Lahjoitukset
Sampo-konserni tukee erilaisia hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjä sekä paikallisesti että kansainvälisesti.
Sampo-konserni haluaa tehdä lahjoituksia ja osallistua humanitaarisiin toimiin tukeakseen yhteisöjä, joissa yhtiö ja sen työntekijät ovat läsnä. Samalla lahjoitukset voivat tarjota esimerkiksi mainehyötyä Sampo-konsernille, auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään työntekijöitä sekä tarjota mahdollisuuksia yhteistyöhön nykyisten tai potentiaalisten asiakkaiden kanssa.
Hallintotapa
Sampo-konsernilla on konsernitason viitekehys yhteisötyölle. Viitekehyksessä on kolme teemaa, jotka ohjaavat yhtiön lahjoituksia ja muita humanitaarisia toimia. Sampo-konserni haluaa tukea lahjoituksillaan ja muilla humanitaarisilla toimillaan myös valittuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Sampo-konsernin yhtiöt päättävät vuosittain, mitä hankkeita ne haluavat tukea ja minkälaisiin muihin humanitaarisiin toimiin ne haluavat ryhtyä. Yhteistyö voi olla yksittäisiä toimia (esim. lahjoitukset tai katastrofiapu) tai pidempiaikaisia projekteja (esim. monivuotiset kumppanuudet). Lisäksi Sampo-konsernilla on työntekijöille suunnattuja vastuullisuusaloitteita, kuten yhteislahjoituksia ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia.
Lahjoituksia ja muita humanitaarisia toimia seurataan ja arvioidaan tytäryhtiötasolla. Jokaista toimea ja kumppanuutta arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyön luonteen ja laajuuden mukaisilla kriteereillä.
Tavoitteet ja päämäärät
Sampo-konsernin ensisijainen tavoite on tehdä lahjoituksia ja osallistua humanitaarisiin toimiin, joilla pyritään luomaan muutosta yhteiskunnassa. Sampo-konserni on sitoutunut parantamaan toimintaansa vuosi vuodelta muun muassa kehittämällä raportointia ja mittareita, luomalla uusia aloitteita ja lisäämällä työntekijöiden osallistumista.
Lahjoitukset
| Euroa | 2023 | 2022 | 2021 |
| Sampo-konserni, yhteensä | 270 773 | 734 372 | 420 715 |
Lahjoitusmäärät olivat suurempia vuosina 2021 ja 2022 koronatukien ja Ukrainalle tehtyjen lahjoitusten takia. Mandatum on mukana vuosien 2021 ja 2022 luvuissa.
Lisätietoa yhtiöittäin
Yleiset periaatteet
Ifin vastuullisuustyö rakentuu kolmesta sitoumuksesta: sitoumus asiakkaisiin, sitoumus työntekijöihin ja sitoumus yhteiskuntaan. Sitoumus yhteiskuntaan ohjaa Ifin lahjoituksia ja yhteisötoimintaa yleisellä tasolla. Lisäksi Ifin lahjoitukset ja yhteisötyön toimet liittyvät Sampo-konsernin raportoinnissa käytettäviin Sampo-konsernin yhteisötyön viitekehyksen teemoihin sekä Sampo-konsernin ja Ifin vastuullisuusraportoinnissa käytettäviin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Vapaaehtoistyö
Ifin työntekijät voivat tehdä työaikana vapaaehtoistyötä valitsemansa asian hyväksi. Työaikaa voi lahjoittaa esimerkiksi Punaisen Ristin, Caritaksen, ruoka-avun sekä paikallisten mielenterveys-, kotouttamis- ja vanhustenhoitojärjestöjen tukemiseen. Aloitteet ovat työntekijälähtöisiä sekä kunkin maan henkilöstöosaston ja johdon koordinoimia.
Ifillä on useita yhteistyö- ja sponsorointihankkeita, joista osa on yhtiön vuosittain järjestämiä, toiset taas työntekijöiden itsensä aloittamia ja vetämiä. Ifin työntekijät tukevat aktiivisesti yhtiön hyväntekeväisyys toimia lahjoittamalla joulu- tai syntymäpäivälahjojaan yrityksen vuosittain valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle.
Seuranta ja arviointi
Rahalahjoituksia ja yhteisötyön toimia seurataan Ifissä maatasolla. Tyypillisiä paikallisella tasolla käytettäviä tunnuslukuja ovat esimerkiksi rahalahjoitusten määrä, toimintaan osallistuvien työntekijöiden määrä, käytetty aika ja kerättyjen tavaroiden tai varojen määrä. Ifissä lahjoituksia ja yhteisötyötä seuraavat joko bränditiimi, markkinointi- ja viestintätiimi, henkilöstöhallinto tai vastuullisuustiimi sekä liiketoiminnan johtoryhmä. Seurantavastuu riippuu yhteisötyön tyypistä ja/tai kyseessä olevasta Ifin toimintamaasta.
Yleiset periaatteet
Topdanmarkin lahjoitusten ja yhteisötyön tavoitteena on tukea yhteisöjä, johon yhtiö ja sen työntekijät kuuluvat. Yhtiö tekee lahjoituksia erilaisille hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöille. Topdanmarkin lahjoitukset ja yhteisötyö linkittyvät Sampo-konsernin yhteisötyön viitekehyksen teemoihin. Lisäksi Topdanmark pyrkii tukemaan toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Seuranta ja arviointi
Topdanmark seuraa yhtiön rahallisia ja luontoissuorituksina tekemiä lahjoituksia. Rahalahjoituksia seurataan vuosittain. Luontoissuoritusten osalta Topdanmark seuraa lahjoitettujen tuotteiden määrää. Topdanmark seuraa myös vapaaehtoistyötunteja, työntekijöiden käyttämiä palkallisia työtunteja ja hallinnointikustannuksia joissain pitkäaikaisissa kumppanuuksissa.
Lahjoitusten ja yhteisötoiminnan seurantaa ja arviointia tekevät vastuullisuustiimi, henkilöstöhallinto, viestintä ja markkinointi. Strategisesta päätöksenteosta vastaa puolestaan yhtiön vastuullisuusfoorumi (joka koostuu tasojen 1 ja 2 johtajista).
Yleiset periaatteet
Hastingsin lahjoitukset ja muut humanitaariset toimet perustuvat yhtiön 4C-viitekehykseen (colleagues, customers, company, communities). Kun Hastingsin työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä ja liiketoiminta kannattavaa, yhtiö voi toteuttaa 4C-viitekehyksen viimeistäkin kohtaa tukemalla yhteisöjään. Hyvän naapuruuden ja oikein toimimisen arvot muodostavat 4C-kulttuurin perustan ja kannustavat työntekijöitä tukemaan paikallisia yhteisöjä ja suojelemaan ympäristöä. Hastingsin lahjoitukset ja yhteisötyön toimet liittyvät lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Sampo-konsernin yhteisötyön viitekehyksen teemoihin.
Hastingsin lahjoitusten ja yhteisötoiminnan päätavoitteena on tukea hyväntekeväisyysjärjestöjä, yhteisöjä ja kouluja 20 mailin säteellä Hastingsin toimistoista tai tukea yhtiön työntekijöiden asuinpaikan lähellä toimivia organisaatioita. Hastings tukee hyväntekeväisyysjärjestöjä ja yhteisöjä laajasti, ja yritys saa vuosittain runsaasti pyyntöjä erilaisista tukikohteista ja lahjoituksista. Pyyntöjen käsittelyssä varmistetaan, että lahjoitukset hyödyttävät paikallisia yhteisöjä ja tuki on yrityksen eettisten periaatteiden mukaista.
Vapaaehtoistyö
Hastingsilla on työntekijöiden vapaaehtoistyötä koskeva ohjelma nimeltä Colleague community days. Ohjelman mukaan työntekijöille annetaan joka vuosi vähintään yksi palkallinen työpäivä, jonka aikana he voivat työskennellä paikallisen yhteisön hyväksi joko ryhmänä tai yksin.
Hastings seuraa vapaaehtoistyöohjelman tehokkuutta yhteisöpäiviin osallistuneiden työntekijöiden määrällä, yhteisöpäivään käytettyjen tuntien määrällä ja näihin päiviin liittyvällä mahdollisella taloudellisella tuella. Lisäksi yhtiö seuraa tuettujen hyväntekeväisyysjärjestöjen lukumäärää, vapaaehtoistyön tyyppiä (esimerkiksi käytännön työ, fyysinen työ tai ammatillinen apu) ja yhteisötunneista yhtiölle koituneita kustannuksia käytettyjen henkilötyötuntien määrällä.
Seuranta ja arviointi
Hastings seuraa lahjoitusten, luontoissuoritusten (asiantuntemukseen perustuvissa yhteisöpäivissä ja koulutusohjelmissa) ja työntekijöiden lahjoittaman ajan arvoa. Hastingsin saamat hyväntekeväisyys- ja yhteisöavustuspyynnöt ovat tavallisesti tarkoin määriteltyjä (esimerkiksi pyörätuoli lapselle), joten Hastings voi arvioida avustuksen vaikutuksia hakemuksen perusteella.
Kun Hastings tarjoaa koulutusohjelmia kouluille, yhtiö saa palautetta opettajilta, henkilöiltä, joihin koulutus on vaikuttanut suoraan (kuten opiskelijoilta), ja opiskelijoilta, jotka ovat Hastingsin työntekijöiden lapsia. Liiketoiminnan näkökulmasta koulutusohjelmat auttavat kuromaan umpeen koulutuksen ja työelämän välistä kuilua ja kannustavat paikallisen yhteisön nuoria pohtimaan Hastingsia mahdollisena tulevana työnantajanaan.
Yhtiön lahjoituksia ja yhteisötoimintaa valvoo yhteiskuntavastuupäällikkö kuukausittaisilla päivityksillä, jotka toimitetaan Hastingsin hallitukselle.
Päivitetty