä on poistettu realisoitumattomat myyntivoitot tai -tappiot, vastuuvelkapuolen markkina-arvojen muutokset sekä kertaluonteiset erät, kuten Topdanmark-integraatioon liittyvät kertakulut ja vertailukaudella Mandatumin eriyttämiseen liittyneet erät. Osakekohtainen operatiivinen tulos kasvoi 13 prosenttia korkeamman underwriting-tuloksen siivittämänä, kun taas sijoitustuotot pysyivät verrattain vakaina.

Sammon hallitus ehdottaa 1,70 euron osakekohtaista perusosinkoa, mutta ei ylimääräistä osinkoa, toisin kuin viime vuonna. Miksi näin?

Perusosinko on voitonjakopolitiikkaamme keskiössä ja priorisoimme sen suhteen luotettavuutta ja vakaata kehitystä. Ehdotettu korotus 1,70 euroon osakkeelta, tai 0,34 euroon osakkeiden splittaus huomioiden, tarkoittaa 6 prosentin kasvua. Absoluuttisin luvuin tarkasteltuna perusosingon ehdotetaan nousevan 14 prosenttia 915 miljoonaan euroon viime vuoden 803 miljoonasta. Tämä vastaa 14 prosentin kasvua, mikä on linjassa operatiivisen tuloksen 14 prosentin kasvun kanssa.

Kuten olemme viestineet, haluamme jatkossa palauttaa pääomia sekä osinkojen että takaisinostojen muodossa. Aikomuksenamme onkin täydentää perusosinkoa käynnistämällä uusi omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma myöhemmin vuonna 2025. Ohjelma rahoitetaan vuonna 2024 kertyneellä pääomalla ja holding-yhtiön vanhojen finanssisijoitusten mahdollisilla myyntituotoilla.

Photo: Mirko Hurmerinta, Sampo
Mirko HurmerintaSijoittajasuhdepäällikkö, Sampo Oyj