Untitled

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen toimintakertomus

ja tilinpäätös

Sisällysluettelo

VUOSIRAPORTIT 2022

WWW.SAMPO.COM/VUOSI2022

Hallituksen toimintakertomus 2022 ................ 3

Sampo-konserni

..................................................4

Tulevaisuuden näkymät

........................................ 7

Näkymät vuodelle 2023

................................... 7

Konsernin suurimmat riskit ja

epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

................ 7

Voitonjakoehdotus

............................................... 8

Osinko

........................................................... 8

Päivitys Sampo-konsernin osinkopolitiikkaan

..... 9

Toimintaympäristö

..............................................10

Pohjoismaiset vahinkovakuutusmarkkinat

.........10

Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinat

....... 11

Liiketoiminta-alueet

............................................ 12

.................................................................. 12

Topdanmark

..................................................15

Hastings

.......................................................16

Mandatum

....................................................18

Omistusyhteisö

.............................................19

Taloudellinen tilanne

.......................................... 20

Konsernin vakavaraisuus

................................ 20

Velka-asema

................................................ 20

Luottoluokitukset

......................................... 20

Muut tapahtumat

................................................ 21

Nordean osakkeiden myynti

............................ 21

Mandatumia koskeva strateginen arviointi

........ 21

Rinnakkaislistautuminen Nasdaqin Tukholman

pörssiin

........................................................ 21

Omien osakkeiden osto-ohjelmat

.................... 21

Ulkoisten tekijöiden vaikutukset

Sampo-konserniin

......................................... 22

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

...... 23

Osakkeet ja osakepääoma

............................. 23

Hallituksen valtuutukset

................................ 25

Osakkeenomistajat

....................................... 26

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

....... 27

Hallinnointiin liittyvät asiat

.................................. 28

Hallinnointi

.................................................. 28

Varsinainen yhtiökokous

................................ 28

Vastuullisuus

................................................ 29

Riskienhallinta

.............................................. 30

Palkitseminen

............................................... 30

Konsernirakenteen muutokset

......................... 31

Organisaatio 31.12.2022

................................. 32

Henkilöstö

................................................... 34

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

............... 35

Omien osakkeiden osto-ohjelma

..................... 35

Hallituksen puheenjohtajan seuraajaa

koskeva ehdotus

........................................... 35

Tunnusluvut

...................................................... 36

Tunnuslukujen laskentakaavat

........................ 39

Konsernin IFRS-tilinpäätös ............................. 43

Konsernin laaja tuloslaskelma

.............................. 44

Konsernitase

..................................................... 45

Laskelma oman pääoman muutoksista

................. 46

Konsernin rahavirtalaskelma

............................... 47

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot .............. 49

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista

........................................... 50

Segmentti-informaatio

....................................... 78

Olennaiset määräysvallattomien

omistajien osuudet

............................................ 84

Muut konsernin liitetiedot 1–35

............................ 86

Sampo Oyj:n tilinpäätös ................................. 187

Sampo Oyj:n tuloslaskelma

................................ 188

Sampo Oyj:n tase

............................................. 189

Sampo Oyj:n rahoituslaskelma

...........................190

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot .........191

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista

.......................................... 192

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4

................ 193

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9

.............194

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 10–14

.......... 195

Tuloveroja koskeva liitetieto 15

........................... 196

Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 16–18

........ 197

Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat

liitetiedot 19–21

................................................. 197

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

allekirjoitukset ................................................. 199

Tilintarkastuskertomus .................................. 200

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2022

Sampo-konserni ..........................................4

Tulevaisuuden näkymät ........................... 7

Näkymät vuodelle 2023 ..................................7

Konsernin suurimmat riskit ja

epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä ........7

Voitonjakoehdotus .....................................8

Osinko ....................................................................8

Päivitys Sampo-konsernin

osinkopolitiikkaan ..............................................9

Toimintaympäristö ................................... 10

Pohjoismaiset

vahinkovakuutusmarkkinat ...........................10

Ison-Britannian

vahinkovakuutusmarkkinat ............................ 11

Liiketoiminta-alueet .................................12

If .............................................................................. 12

Topdanmark ....................................................... 15

Hastings ............................................................... 16

Mandatum ........................................................... 18

Omistusyhteisö ................................................. 19

Taloudellinen tilanne .............................. 20

Konsernin vakavaraisuus ..............................20

Velka-asema ...................................................... 20

Luottoluokitukset ............................................20

Muut tapahtumat ......................................21

Nordean osakkeiden myynti ........................ 21

Mandatumia koskeva strateginen

arviointi ................................................................ 21

Rinnakkaislistautuminen Nasdaqin

Tukholman pörssiin ......................................... 21

Omien osakkeidenosto-ohjelmat ............... 21

Ulkoisten tekijöiden vaikutukset

Sampo-konserniin ........................................... 22

Osakkeet, osakepääoma ja

osakkeenomistajat ...................................23

Osakkeet ja osakepääoma ........................... 23

Hallituksen valtuutukset ............................... 25

Osakkeenomistajat ......................................... 26

Hallituksen ja ylimmän johdon

omistukset ......................................................... 27

Hallinnointiin liittyvät asiat ...................28

Hallinnointi ......................................................... 28

Varsinainen yhtiökokous .............................. 28

Vastuullisuus ..................................................... 29

Riskienhallinta ..................................................30

Palkitseminen ...................................................30

Konsernirakenteen muutokset .................... 31

Organisaatio 31.12.2022 ................................. 32

Henkilöstö .......................................................... 34

Raportointikauden jälkeiset

tapahtumat .................................................35

Omien osakkeiden osto-ohjelma .............. 35

Hallituksen puheenjohtajan

seuraajaa koskeva ehdotus ......................... 35

Tunnusluvut ................................................36

Tunnuslukujen laskentakaavat .................... 39

Hallituksen toimintakertomus

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hallituksen toimintakertomus 2022

Sampo-konserni

Sammon ydinliiketoiminnalla eli vahinkovakuutuksella

oli jälleen vahva vuosi. Underwriting-tulos oli 1 314

miljoonaa euroa (1 282) kasvaen 2 prosenttia vuoden-

takaisesta tai 13 prosenttia ilman vuonna 2021 raportoi-

tuja koronapandemian vaikutuksia. Konsernin yhdistetty

kulusuhde säilyi vahvana ja oli 82,1 prosenttia (81,4).

Yhdistettyä kulusuhdetta tukivat erinomainen kehitys

Pohjoismaissa sekä diskonttokorkojen nousu. Ilman

vuonna 2021 raportoituja koronapandemian vaikutuksia

yhdistetty kulusuhde olisi parantunut 1,0 prosentti-

yksikköä vuodentakaisesta. Bruttomaksutulo kasvoi

6 prosenttia 8 136 miljoonaan euroon (7 644) ja sitä tukivat

sopimusten vahvalla tasolla pysynyt uusiminen, korkea

asiakaspysyvyys ja kurinalainen hinnoittelu. Sampo on

asettanut vuosille 2021-2023 taloudelliseksi tavoitteiksi

keskimäärin 4–6 prosentin (mid-single digit) suuruisen

kasvun underwriting-tulokselle ja alle 86 prosentin

yhdistetyn kulusuhteen.

Ifin underwriting-tulos kasvoi 11 prosenttia 985 miljoo-

naan euroon (891) ja yhdistetty kulusuhde parani 80,3

prosenttiin (81,3). Tulosta tukivat bruttomaksutulon 7,2

prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein ja edelleen

vahvana jatkunut operatiivinen kehitys. Maksutulon

kehityksen takana oli laaja-alainen kasvu kaikilla liike-

toiminta-alueilla, mutta se oli erityisen vahvaa Baltia- ja

Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueilla. Ifin suurimman

liiketoiminta-alueen, Henkilöasiakkaiden, maksutulon

kasvu oli vankka, 3,5 prosenttia huolimatta uusien autojen

myynnin laskusta Pohjoismaissa. Oikaistu riskisuhde

parani arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Vahvan underwriting-kehityksen ohella If hyötyi

korkoympäristössä vuoden 2022 aikana tapahtuneista

merkittävistä muutoksista, minkä myötä Ifin efektiivinen

korkotuotto nousi 3,2 prosenttiin (1,5). Tulos ennen veroja

kasvoi 1 217 miljoonaan euroon (1 077).

Topdanmarkin tulos ennen veroja vuodelta 2022 laski

220 miljoonaan euroon (346) Sampo-konsernin tulos-

laskelmassa heikon markkinaympäristön vaikuttaessa

negatiivisesti sijoitustuottoihin. Topdanmarkin henki-

vakuutusliiketoiminnan myynnillä oli 72 miljoonan euron

positiivinen vaikutus tulokseen. Yhdistetty kulusuhde oli

83,1 prosenttia (82,3).

Hastingsin liiketoiminta kasvoi tukevasti ja kannattavuus

pysyi kestävällä tasolla Ison-Britannian haastavalla moot-

toriajoneuvovakuutusmarkkinalla, jota leimasi korkea

korvausinflaatio läpi vuoden. Bruttomaksutulo kasvoi

15 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022.

Kasvua tukivat korkea asiakaspysyvyys ja kurinalainen

hinnoittelu. Voimassa olevien asiakassopimusten määrä

kasvoi 2 prosenttia vuoden takaisesta 3,2 miljoonaan

sopimukseen. Kasvu selittyi kotivakuutussopimusten 33

prosentin kasvulla, kun taas moottoriajoneuvovakuutus-

sopimusten määrä pysyi tasaisena. Hastingsin operatiivi-

nen kulusuhde nousi 89,7 prosenttiin (80,3). Tulos ennen

veroja oli 73 miljoonaa euroa (127), tai 131 miljoonaa euroa

(168) ilman ei-operatiivisia poistoja.

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja vuodelta 2022

laski 207 miljoonaan euroon (291). Tulokseen vaikuttivat

realisoitujen voittojen pieneneminen ja Sampo Oyj:lle

maksettu 29 miljoonan euron (15) konserniavustus.

Mandatumin nettomerkinnät sijoitussidonnaisiin ja

muihin hallinnoitaviin varoihin pysyivät positiivisina

vuoden jokaisella neljänneksellä. Nettomerkinnät eivät

kuitenkaan riittäneet kompensoimaan markkina-arvojen

laskua, mistä johtuen hallinnoitavat asiakasvarat laskivat

vuoden 2022 lopussa 10,3 miljardiin euroon vuoden

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

2021 lopun 11,1 miljardista. Mandatum Lifen Solvenssi

II -vakavaraisuussuhde vahvistui 248 prosenttiin (190)

korkojen nousun ja alentuneen vakavaraisuusvaatimuk-

sen siivittäminä.

Sampo myi omistamansa loput 246 miljoonaa Nordean

osaketta vuonna 2022. Yhteensä 46 miljoonaa osaketta

myytiin avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022

ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana ja 200

miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta

29.4.2022. Osakemyynneistä saatu bruttomyyntitulo oli

yhteensä 2,3 miljardia euroa. Transaktioista kirjattiin

Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron

suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2022 oli

1 863 miljoonaa euroa (3 171). Tulos ennen veroja sisältää

138 miljoonaa euroa (982) kirjanpitovaikutuksia, jotka on

Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti määritelty

satunnaisiksi eriksi. Ilman näitä eriä, ja erityisesti siksi

että Nordeaa ei enää kirjattu osakkuusyhtiöksi, tulos

ennen veroja laski 1 725 miljoonaan euroon (2 189).

Osakekohtainen tulos oli 2,69 euroa (4,63), tai 2,41 euroa

(2,86) ilman satunnaisia eriä. Markkina-arvojen muutokset

huomioiva laaja tulos oli -26 miljoonaa euroa (3 448) ja

sitä painoi sijoitusmarkkinoiden heikko kehitys.

Sampo Oyj ilmoitti 7.12.2022, että sen hallitus on päättänyt

aloittaa Mandatumia koskevan strategisen arvioinnin.

Arviointiprosessissa tarkastellaan eri vaihtoehtoja

tarkoituksenaan arvioida, voisiko Mandatumin eriyttämi-

nen konsernista tuottaa omistaja-arvoa. Arviointiprosessi

oli edelleen kesken, kun koko vuoden tulos julkaistiin

10.2.2023.

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli

vuoden 2022 lopussa 210 prosenttia vahvistuen vuoden

2021 lopun 185 prosentista. Velkaisuusaste oli 25,6

prosenttia vuoden 2022 lopussa, kun se vuoden 2021

lopussa oli 23,8 prosenttia. Sampo tavoittelee 170–190

prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin

velkaisuusastetta.

Sampo Oyj:n hallitus ehdotti 17.5.2023 järjestettävälle

yhtiökokoukselle 10.2.2023, että vuodelta 2022 osinkoa

jaetaan 2,60 euroa osakkeelta. Osinko koostuu 1,80 euron

(1,70) perusosingosta (aiemmin tunnettu vakuutus-

osinkona, joka esiteltiin vuoden 2021 pääomamarkkina-

päivässä), jossa on kasvua 6 prosenttia, ja 0,80 euron

lisäosingosta. Lisäksi Sampo ilmoitti, että sen johto aikoo

ehdottaa hallitukselle uuden, 400 miljoonan euron omien

osakkeiden takaisinosto-ohjelman käynnistämistä.

IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen

ja velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat

Sammon raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen.

Tämän seurauksena Sammon hallitus on päätynyt

päivittämään konsernin osinkopolitiikkaa siten, että

vähintään 70 prosentin suuruinen voitonjakosuhde

lasketaan jatkossa uudesta tunnusluvusta, operatiivisesta

tuloksesta, aiemmin määrityksessä käytetyn konsernin

nettotuloksen (pl. satunnaiset erät) sijaan. Muutoksen ei

odoteta vaikuttavan osingon suuruuteen tai kehitykseen

jatkossa. Päivitetystä osinkopolitiikasta on lisätietoja

Osinkoehdotus-osiossa.

Sampo osti vuonna 2022 omia osakkeitaan kolmen eri

osto-ohjelman kautta. Viimeisimmästä, 9.6.2022 käyn-

nistetystä 1 miljardin euron osto-ohjelmasta oli vuoden

2022 lopussa käytetty 845 miljoonaa euroa. Osto-ohjelma

saatiin päätökseen 8.2.2023. Kokonaisuudessaan Sampo

osti 32 miljoonaa omaa osaketta yhteensä 1,4 miljardilla

eurolla vuonna 2022.

Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain luvun 3a pykälän

5 mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista

tiedoista. Kyseinen selvitys (Vastuullisuusraportti

vuodelta 2022) julkaistaan toimintakertomuksesta

erillisenä toukokuussa 2023.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Avainluvut

Sampo-konserni, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Tulos ennen veroja 1 863 3 171 -41

If 1 217 1 077 13

Topdanmark 220 346 -36

Hastings 73 127 -43

Mandatum* 207 291 -29

Omistusyhteisö* 146 1 331 -89

Tilikauden tulos 1 541 2 748 -44

Underwriting-tulos 1 314 1 282 2

Muutos

Tulos/osake, euroa 2,69 4,63 -1,94

Tulos/osake ilman satunnaisia eriä, euroa** 2,41 2,86 -0,45

Tulos/osake markkina-arvoin, euroa -0,26 5,9 -6,16

Oman pääoman tuotto

(ml. laajan tuloksen erät), % -1,3 26,8 -28,1

* Mandatumin Sampo Oyj:lle maksaman konserniavustuksen jälkeen, joka oli 29 miljoonaa euroa vuonna

2022 ja 15 miljoonaa vuonna 2021.

** Vuoden 2022 tulos sisältää 138 miljoonaa euroa kirjanpitovaikutuksia, jotka on luokiteltu Sampo-

konsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaisiksi eriksi. Vuonna 2021 satunnaiset erät olivat 982

miljoonaa euroa.

Sampo-konsernin taloudelliset tavoitteet vuosille 2021-2023

Tavoite 2022

Konserni

Underwriting-tuloksen kasvu

keskimäärin 4–6 (mid-single digit)

prosenttia vuositasolla

(ilman koronapandemian vaikutuksia) 13 % (raportoitu kasvu 2 %)

Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle

86 % 82,1 %

Vakavaraisuussuhde: 170–190 % 210 %

Velkaisuusaste: alle 30 % 25,6 %

If Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 80,3 %

Hastings

Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % 89,7 %

Riskisuhde: alle 76 % 83,7 %

Koronapandemian vaikutukset olivat vuonna 2022 hyvin vähäiset ja näin ollen niitä ei raportoida

erikseen. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Näkymät vuodelle 2023

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen

odotetaan yltävän vuosille 2021–2023 asetettujen

tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin.

Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin

yhdistettyä kulusuhdetta, ja sen suurimman tytäryhtiön

Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty

kulusuhde. Hastings tavoittelee alle 88 prosentin

operatiivista kulusuhdetta.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdis tetyt

kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat muun

muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen

ja aiempien tilikausien vahinkoihin liittyvän vastuu velan

kehityksen vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen

merkitys yksittäisille segmenteille ja liike toiminta-alueille,

kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.

Rahoitustoiminnan nettotuloksen markkina-arvoinen

osa on varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti

sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa

vuosineljänneksittäin.

Konsernin suurimmat riskit

ja epävarmuustekijät lyhyellä

aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan

erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti

keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä.

Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen

vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja

vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla

riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten

takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat

voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen

välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi

on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden toden-

näköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten

vaikutusten laajuuden arviointi. Vuoden 2022 aikana

sota Ukrainassa heikensi maailmantalouden kehitystä

ja samalla inflaatiopaineet voimistuivat ja laajentuivat

pakottaen keskuspankkeja jyrkkiin koronnostoihin.

Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään

hidastumiseen edelleen että ongelmiin yritysten,

kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Lisäksi

Euroopan energiahuollon uudelleenjärjestelyt vievät

aikaa ja nykyinen energiakriisi voi kestää useita vuosia.

Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden

kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta.

Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat

uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös

lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja

poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä,

jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin

negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön

ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo

tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja

mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä

ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin

liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset

muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen

kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla

mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Tulevaisuuden näkymät

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Voitonjakoehdotus

Osinko

Sampo-konsernin voimassa olevan pääomakehikon

mukaisesti Sampo palauttaa vakuutustoiminnoistaan

säännöllisesti kertyvää ylimääräistä pääomaa perus-

osingon muodossa. Muu ylimääräinen pääoma, mukaan

lukien mahdollisten finanssisijoitusten myynneistä

saatavat varat, palautetaan lisäosinkojen ja/tai omien

osakkeiden takaisinostojen muodossa siltä osin kuin niitä

ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen. Sampo tavoittelee

170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -vakavaraisuus-

suhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo Oyj:n vuodelle 2022 soveltaman osinkopolitiikan

mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on

vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta netto-

tuloksesta (pl. satunnaiset erät). Tässä yhteydessä

satunnaisilla erillä tarkoitetaan Nordean osakkeiden

myynteihin liittyviä kertaluonteisia eriä, Topdanmarkin

henkivakuutusliiketoiminnan myyntiä ja Nordaxin

kirjanpitokäytännön muutosta osakkuusyhtiöstä käyvän

arvon mukaan kirjatuksi sijoitukseksi vuonna 2022.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 6 716 miljoonaa

euroa, josta tilikauden 2022 voitto on 1 780 miljoonaa

euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti hallitus

ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa mak-

settavaksi 2,60 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun

ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 22.5.2023 Sampo

Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy 1,80

euron suuruinen osakekohtainen perusosinko sekä 0,80

euron suuruinen osakekohtainen lisäosinko.

Koska osakekohtainen tulos ilman satunnaisia eriä oli 2,41

euroa osakkeelta, ehdotettu osinko vastaa 108 prosentin

voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön

omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen

jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2022 jakokelpoiset

varat ovat 5 378 miljoonaa euroa, konsernin Solvenssi II

-vakavaraisuussuhde 210 prosenttia ja velkaisuusaste 28,6

prosenttia.

Osingonmaksu

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle,

joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.5.2023

rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakas-

luetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan

31.5.2023.

Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija

huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa

osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.5.2023 rekisteröi-

dylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle

osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.

Taloudellinen asema

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päätty-

misen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako

vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön

maksukykyä.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Päivitys Sampo-konsernin

osinkopolitiikkaan

IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen ja

velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat Sammon

raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen. Tämän

seurauksena Sammon hallitus on päätynyt päivittämään

konsernin osinkopolitiikkaa siten, että vähintään

70 prosentin suuruinen voitonjakosuhde lasketaan

jatkossa uuden määritelmän mukaisesta operatiivisesta

tuloksesta, aiemmin määrityksessä käytetyn netto-

tuloksen (pl. satunnaiset erät) sijaan. Muutoksen ei

odoteta merkittävästi vaikuttavan osingon suuruuteen

tai kehitykseen. Päivitys koskee tilikaudelta 2023 ja sen

jälkeen maksettavia osinkoja.

Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksa-

maan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa,

joka kasvaa konsernin tuottojen mukaisesti. Maksettava

vuotuinen kokonaisosinko on vähintään 70 prosenttia

konsernin operatiivisesta tuloksesta.

Operatiivinen tulos vastaa muutoin nettotulosta ilman

satunnaisia eriä IFRS 4:n mukaisesti, mutta se eroaa

siitä pääasiassa siten, että kaikki diskonttauskorkojen

muutoksista tulleet tulosvaikutukset ja Sammon vahinko-

vakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien

hyödykkeiden poistot jätetään huomioimatta ja siten, että

Mandatumin tulos korvataan siinä yhtiön Sampo Oyj:lle

jakamalla osingolla. Operatiivisen tuloksen tarkka mää-

ritelmä on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/osinko.

Sampo on sitoutunut vahvaan ja tehokkaaseen taseeseen

konsernin pääomakehikon mukaisesti. Täten perus-

osinkoa voidaan täydentää omien osakkeiden ostojen

ja/tai lisäosingon muodossa tapahtuvin ylimääräisen

pääoman palautuksin.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Pohjoismaiset

vahinkovakuutusmarkkinat

Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat pysyivät

vuonna 2022 suhteellisen vakaina inflaation ja korkojen

nousun aiheuttamista makrotalouden haasteista

huolimatta. Markkinat olivat yhä erittäin kilpaillut,

mutta suuremmat toimijat noudattivat vahvaa kulukuria

ja monet toimijat korottivat vuoden aikana hintojaan

inflaation kattamiseksi. Yleisellä tasolla Pohjoismaiden

vahinkovakuutusmarkkinat olivat edelleen muun

Euroopan vahinkovakuutusmarkkinoita kannattavammat

ja niiden yhdistetty kulusuhde oli alhaisempi.

Korvausinflaation hallinta ja seuranta sekä uudelleen-

hinnoittelu olivat vuonna 2022 jokaisen vakuutusyhtiön

pääasiallisia huolenaiheita. Inflaation kiihtyminen

vaikutti kaikkiin Pohjoismaihin ja vahinkovakuutusseg-

mentteihin, ja korvausinflaatio oli korkeinta omaisuus- ja

ajoneuvovakuutussegmenteissä. Tähän oli pääasiallisena

syynä rakennusmateriaalien ja varaosien hinnannousu

raaka-ainepulan sekä kasvaneiden kuljetus- ja energia-

kustannusten seurauksena. Korvausinflaatio alkoi kiihtyä

jo vuonna 2021 pandemian heikentämän saatavuuden

vuoksi ja Ukrainan sodan luoma haastava makro-

taloudellinen ympäristö vauhditti sitä entisestään.

Toimintaympäristö

Asiakaspysyvyyden kehitys on perinteisesti ollut Pohjois-

maiden vahinkovakuutusmarkkinoilla muun Euroopan

vahinkovakuutusmarkkinoita vakaampaa ja pysynyt noin

85–90 prosentissa. Tämä suuntaus jatkui vuonna 2022,

ja asiakaspysyvyys säilyi hintojen noususta huolimatta

hyvänä, koska inflaatio oli yleisesti tiedostettu tosiasia.

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta vakuutusten

kysyntä on ollut suhteellisen vakaata, ja markkina-

toimijoiden aktiivisuus lisääntyi jonkin verran vuoden

loppua kohti. Pohjoismaisilta toimijoilta nähtiin joitakin

kohdennettuja kasvupyrkimyksiä useilla eri alueilla.

Pohjoismaissa koettiin jonkin verran säävahinkoja

vuonna 2022. Vuoden alussa aluetta koettelivat vuo-

denajalle tyypilliset talvimyrskyt. Vuoden viimeisellä

neljänneksellä esiintyi jonkin verran rankkoja lumisateita

ja lyhyt pakkasjakso, jotka aiheuttivat säähän liittyviä

korvaushakemuksia. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

ovat edelleen tärkeitä Pohjoismaiden vahinkovakuutus-

alalla, ja useimmat suuret toimijat ovat jo sisällyttäneet

ilmasto- ja ESG-tavoitteita strategioihinsa.

Pohjoismaiset vakuutusyhtiöt jatkoivat vuoden aikana

panostuksiaan myynnin, asiakaspalvelun ja korvaus-

käsittelyn digitaalisuuteen investoimalla keskeisiin

järjestelmiin ja verkkoalustoihin. Vaikka Pohjoismaiden

yhteiskunnat ovat pitkälle digitalisoituneita, kannat-

tavuutta voidaan edelleen parantaa digitalisaatiolla.

Pohjoismaat ovat vuodesta toiseen Euroopan maiden

digitaalista kilpailukykyä mittaavan Digital Economy and

Society Index (DESI) -indeksin kärjessä.

Vahinkofrekvenssi kasvoi vuonna 2022 kaikissa Pohjois-

maissa, kun yhteiskunta avautui pandemiaan liittyneiden

rajoitusten poistuessa. Vuoden alussa oli vielä voimassa

joitakin pandemiaan liittyviä rajoituksia, jotka vaikuttivat

vahinkofrekvenssiin. Kun rajoituksia purettiin vuoden

kuluessa asteittain, ajoneuvovahinkoihin liittyvät

korvaushakemukset palasivat tavanomaiselle tasolle

liikenteen palatessa normaaliksi. Myös matkavakuutusten

vahinkofrekvenssi lisääntyi vuonna 2022, kun ihmiset

alkoivat taas matkustaa.

Uusien autojen myynti jatkui heikkona myös vuonna

2022 ja laski 9,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta vuosi

päättyi positiivisissa tunnelmissa, kun uusien autojen

myynti kääntyi kasvuun viimeisellä vuosineljänneksellä.

Ukrainan sota ja sitä seurannut yleinen taloudellinen

taantuma pahensivat pandemiaan liittyvän puolijohde-

pulan kielteisiä vaikutuksia, mikä heikensi uusien autojen

myyntiä.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Ison-Britannian

vahinkovakuutusmarkkinat

Sääntelyä muutettiin ja korvausinflaatio kasvoi Ison-

Britannian vahinkovakuutusmarkkinoilla kuluneen

vuoden aikana. Finanssivalvontaviranomaisen tekemät

muutokset vakuutusten yleiseen hinnoitteluun astuivat

voimaan 1.1.2022 ja vaikuttivat merkittävästi joidenkin

vakuuttajien tarjoamiin uusimishintoihin. Uusien

sopimusten hinnat nousivat markkinoilla, mutta eivät tar-

peeksi kattaakseen uusittujen sopimusten hintojen laskun

koko toimialalla. Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli

hintavertailu sivustot ovat edelleen Ison-Britannian auto-

ja koti vakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava.

Korvausinflaatio nousi Ison-Britannian ajoneuvovakuutus-

markkinoilla ja oli arviolta 12 prosenttia vuonna 2022.

Vahinkojen suuruus kasvoi käytettyjen autojen hintojen

nousun takia, joka puolestaan johtui toimitusketjujen

häiriöistä uusien autojen markkinoilla, energian ja työn

hinnoista sekä yleisestä inflaatiosta Isossa-Britanniassa.

Vahinkofrekvenssi kasvoi pandemian jälkeen, kun rajoi-

tuksia purettiin ja matkustaminen lisääntyi. Marras- ja

joulukuun huono sää sekä junalakot kasvattivat vahinko-

frekvenssiä entisestään viimeisellä neljänneksellä.

Finanssivalvontaviranomaisen General Insurance

Pricing Practices (GIPP) -uudistus vaikutti erityisesti

kotivakuutusmarkkinoihin, joilla suuren sopimuskannan

toimijoiden sopimusten uusimishinnat laskivat huo-

mattavasti. Joulukuun huonot sääolosuhteet vaikuttivat

myös kotitalouksien vahinkofrekvenssiin, ja yleinen

inflaatiopaine kasvatti korvaussummia.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Liiketoiminta-alueet

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni.

Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä

vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita

ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat

ja Baltia. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan

asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien

arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toiminta-

mallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen.

Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset

myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin

Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-

liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Underwriting-tulos

If raportoi 985 miljoonan euron (891) suuruisen under-

writing-tuloksen vuonna 2022. Kasvu oli vuositasolla

11 prosenttia. Kasvua vauhditti yhdistetyn kulusuhteen

koheneminen 1,0 prosenttiyksikköä 80,3 prosenttiin

(81,3) ja maksutulon 7,2 prosentin kasvu kiintein

valuuttakurssein. Kehitys ylittää Ifin vuosien 2021–2023

taloudelliset tavoitteet, jotka ovat underwriting-tuloksen

kasvu noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) ja alle

85 prosentin yhdistetty kulusuhde.

Tulos

If, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Vakuutusmaksutulo, brutto 5 432 5 134 6

Vakuutusmaksutulo, netto 5 002 4 772 5

Korvauskulut, netto -2 963 -2 860 4

Liikekulut -1 054 -1 021 3

Underwriting-tulos 985 891 11

Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut -9 -3 245

Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto 11 14 -24

Vakuutustekninen kate 987 902 9

Sijoitustoiminnan nettotuotto 273 234 16

Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto -44 -36 24

Muut tuotot ja kulut 1 -24 —

Tulos ennen veroja 1 217 1 077 13

Avainluvut 2022 2021 Muutos

Yhdistetty kulusuhde, % 80,3 81,3 -1,0

Riskisuhde, % 59,2 59,9 -0,7

Toimintakulusuhde, % 21,1 21,4 -0,3

Liikekulusuhde, % 15,4 15,8 -0,4

Suurvahingot vs. budjetoidut*, % 0,8 0,8 —

Aiempien tilikausien kehitys**, % 6,7 3,6 3,2

Suurvahinkojen positiivinen poikkeama normaaliin nähden tarkoittaa normaalitasoa suurempia suurvahinkoja. Toisella vuosineljänneksellä

2022 tarkistettu arvio suurvahinkojen kehityksestä huomioiden suurvahinkojen poikkeama olisi ollut 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2021.

Positiivinen luku kertoo vastuuvelan myönteisestä kehityksestä.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Maksutulon kehitys

Ifin raportoima bruttomaksutulo oli 5 432 miljoonaa

euroa (5 134) vuonna 2022. Maksutulo kasvoi kiintein

valuuttakurssein 7,2 prosenttia erityisesti Suurasiakkaat-

ja Baltia-liiketoimintojen vahvan kehityksen ansiosta.

Maksutulo kasvoi vahvasti kauttaaltaan ja kasvua vauhdit-

tivat pääasiassa hinnankorotukset, vahva asiakaspysyvyys

ja asiakasmäärän kasvu edellisvuodesta.

Ifin Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo

kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2022. Kasvua vauhdittivat

pääasiassa korvausinflaation tahdissa toteutetut hinnan-

korotukset, vahva asiakaspysyvyys ja asiakaskunnan

kasvu. Kasvu oli maantieteellisesti suurinta Norjassa ja

Suomessa.

Uusien autojen myynti oli edelleen hidasta, mikä vaikutti

negatiivisesti Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan vuoden

2022 bruttomaksutuloon. Vuoden 2021 jälkipuoliskon

heikko uusien autojen myynti jatkui Pohjoismaissa

suurimman osan vuotta 2022 ja laski vuositasolla 9,5

prosenttia. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois

lukien Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi

vuoden aikana 5,5 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 8,7

prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakasmäärä jatkoi

vakaata kasvuaan vuonna 2022. Asiakasmäärä on nyt

3,3 miljoonaa kotitaloutta, joista monilla on useita Ifin

vakuutuksia. Vahvaa kehitystä tukivat 90 prosentin

asiakaspysyvyys ja korkea asiakasuskollisuutta mittaava

suositteluindeksi, NPS (Net Promoter Score) 62.

Digitaaliset asiakastunnusluvut paranivat myös vuonna

2022 vuosien mittaan tehtyjen jatkuvien investointien

ansiosta. Yli puolet uusasiakasmyynnistä oli digitaalista,

ja verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä lisääntyi

edelleen. Myös vakuutusasioiden hoito itsepalveluna

Omien Sivujen kautta kasvoi, ja sisäänkirjautumisten

määrä nousi 16 prosenttia edellisvuodesta 13 miljoonaan.

Kehitys oli hyvää kaikissa toimintamaissa.

Ifin Yritysasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo

kasvoi 6,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna

2022, pääasiassa Ruotsin ja Norjan ansiosta. Hinnan-

korotukset, korkea ja vakaa asiakaspysyvyys sekä

asiakasmäärän kasvu tukivat maksutulon kasvua.

Vuoden lopussa lähes 45 prosenttia yritysasiakkaista

käytti digitaalista MyBusiness-kirjautumisratkaisua.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi

20,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022.

Kasvua selittivät pääasiassa merkittävät hinnan-

korotukset, vakuutussopimusten vahva uusimisvolyymi

ja parantunut asiakaspysyvyys. Inflaation mukaiset

hinnankorotukset jatkuivat kaikissa maissa ja erityisesti

kiinteistövakuutussegmentissä. Maksutulo kasvoi

kaikissa maissa kaksinumeroisin prosentein vuoden-

takaisesta ja voimakkainta se oli Tanskassa.

Digitaalisia palveluja ja itsepalveluja käyttävien

suurasiakkaiden osuus kasvoi vuoden aikana. Noin 55

prosentilla asiakkaista on nyt tunnukset If Login -palve-

luun ja näistä yli 90 prosenttia käytti palvelua ahkerasti

vakuutussopimuksien ja laskujen tarkasteluun sekä

vahinkoilmoitusten ja vakuutustodistuksien tekoon.

Baltian liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 21,9

prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022. Kasvu

oli vahvaa kaikissa kolmessa Baltian maassa ja sitä

tukivat vuositasolla korvauskuluinflaatiota korkeampina

jatkuneet hinnankorotukset, vakaa asiakaspysyvyys ja

asiakasmäärän kasvu.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin yhdistetty kulusuhde parani 1,0 prosenttiyksikköä

80,3 prosenttiin (81,3) vuonna 2022. Diskonttokorkojen

nousu ja parantunut oikaistu riskisuhde tukivat kehitystä,

kun taas koronapandemian vaikutusten poistuminen

ja suurvahinkojen kasvu vaikuttivat kulusuhteeseen

negatiivisesti.

Suurvahinkojen osuus nettovakuutusmaksutulosta oli 0,8

prosenttiyksikköä odotuksia suurempi vuonna 2022, mikä

vastasi 0,6 prosenttiyksikön heikkenemistä viime vuoden

vastaavaan ajanjaksoon nähden. Vuonna 2022 ilmoitetut

suurvahingot liittyivät pääasiassa Yritysasiakkaat- ja

Suurasiakkaat-liiketoimintojen asiakkaiden kiinteistö-

vahinkoihin.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Vuonna 2022 raportoidut vakaviin sääilmiöihin liittyvät

vahingot olivat 0,6 prosenttiyksikköä odotettua suurem-

mat pääasiassa ankaran talvisään takia. Säävahingot

olivat 0,2 prosenttiyksikköä pienemmät kuin edellis-

vuonna, jolloin vakaviin sääilmiöihin liittyviä vahinko-

kuluja nostivat Saksassa ja Ruotsissa koetut tulvat.

Koronapandemian vaikutusten purkautuminen heikensi

yhdistetyn kulusuhteen kehitystä vuodentakaisesta.

Koronapandemian vaikutukset paransivat yhdistettyä

kulusuhdetta noin 2 prosenttiyksikköä vuonna 2021.

Vuodelta 2022 ei raportoitu koronapandemiaan nimen-

omaisesti liittyviä vaikutuksia.

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun

korvausvastuun purku vahvisti yhdistettyä kulusuhdetta

vuoden 2022 aikana 6,7 prosenttiyksikköä (3,6). Tämä

positiivinen kehitys selittyi pääasiassa eliniänodotuksiin

liittyvien oletusten muutoksilla Suomessa ensimmäisellä

vuosineljänneksellä, diskonttokorkojen nousulla

Ruotsissa ja diskonttokoron vaiheittaisella nostamisella

Suomessa. Suomen diskonttokorkoa nostettiin vuoden

2021 lopun 0,75 prosentista 2,50 prosenttiin, mikä toi

koron lähelle markkinakorkoa. Diskonttokorkojen nou-

sulla oli 379 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus,

mutta korvausvastuiden kasvu 123 miljoonalla eurolla Ifin

varovaisen varautumiskäytännön mukaisesti kuitenkin

osittain pienensi tätä myönteistä vaikutusta.

Riskisuhde koheni kaiken kaikkiaan 0,7 prosenttiyksikköä

59,2 prosenttiin (59,9) vuonna 2022. Oikaistu riskisuhde

parani vuositasolla noin 0,5 prosenttiyksikköä, kun

laskelmasta eliminoidaan suurvahingot, sääilmiöihin

liittyvät vahingot, koronaviruspandemian vaikutukset ja

aiempien vuosien kehitys.

Toimintakulusuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä 21,1

prosenttiin (21,4) vuonna 2022. Toimintakulusuhteen

kehitys vuonna 2022 ylitti Ifin vuosien 2021–2023

tavoitteen, joka on toimintakulusuhteen pieneneminen

noin 20 korkopisteellä vuosittain.

Sijoitustoiminnan tulos

Ifin sijoitustoiminnan tulos oli 273 miljoonaa euroa (234)

vuodelta 2022. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli -4,4

prosenttia (4,3) ja siihen vaikuttivat korkojen nousu sekä

korko- ja osakemarkkinoiden volatiliteetti.

Katsauskauden aikana Ifin korkosalkkua uudelleen-

sijoitettiin asteittain korkeampikorkoisiin sijoituksiin,

mikä paransi Ifin efektiivistä korkotuottoa (running

yield). Efektiivinen korkotuotto oli joulukuun lopussa

3,2 prosenttia (1,5).

Tulos ennen veroja

Ifin vuoden 2022 raportoitu tulos ennen veroja kasvoi 13

prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 217 miljoonaa euroa

(1 077). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja

tulos oli koko vuonna 182 miljoonaa euroa (1 090).

Yhdistetty kulusuhde, % Riskisuhde, %

2022 2021 Muutos 2022 2021 Muutos

Henkilöasiakkaat 81,7 78,6 3,1 60,6 57,3 3,3

Yritysasiakkaat 74,6 83,2 -8,6 52,7 61,2 -8,5

Suurasiakkaat 85,8 93,4 -7,6 68,5 74,3 -5,8

Baltia 89,9 86,8 3,1 62,8 58,7 4,1

Ruotsi 84,2 75,8 8,4 64,8 56,9 7,9

Norja 89,8 84,6 5,2 69,4 63,3 6,1

Suomi 46,6 81,8 -35,2 24,5 59,5 -35,0

Tanska 104,3 90,9 13,4 79,1 63,4 15,7

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan kolmanneksi suurin vahinko-

vakuutusyhtiö, jolla on 16 prosentin markkinaosuus.

Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja

pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö harjoitti aiemmin

myös henkivakuutusliiketoimintaa, mutta luopui siitä

1.12.2022. Yhtiö on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa.

Sampo Oyj omisti 43 676 975 Topdanmarkin osaketta

31.12.2022. Omistusosuus on 48,5 prosenttia kaikista

osakkeista ja 49,3 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänistä.

Omistusosuuden markkina-arvo oli 2 146 miljoonaa

euroa.

Topdanmarkin vuoden 2022 tulos ennen veroja laski

220 miljoonaan euroon (346) Sampo-konsernin konsoli-

doidussa tuloslaskelmassa heikkojen sijoitustuottojen

heijastuessa tulokseen vuonna 2022. Tulokseen sisältyi

127 miljoonan euron suuruinen bruttomääräinen luovu-

tusvoitto, joka kirjattiin henkivakuutusliiketoiminnan

myynnistä. Sammossa henkivakuutustoimintoihin

liittyneet aineettomat omaisuuserät kirjattiin pois

taseelta tulosvaikutteisesti, joka pienensi luovutusvoittoa

55 miljoonalla eurolla, ja tämän seurauksena konserni-

tulokseen kirjattiin 72 miljoonan euron positiivinen

kirjanpitovaikutus.

Vuoden 2022 yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia

(82,3). Liikekulusuhde oli samalla ajanjaksolla 16,3

prosenttia (15,6).

Topdanmark ilmoitti tilinpäätöksensä yhteydessä,

että sen hallitus suosittaa yhtiökokousta maksamaan

osinkoina 4 815 miljoonaa Tanskan kruunua eli 53,5

Tanskan kruunua osakkeelta. Kokonaisosinkoon sisältyy

Tulos

Topdanmark, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Vakuutusmaksutulo, netto 2 511 2 694 -7

Sijoitustoiminnan nettotuotot -1 119 1 359 —

Liiketoiminnan muut tuotot 76 1 —

Korvauskulut -1 778 -1 947 -9

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 1 004 -1 398 —

Henkilöstökulut -296 -294 1

Liiketoiminnan muut kulut -163 -138 18

Rahoituskulut -19 -11 66

Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 4 79 -95

Tulos ennen veroja 220 346 -36

Avainluvut 2022 2021 Muutos

Yhdistetty kulusuhde, % 83,1 82,3 0,8

Vahinkosuhde, % 66,8 66,7 0,1

Liikekulusuhde, % 16,3 15,6 0,7

11,0 Tanskan kruunun osakekohtainen perusosinko ja

Topdanmark Liv Holding A/S:n myyntiin liittyvä 42,5

Tanskan kruunun suuruinen lisäosinko. Yhtiökokouksen

hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo saa Topdanmarkilta

osinkoina noin 314 miljoonaa euroa 26.4.2023.

Lisätietoja Topdanmark A/S:stä ja sen vuoden 2022

tuloksesta saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hastings

Hastings on yksi Ison-Britannian johtavista digitaalisista

vahinkovakuutusten tarjoajista. Yhtiö myy pääasiassa

ajoneuvo-, polkupyörä- ja kotivakuutuksia. Hastingsilla

on yli 3 miljoonaa asiakasta, joita se palvelee kahden

pääasiallisen tytäryhtiön kautta, Hastings Insurance

Services Limitedin kautta Isossa-Britanniassa ja

Advantage Insurance Companyn kautta Gibraltarilla.

Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla koettiin

merkittäviä paineita vuonna 2022, mukaan lukien

kireä kilpailu, autoilun palaaminen koronapandemiaa

edeltäville tasoille, kaksinumeroinen korvausinflaatio

ja finanssivalvontaviranomaisen sopimusten uusimis-

hintoja koskeva GIPP-uudistuksen vaikutukset. Hastings

teki tässä toimintaympäristössä vahvan tuloksen.

Bruttomaksutulo kasvoi vuodentakaisesta kiintein

valuuttakurssein 15 prosenttia 1 313 miljoonaan euroon

(1 127) heijastellen hintojen nostoa varhaisessa vaiheessa

inflaation alkaessa kiihtyä. Bruttomaksutulon kasvu ja

jälleenvakuutuskiintiön aleneminen 50 prosentista 35

prosenttiin kasvattivat omalla vastuulla olevaa maksu-

tuloa 46 prosenttia 728 miljoonaan euroon (495). Netto-

vakuutusmaksutuotot kasvoivat kiintein valuuttakurssein

18 prosenttia edellisvuodesta.

Tulos

Hastings, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Vakuutusmaksutulo, brutto 1 313 1 127 16

Vakuutusmaksutuotto, netto 594 499 19

Liiketoiminnan muut tuotot 416 331 26

Kokonaistuotot 1 010 830 22

Korvauskulut -497 -310 60

Liikekulut -409 -356 15

Underwriting-tulos 104 164 -37

Sijoitustoiminnan nettotuotot 17 11 52

Ei-operatiiviset poistot -58 -41 41

Rahoituskulut 10 -7 —

Tulos ennen veroja 73 127 -43

Avainluvut 2022 2021 Muutos

Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) 3,2 3,1 2

Riskisuhde, % 83,7 62,2 21,5

Operatiivinen kulusuhde, % 89,7 80,3 9,4

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Voimassa olevien vakuutusten määrä (LCP) kasvoi 2,4

prosenttia edellisvuodesta yli 3,2 miljoonaan. Tämä

kehitys johtui pääasiassa kotivakuutussopimusten 33

prosentin kasvusta yhteensä 412 000 sopimukseen.

Ajoneuvovakuutussopimusten määrä pysyi tasaisena.

Kotivakuutussopimusten määrän kasvua tukivat GIPP-

uudistusten jälkeinen suotuisa markkinaympäristö sekä

Hastingsin uudet hinnoitteluun ja datan hyödyntämiseen

tehdyt uudistukset.

Vuoden 2022 riskisuhde oli 83,7 prosenttia (62,2).

Vahinkosuhde kasvoi vuodentakaisesta koronarajoitusten

purkamisen sekä kasvaneen vahinkofrekvenssin ja

kiihtyneen korvausinflaation vuoksi. Korvausinflaatio

pysytteli korkealla koko vuoden 2022 ajan ja oli arviolta

12 prosenttia. Tämä aiheutui pääasiassa Ison-Britannian

yleisestä inflaatiosta ja toimitusketjuihin liittyvistä

ongelmista, jotka johtivat käytettyjen autojen, korjausten,

varaosien, työn ja vuokra-autojen kustannusten nousuun.

Isoa-Britanniaa koetteli myös pitkä kylmän sään jakso

joulukuussa, mikä kasvatti vahinkofrekvenssiä ja korvaus-

kuluja viime vuosien viimeisiin vuosineljänneksiin

verrattuna.

Vuoden 2022 operatiivinen kulusuhde nousi 89,7 prosent-

tiin (80,3), kun riskisuhteen kasvu ja erityisesti neljännen

vuosineljänneksen sääilmiöt heijastuivat negatiivisesti

maksutulon kasvuun.

Hastings lunasti 250 miljoonan Englannin punnan (noin

290 miljoonan euron) joukkovelkakirjalainansa kokonai-

suudessaan 13.9.2022, mikä tuotti vuodelle 17 miljoonan

euron positiivisen kirjanpitovaikutuksen.

Hastingsin vuoden 2022 tulos ennen veroja oli 73 mil-

joonaa euroa (127) Sammon yritysostoon liittyvät 58 (41)

miljoonan euron suuruiset aineettomiin hyödykkeisiin

kohdistuvat ei-operatiiviset poistot huomioiden. Poistoja

jatketaan vuoteen 2028 saakka.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Tulos

Mandatum, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Vakuutusmaksutulo, netto 1 390 1 367 2

Sijoitustoiminnan nettotuotot -821 1 831 —

Liiketoiminnan muut tuotot 36 40 -10

Korvauskulut -883 -1 127 -22

Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 680 -1 642 —

Henkilöstökulut -74 -65 13

Liiketoiminnan muut kulut -110 -100 10

Rahoituskulut -12 -14 -11

Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista — 1 -85

Tulos ennen veroja 207 291 -29

Avainluvut 2022 2021 Muutos

Oman pääoman tuotto (ml. laajan tuloksen erät), % -17,3 18,4 —

Mandatum

Mandatum on Suomen johtava säästämisen ja varainhoidon

palvelujen, henkivakuutuksien sekä palkitsemisratkaisu-

jen tarjoaja asiakaskuntanaan henkilö- ja yritysasiakkaat

sekä institutionaaliset asiakkaat. Mandatum tarjoaa

tuotteitaan ja palvelujaan lähinnä Suomessa asiantuntija-

ja yhteistyökanaviensa kautta, mutta tuotevalikoimaan

kuuluu myös tiettyjä palveluja, kuten varainhoitoa

pohjoismaisille asiakkaille.

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja vuodelta

2022 oli 207 miljoonaa euroa (291) Sampo Oyj:lle osana

voitonjakoa maksetun 29 miljoonan euron (15) konserni-

avustuksen jälkeen. Markkina-arvojen muutokset

huomioiva tulos verojen jälkeen oli -264 miljoonaa euroa

(388) vuonna 2022.

Vuotta 2022 leimasivat sijoitusmarkkinoiden epäsuotuisa

kehitys ja korkea volatiliteetti, mikä vaikutti negatiivisesti

Mandatumin sijoitustuottoihin. Tuloslaskelmaan kirjattava

sijoitustulos laski 149 miljoonaan euroon (187) ja markkina-

arvojen muutokset huomioiva sijoitustulos puolestaan

-400 miljoonaan euroon (319). Sijoitusten tuotto käyvin

arvoin oli -9,0 prosenttia (10,2) vuonna 2022.

Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli

248 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Vakavaraisuussuhde

nousi vuoden 2021 lopun 190 prosentista korkojen nousun

ja vakavaraisuusvaatimuksen laskun kompensoidessa

heikon markkina-arvoin laskettavan sijoitustuloksen

vaikutuksen.

Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut hallinnoitavat

asiakasvarat olivat vuoden 2022 lopussa 10,3 miljardia

euroa laskien vuoden 2021 lopun 11,1 miljardista. Haas-

tavasta markkinaympäristöstä huolimatta Mandatumin

merkinnät olivat ennätyksellisen korkeat ja nettomerkin-

nät pysyivät positiivisena vuoden jokaisella neljänneksellä.

Koko vuoden nettomerkinnät olivat 538 miljoonaa euroa,

mikä on osoitus Mandatumin asemasta Suomen johtavana

sijoittamisen ja varainhoidon palvelujen tarjoajana.

Mandatumin operatiivinen tulos (kustannusliikkeen

ja varainhoidon tulos) säilyi vuonna 2022 vahvana ja

oli 49 miljoonaa euroa (45). Riskiliikkeen tulos laski 32

miljoonaan euroon erittäin vahvan vertailukauden 43

miljoonasta.

Mandatumin korkeakorkoinen (3,5 ja 4,5 prosenttia) lasku-

perustekanta supistui 143 miljoonaa euroa ja oli vuoden

2022 lopussa 1,6 miljardia euroa (1,7). Kokonaisuudessaan

laskuperusteinen kanta oli 3,0 miljardia euroa (3,2).

Mandatumin hallitus aikoo esittää, että Sampo Oyj:lle

jaettaisiin osinkoa 150 miljoonaa euroa vuoden 2023

ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yhdessä 29 miljoonan

euron konserniavustuksen kanssa Mandatumin voiton-

jako Sampo Oyj:lle vuodelta 2022 on 179 miljoonaa euroa.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Tulos

Omistusyhteisö, 2022

Milj. e 2022 2021 Muutos, %

Sijoitustoiminnan nettotuotot 177 146 21

Liiketoiminnan muut tuotot 132 12 —

Henkilöstökulut -29 -25 14

Liiketoiminnan muut kulut -19 -5 300

Rahoituskulut -96 -107 -10

Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista -19 328 —

Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta — 84 —

Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista — 899 —

Tulos ennen veroja 146 1 331 -89

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa

konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman

allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa

harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria

osakesijoituksia. Nordea konsolidoitiin Sammon

konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 25.10.2021

saakka ja omistuksesta luovuttiin 29.4.2022.

Omistusyhteisösegmentin vuoden 2022 tulos ennen

veroja laski 146 miljoonaan euroon (1 331). Tulos

sisältää 29 miljoonan euron (15) konserniavustuksen

Mandatumilta.

Sampo sai päätökseen Nordean omistuksesta luopumisen

toisen vuosineljänneksen aikana, ja tästä kirjattiin

yhteensä 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen

kirjanpitovaikutus Sammon konsernituloslaskelmaan.

Sammolle kirjattiin Nordaxin vuoden 2022 tuloksesta -19

miljoonaa euroa (9). Tulokseen sisältyy -37 miljoonan

euron negatiivinen kirjanpitovaikutus neljännellä

vuosineljänneksellä liittyen Nordaxin uudelleenluokitte-

luun osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi

sijoitukseksi. Nordaxin tulosta ei enää vuoden 2023 alusta

alkaen konsolidoida Sammon konsernitilinpäätökseen.

Nordean ja Nordaxin kirjanpitovaikutukset luokitellaan

satunnaisiksi eriksi Sampo-konsernin osinkopolitiikan

mukaisesti.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Vakuutustoiminnan vahvan underwriting-tuloksen

kerryttämä pääomavirta, markkinakehitys nousevine

korkoineen ja symmetrisen mukautustekijän aleneminen

sekä konsernirakenteen yksinkertaistaminen Nordea-

omistuksen myynteineen tukivat vakavaraisuuden

kehitystä vuonna 2022. Sampo-konsernin Solvenssi II

-vakavaraisuussuhde kohosi 31.12.2022 näiden myötä 210

prosenttiin (185), kun huomioidaan osinkoehdotuksen

mukaisen 2,60 euron osakekohtaisen osingon ja suunni-

tellun 400 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden

osto-ohjelman vaikutus. Sampo-konsernin tavoitteena on

170–190 prosentin vakavaraisuussuhde.

Sampo-konsernin Solvenssi II -säännöstön mukainen

oma varallisuus oli 8 083 miljoonaa euroa (10 924).

Konsernin vakavaraisuusvaatimus (SCR) oli

3 857 miljoonaa euroa (5 905) joulukuun 2022 lopussa.

Velka-asema

Sampo-konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuus-

astetta. Velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin

rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitus-

velkojen summalla. Sampo-konsernin velkaisuusaste oli

joulukuun 2022 lopussa 25,6 prosenttia – 1,8 prosentti-

yksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 lopun 23,8 prosenttia.

Velkaisuusasteen nousu selittyy oman pääoman laskulla,

joka johtui osingonmaksusta, omien osakkeiden osto-

ohjelman etenemisestä sekä negatiivisesta markkina-

arvoin laskettavasta sijoitustuloksesta (kirjattu pääosin

konsernin laajaan tulokseen). Velkaisuusastetta alensivat

puolestaan Sampo Oyj:n senioriehtoisten velkakirjojen ja

Hastingsin seniorivelkakirjan lunastus syyskuussa 2022.

Sampo-konsernin IFRS:n mukainen oma pääoma oli

joulukuun 2022 lopulla 9 543 miljoonaa euroa sen oltua

vuoden 2021 lopussa 13 464 miljoonaa euroa. Bruttovelka

aleni 922 miljoonaa euroa vuodentakaisesta ja oli 3 288

miljoonaa euroa.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista

lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/

velkarahoitus.

Rahoitusvelat

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e

Omistus-

yhteisö If Topdanmark Hastings Mandatum Eliminoinnit Konserni

Sub-/hybridilainat 1 489 224 148 — 350 -228 1 983

Seniorilainat 1 306 — — — — — 1 306

Yhteensä 2 794 224 148 — 350 -228 3 288

Luottoluokitukset

Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset 31.12.2022 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Moody’s Standard & Poor’s Fitch Ratings

Yhtiö Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä

Sampo Oyj

– Issuer Credit Rating A3 Positiivinen A Vakaa — —

If Skadeförsäkring AB

– Insurance Financial Strength Rating A1 Positiivinen AA- Vakaa — —

If Skadeförsäkring Holding AB

– Issuer Credit Rating — — A Vakaa — —

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

– Issuer Credit Rating — — AA- Vakaa — —

Hastings Group (Finance)

– Issuer default rating — — — - A- Positiivinen

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Muut tapahtumat

Nordean osakkeiden myynti

Sampo myi loput omistamansa 246 miljoonaa Nordean

osaketta vuonna 2022. Yhteensä 46 miljoonaa osaketta

myytiin avoimessa pörssikaupankäynnissä, josta

19 miljoonaa osaketta ensimmäisellä ja 27 miljoonaa

osaketta toisella vuosineljänneksellä. Loput 200

miljoonaa osaketta myytiin nopeutetun tarjous-

menettelyn kautta 29.4.2022.

Osakemyynneistä saatu bruttomyyntitulo oli yhteensä

2,3 miljardia euroa. Transaktioista kirjattiin Sammon

konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen

positiivinen kirjanpitovaikutus. Kirjanpitovaikutusta

käsiteltiin satunnaisena eränä laskettaessa Sammon

osingonjakosuhdetta vuodelta 2022.

Mandatumia koskeva

strateginen arviointi

Sampo Oyj ilmoitti 7.12.2022, että sen hallitus on päättänyt

aloittaa strategisen arvioinnin, joka koskee Mandatumia.

Strateginen arviointi on linjassa Sampo-konsernin vahinko

vakuutustoimintaan keskittyvän strategian kanssa.

Hallitus jatkaa arviointiprosessiaan, jossa tarkastellaan eri

vaihtoehtoja tarkoituksenaan arvioida, voisiko Mandatumin

eriyttäminen konsernista luoda omistaja-arvoa.

Hallitus on tyytyväinen nykyiseen konsernirakenteeseen

sen tarjotessa liiketoiminnan ja pääomien hajautusta

sekä kassavirtaa. Sampo odottaa julkistavansa lisätietoja

strategisesta arvioinnista ensimmäisen vuosineljänneksen

loppuun mennessä.

Rinnakkaislistautuminen

Nasdaqin Tukholman pörssiin

Sampo sai rinnakkaislistautumisprosessinsa päätökseen

neljännen vuosineljänneksen aikana, ja kaupankäynti

Sammon ruotsalaisilla talletustodistuksilla (SDR,

Swedish Depository Receipts) alkoi Nasdaqin Tukholman

pörssissä 22.11.2022. Sampo ei kerännyt uutta pääomaa

tai laskenut liikkeeseen uusia osakkeita osana rinnakkais-

listausprosessia.

Omien osakkeiden

osto-ohjelmat

Sampo hankki vuonna 2022 omia A-osakkeitaan kolmen

eri osto-ohjelman kautta vuosien 2021 ja 2022 varsinaisten

yhtiökokousten antamien valtuutuksien mukaisesti.

Sampo tiedotti 750 miljoonan euron suuruisen omien

osakkeiden osto-ohjelmasta 1.10.2021. Takaisinostot

aloitettiin 4.10.2021 ja saatiin päätökseen 25.3.2022. Tällä

ajanjaksolla Sampo osti takaisin 17 128 505 omaa osaket-

taan 43,79 euron keskihintaan. Määrä oli 3,1 prosenttia

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet

mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti maaliskuun

2022 lopussa.

Sampo tiedotti uuden, enintään 250 miljoonan euron

suuruisen osto-ohjelman käynnistämisestä 30.3.2022.

Takaisinostot aloitettiin 31.3.2022 ja saatiin päätökseen

17.5.2022. Tällä ajanjaksolla Sampo osti takaisin 4 961 994

omaa osaketta 45,85 euron keskihintaan kokonaishankin-

nan ollessa 228 miljoonaa euroa. Määrä oli 0,9 prosenttia

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet

mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti toukokuussa

2022.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Sammon hallitus päätti 9.6.2022 vuoden 2022

varsinaiselta yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen

nojalla 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden

osto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelmassa

Sammon osakkeita voidaan ostaa enintään 30 miljoonaa

kappaletta, joka on noin 5,6 prosenttia kaikista Sammon

osakkeista. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyi

8.2.2023. Joulukuun 2022 loppuun mennessä tämän

ohjelman kautta oli hankittu yhteensä 18 892 036 osaketta

44,75 euron keskihintaan kokonaishinnan ollessa 845

miljoonaa euroa. Määrä oli 3,5 prosenttia Sampo Oyj:n

osakkeiden kokonaismäärästä perustuen tämän ohjelman

aloitusta edeltäneeseen osakemäärään. Näistä 16 681 839

osaketta, jotka oli hankittu marraskuun 2022 loppuun

mennessä, mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti

joulukuussa 2022.

Sampo oli vuoden 2022 loppuun mennessä ostanut takai-

sin 41 miljoonaa omaa osaketta lokakuussa 2021 käynnis-

tetyn ensimmäisen osto-ohjelmansa alusta lukien. Määrä

vastaa 7,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ennen

lokakuussa 2021 aloitetun ensimmäisen osto-ohjelman

alkua. Näistä 32 miljoonaa osaketta hankittiin vuoden

2022 aikana kokonaishinnan ollessa 1,4 miljardia euroa.

Ulkoisten tekijöiden

vaikutukset

Sampo-konserniin

Vuoden 2022 geopoliittisella ja makrotaloudellisella

epävarmuudella on vaikutuksia Sampo-konserniin

pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitus-

omaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa

kautta. Ajan kuluessa epäsuotuisat makrotaloudelliset

vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen

liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan

tai korvauskuluja nostaessaan. Sammon vakuutusliike-

toiminta on kuitenkin kestänyt nämä muutokset läpi

koko vuoden 2022.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa

ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-liike-

toiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden

vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot

on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon

taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoi-

tuksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden

vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle

aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen

vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa.

Koronapandemialla ei ollut Pohjoismaissa ja Baltiassa

merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan vuonna 2022.

Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden

luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo

on luopunut koronapandemian vaikutuksien kvantitatii-

visten arvioiden julkaisusta vuoden 2022 taloudellisessa

raportoinnissa.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli joulukuun

2022 lopussa 516 579 512 osaketta, jotka jakaantuivat

516 379 512 A-sarjan sekä 200 000 B-sarjan osakkeeseen.

Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 517 379 512 kappa-

letta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi

ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.

Vuonna 2022 Sampo mitätöi 38 772 338 omaa

A-osakettaan, jotka oli hankittu omien osakkeiden

takaisinosto-ohjelmien kautta. Mitätöinnit toteutettiin

maaliskuussa, toukokuussa ja joulukuussa 2022.

Sampo tiedotti 13.6.2022 muuntaneensa yhteensä

1 000 000 B-osaketta A-osakkeiksi Sammon yhtiö-

järjestyksen kohdan 4 muuntolausekkeen mukaisesti.

Sammon hallitus päätti osakemuunnosta osakkeiden

omistajan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan pyynnöstä.

Osakemuunnon jälkeen Kalevan omistukseen jäi

200 000 Sammon B-osaketta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-sarjan osakkeiden vähimmäis-

määrä on 179 000 000 ja enimmäismäärä 711 200 000

kappaletta. B-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on nolla

(0) ja enimmäismäärä 4 800 000 kappaletta. 31.12.2022

Sampo Oyj:n osakepääoma oli 98 miljoonaa euroa (98) ja

oma pääoma oli 9 543 miljoonaa euroa (13 464).

Sammon yhtiöjärjestyksen lunastusvelvollisuuslausek-

keen (16 §) mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus

yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta

äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai

50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja),

on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien

(lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuk-

sesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan

oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä pykälässä

määrätään. Yhtiöjärjestyksessä määritellään omistus-

osuuden ja lunastushinnan laskukaava.

Sammon A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq

Helsingissä vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutus-

yhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan

osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta

muuntaa A-sarjan osakkeiksi.

Omistusmääräjakauma

Sampo Oyj, 31.12.2022

Osakkeiden lukumäärä

Omistajien

lukumäärä, kpl Omistajat, %

Arvo-osuus-

määrä, kpl

Arvo-osuus-

määrä, %

Äänimäärä,

kpl Äänimäärä, %

1–100 104 844 52,91 4 410 170 0,85 4 410 170 0,85

101–500 63 120 31,86 15 357 473 2,97 15 357 473 2,97

501–1 000 14 587 7,36 10 860 002 2,10 10 860 002 2,10

1 001–5 000 13 054 6,59 27 270 449 5,28 27 270 449 5,27

5 001–10 000 1 478 0,75 10 409 499 2,02 10 409 499 2,01

10 001–50 000 857 0,43 16 717 498 3,24 16 717 498 3,23

50 001–100 000 93 0,05 6 769 669 1,31 6 769 669 1,31

100 001–500 000 74 0,04 14 329 465 2,77 14 329 465 2,77

500 001– 36 0,02 410 455 287 79,46 411 255 287 79,49

Yhteensä 198 143 100 516 579 512 100 517 379 512 100

josta hallintarekisteröityjä 12 317 450 882 61,45 317 450 882 61,36

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

2018 2019 2020 2021 2022 2023

Osakkeen hinnan kehitys

Sampo Oyj, 2018–2022

€

2018 2019 2020 2021 2022 2023

Osakkeen vaihto kuukausittain

SampoOyj–

kpl













● OsakkeenvaihtoNasdaqHelsinki ● Osakkeenvaihtomuutmarkkinapaikat

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka järjestettiin 18.5.2022, myönsi hallituk-

selle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita

enintään 50 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa

seuraavan, 17.5.2023 järjestettäväksi suunnitellun varsi-

naisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Sampo Oyj:n hallitus päätti 9.6.2022 omien osakkeiden

ostojen aloittamisesta, ja yhtiö aloitti ostot 10.6.2022.

Vuoden 2022 loppuun mennessä yhtiö oli hankkinut

tämän osto-ohjelman alla yhteensä 18 892 036 osaketta,

mikä vastasi 3,5 prosenttia Sampo Oyj:n osakekannasta

perustuen osakemäärään ennen osto-ohjelman aloitusta.

Sampo oli jo ennen tätä osto-ohjelmaa hankkinut 13,6

miljoonaa osaketta kahden eri osto-ohjelman kautta

vuonna 2022 perustuen vuoden 2021 yhtiökokouksen

antamaan valtuutukseen.

Vuoden 2022 aikana Sampo osti takaisin yhteensä 32,4

miljoonaa osaketta vuosien 2021 ja 2022 varsinaisten

yhtiökokousten antamien valtuutuksien mukaisesti.

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj, Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2022

A- ja B-osakkeet

Osakkeiden

lukumäärä Osakkeista, % Äänistä, %

Solidium Oy 33 278 580 6,44 6,43

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 22 248 420 4,31 4,30

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 458 683 1,25 1,25

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 3 171 000 0,61 0,61

Oy Lival AB 3 110 000 0,60 0,60

Valtion Eläkerahasto 2 900 000 0,56 0,56

Sampo Oyj 2 081 071 0,40 0,40

OP-Henkivakuutus Oy 1 883 843 0,36 0,36

OP-Suomi-sijoitusrahasto 1 711 839 0,33 0,33

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1 619 150 0,31 0,31

Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat 1 590 000 0,31 0,31

Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 1 109 194 0,21 0,21

Stiftelsen för Åbo Akademi 1 063 872 0,21 0,21

Föreningen Konstsamfundet r.f. 950 000 0,18 0,18

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 913 469 0,18 0,18

Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake 910 000 0,18 0,18

Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf 848 402 0,16 0,16

Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 840 001 0,16 0,16

Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahasto 808 764 0,16 0,16

Sigrid Juséliuksen Säätiö 766 150 0,15 0,15

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä 318 542 828 61,66 61,57

Muut yhteensä 109 774 246 21,25 21,37

Yhteensä 516 579 512 100 100

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien

lukumäärä kasvoi vuoden 2022 aikana 7 100 osakkeen-

omistajalla ja oli vuoden 2022 lopussa 198 143. Hallinta -

rekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien

omistus säilyi tasaisena ollen 61,7 prosenttia (61,6)

kaikista osakkeista ja 61,6 prosenttia (61,1) niihin

liittyvistä äänistä.

Osakeomistus sektoreittain

Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet), 31.12.2022

Sektori

Osakkeita

yhteensä %

Yritykset 19 183 848 3,71

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 19 157 841 3,71

Julkisyhteisöt 70 181 755 13,59

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 14 485 127 2,80

Kotitaloudet 75 028 113 14,52

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt 318 542 828 61,66

Yhteensä 516 579 512 100

Sampo omisti vuoden 2022 lopussa 2 210 197 omaa

A-osakettaan, mikä vastasi 0,43 prosenttia Sampo Oyj:n

kaikista osakkeista. Ero yllä olevan taulukon lukuun

selittyy vuoden kahtena viimeisenä kaupankäyntipäivänä

hankituilla osakkeilla, jotka eivät näy vuoden lopun

osakasrekisterissä osakekauppojen T+2 päivän selvitys-

ajasta johtuen.

BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti

tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon

A-osakkeiden osuus oli 31.12.2022 yli 5 prosenttia Sampo

Oyj:n kaikista osakkeista. Myös yhtiön omistuksessa

olevien äänioikeuksien osuus oli yli 5 prosenttia Sampo

Oyj:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.

Sampo Oyj sai vuonna 2022 yhteensä 17 Arvopaperi-

markkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta, joiden

mukaan BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen,

välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien

Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien

osuus oli joko laskenut alle 5 prosentin tai noussut yli

5 prosenttiin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin

liittyvistä äänioikeuksista. Liputusilmoituksien

yksityiskohdat ovat saatavilla osoitteessa

www.sampo.com/liputukset.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hallituksen ja johtoryhmän omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Hallitus 31.12.2022 31.12.2021

Wahlroos 9 229 3 778 362

Fagerholm 7 597 6 647

Clausen 37 819 22 299

Clutterbuck 2 853 2 185

Ehrnrooth 128 681 127 962

Lamminen 2 695 2 055

Langan* 673 —

Murto 4 449 3 853

Rauramo 1 668 1 083

Yhteensä 195 664 3 944 446

Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,04 0,7

Hallituksen äänimäärä, % 0,04 0,7

Johtoryhmä 31.12.2022 31.12.2021

Magnusson 46 480 51 496

Alsaker 39 646 36 105

Janbu Holthe 1 875 733

Lapveteläinen 276 423 272 261

Niemisvirta 93 470 89 443

Thorsrud 61 344 57 670

Wennerklint 45 200 41 836

Yhteensä 564 438 549 544

Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,1 0,1

Johtoryhmän äänimäärä, % 0,1 0,1

* Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 18.5.2022 lähtien.

Hallituksen ja ylimmän

johdon omistukset

Oheisessa taulukossa on esitetty hallituksen ja johto-

ryhmän Sampo-omistukset.

Vuoden 2022 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja

heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti

195 644 (3 944 446) Sammon A-sarjan osaketta. Omistusten

yhteenlaskettu osuus osakemäärästä oli 0,04 prosenttia

(0,7) ja äänimäärästä 0,03 prosenttia (0,7). Vuoden 2022

aikana hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos siirsi

valtaosan omistuksestaan lapsilleen.

Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa

oli suoraan tai välillisesti 564 438 (549 544) A-osaketta,

mikä oli 0,1 prosenttia (0,1) osakemäärästä ja äänistä.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hallinnointiin liittyvät asiat

Hallinnointi

Sampo-konserni noudatti kertomusvuonna kokonaisuu-

dessaan 1.1.2020 voimaan tullutta kotimaista hallinnointi-

koodia 2020. Arvopaperimarkkinayhdistys hyväksyi

hallinnointikoodin 19.9.2019.

Sampo julkaisee internetsivuillaan hallinnointikoodin

mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan

selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7

pykälän 7 mukaisesti.

Selvitys on saatavilla osoitteissa

www.sampo.com/selvitys ja

www.sampo.com/vuosi2022.

Varsinainen yhtiökokous

Sampo Oyj:n 18.5.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous

päätti jakaa vuodelta 2021 osinkoa 4,10 euroa osakkeelta.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 20.5.2022 ja osingon-

maksupäivä 31.5.2022. Yhtiökokous vahvisti vuoden

2021 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten

lukumäärää yhdeksään jäseneen. Hallitukseen valittiin

uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck,

Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna

Lamminen, Risto Murto, Markus Rauramo ja Björn

Wahlroos. Lisäksi Steve Langan valittiin uudeksi

hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin

toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiö-

kokouksen päättymiseen saakka.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjoh-

tajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen

Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokun-

taan valittiin Christian Clausen, Risto Murto, Markus

Rauramo ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja) sekä tarkastus-

valiokuntaan Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth,

Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen

ja Steve Langan.

Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan

riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeen-

omistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman

hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen

jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa

www.sampo.com/hallitus.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille

palkkioita vuonna 2023 pidettävän varsinaisen yhtiö-

kokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen

puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena palkkiona

190 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan

98 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valio-

kuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot:

hallituksen varapuheenjohtajalle 27 000 euroa, tarkas-

tusvaliokunnan puheenjohtajalle 27 000 euroa ja kullekin

tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 200 euroa. Hallituksen

jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätök-

sen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta

julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50

prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on

ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut.

Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten

palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön

hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen

toimii päävastuullisena tilintarkastajana.

Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen

edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 326 496 211

osaketta (60,66 prosenttia osakkeista) ja 331 296 211 ääntä

(61,01 prosenttia kaikista äänioikeuksista).

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtä-

villä osoitteessa yhtiökokoussivustolla sekä Sampo Oyj:n

pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Vastuullisuus

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa

vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu

strategisista vastuullisuusteemoista, ja jokaisen teeman

alle on määritelty vastuullisuuden kannalta olennaisim-

mat aihealueet.

Konsernin vastuullisuusteemat ovat vastuullinen

liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, vastuullinen

yrityskulttuuri, vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten

hallinnointi, vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä

vastuullisuus yhteisöissä. Sampo jatkoi vuoden aikana

vastuullisuustyötään näiden teemojen mukaisesti.

Sampo-konserni julkaisee muuhun kuin taloudelliseen

tietoon pohjautuvan selvityksen kirjanpitolain luvun 3a

pykälän 5 mukaisesti. Kyseinen selvitys, Vastuullisuus-

raportti 2022, on erillinen hallituksen toiminta -

kertomuksesta ja se julkaistaan toukokuussa 2023 osoit-

teessa www.sampo.com/vuosi2022. Konsernitasoisen

raportin lisäksi If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum

kertovat vastuullisuustyöstään omissa raporteissaan.

Vastuullisuusraportit ovat luettavissa osoitteessa

www.sampo.com/vuosi2022.

Sampo-konserni sisällyttää vuonna 2025 konsernin vuotta

2024 koskevan vastuullisuusraportoinnin hallituksen

toimintakertomukseen yritysten kestävyysraportointi-

direktiivin (CSRD-direktiivi) vaatimusten mukaisesti.

Vuoden 2022 kohokohtia

Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt

Sampo Oyj päivitti vuonna 2022 konsernin toimintaperi-

aatteet (Code of Conduct). Päivityksessä keskityttiin vah-

vistamaan konsernin ohjausta erityisesti vastuullisuuden

näkökulmasta ja vastuullisuuden kannalta olennaisten

aihealueiden, kuten tietosuojan, korruption ja lahjonnan

ehkäisyn, ihmisoikeuksien sekä ilmaston ja ympäristön

osalta. Myös yksittäiset konserniyhtiöt kehittivät omia

täydentäviä hallintorakenteitaan, politiikkojaan ja

ohjeitaan sekä näihin liittyvää koulutusta. Vuonna 2022

konserniyhtiöt muun muassa kehittivät tietoturva- ja

kyberturvallisuuskäytäntöjään sekä asettivat tieteeseen

perustuvat ilmastotavoitteet omalle toiminnalleen.

Yrityskulttuuri

Sampo-konsernin yritykset keskittyivät vuonna 2022

vastuullisen yrityskulttuuriin vaalimiseen, muun muassa

päivittämällä olennaisia politiikkoja, ottamalla käyttöön

uusia henkilöstökyselyjä, käynnistämällä uusia aloitteita

ja laajentamalla koulutus- ja oppimistarjontaa. Tämän työn

tuloksena esimerkiksi Mandatum sai Future Workplaces

-sertifikaatin, kun sen työntekijäkokemuksen laatu

vahvistettiin Siqnin toteuttamalla henkilöstökyselyllä.

If, Topdanmark ja Mandatum ylittivät henkilöstötyytyväi-

syystavoitteensa ja Hastings sijoittui Ison-Britannian

50 inklusiivisimman työnantajan listalla 9. sijalle.

Sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi

Sampo-konsernin yhtiöt vahvistivat vuonna 2022

sijoituspolitiikkojaan lisäohjeilla ympäristövastuun,

sosiaalisen vastuun ja hallintotavan (ESG) huomioimi-

sesta niiden sijoitusprosesseissa. Erityisesti ilmastoon

liittyvät näkökohdat olivat vahvasti esillä vuoden

aikana. Kaikki Sampo-konsernin vahinkovakuuttajat

ovat sitoutuneet asettamaan tieteeseen pohjautuvat

ilmastotavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi)

mukaisesti. Lisäksi Hastings allekirjoitti YK:n vastuullisen

sijoittamisen periaatteet (PRI) vuonna 2022 ja näin ollen

kaikki Sampo Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt ovat

sitoutuneet kyseisiin periaatteisiin.

Tuotteet ja palvelut

Sampo-konsernin yhtiöt painottivat vuonna 2022

toimitusketjujen kestävää hallintaa. If esimerkiksi otti

käyttöön uuden itsearviointikyselyn toimittajilleen ja

onnistui nostamaan Ifin yhteistyökumppaneiden toimin-

taperiaatteet allekirjoittaneiden toimittajien osuuden

96 prosenttiin korvauskäsittelyssään. Topdanmark

eteni suunnitelman mukaisesti kohti yhtiön vuodelle

2025 asettamia tavoitteita muun muassa seulomalla

toimittajien ESG-riskejä ja sisällyttämällä toimittajien

eettiset ohjeet toimittajien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Myös Hastings vahvisti toimitusketjujen hallintaansa

ottamalla käyttöön ESG due diligence -kyselylomakkeen

kaikille uusille ja olemassa oleville toimittajille sekä

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

edistämällä useita uusia kestävän kehityksen aloitteita

yhtiön toimitusketjussa.

Sampo-konsernin yhtiöt, erityisesti If ja Topdanmark,

jatkoivat vuoden aikana ESG-näkökohtien järjestelmäl-

listä integrointia vakuutustoimintaansa. Topdanmark

otti käyttöön sisäiset menettelyt kaupan alan ja

maataloutta harjoittavien asiakkaidensa ESG-seulontaan,

ja ensimmäinen seulonta tehtiin joulukuussa 2022. If on

integroinut vastuullisuuden suoraan vakuutusstandardei-

hinsa ja olemassa olevaan yritysasiakkaiden tuntemisen

prosessiinsa. Menetelmä otettiin käyttöön kesäkuussa

2021, ja marraskuuhun 2022 mennessä yhtiö oli arvioinut

yhteensä 590 yritysasiakasta.

Riskienhallinta

Sammon pääomanhallintakehikon tarkoituksena on

tukea arvonluontia mahdollistamalla yhtiön strategian

toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle ja velkaan-

tuneisuudelle on asetettu kvantitatiiviset tavoitteet,

mutta lisäksi ohjataan myös muita mittareita, kuten

riittävää likviditeettiä. Tytäryhtiöiden taseet mitoitetaan

liiketoimintasuunnitelmien tarpeisiin sekä vakaan

osingon tuottamiseksi. Mahdollisia riskikeskittymiä ja

riskien riittävää hajautumista seurataan järjestelmällisesti

ja niiden syyt analysoidaan. Konsernitason keskittymiä

hallitaan ennakoivasti strategisilla päätöksillä siinä

määrin kuin se on mahdollista.

Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla,

joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalve-

lun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden

aktiivinen hallinta. Riskienvalinnan ja sijoitussalkkujen

markkinariskien menestyksekäs hallinta on Sampo-

konsernin tuottojen pääasiallinen lähde.

Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit

jaotellaan kolmeen pääryhmään: toimintaympäristöön

tai sisäisen toiminnallisen joustavuuden puutteeseen

liittyviin liiketoimintariskeihin, yhtiön toimintatapoihin

liittyviin maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti

kuuluviin riskeihin.

Kattava selvitys Sampo-konsernin riskienhallinnasta,

hallintorakenteesta, riskeistä ja pääomituksesta on

saatavilla vuoden 2022 Riskienhallintaraportissa

osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.

Palkitseminen

Sampo Oyj:n hallitus on hyväksynyt Sampo-konsernin

palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin

konserniyhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat saatavilla

osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen. Sammon

palkitsemisstrategia on vastuullinen sekä työntekijöitä

että osakkeenomistajia kohtaan. Näin ollen pitkän

aikavälin taloudellisen vakauden ja Sampo-konsernin

arvon kehittämisen on ohjattava palkitsemisjärjestelmien

suunnittelua.

Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot

ovat seuraavat:

(a) Kiinteä palkitseminen

(b) Muuttuva palkitseminen

(d) Muut edut

Kaikkien palkitsemismekanismien lähtökohtana on

rohkaista ja kannustaa työntekijöitä tekemään parhaansa

ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Palkitsemis-

kokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat

oikeudenmukaisesti huolellisen ja menestyksekkään työ -

suorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien

edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemis-

mekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai

rohkaise työntekijöitä liiallisten tai ei-toivottujen riskien

ottamiseen. Tästä johtuen palkitsemismekanismeja ei

voida erottaa riskienhallintakäytännöistä.

Kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen suhteellinen osuus

heijastaa yksittäisen johtajan tai työntekijän vastuita.

Kiinteän palkan tulee muodostaa riittävän suuri osuus

kokonaispalkitsemisesta. Muuttuva palkitseminen

voi perustua henkilön panokseen yhtiön tulokseen

ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai se voi liittyä

henkilöstön sitouttamiseen Sampo-konserniin.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Päätös muuttuvien palkkioiden maksusta tulee perustua

riskinoton arviointiin ja vakavaraisuuspääomavaatimus-

ten täyttymiseen. Lisäksi tietty osuus ylimmälle johdolle

ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta

palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussa-

kin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan

sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson

jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja hallitus

päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/

vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan

maksamatta/vapauttamatta. Vuonna 2022 lykättyjen

lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden

yhteismäärä oli 7,0 miljoonaa euroa (5,1).

Sammon hallitus päättää Sampo-konsernin ylimmän

johdon ja muiden avainhenkilöiden Sampo Oyj:n

rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannus-

tinjärjestelmistä. Sammon hallituksen jäsenet eivät ole

mukana näissä kannustinjärjestelmissä. Pitkäaikaisen

kannustinjärjestelmän 2020 kolmannesta allokaatiosta

jaettiin elokuussa 2022 ehtojen mukaisesti kannuste-

yksikköjä uusille työntekijöille tai sellaisille nykyisille

työntekijöille, joiden osalta olosuhteet ovat olennaisesti

muuttuneet tai tehtävän strateginen merkitys on kasvanut.

Kannustinjärjestelmän kolmannessa allokaatiossa on

mukana 16 henkilöä ja 208 000 kannusteyksikköä jaettiin

elokuussa 2022. Mahdollinen kannustepalkkio maksetaan

kolmessa erässä, joista ensimmäinen on kolmen vuoden

päästä kustakin kannustinyksiköiden jaosta.

Pitkäaikaisessa kannustinjärjestelmässä 2017:ssä on

jäljellä 29 750 allokoitua kannusteyksikköä. Kolmas ja

viimeinen erä maksettiin vuonna 2022. Pitkäaikaisen

kannustinjärjestelmän 2017:n toisen allokaation toinen

erä maksettiin vuonna 2022 ja viimeinen erä erääntyy

vuonna 2023.

Kannusteyksikön arvo lasketaan maksuhetkellä Sammon

A-osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin ja

lähtökurssin erotuksena. Osakkeen arvon kehityksen ja

maksettujen osinkojen lisäksi kannusteyksikön arvoa

laskettaessa otetaan huomioon If Vahinkovakuutuksen

vakuutusliikkeen tuotto ja/tai riskisopeutetun pääoman

tuotto, kuten tarkemmin on määritelty kunkin kannustin-

järjestelmän ehdoissa. Molemmissa järjestelmissä on

määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat

saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille makset-

taviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä.

Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhtey-

dessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella

erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen

jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen

vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta

luovutusrajoituksen poistosta.

Vuonna 2022 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita

sosiaalikulut mukaan lukien 77 miljoonalla eurolla

(70). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella

maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla

ajanjaksolla 35 miljoonalla eurolla (16). Pitkäaikaisten

kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2022 oli 43

miljoonaa euroa (46).

Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti 2021

esiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle toukokuussa

2022. Äänestystuloksen perusteella yhtiökokous päätti

hyväksyä esitetyn palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoa-

antava.

Sampo-konserni julkaisee toimielinten palkitsemis-

raportin vuodelta 2022 huhtikuun alussa 2023

osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022. Toimielinten

palkitsemis raportti sisältää tiedot hallituksen ja konserni-

johtajan palkitsemisesta edelliseltä tilikaudelta ja on

laadittu Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymän,

1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n

suositusten mukaisesti. CG-koodi 2020 on nähtävillä

kokonaisuudessaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen

verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi/.

Konsernirakenteen muutokset

Topdanmarkin henkivakuutusliiketoiminnan myynti

saatiin päätökseen 1.12.2022, jolloin Topdanmarkin hen-

kivakuutusliiketoiminta (Topdanmark Liv Holding A/S ja

sen kaikki tytäryhtiöt) siirtyivät osaksi Nordea-konsernia.

Henkivakuutusliiketoiminnasta luopumisesta kerrottiin

18.3.2022 ja kaupan toteutuminen edellytti asianmukaisia

viranomaislupia. Lisätietoja on saatavilla liitteessä 33.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KAAVIO N.O 1

Konserninrakenne

31.12.2022

IfSkadeförsäkringAB

(publ)

Ruotsi

IfP&CInsuranceAS

Viro

IfLivförsäkringAB

Ruotsi

IfSkadeförsäkring

HoldingAB(publ)

Ruotsi



Topdanmark

AS

Tanska

Topdanmark

ForsikringAS

Tanska



SampoOyj

Suomi



HastingsGroup

(Consolidated)Ltd

Englanti ja Wales

HastingsGroup

HoldingsLtd

Englanti ja Wales



HastingsGroup

(Finance)plc

Jersey

HastingsGroup

Ltd

Jersey

Hastings

Insurance

ServicesLtd

Englanti ja Wales

Advantage

Insurance

CompanyLtd

Gibraltar

Mandatum

HoldingOy

Suomi

MandatumAsset

ManagementOy

Suomi

MandatumIncentivesOy

Suomi

Mandatum

Henkivakuutusosakeyhtiö

Suomi



MandatumAM

AIFMOy

Suomi

MandatumFund

ManagementSA

Luxemburg









TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KAAVIO N.O 2

Knut Arne Alsaker

Konsernitalous

Organisaatio

31.12.2022

Ingrid Janbu Holthe

Henkilöasiakkaat

Klas Svensson

Yritysasiakkaat

Poul Steffensen

Suurasiakkaat

Andris Morozovs

Baltia

Patrick Lapveteläinen

Sijoitustoiminta

Morten Thorsrud

Ricard Wennerklint

Strategia

Petri Niemisvirta

Mandatum

Kai Sotamaa

Riskienhallinta

Peter Hermann

Topdanmark

Sami Taipalus

Sijoittajasuhteet

Johanna Tynkkynen

Vastuullisuus

Johan Börjesson

Henkilöstö

Toby van der Meer

Hastings

Torbjörn Magnusson

Konsernijohtaja

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Henkilöstömäärä

Sampo-konserni

Henkilöstö

keskimäärin (FTE)

2022 %

Henkilöstö

keskimäärin (FTE)

2021 %

Yhtiöittäin

If 7 496 55 7 223 54

Hastings 3 021 22 3 005 23

Topdanmark 2 381 18 2 395 18

Mandatum 603 4 589 4

Sampo Oyj* 50 0,4 63 0,5

Yhteensä 13 550 100 13 274 100

Maittain

Iso-Britannia 3 000 22 2 980 22

Tanska 2 969 22 2 965 22

Suomi 2 437 18 2 270 18

Ruotsi 2 381 18 2 336 17

Norja 1 580 12 1 534 12

Muut maat 1 183 9 1 190 9

Yhteensä 13 550 100 13 274 100

Vuoden 2022 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 51 (45), joista 49 (44) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja

2 (1) sivukonttorilla Ruotsissa.

Henkilöstö

Sampo-konsernin työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna

2022 keskimäärin 13 550 (13 274). Sampo-konsernissa

työskenteli 31.12.2022 yhteensä 13 490 henkilöä (13 340).

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Omien osakkeiden

osto-ohjelma

Sammon 9.6.2022 julkistettu, 1 miljardin euron

suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma

jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Osto-

ohjelma päättyi 8.2.2023, jolloin yhtiöllä oli hallussaan

pörssipäivän päättymiseen mennessä yhteensä 5,4

miljoonaa Sammon A-osaketta, joka oli 1,05 prosenttia

Sampo Oyj:n koko osakemäärästä samana ajankohtana

yhtiön mitätöityä ostamiaan omia osakkeita joulukuussa

2022. Sampo osti kyseisen osto-ohjelman aikana

10.6.2022–8.2.2023 kaikkiaan 22,1 miljoonaa A-osakettaan,

joista 16,7 miljoonaa osaketta mitätöitiin 8.12.2022.

Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa

www.sampo.com/takaisinostot.

Hallituksen puheenjohtajan

seuraajaa koskeva ehdotus

Sammon nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ilmoitti

30.1.2023, että se aikoo ehdottaa entisen hallituksensa

jäsenen Antti Mäkisen valintaa Sampo Oyj:n hallituksen

uudeksi jäseneksi yhtiökokouksessa 17.5.2023 ja tämän

nimitystä edelleen Sammon puheenjohtajaksi. Nykyinen

hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ilmoitti

aiemmin, että hän ei ole valittavissa uudelleen yhtiön

hallitukseen.

Antti Mäkisellä on yli 20 vuoden kokemus finanssialan

johtotehtävistä muun muassa Nordeassa, eQ Oyj:ssä

ja SEB Enskilda Securitiesissa. Mäkinen on toiminut

Solidium Oy:n toimitusjohtajana sekä muun muassa

Sammon ja Metso Outotecin hallituksissa sekä Stora

Enson hallituksen puheenjohtajana. Antti Mäkinen

on syntynyt vuonna 1961 ja suorittanut oikeustieteen

kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotus uudesta

puheenjohtajasta käsitellään Sammon hallituksessa,

joka julkaisee hallituksen jäseniä koskevan yhtiö-

kokousehdotuksensa 29.3.2023.

SAMPO OYJ

Hallitus

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Tunnusluvut

Konsernin yhteiset tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Voitto ennen veroja Milj. e 1 863 3 171 380 1 541 2 094

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin) % -1,3 26,8 3,1 12,0 7,5

Omavaraisuusaste % 21,3 20,9 20,2 23,0 25,1

Konsernin vakavaraisuus

Milj. e 4 226 5 019 4 308 4 513 2 942

Konsernin vakavaraisuussuhde

% 210 185 176 174 140

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 13 550 13 274 13 227 9 509 9 364

Ifin tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 5 432 5 134 4 823 4 675 4 502

Vakuutusmaksutuotot Milj. e 5 002 4 772 4 484 4 388 4 290

Voitto ennen veroja Milj. e 1 217 1 077 901 884 848

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % 6,1 37,0 33,3 34,5 11,2

Riskisuhde

% 59,2 59,9 60,7 62,7 63,3

Toimintakulusuhde

% 21,1 21,4 21,5 21,8 21,9

Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua

% 64,9 65,5 66,4 68,4 68,8

Liikekulusuhde

% 15,4 15,8 15,8 16,1 16,4

Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua % 80,3 81,3 82,1 84,5 85,2

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7 496 7 223 7 182 6 603 6 367

Topdanmarkin tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 1 210 1 393 1 473 1 487 1 357

Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 1 391 1 383 1 315 1 272 1 235

Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot Milj. e 1 326 1 285 1 227 1 178 1 144

Voitto ennen veroja Milj. e 220 346 167 238 199

Vahinkosuhde

% 66,8 66,7 69,0 66,2 66,0

Liikekulusuhde

% 16,3 15,6 16,2 16,0 16,3

Yhdistetty kulusuhde % 83,1 82,3 85,2 82,1 82,3

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 381 2 395 2 428 2 322 2 314

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Hastingsin tunnusluvut 2022 2021 16.11.–31.12.2020 2019 2018

Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 1 313 1 127 103 — —

Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Milj. e 727 495 137 — —

Vakuutusmaksutuotot Milj. e 594 499 63 — —

Voitto ennen veroja Milj. e 73 127 -16 — —

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 3 021 3 005 2 974 — —

Mandatumin tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 1 399 1 376 1 059 1 603 1 082

Voitto ennen veroja Milj. e 207 291 154 280 450

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % -17,3 18,4 14,4 23,5 8,7

Liikekustannussuhde % 84,9 87,1 95,6 98,4 91,7

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 603 589 576 563 531

Omistusyhteisön tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Voitto ennen veroja Milj. e 146 1 331 -826 139 618

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 50 63 67 63 61

Osakekohtaiset tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018

Osakekohtainen tulos euro 2,69 4,63 0,07 2,04 3,04

Osakekohtainen tulos ilman poikkeuseriä

euro 2,41 2,86 2,16 2,31 —

Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät euro -0,26 5,9 0,65 2,63 1,7

Osakekohtainen oma pääoma euro 17,44 23,39 20,56 21,44 22,30

Osakekohtainen substanssi euro 18,74 25,48 19,82 20,71 20,60

Osakekohtainen osinko

euro 2,60 4,10 1,70 1,50 2,85

Osinko/tulos

% 96,7 88,6 78,7 73,5 93,8

Efektiivinen osinkotuotto % 5,3 9,3 4,9 3,9 7,4

Hinta/voitto -suhde (PE-luku)

18,1 9,5 16,0 19,1 12,6

Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 514 369 546 812 555 352 555 352 555 352

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 530 296 554 317 555 352 555 352 555 352

Osakkeiden painotettu keskim. lukumäärä 1 000 kpl 530 296 554 317 555 352 555 352 555 352

Osakekannan markkina-arvo Milj. e 25 112 24 093 19 199 21 609 21 331

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

A-sarja: 2022 2021 2020 2019 2018

Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 514 169 545 612 554 152 554 152 554 152

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 530 096 553 117 554 152 554 152 554 152

Osakkeiden painotettu keskim. lukumäärä 1 000 kpl 530 096 553 117 554 152 554 152 554 152

Painotettu keskim. kaupantekokurssi euro 44,25 40,50 32,35 39,15 43,11

Antioikaistu ylin kurssi euro 49,97 47,33 42,46 43,38 48,92

Antioikaistu alin kurssi euro 35,85 33,82 21,34 34,45 37,61

Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi euro 48,82 44,06 34,57 38,91 38,41

Osakkeen pörssivaihto tilikaudella 1 000 kpl 257 879 243 763 376 964 250 282 239 051

Osakkeen suhteellinen pörssivaihto % 48,6 44,1 68,0 45,2 43,1

B-sarja: 2022 2021 2020 2019 2018

Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 200 1 200 1 200 1 200 1 200

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 200 1 200 1 200 1 200 1 200

Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Koska Sampo Oyj on Solvenssi II –ryhmän ylin emo, lasketaan

vakavaraisuus konsernitasolla.

Vahinkovakuutuksen tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta, eikä niitä siksi voida johtaa suoraan sulautetusta tuloslaskelmakaavasta.

Käytetään osinkopolitiikan mukaisen osingon määrittämisessä. Vuoden 2020 osinko/tulos sekä PE-luku laskettu oikaistun osakekohtaisen tuloksen pohjalta.

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2022.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostuserot pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Vertailuvuodet sisältävät arvostuserot myös silloisesta osakkuusyhtiö Nordeasta.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohje-

kokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU)

ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy

lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.

Koko konsernin yhteiset

tunnusluvut

Konsernin voitto ennen veroja

+ vahinkovakuutuksen voitto ennen veroja

+ henkivakuutuksen voitto ennen veroja

+ omistusyhteisön voitto ennen veroja

± konsernin tulosvaikutteiset eliminoinnit

Vahinko- ja henkivakuutus

+ vakuutusmaksutulo

+ sijoitustoiminnan nettotuotot

+ liiketoiminnan muut tuotot

- korvaukset

- vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos

- henkilöstökulut

- liiketoiminnan muut kulut

- rahoituskulut

± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista

Omistusyhteisö

+ sijoitustoiminnan nettotuotot

+ liiketoiminnan muut tuotot

- henkilöstökulut

- liiketoiminnan muut kulut

- rahoituskulut

± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), %

+ emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva

kauden laaja tulos

± sijoitusten arvostuserojen muutos

laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen

X 100 %

+ oma pääoma yhteensä, emoyhtiön omistajien

osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

± sijoitusten arvostuserot laskennallisen

verovelan vähentämisen jälkeen

(vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste (käyvin arvoin), %

+ oma pääoma yhteensä

(emoyhtiön omistajien osuus)

± sijoitusten arvostuserot laskennallisen

verovelan vähentämisen jälkeen

X 100 %

+ taseen loppusumma

± sijoitusten arvostuserot

Velkaisuusaste

rahoitusvelat

X 100 %

oma pääoma + rahoitusvelat

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Keskiarvo kuukausien lopun henkilökuntamääristä

oikaistuna osa-aikaisesti palveluksessa olleiden

henkilöiden osalta.

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Vahinkovakuutustoiminnan

tunnusluvut

Underwriting-tulos

+ vakuutusmaksutuotot

+ muut tuotot (Hastings)

- korvauskulut

- liikekulut

underwriting-tulos, netto

Riskisuhde, %

+ korvauskulut

- korvausten käsittelykulut

X 100 %

vakuutusmaksutuotot

Toimintakulusuhde, %

+ liikekulut

+ korvausten käsittelykulut

X 100 %

vakuutusmaksutuotot

Vahinkosuhde, %

korvauskulut

X 100 %

vakuutusmaksutuotot

Liikekulusuhde, %

liikekulut

X 100 %

vakuutusmaksutuotot

Yhdistetty kulusuhde, %

vahinkosuhde + liikekulusuhde X 100 %

Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %

+ liikekulut

+ vakuutusten hankintakulut

+ muut liikekulut

+ korvausten käsittelykulut

X 100 %

+ vakuutusmaksutuotot

+ muut tuotot

Riskisuhde (Hastings), %

korvauskulut

X 100 %

vakuutusmaksutuotot

Henkivakuutustoiminnan

tunnusluvut

Liikekulusuhde, %

+ liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen

hankintamenojen muutosta

X 100 %

+ korvausten selvittelykulut

kuormitustulo

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden voitto

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen tulos ml.

käyvän arvon rahaston muutos

emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laaja tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)

osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

+ oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)

± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot

konsernissa

osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko, %

X 100 %

tilikaudelta jaettu osinko

osakkeiden antioikaistu lukumäärä

tilinpäätöspäivänä

Osinko tuloksesta, %

osakekohtainen osinko

X 100 %

osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

X 100 %

osakekohtainen osinko

osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen

kaupantekokurssi

Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)

osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä

x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden suhteellinen pörssivaihto, %

pörssin kautta vaihdettujen osakkeiden

lukumäärä

X 100 %

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen

lukumäärä

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit

1–12/2022 1–9/2022 1–6/2022 1–3/2022 1–12/2021

EURSEK

Tuloslaskelma (keskikurssi) 10,6286 10,523 10,4746 10,4837 10,1465

Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 11,1218 10,8993 10,7300 10,337 10,2503

DKKSEK

Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,4288 1,415 1,4085 1,4086 1,3643

Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,4956 1,4656 1,4424 1,3898 1,3784

NOKSEK

Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0522 1,052 1,0499 1,056 0,9983

Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,0578 1,0298 1,0369 1,0645 1,0262

EURDKK

Tuloslaskelma (keskikurssi) 7,4396 7,44 7,4402 7,4408 7,4371

Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 7,4365 7,4365 7,4392 7,4379 7,4364

EURGBP

Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,8527 0,8468 0,842 0,8363 0,8599

Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 0,8869 0,883 0,8582 0,846 0,8403

TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen

toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma.......................................................44

Konsernitase

.............................................................................................. 45

Laskelma oman pääoman muutoksista

................................. 46

Konsernin rahavirtalaskelma

...........................................................47

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Milj. e Liite 1–12/2022 1–12/2021

Kauden muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi 9

Muuntoerot -253 80

Myytävissä olevat rahoitusvarat -1 670 460

Osuus osakkuusyhtöiden laajan tuloksen eristä — 186

Verot 331 -83

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä

nettona verojen jälkeen -1 592 643

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutus-

matemaattiset voitot ja tappiot 32 73

Verot -7 -15

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona

verojen jälkeen 26 58

TILIKAUDEN LAAJA TULOS -26 3 448

Kauden voitosta

Emoyhtiön omistajien osuus 1 427 2 567

Määräysvallattomien osuus 114 181

Tilikauden laajasta tuloksesta

Emoyhtiön omistajien osuus -139 3 272

Määräysvallattomien osuus 114 176

Osakekohtainen tulos (eur) 8 2,69 4,63

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e Liite 1–12/2022 1–12/2021

Vakuutusmaksutulo 1 9 732 9 411

Sijoitustoiminnan nettotuotot 2 -1 511 3 549

Liiketoiminnan muut tuotot 3 763 491

Korvauskulut 4 -6 115 -6 239

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 5 1 443 -3 123

Henkilöstökulut 6 -1 226 -1 179

Liiketoiminnan muut kulut 7 -1 097 -976

Rahoituskulut -119 -146

Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 13 -6 401

Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta 13 — 84

Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista 13 — 899

Tilikauden voitto ennen veroja 1 863 3 171

Verot 18, 19 -322 -423

Tilikauden voitto 1 541 2 748

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernitase

Milj. e Liite 12/2022 12/2021

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 355 375

Sijoituskiinteistöt 11 166 568

Aineettomat hyödykkeet 12 3 494 3 794

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 13 16 777

Rahoitusvarat 14, 15, 16, 17 19 469 23 321

Sijoitussidonnaisten sopimusten

katteena olevat sijoitukset 15, 16, 17 9 930 19 711

Laskennalliset verosaamiset 18 17 39

Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 21 2 272 2 295

Muut varat 20 3 242 2 977

Käteiset varat 3 073 4 819

Myytävänä olevat omaisuuserät — 2 385

Varat yhteensä 42 033 61 061

Velat

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 21 16 567 20 369

Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja

sijoitussopimuksista 22 9 908 19 550

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 16, 23 1 983 2 016

Muut rahoitusvelat 16, 23 1 457 2 330

Laskennalliset verovelat 18 514 855

Varaukset 24 6 9

Eläkevelvoitteet 25 25 26

Muut velat 26 2 031 2 246

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat — 196

Velat yhteensä 32 490 47 597

Milj. e Liite 12/2022 12/2021

Oma pääoma 28

Osakepääoma 98 98

Rahastot 1 530 1 530

Kertyneet voittovarat 7 784 9 952

Muut oman pääoman erät -443 1 208

Emoyhtiön omistajien osuus 8 969 12 788

Määräysvallattomien osuus 574 676

Oma pääoma yhteensä 9 543 13 464

Oma pääoma ja velat yhteensä 42 033 61 061

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Laskelma oman pääoman muutoksista

Milj. e

Osake-

pääoma Vararahasto

Sijoitetun

vapaan

pääoman

rahasto

Voitto-

varat

Muunto-

erot

Myytävissä

olevat

rahoitus-

varat

Yht.

Määräys-

vallattomien

osuudet Yht.

Oma pääoma 1.1.2021 98 4 1 527 9 282 -749 1 257 11 418 840 12 258

Muutokset omassa pääomassa

Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet — — — -700 — — -700 -212 -912

Osingonjako

— — — -944 — — -944 -137 -1 081

Omien osakkeiden hankinta — — — -380 — — -380 — -380

Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa — — — 113 — — 113 — 113

Muut oman pääoman muutokset — — — 9 — — 9 9 18

Kauden voitto — — — 2 567 — — 2 567 181 2 748

Muut laajan tuloksen erät — — — 6 335 365 705 -5 700

Tilikauden laaja tulos yhteensä — — — 2 572 335 365 3 272 176 3 448

Oma pääoma 31.12.2021 98 4 1 527 9 952 -415 1 622 12 788 676 13 464

Muutokset omassa pääomassa

Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet — — — 8 — — 8 -8 —

Osingonjako

— — — -2 186 — — -2 186 -207 -2 393

Omien osakkeiden hankinta — — — -1 444 — — -1 444 — -1 444

Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa — — — -10 — — -10 — -10

Muut oman pääoman muutokset — — — 10 -58 — -48 -1 -48

Kauden voitto — — — 1 427 — — 1 427 114 1 541

Muut laajan tuloksen erät — — — 26 -253 -1 340 -1 567 — -1 567

Tilikauden laaja tulos yhteensä — — — 1 454 -253 -1 340 -139 114 -26

Oma pääoma 31.12.2022 98 4 1 527 7 784 -726 282 8 969 574 9 543

IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 26 (58) milj. euroa.

Vertailuvuonna muut laajan tuloksen erät sisälsivät konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean takaisin tulokseen kierrätettävistä vastaavista eristä. Voittovarat sisälsivät -52 milj. euron

osuuden eristä, joita ei siirretä enää tulosvaikutteisiksi. Muuntoerojen muutos sisälsi 252 milj. euroa valuuttakurssimuutoksia. Myytävissä olevien varojen muutos piti sisällään -17 milj. euron osuuden Nordean käypään

arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista.

Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta -1 300 (709) milj. euroa. Kauden tulokseen on siirretty -96 (-333) milj. euroa. Mandatumin eriytetylle Suomi-vakuutuskannalle

siirretty osuus oli 57 (5) milj. euroa. Vertailukaudella kirjattiin tytäryhtiöhankintoihin liittyen 6 miljoonaa euroa suoraan käyvän arvon rahaston alkusaldoon.

Osakekohtainen osinko 4,10 (1,70) euroa osakkeelta.

Tilikauden 2022 muut oman pääoman muutokset sisältävät 58 milj. euron muuntoerojen uudelleenluokittelun.

Muuntoeroihin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.

Sampo Oyj on mitätöinyt 31.3.2022 vuonna 2021 hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 17 128 505 kappaletta. Vuonna 2022 hankittuja omia osakkeita on mitätöity 20.5.2022 yhteensä 4 961 994 kappaletta sekä

8.12.2022 yhteensä 16 681 839 osaketta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja 1 863 3 171

Oikaisut:

Poistot 181 187

Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot 1 212 -1 257

Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot 57 -450

Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos -12 851 3 520

Muut oikaisut* -1 978 -1 397

Oikaisut yhteensä -13 380 602

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)

Sijoitukset** 10 232 -1 788

Muut varat 1 776 -269

Yhteensä 12 008 -2 057

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Rahoitusvelat -4 -53

Muut velat 26 30

Maksetut tuloverot -290 -350

Maksetut korot -190 -158

Yhteensä -458 -532

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 33 1 185

Investointien rahavirta

Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -16 -936

Myydyt tytäryhtiöosakkeet 519 —

Investoinnit osakkuusyhtiöosakkeisiin -1 —

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 2 291 3 843

Osingot osakkuusyhtiöosakkeista 160 339

Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 8 31

Investoinneista kertyneet nettorahavarat 2 961 3 277

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Rahoitustoiminnan rahavirta

Maksetut osingot -2 186 -944

Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -207 -137

Omien osakkeiden hankinta -1 444 -380

Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 62 147

Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -920 -853

Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -4 695 -2 166

Rahavirrat yhteensä -1 701 2 296

Rahavarat tilikauden alussa 4 819 2 520

Muuntoerot -45 3

Rahavarat tilikauden lopussa 3 073 4 819

Rahavarojen nettomuutos -1 701 2 296

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: 1–12/2022 1–12/2021

Saadut korot 375 523

Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet) 273 226

Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä -21 -34

* Muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean ja Topdanmark Liv Holdingin henkivakuutustoimintojen

osakkeiden myyntiin.

** Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena

olevat sijoitukset.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja

myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 2 907 milj. euroa (4 736) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n

talletukset 166 milj. euroa (83).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Liitetieto konsernin rahavirtalaskelmaan

Topdanmark myi henkivakuutustoimintonsa sisältävän Topdanmark Lifen Nordealle joulukuussa 2022.

Alla olevassa taulukossa on eritelty myynnin kassavirtavaikutus, joka rahavirtalaskelmalla on

esitetty investointien rahavirrassa.

Milj. e 1–12/2022

Varat

Rahoitusvarat 11 901

Muut varat 343

Velat

Vakuutusvelat 11 556

Muut velat 578

Nettovarat ilman käteisvaroja 110

Käteisvarat 231

Nettovarat 340

Liikearvo 194

Saatu hinta käteisvaroina 534

Diskonttauksen purun kassavirtavaikutus -15

Nettokäteisvarat myynnistä 519

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin IFRS-tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilin-

päätöksen laatimisperiaatteista ......... 50

Segmentti-informaatio ...........................78

Olennaiset määräysvallattomien

omistajien osuudet ................................. 84

Muut konsernin liitetiedot 1–35 .......... 86

1 Vakuutusmaksutulo .................................. 86

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot ..............86

3 Liiketoiminnan muut tuotot ................. 87

4 Korvauskulut ............................................... 88

5 Vakuutus- ja sijoitussopimus-

velkojen muutos .........................................88

6 Henkilöstökulut .......................................... 88

7 Liiketoiminnan muut kulut .....................89

8 Osakekohtainen tulos .............................. 89

9 Tulosvaikutteisesti kirjatut

laajan tuloksen muut erät ....................... 89

10 Aineelliset käyttöomaisuus-

hyödykkeet .................................................90

11 Sijoituskiinteistöt ......................................90

12 Aineettomat hyödykkeet .......................91

13 Sijoitukset osakkuus- ja

yhteisyrityksissä........................................ 93

14 Rahoitusvarat ............................................. 95

15 Rahoitusvarojen käypien arvojen

muutokset ................................................... 97

16 Käypien arvojen määritys

ja hierarkia...................................................98

17 Tason 3 käypään arvoon

arvostettavien rahoitusvarojen

muutokset ................................................. 103

18 Laskennalliset verosaamiset ja

verovelat .................................................... 105

19 Verot ............................................................107

20 Muut varat ..................................................107

21 Velat vakuutus- ja

sijoitussopimuksista .............................. 108

22 Velat sijoitussidonnaisista

vakuutus- ja sijoitussopimuksista ......116

23 Huonomman etuoikeuden omaavat

lainat ja muut rahoitusvelat .................. 116

24 Varaukset.....................................................119

25 Työsuhde-etuudet .................................. 120

26 Muut velat ..................................................123

27 Ehdolliset velat, sitoumukset

sekä oikeudenkäynnit ............................124

28 Oma pääoma ............................................125

29 Lähipiiritiedot ...........................................126

30 Kannustinjärjestelmät ............................ 127

31 Tilintarkastajan palkkiot ....................... 130

32 Sijoitukset tytäryhtiöissä ..................... 130

33 Topdanmark Life liiketoiminnan

myynti ......................................................... 130

34 Tilikauden päättymisen jälkeiset

tapahtumat ................................................131

35 Sampo-konsernin riskienhallinta .......132

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Yleistä

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä

listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön

kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee

osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.

Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän

tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä

31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoi-

tustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa,

Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin

tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta

www.sampo.com.

Laatimisperusta

Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2022 on laadittu

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International

Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti.

Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia

liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2022 voimassa olleita ja

EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.

Vuoden 2022 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien

vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei

ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu

huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölain-

säädäntö sekä viranomaissäännökset.

Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden

periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on

laadittu tämän olettamuksen pohjalta.

Tilinpäätöksen arvostamisperusta on pääasiallisesti

alkuperäinen hankintameno. Poikkeuksia ovat muun

muassa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat,

suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa, sijoitus-

kiinteistöt sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina

suoritettavat osakeperusteiset maksut, jotka arvostetaan

käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä

lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.

Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaista-

vaksi 10. helmikuuta 2023. Osakeyhtiölain mukaisesti

varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai

hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen

julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen

tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään

yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta

toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta

tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena

yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy

vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdis-

tellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni

on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen

päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenome-

netelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan koh-

teen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille

veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään

arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon

tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien

suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovaral-

lisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla

on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä,

jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien

osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus

yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun

yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan

liikearvoksi.

Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä

laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteu-

tuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat

sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä

laadittaessa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla

on huomattava vaikutusvalta. Jollei toisin osoiteta,

huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa

20–50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Vastaa-

vasti, vaikka konsernin omistus olisi vähemmän kuin 20

prosenttia, sijoitus voidaan käsitellä osakkuusyrityksenä,

mikäli huomattava vaikutusvalta pystytään muuten

selkeästi osoittamaan IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja

yhteisyrityksiin -standardin kuvaamilla tavoilla.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuus-

menetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuus-

yhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan

hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella

konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta)

ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osak-

kuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus

osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpito-

arvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja

ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa,

että konserni on sitoutunut osakkuusyhtiön velvoitteiden

täyttämiseen. Sijoitus sisältää hankinnasta syntyneen

liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin

ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin

omistusosuuden mukaisesti.

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus-

yhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslas-

kelmassa. Konsernin osuus osakkuusyhtiön muihin

laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on esitetty

konsernin muissa laajan tuloslaskelman erissä.

Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla

alentunut, testataan sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo

arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta

kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä

olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä

aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen

mukaan, kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta

kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin

sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo, vähennetään

kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen

arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon

ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoi-

tuksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin

kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo, peruutetaan

tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen

emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omis-

tajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslas-

kelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus

siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen.

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta

esitetään taseessa omana eränään.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan

kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai

suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettova-

rallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen. Sammon

raportointihetken määräysvallattomien osuudet on

määritetty suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden

nettovarallisuudesta.

Ulkomaan rahan

määräiset liiketoimet

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja

emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt

ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa,

joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön

päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset

liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapah-

tumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät

muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpää-

töspäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja mone-

taaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan

määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurs-

sivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä

pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot

kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei

ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden

keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muun-

toeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,

kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana

myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo

ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä

kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja.

Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta

tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja

niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.

1 euro =

Tilinpäätös-

päivän kurssi

Tilikauden

keskikurssi

Ruotsin kruunua 11,1218 10,6286

Tanskan kruunua 7,4365 7,4396

Englannin puntaa 0,8869 0,8527

Segmenttiraportointi

Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin,

joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat

sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liike-

toiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle

on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti.

Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark,

Hastings, Mandatum sekä Omistusyhteisö (ml.

vertailuvuonna myös silloinen osakkuusyhtiö Nordea).

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty

tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.

Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska,

Iso-Britannia sekä Baltia.

Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat

ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu

markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n

siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoit-

teludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapah-

tumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti.

Myytävänä olevat omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin

liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä

oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä

tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä

jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun

edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin

todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä

on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan

yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla

sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan

vuoden kuluessa luokittelusta.

Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitte-

luhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään

arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta

tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti.

Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on

alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä

arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät

arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten

poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen

lopetetaan luokitteluhetkellä.

Tuloutusperiaatteet

Vakuutusmaksut

Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja

henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat

pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuu-

tusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun

erääntyessä. Mikäli vakuutusmaksu maksetaan useam-

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

massa erässä, kirjataan koko maksutulo tästä huolimatta

pääsääntöisesti jo tilikauden alussa. Poikkeuksena on

Hastings, jossa vakuutusmaksu jaksotetaan vakuutuskau-

delle. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan

vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella

vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen

kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle

tilikaudelle.

Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja

sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia,

jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava

korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella.

Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista

riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitus-

perusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen

vakuutusmaksuista.

Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä

Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos.

Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron

menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-

mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstru-

mentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin

taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi

sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on

syntynyt.

Palkkiot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi-

tusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan

suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä.

Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään

vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina

hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankin-

tamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin

sisältyvinä palkkiokuluina.

Muut palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitus-

toiminnan nettotuotot.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Konserniyhtiö Hastingisillä on vakuutusvälitystoiminnasta

syntyviä IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista

mukaisia myyntituottoja. Vakuutusvälitystoiminnan

tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista,

joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle

toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia sekä näihin

liittyvistä lisätuotteista.

Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot

tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot

tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan.

Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan

nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota oikais-

taan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla

palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös

muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan

tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty.

Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon

Hastings odottaa olevansa oikeutettu.

Konsernitilinpäätöksessä nämä välitysliiketoiminnasta

aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisälty-

vät Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja Liiketoiminnan

muihin kuluihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaa-

misen yhteydessä käypään arvoon. Muihin kuin käypään

arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin

lisätään tai vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseen-

laskusta välittömästi aiheutuneet transaktiomenot.

Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön

mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin

rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin,

myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja

muihin rahoitusvelkoihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti

sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin

mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi

sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan

konsernin johdolle käyvin arvoin. Rahoitusvaroihin

kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman

pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luoki-

teltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi tai käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koske-

van standardin IFRS 4:n mukaan harkinnanvaraiseen

voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa

noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita, eli sopimuk-

sia ei arvosteta käypään arvoon. Näitä sopimuksia sekä

oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan

kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä

oleviksi rahoitusvaroiksi. Poikkeuksena tästä ovat

sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoituk-

set, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavina rahoitusvaroina omana tase-eränään.

Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään.

Taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitus-

varojen ja -velkojen, sekä myytävissä olevien rahoitusva-

rojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä,

jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen

rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja

muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa

nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on

laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen

ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimus-

perusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän

rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle

osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun

niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on

lakannut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta-

via tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

rahoitusvarat

Rahoitusvara, joka on tarkoitus myydä tai ostaa takaisin

lyhyen ajan kuluessa tai joka kuuluu salkkuun, jota

hallinnoidaan yhdessä tai käytetään toistuvasti lyhyen

aikavälin voiton tavoitteluun, luokitellaan kaupankäyn-

titarkoituksessa pidettäväksi rahoitusvaraksi. Tällaiset

varat merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa

käypään arvoon. Käyvän arvon muutos yhdessä myynti-

voittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä

osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Myös johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty

suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,

luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi

rahoitusvaroiksi.

Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon

kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista

kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on

positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen.

Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja

käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen

ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoi-

tusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään

sellaisiksi. Niiden tase- ja tuloslaskelmakirjaukset mene-

vät kuten edellä on esitetty kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävien rahoitusvarojen osalta.

Lainat ja muut saamiset

Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannais-

varoihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät

maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei

noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä

välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut

saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin

kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen

suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen

koron menetelmää käyttäen.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan

johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat,

jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät

kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä

olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista sekä

osakkeista ja osuuksista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun

perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, lisättynä

hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transak-

tiomenoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat

arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon

rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot

ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin

rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan

pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä

myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen.

Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta

tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on

alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio.

Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat

kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan.

Muut rahoitusvelat

Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat

sekä muut rahoitusvelat.

Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen

määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun

vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen

koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää,

velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja

lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan

tulokseen.

Käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijai-

sesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perus-

teella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimei-

seen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä

on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tästä

ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan

alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaisso-

pimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan.

Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markki-

nariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä

osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos

rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa

julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa

toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden

markkinahintojen perusteella.

Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko

julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka

perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.

Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo

määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen

arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien,

liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viime-

aikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olen-

naisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken

käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä

optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista

on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen.

Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahinta-

saamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden

käyvästä arvosta.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää

arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon

katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä

arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin

taseessa on epäolennainen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on

liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon

perustuen muun muassa siihen, toimivatko markkinat,

joilla instrumentilla käydään kauppaa tai ovatko arvostus-

tekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti

todennettavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla

markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin

samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötie-

toina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla

markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä

johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa

oleviin markkinahintoihin. Suurin osa tason 3 sijoituk-

sista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten

arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät

tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.

Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa

kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon

ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten

arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankin-

tahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen

verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista

arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Pääomarahastot noudattavat yleisesti International

Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV)

-ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä

yksityiskohtaisemmin.

Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto

ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja.

Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan

monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla

olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten

pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perus-

tuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja

arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund

Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin

arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointi-

vaatimuksia.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objek-

tiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuulu-

van erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on

objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen

kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän

tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on

luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista

tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin,

kirjataan arvonalentumistappio.

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat rahoitusvarat

Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään

esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä

taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttö-

myyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti

selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Objektiivinen

näyttö arvioidaan ensin yksinään merkittävien rahoi-

tusvarojen osalta ja tämän jälkeen joko yksittäin tai

ryhmäkohtaisesti sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka

eivät yksinään ole merkittäviä.

Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun

hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista

on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus

määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta

arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen

nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään

saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus

kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan.

Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti.

Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myö-

hemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa

liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen

tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseen-

laskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen),

arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka

tehdään, kun esimerkiksi saamistodistusten liikkeeseen-

laskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos, yhtiö

siirretään tarkkailulistalle tai yhtiö laiminlyö lyhennysten

tai korkojen maksua. Osakkeen tai osuuden käyvän arvon

merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle alkuperäisen

hankintamenon voi myös olla objektiivinen näyttö

arvonalentumisesta.

Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä

tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös

tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan

laadullisten kriteerien lisäksi muun muassa osakkeen

arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan

osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi.

Sampo-konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä

merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai

osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankinta-

menon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo

on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.

Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole

saatavissa toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja,

niiden arvo pyritään määrittämään markkinoilla yleisesti

hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin

noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat

pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset

arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön,

International Private Equity and Venture Capital Guideli-

nes (IPEV) mukaisesti.

Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta

arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapaus-

kohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät

erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahasto-

sijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun

asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu

10–12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon

alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta

elinkaaren loppupuolella. Mikäli on lisäksi kuitenkin

perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myy-

täessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan

arvonalennus.

Arvonalennus pääomarahastoille kirjataan yllä olevien

periaatteiden lisäksi aina silloin, kun rahaston alkamis-

vuosi on vähintään 10 vuotta vanha ja rahaston kirjanpi-

toarvo ja käypä arvo on enintään 500 000 euroa. Näissä

tapauksissa sekä käypä arvo että kirjanpitoarvo kirjataan

nollaan. Arvonalennus tehdään vain rahastoille, joiden

osalta kriteerit täyttyvät kaikkien Sampo-konsernin

yhtiöiden salkkujen osalta.

Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus

määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla

oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän

arvon välisenä erotuksena, vähennettynä mahdollisella

aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalen-

tumistappiolla. Samalla muihin laajan tuloksen eriin

kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta

kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona.

Myös mahdolliset lisäarvonalentumistappiot kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan

saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee

ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän

arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan,

arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti

siihen määrään, mikä saamistodistuksen kirjanpitoarvo

olisi ollut ilman arvonalentumistappioiden kirjaamista.

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan osakkeen

arvonalentumistappio kirjataan siirtämällä muihin laajan

tulokseen eriin kirjattu kertynyt tappio omasta pääomasta

tuloslaskelmaan. Mikäli käypä arvo arvonalentumiskir-

jauksen jälkeen nousee kirjataan arvonnousu suoraan

muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle

hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalen-

nus, vaikka lasku olisi vähemmän kuin 20 prosenttia.

Johdannaissopimukset

ja suojausperiaatteet

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäynti-

tarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin

sopimuksiin ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-,

osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset

arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan

taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen

ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.

Kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi

sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset

käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä

johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään

arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot

ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa

kirjataan tuloslaskelmaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi

luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamis-

tarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin

suojauslaskennalle asettamia ehtoja.

Suojaavat johdannaissopimukset

ja suojausperiaatteet

Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan

suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja

hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran

suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien

rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella

suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muu-

toksilta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu

käyvän arvon suojausta Mandatumissa sekä rahavirran

suojausta Hastingsissa.

Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat

suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39:n

standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde

suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä

sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet

dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen

tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suo-

jauksen aikana, jotta suojaus on erittäin tehokas koko

suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun

suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen

muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen

tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta

80–125 prosenttia.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten

velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen

tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina

käytetään muun muassa koronvaihto- sekä koron- ja

valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset, jotka

on luokiteltu rahavirran suojaukseksi ja jotka täyttävät

IAS 39:n kriteerit, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän

arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus

kirjataan tulosvaikutteisesti.

Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset

kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauk-

sen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaus-

suhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslasken-

nan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishet-

keen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan

pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille

kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat

tuloutuvat.

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan muun muassa

hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten

aiheuttamilta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin

riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina

johdannaisina käytetään konserniyhtiöiden hallitusten

hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit,

koronvaihto- ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä

optiot.

Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää

arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita,

käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät

arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän

arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti

vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella.

Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytai-

kaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan

vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata

tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuse-

rät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan

varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat

vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita

velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan

alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka

sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä

vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut

maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan

tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan

alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen

nykyarvoon.

Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä

tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra-

velasta aiheutuvat korkokulut.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään

Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä

arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat

kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Saatavat

vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuo-

toiksi vuokra-ajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka

ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun

yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja

ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta

hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen

liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista

kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena

oletushankintamenona.

Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistap-

pioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen

sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta

hankitut ja sisäisesti aikaansaadut IT-ohjelmistot ja muut

aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä

johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty

koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno

on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun

aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy

hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen

summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä

tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka

johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo

olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuk-

sista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut

taseeseen kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen

vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalen-

tumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintame-

noon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin

niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin

ovat seuraavat:

IT-ohjelmistot 3–10 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen

yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit,

ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran

tilikaudessa arvonalentumistestaus.

Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa

käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto.

Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä

oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän

perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10

prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan

kokonaan sijoituskiinteistöksi.

Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap-

pioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito-

arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva

vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan

kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan

tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan

suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen

vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhtey-

dessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu

merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat

hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

Rakennukset 20–50 vuotta

Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta

Rakennusten ja vuokrahuoneistojen

perusparannusmenot 4–10 vuotta

IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta

Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen

kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan

myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkä-

aikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin

mukaisesti.

Aineettomien ja aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden

arvonalentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä

siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän

arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta

on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä

oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä

arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä

aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutus-

ajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä

riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.

Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten

hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa

tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikear-

von sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä

olevaan rahamäärään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä

arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla

tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan

omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä

saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja,

jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja mää-

ritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän

kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä

oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvon-

alentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan

omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa

on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä

oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion

kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin

mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentu-

mistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalen-

tumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi

ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoitus-

kiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Arvostusperiaate

muutettiin hankintamenomallista käypään arvoon tili-

kaudella 2021 konsernin laadintaperiaatteiden yhdenmu-

kaistamiseksi. Konserni katsoi, että muutoksella oli vain

vähäinen vaikutus konsernin tilinpäätösraportointiin.

Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot

arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoi-

siin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmiä

(nykyarvon laskentaan käytettäviä kassavirtamalleja)

sekä toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvia

kauppa-arvomenetelmiä. Arvioinnin lähtökohtana ovat

kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien muun muassa

kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä

markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia

vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi

on tilikaudella suoritettu käyttäen sekä konsernin omaa

asiantuntemusta että ulkopuolisia, riippumattomia

arvioitsijoita.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien

tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen

on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa

luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mah-

dollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta,

korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin,

kun sen saaminen on käytännössä varmaa.

Vakuutus- ja sijoitussopimukset

Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin

mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitus-

sopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset

luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä

siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan

välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen

perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä

eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus

sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai

sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön.

Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin

ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten

mukaisesti.

Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on

kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35.

Jälleenvakuutussopimukset

Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää

IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle

ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia

toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvaus-

velvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten

perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella

saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset

jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi

mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden

konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten

vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on

lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta.

Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia

jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle

vakuutusyhtiölle, kirjataan velka tase-erään Muut

velat. Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat

arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen

saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset

testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta.

Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti,

mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei

tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen

ehtojen mukaan on oikeus.

Konserniyhtiöillä on lisäksi sopimuksia, joissa konserni-

yhtiö toimii yhteisvakuuttajana toisen vakuutusyhtiön

kanssa, jolloin vakuutusriski jaetaan sopimusosapuolten

kesken. Konserniyhtiön toimiessa toissijaisena yhteis-

vakuuttajana, konserniyhtiö kirjaa saamisiin ja velkoihin

yhtiön osuuden mukaisen määrän vakuutusmaksutulosta

ja siihen liittyvästä korvausvelasta. Konserniyhtiön

toimiessa ensisijaisena yhteisvakuuttajana, yhtiö

kirjaa bruttovakuutusmaksutulon saamiseksi ja velka

toissijaiselle yhteisvakuuttajalle kirjataan konserniyhtiön

velkoihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Vahinkovakuutus

Vakuutussopimusten luokittelu

Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä

riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset

tulkitaan yhdeksi sopimukseksi.

Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina,

joissa riski ei siirry, käsitellään muun muassa Captive-

sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen

ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin

sellaisessa vakuutusyhtiössä, joka kuuluu vakuutuksen-

ottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa

on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää

vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle

vakuutuksenantajalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow

Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn

sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen

nettovaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen. Edellytyk-

senä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta

nettona kirjattu omapidätys on nolla.

Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa

vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutus-

maksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen

erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen

vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten

rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen

kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksu-

tuotoiksi ja korvauskuluiksi.

Velat vahinkovakuutussopimuksista

Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen

velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuk-

sen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu

muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen

vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita.

Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen

vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden

odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinko-

ja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan

yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata tempo-

raris -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso

katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollisia

korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta

on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen

huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät.

Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat

korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä

koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpää-

töshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns.

IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvaus-

vastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut

selvittelykulut.

Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen

korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai

tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella.

Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää

siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja

pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet

mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastollisin

menetelmin.

Ifissä korvausvastuuta ei diskontata nykyarvoon

muuten kuin eläkevelvoitteiden osalta. Topdanmark

diskonttaa koko korvausvastuun. Hastings diskonttaa

korvausvastuun ainoastaan siltä osin, kun korvaus liittyy

määrättyihin vakaviin henkilövahinkoihin. Mandatum ei

diskonttaa korvausvastuuvelkaa ollenkaan.

Vakuutusvelan riittävyystesti

Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmak-

suvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu

perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin.

Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaatti-

silla menetelmillä.

Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aika-

perusteisesti nk. pro rata temporis -periaatteen pohjalta.

Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla

vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin

liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen

havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa

korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys.

Vakuutusten aktivoidut hankintamenot

Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät

vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen

varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina.

Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi

liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut

sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten

hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuu-

tusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12

kuukautta.

Henkivakuutus

Vakuutussopimusten luokittelu

Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan

vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi.

Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy

merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin

sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta

kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly

vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu

sijoitussopimuksiksi.

Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen

osuuteen ylijäämästä (Discretionary Participation Feature

(DPF)) on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva

oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja.

Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi

asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai

alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatumin tulkinnassa

kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnan-

varaisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa

vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla

sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan.

Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus

Mandatumissa kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin

sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen

oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia

laskentaperiaatteita IFRS 4:n Vakuutussopimukset

mukaisesti.

Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidon-

naisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus

ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin,

joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuu-

tuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne

sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähim-

mäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen

osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin

sopimuksiin sovelletaan vakuutussopimusstandardia.

Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman

sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä

muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä

arvosteta erikseen.

Mandatumissa kannanluovutuksella siirtyneen Suomi-

yhtiön ryhmäeläkevakuutuksen (= Eriytetty vakuutus-

kanta) osalta noudatetaan IFRS 4.30:n ns. varjolaskentaa,

jonka perusteella omaa pääomaa oikaistaan sopimuksen

mukaisten realisoitumattomien voittojen tai tappioiden

osalta. Omaa pääomaa oikaistaan määrällä, jolla

realisoitumattomat voitot tai tappiot olisivat jakautuneet

Eriytetyn vakuutuskannan voitonjakopolitiikan

mukaisesti Eriytetylle vakuutuskannalle, mikäli voitot tai

tappiot olisi realisoitu tilinpäätöshetkellä.

Topdanmarkissa sijoitussidonnaiset sopimukset

sisältävät sekä vakuutus- että sijoitussopimuksia.

Vakuutussopimukset arvostetaan IFRS 4:n mukaisesti.

Sijoitussopimukset sen sijaan arvostetaan IAS 39:n Rahoi-

tusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaan.

Sijoitussopimuksiin ei liity oikeutta harkinnanvaraiseen

osuuteen ylijäämästä.

Kaikki sijoitussidonnaiset sopimukset ovat vaadittaessa

käypään arvoon maksettavissa. Kuolemantapauksissa

101 prosenttia vakuutusmäärästä on maksettava. Tämä

katsotaan niin pieneksi vakuutusriskiksi, että sopimukset

luokitellaan sijoitussopimuksiksi. Muita takaisinosto-

oikeuksia tai huomioitavia seikkoja ei ole.

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja

jälleenvakuutusvarat

Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vakuutus-

velaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja

korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutus-

teknisen vakuutusvelan laskennassa käytetään erilaisia

menetelmiä, jotka sisältävät oletuksia muun muassa

kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta,

vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä.

Tulevan jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on

laskettu vaihtuvin kurssein.

Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa

vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan

yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien lasku-

perusteiden mukaan.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Vakuutusvelan diskonttauksessa käytetty korko on

enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän

enimmäiskoron suuruinen.

Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat kor-

vaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista,

myös niistä, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu

vakuutusyhtiölle. Korvausvastuuseen sisältyvät myös

kaikki korvausten hoitokulut.

Vakuutusvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkä-

kestoisen velan osuus.

Vakuutusvelan riittävyystesti

Velan riittävyystesti tehdään kaikista sopimuskannoista ja

täydennystarvetta tarkastellaan yhtiötasolla koko vakuu-

tusvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen

velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa

olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin

perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat

vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut.

Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutus-

tapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät

pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että

arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot

diskontataan tilinpäätöshetkeen.

Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja

liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla.

Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun

liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä,

kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla

määrällä.

Kohtuusperiaate

Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuk-

sessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten

vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen

mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman

ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF).

Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä,

kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina

näille vakuutuksille.

Mandatumin tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä

alkuperäisen vakuutuskannan voitonjakoon oikeutetuille

vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishy-

vitys, joka olisi vähintään kunakin hetkenä matalariski-

simpinä pidettävien pitkien korkosijoitusten korkotason

mukainen. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperusteko-

rosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen

tasossa pyritään jatkuvuuteen.

Työsuhde-etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet

ja henkivakuutukset.

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja

Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupoh-

jaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen

TyEL-perusvakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiin-

teitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeu-

dellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja.

Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet

kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita

tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden

vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys.

Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen

ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetel-

mää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän

laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia.

Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja

että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden

eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten

laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna

lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan

pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien

vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheu-

tuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut

arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun

muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon

eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen

markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen

duraatioon.

Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä

nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti

eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pl. nettokorko)

kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin

tilikaudella, jona ne syntyvät.

Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn

kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu

nettovelka (tai -omaisuus) kirjataan taseeseen omaksi

eräkseen.

Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia

eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja

niiden määrä on epäolennainen.

Irtisanomisen yhteydessä

suoritettavat etuudet

Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin

kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan

yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen

normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntä-

mään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia

vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn

tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle

taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan

välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden

kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskonta-

taan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia

etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja

eläkepaketit.

Osakeperusteiset maksut

Sammolla oli tilikauden aikana viisi voimassa olevaa

käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustin-

järjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset

kannustinjärjestelmät 2017 I ja 2017 II sekä 2020 I, 2020 II

ja 2020 III). Topdanmarkilla oli tilikauden aikana yksi

hallitukselle ja ylemmälle johdolle suunnattu pääasialli-

sesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä.

Hastingsilla oli niin ikään oma tilikaudella käteisvaroina

maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä.

Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä

on tilinpäätöksen liitetiedossa 30 Kannustinjärjestelmät.

Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myön-

tämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän

jälkeen.

Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus

kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.

Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutus-

hinnat kirjataan omaan pääomaan.

Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin

Black–Scholes-hinnoittelumallin avulla. Markkina-

perusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on

huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma

palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä.

Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä

kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon

niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan

syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.

Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta

lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena

väli- ja tilinpäätöspäivänä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan

tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Vero-

kulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan

pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien

osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin

maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa

oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä

veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista

eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.

Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon

arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä

tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata

laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan

yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman

verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti

toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäi-

vään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen

verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakepääoma

Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan

kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liik-

keeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen,

esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon

ottaen saadun tulon vähennyksenä.

Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona

yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai

muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu

vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään

erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet

mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai

lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan

omaan pääomaan.

Omat osakkeet

Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien

osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään

suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta,

myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata

voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen

liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastik-

keen välinen erotus ylikurssirahastoon.

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan

kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).

Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen

epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen

veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien

vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla

ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen

rahavirtoihin.

Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään

liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot

muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan

rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään

sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot

esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Johdon harkintaa edellyttävät

laatimisperiaatteet ja

arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti

edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat

vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,

kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin.

Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat

tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tie-

toon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin

että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä toden-

näköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot

voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista

päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan

sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla

tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset

ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät liittyvät muun muassa vakuutus-

matemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin,

julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen ja -velkojen

ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointiin

sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden

arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat

laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien

arvioiden ja oletusten käyttämistä.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta,

sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja

oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat

tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin

omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista.

Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi

arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja,

joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä

ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja.

Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa

otetaan huomioon muun muassa vahinkokehitys,

maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset,

oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen

vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja

liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin

sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat

sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskont-

tauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen

vaikutuksista.

Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaat-

tisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutus-

varat.

IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet

arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden

mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu

tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin,

jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt

arviot koskevat oletuksia muun muassa kuolevuudesta,

henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä

palkkakehityksestä.

Käypien arvojen määritys

Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla

noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla

yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla.

Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaattei-

den kappaleessa Käypä arvo.

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana

arvioitu osittain käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta

markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän

liittyvät johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden

tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet

ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat

aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien

yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin

määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä

edellyttävät johdon tekemiä arvioita muun muassa

tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden

yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.

Topdanmarkin yhdistely tytäryhtiönä

IFRS 10:n Konsernitilinpäätös -standardin mukaan

sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun

sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalla tuotolle tai

on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikut-

tamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta

koskevaa valtaansa.

Sampo omisti 30.9.2017 Topdanmark AS:n osakkeista 44,2

prosenttia ja äänivallasta 49,1 prosenttia. Tuolloin Sammon

johto suoritti standardin vaatimien tosiseikkojen ja olosuh -

teiden olemassaolon perusteellisen harkinnan arvioides-

saan, onko sillä määräysvalta Topdanmarkissa, ja päätyi

yhdistelemään Topdanmarkin tytäryhtiönä konsernitilin-

päätökseen. Harkinnassa otettiin huomioon muun

muassa se, että Sampo oli suurin yksittäinen osakkeen-

omistaja eikä tiedossa ollut muiden osakkeenomistajien

välisiä sopimuksia. Lisäksi katsottiin, että Sammolla

oli määräysvalta ohjata Topdanmarkin merkityksellisiä

toimintoja eli toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus

sijoituskohteen tuottoon.

Tarkasteluhetkellä Sammolla

oli kolme jäsentä Topdanmarkin

hallituksessa, joista yksi

hallituksen puheenjohtajana.

Topdanmarkin hallituksessa

on yhteensä 9 jäsentä ja pää tök

seen vaaditaan yhtiöjärjes-

tyksen mukaan 50 prosenttia äänistä, mutta halutessaan

Sampo voi kutsua koolle yli

määräisen yhtiökokouksen

hallituksen kokoonpanon muut

tamiseksi ja säädä näin

äänivallan hallituksessa itselleen.

Topdanmark Forsikring henki- ja

eläkevakuutustoiminnot

Maaliskuussa 2022 julkaistiin tiedote Sammon tytäryh-

tiön Topdanmark Forsikring A/S:n aikomuksesta myydä

sen henki- ja eläkevakuutustoiminnot (Topdanmark Liv

Holding A/S, ‘Topdanmark Life’) Nordealle. Sampo-

konsernissa Topdanmark Lifen toimintojen myyntiin

liittyvät varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi

omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja

toiminnot -standardin mukaisesti.

Myynti toteutettiin 1.12.2022 viranomaishyväksynnän

jälkeen. Myynti päätti Topdanmark Lifen luokittelun

myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Lisätietoja Topdanmark Lifen myynnistä löytyy liitteestä

33 Topdanmark Life -liiketoiminnan myynti.

Uusien tai uudistettujen

IFRS-standardien ja

tulkintojen soveltaminen

Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä

uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina,

jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä

on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa

seuraavan tilikauden alusta alkaen. Seuraavilla uusilla

tilikaudella 2023 voimaantulevilla IFRS-standardeilla on

vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin: IFRS 17

Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit.

Siirtyminen IFRS 17 Vakuutussopimukset- ja

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardeihin

Yhteenveto ylätason vaikutuksista

Sampo-konsernissa

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset- ja

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen.

Uusien tilinpäätösstandardien soveltamisella ei odoteta

olevan vaikutusta Sammon liiketoiminnan kannattavuu-

teen tai pääomien hallintaan eikä merkittävää määrällistä

vaikutusta omaan pääomaan. Sampo-konsernin

toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan

ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa

lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).

PAA edellyttää muutoksia vakuutusvelan laskentaan,

sisältäen eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä

koskevan riskioikaisun määrittämisen ja toteutuneista

vakuutustapahtumista aiheutuvan velan diskonttaamisen

markkinakoroilla. Lisääntynyt diskonttaaminen voi

tulevaisuudessa lisätä tulosvolatiliteettia kausien välillä.

IFRS 9 -standardin soveltamisella ei ole merkittävää

vaikutusta Sampo-konsernin tase-erien arvostamiseen,

sillä pääosa rahoitusvaroista on tällä hetkellä raportoitu

käypään arvoon. Sovellettaessa IFRS 9 -standardia

tulevien raportointikausien aikana rahoitusvarojen

käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti,

mikä voi lisätä tulosvolatiliteettia.

IFRS 17- tai IFRS 9 -standardien käyttöönotolla ei ole

vaikutusta Solvenssi II -laskentaan.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

(voimassa 1. tammikuuta 2023 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IASB julkaisi IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin

18.5.2017. IFRS 17 -standardi ja kesäkuun 2020 muutokset

hyväksyttiin Euroopan Unionissa 19.11.2021. Lisäksi

hyväksyttiin vapaavalintainen vapautus olla soveltamatta

vuosikohorttivaatimuksia tietyn tyyppisille vakuutus-

sopimusryhmille. Sampo konserni ei sovella vapautusta.

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 -standardia ensim-

mäistä kertaa 1.1.2023 ja vertailutiedot kaudelle 2022

tiedot tullaan esittämään oikaistuina.

IFRS 17 -standardi korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset

-standardin ja luo periaatteet vakuutussopimusten

kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämiselle ja liitetiedoille.

IFRS 17 -standardia sovelletaan vakuutussopimuksiin,

jälleenvakuutussopimuksiin sekä sijoitussopimuksiin,

joihin sisältyy oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuihin.

Standardin tavoitteena on antaa tilinpäätöksen käyttäjille

informaatiota, joka antaa todenmukaisen kuvan vakuutus-

sopimuksista ja yhtenäistää vakuutusvelkojen arvostamista.

Uudet tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja johdon harkinta

voivat muuttua siihen asti, kunnes Sampo-konserni julkaisee

IFRS 17 -standardin mukaisen vuoden 2023 tilin päätöksen,

joka sisältää avaavan taseen ajanhetkeltä 1.1.2022.

Keskeiset laatimisperiaatteet

Soveltamisala

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen osalta

konserni ei odota uusien laadintaperiaatevaatimusten

tuovan huomattavaa muutosta sopimusten soveltamis-

alaan nykyisiin vaatimuksiin verrattuna. Konsernin

vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on

merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters)

myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuu-

tusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin

soveltamisalaan, vaan ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot

asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman

komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien

soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan.

Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen kom-

ponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi

sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat),

jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa konserni

on tunnistanut kapitalisaatiosopimuksia sekä yksilöllisiä

sijoitussidonnaisia sopimuksia, joihin sisältyy erotettavissa

olevia, merkityksettömän vakuutusriskin sisältäviä sijoi-

tuskomponentteja, joihin IFRS 17 -standardia ei sovelleta.

Näihin sopimuksiin sovelletaan IFRS 9 -standardia.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset

muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu

sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset

ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan vuosi-

kohortteihin, eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole

myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut

on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin

tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän

mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan sekä

määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai

perustuen tuoteryhmään.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa riskiva-

kuutussopimukset, laskuperustekorolliset sopimukset ja

sijoitussidonnaiset sopimukset on jaettu eri salkkuihin.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia

sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on

vähäinen.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen

sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat

rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat

sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimus-

ehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet

sekä voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurim-

malla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja

(tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti) eli

sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon

ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa sopi-

musrajat määräytyvät salkkuun kuuluvien sopimusten

ominaisuuksien perusteella ja ovat yleensä ajallisesti

pidempiä.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measu-

rement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille

vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvos-

tamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutus-

sopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin,

jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan

lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumar-

ginaali (contractual service margin, CSM). CSM edustaa

kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa

tulokseen kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja

tulevaisuudessa. Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä

olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining

coverage, LRC) ja toteutuneista vakuutustapahtumista

aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC),

joka sisältää sekä korvaukset, jotka on raportoitu, mutta

ei ole vielä maksettu, että korvaukset, joita ei ole vielä

raportoitu. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa

GMM-lähestymistapaa sovelletaan laskuperustekorollisille

sopimuksille ja riskivakuutussopimuksille.

IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden lähes-

tymistapaa (variable fee approach, VFA) sovelletaan

vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia

osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA edustaa muun-

nosta yleisestä lähestymistavasta, missä sopimukseen

sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä muutetaan.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa VFA-lähes-

tymistapaa sovelletaan IFRS 17:n mukaisesti arvostettui-

hin sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat

voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen

yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen

perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuu-

tussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi

vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin

sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä

lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta,

joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA-

lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuk-

siin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia

vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja sopimuksille,

joilla vakuutuskausi on pidempi, soveltuvuuskriteerit

täyttyvät. Sekä vahinko- että henkivakuutustoiminnoissa

PAA-lähestymistapaa sovelletaan otettuihin jälleen-

vakuutussopimuksiin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat

otetaan huomioon sopimusten täyttämisestä aiheutuvia

rahavirtoja arvioitaessa.

Diskonttaus

Siirtyminen IFRS 17:n soveltamiseen laajentaa vakuutus-

velkoihin kohdistuvaa diskonttaamista. Kaikissa sovel-

letuissa arvostusmalleissa huomioidaan rahan aika-arvo

diskonttaamalla odotetut rahavirrat.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat

määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up

lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron

(lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeetti-

preemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio

johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien

joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu

kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa

EIOPA:n määrittämään käyrään.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot ovat

määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. top-down-

lähestymistapaan, jossa teoreettista viitesalkkua käyttäen

määritetään soveltuva diskonttauskäyrä, joka koostuu

riskittömästä korosta ja epälikviditeettipreemiosta.

Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia

osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin

kutsuttua locked-in-korkoa, jolla tarkoitetaan alku-

peräisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttaus-

korkoa, jota sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelu-

marginaalille kertyvälle korolle.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista

aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen

muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän

koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen

liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutuk-

seen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-kon-

serni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin

sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muiden laajan

tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoi-

tusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen

arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa

sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan

epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka

aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamus-

välitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin.

Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään

Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta

huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla.

Yleistä lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu

lasketaan

sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle, että

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle velalle.

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymis-

tapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen

velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuva

lähestymistapa (PAA)

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen

vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden

velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin

vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla

rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan

tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuviksi rahavirroiksi Sampo-konserni

on tunnistanut pääasiassa myyjiin liittyviä henki-

löstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä

myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertai-

lusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset

yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen Henkilö-

asiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata

hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun

ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta

aiheutuvat kustannukset jaksotetaan yhdelle vuodelle tai

pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan.

Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutus-

kauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana

saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka

on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kuvaamaan kauden

aikana tuotettua palvelua. Jäljellä olevan vakuutuskauden

velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitus-

riskin vaikutuksella, koska Sampo-konserni arvioi, että

palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun

eräpäivän välinen aika on enintään vuosi. Tuotot kirjataan

kaudelle kohdistettujen odotettujen vakuutusmaksujen

perusteella. Useimmissa vahinkovakuutussopimuksissa

tuottojen kirjaaminen perustuu ajan kulumiseen eli ne

jaksotetaan tasaisesti.

Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtu-

mista aiheutuneen velan (LIC) perustuen toteutuneeseen

palveluun liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien

rahavirtojen määrään, joka liittyy odotettuihin korvaus-

rahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat

rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat

odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus ja

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

riskioikaisu. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun

määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat

vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja

vakuutusmaksuriski.

Yleinen lähestymistapa (GMM)

Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana henkivakuu-

tustoiminnot arvostavat vakuutussopimusryhmän

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen

pääoma-arvoon, joka sisältää arvion tulevaisuuden

rahavirroista, diskonttausvaikutuksen ja muuta riskiä kuin

rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää

lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka

arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä

kirjaamisajankohtana.

Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa

tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat

rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan sopimuksen

erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset ilman

kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden

turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (korkeintaan vuoden mit-

tainen vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle

raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai

tarvittaessa useammin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat

määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien raha-

virtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille ja ne

allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli toteutuneet

ja odotetut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneet

rahavirrat eivät ole yhtä suuret raportointikauden lopussa,

kirjataan kokemusperusteinen erotus tulosvaikutteisesti.

Riskioikaisun osalta henkivakuutustoiminnassa

huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-,

työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeamis-

ja kuluriski.

Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen

määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC,

joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden

tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu, raportoin-

tipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää raportoidut

korvaukset, joita ei ole vielä maksettu sekä aiheutuneet

korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.

Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa (VFA)

Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa edustaa muun-

nosta GMM-lähestymistavasta. Sopimukseen sisältyvä

palvelumarginaali on oikaistu vastaamaan palkkioiden

muuttuvaa luonnetta, missä muuttuvat palkkiot edusta-

vat yhtiön osuutta vakuutussopimusten katteena olevien

sijoitusten käyvästä arvosta.

Keskeiset johdon arviot

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttaus-

korkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Kuten edellä todettiin, korkokäyrä sisältää riskittömän

koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee

periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-

konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituk-

sen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-kon-

sernin vahinkovakuutus- ja henkivakuutusyhtiöille

ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen

mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt

vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta, ja

niiden riskinottohalukkuutta. Kuten edellä todettiin,

konserniyhtiöissä sovelletaan luottamustasomenetelmää.

Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso

vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85

prosenttiin.

Sovelletut siirtymämenetelmät

Siirtymässä on vaatimuksena IFRS 17 -standardin

täysin takautuva soveltaminen ja edellisten tilikausien

vertailutietojen oikaisu. Kuitenkin, jos täysin takautuva

soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan

soveltaa mukautettua takautuvaa lähestymistapaa tai

käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa. Sampo

on arvioinut, että täysin takautuvaa lähestymistapaa

sovelletaan konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä, kun

taas konsernin henkivakuutusyhtiössä sovelletaan kaikkia

eri siirtymämenetelmiä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni

tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen vakuutussopimusryh-

män ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu ja

kirjaa pois taseesta kaikki määrät, joita ei olisi olemassa,

jos IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu. Siirtymästä

aiheutuva ero kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot soveltavat

mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin

arvoihin perustuvaa lähestymistapaa silloin, kun täysin

takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ole käytän-

nössä mahdollista. Siirtymässä käytetyn lähestymistavan

valinta perustuu tuotteiden tai salkkujen ominaisuuksiin

ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla olevaan dataan.

Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa lähestymis-

tapaa Sampo-konsernin henkivakuutustoimintojen on

määritettävä vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan

vakuutuskauden velan sopimukseen sisältyvä palve-

lumarginaali tai tappiokomponentti siirtymähetkellä

vakuutussopimusryhmän käyvän arvon ja sopimuksen

täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon

erotuksena.

Avaava tase 1.1.2022

Sampo-konsernin avaava tase oli 58,7 miljardia euroa

ja oma pääoma 13,5 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen

päättävän taseen 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava

IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Siirryttäessä

IFRS 17 -standardin soveltamiseen sekä varat että velat

pienenivät pääasiassa johtuen vakuutusmaksusaamisten

ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta

muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten

diskonttaaminen pienensi vakuutusvelkaa, kun taas

riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa.

Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla

ei ollut merkittävää vaikutusta siirtymässä.

IFRS 17:n siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan

oli vähäinen avaavassa taseessa, yhteensä 14 miljoonaa

euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään IFRS 17:n mukainen

avaava tase tilanteessa 1.1.2022.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Milj. e

IFRS 17

1.1.2022

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 373

Sijoituskiinteistöt 236

Aineettomat hyödykkeet 3 660

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 475

Rahoitusvarat 19 862

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset 10 546

Laskennalliset verosaamiset 53

Vakuutussopimusvarat 41

Jälleenvakuutussopimusvarat 2 008

Muut varat 712

Käteiset varat 4 690

Myytävänä olevat omaisuuserät 16 029

Varat yhteensä 58 684

Velat

Vakuutusvelat 18 266

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka 8 083

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka 10 183

Sijoitussopimusvelat 7 239

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 2 016

Muut rahoitusvelat 2 315

Laskennalliset verovelat 851

Varaukset 9

Eläkevelvoitteet 26

Muut velat 1 497

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 13 010

Velat yhteensä 45 228

Milj. e

IFRS 17

1.1.2022

Oma pääoma

Osakepääoma 98

Rahastot 1 530

Kertyneet voittovarat 9 945

Muut oman pääoman erät 1 231

Emoyhtiön omistajien osuus 12 804

Määräysvallattomien osuus 651

Oma pääoma yhteensä 13 456

Oma pääoma ja velat yhteensä 58 684

Topdanmark Lifen myynti toteutettiin 1.12.2022. Lisätietoja on liitteessä 33.

IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022.

Varat ja velat on esitetty yhdellä rivillä taseessa vuonna 2022 aina myyntiajanhetkeen asti.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

IFRS 17 -standardin vaikutukset Sampo-konsernin

vahinkovakuutustoimintoihin

Uusien IFRS 17 -komponenttien käyttöönoton vaikutus

vakuutusvelkoihin, mukaan lukien riskioikaisu, jaksotet-

tavat hankintamenot ja lisääntynyt diskonttaaminen, oli

-2 miljardia euroa. Vakuutusvelat pienenivät erityisesti

johtuen lisääntyneestä diskonttausvaikutuksesta ja

uudelleenluokitteluista. IFRS 17 -standardia sovellettaessa

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutunut velka

(LIC) diskontataan kokonaisuudessaan, kun vastaavasti

vain pienempi osa vastuusta diskontattiin IFRS 4 -stan-

dardia sovellettaessa.

IFRS 17:n vaikutukset Sampo-konsernin

henkivakuutustoimintoihin

IFRS 17:n mukaisessa avaavassa taseessa vakuutusso-

pimusvelka oli 6,6 miljardia euroa. Diskonttauksen

sekä uusien IFRS 17 -komponenttien, eli riskioikaisun

ja sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin (CSM),

käyttöönotto kasvattivat vakuutussopimusvelkaa.

Siirtymähetkellä CSM oli 433 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa henkivakuutusveloista (sijoitussidonnaiset

sopimukset) kuuluu IFRS 9:n mukaiseen soveltamisalaan,

koska kyseiset sopimukset eivät sisällä merkittävää

vakuutusriskiä tai oikeutta harkinnanvaraisiin lisäetuihin.

Avaavassa taseessa nämä sijoitussopimusvelat olivat

7,2 miljardia euroa. IFRS 9:n soveltamisalaan kuuluvien

sopimusten osalta odotettuja voittoja ei esitetä osana

CSM:ää.

Milj. e

Osake-

pääoma Rahastot

Kertyneet

voittovarat

Muut oman

pääoman

erät

Määräys-

vallattomien

osuus Yhteensä

Oma pääoma 31.12.2021 98 1 530 9 952 1 208 676 13 464

IFRS 17 -oikaisut, vahinkovakuutustoiminnot 9 -32 -23

IFRS 17 -oikaisut, henkivakuutustoiminnot -18 -18

Verovaikutus 0 7 7

Muut 2 23 25

Oma pääoma 1.1.2022 98 1 530 9 945 1 231 651 13 456

Oman pääoman siltalaskelma IFRS 4- ja

IFRS 17 -standardin välillä

Sampo-konserni on arvioinut IFRS 17 -standardin

käyttöönoton vaikutuksen konsernin omaan pääomaan.

Sampo-konsernin kertyneet voittovarat vähenivät 7

miljoonaa euroa (sisältäen sijoituskiinteistöjen vaiku-

tuksen 2 miljoonaa euroa) ja muut oman pääoman erät

kasvoivat 23 miljoonaa euroa tilanteessa 1.1.2022. Muut

oman pääoman komponentit kasvoivat erilliskantaan

liittyvän varjolaskennan päättymisen vuoksi.

IFRS 17:n vaikutus esittämiseen

IFRS 17 -standardin käyttöönotto johtaa merkittäviin

muutoksiin tilinpäätöksen esittämisessä ja esitettävien

liitetietojen laajuudessa vuoden 2023 aikana. IFRS 17

muuttaa tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan

keskeisiä tulon lähteitä. Vakuutuspalvelutulos kuvaa

vakuutussopimusten myöntämisestä ja sopimusten

hallinnoinnista syntyvää tulosta. Rahoitustoiminnan

nettotulos kuvaa vakuutukseen liittyviä rahoitustuottoja

tai -kuluja, jotka johtuvat rahoituskomponenttien

vaikutuksista. Muutokset diskonttauskoroissa kirjataan

IFRS 17:n mukaisesti rahoitustoiminnan nettotulokseen,

kun ne IFRS 4:n mukaisesti huomioitiin korvauskuluissa

osana aiempien vuosien kehitystä. IFRS 17 vaatii

muutokset rahan aika-arvossa ja rahoitusriskeissä

esitettävän osana vakuutuksen rahoitustuottoja tai

-kuluja, jollei sovelleta sallittua optiota esittää ne muissa

laajan tuloksen erissä (OCI-optio). Tästä johtuen korkojen

muutosten vaikutus, kuten myös korkokulut, esitetään

kokonaisuudessaan osana vakuutuksen rahoitustuottoja

tai -kuluja. Mahdolliset indeksimuutokset eläkkeissä

esitetään vakuutuksen rahoitustuotoissa tai -kuluissa.

Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään

erikseen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimassa

1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi korvaa IAS 39

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

-standardin. Uusi standardi muuttaa rahoitusvarojen

luokittelua ja arvostusta sekä sisältää uuden arvonalentu-

mismallin, joka perustuu odotettuihin luottotappioihin.

Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta.

IFRS 9 -standardi otetaan käyttöön samanaikaisesti IFRS 17

Vakuutussopimukset -standardin kanssa eli 1.1.2023.

Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta.

Keskeiset laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat – luokittelu

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin

arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon,

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai

käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Aikaisemmat IAS 39:n

luokat eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, myytävissä

olevat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset poistuvat

IFRS 9:n tullessa voimaan. IFRS 9:n mukaisesti merkittävä

osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan

käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Siirryttäessä IFRS 9

-standardin soveltamiseen Sampo-konserni on luokitellut

vain rajoitetun määrän rahoitusvaroja jaksotettuun

hankintamenoon eikä lainkaan käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta.

Rahoitusvarojen luokittelu uusiin arvostusluokkiin

perustuu Sampo-konsernin liiketoimintamallin mukai-

seen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen

sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin (vain

pääoman sekä koron maksukriteerit, SPPI). SPPI-kriteerit

täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen

perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä

olevan pääomamäärän koron maksuja.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena

on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien

rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen

perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit. Korkotuotot

lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää.

IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon

myöhemmin arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuu

tappiota koskevan vähennyserän, odotettavissa olevat

luottotappiot (ECL), vaatimukset.

Rahoitusvarat – arvonalentuminen

IFRS 9:n johdosta otetaan käyttöön tulevaisuuteen koh-

distuva ECL laskentamalli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen

toteutuneisiin tappioihin perustuvan arvonalentumis-

mallin. Sampo-konsernissa ECL-mallin soveltamisalaan

kuuluu pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavat rahoitusvarat. Vaatimukset eivät koske

oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja.

Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä

tapahtumia, eli aiemmin toteutuneita tapahtumia,

vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudelli-

sista olosuhteista.

IFRS 9:n johdosta otetaan käyttöön yleinen lähestymis-

tapa, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan

määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa

olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta

odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista

mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden

määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1

luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva

vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuu-

kauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2

ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä

kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan

määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotetta-

vissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen

luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksu-

kyvyttömyyden yhteydessä), ja korko lasketaan luotto-

arvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Sampo-konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu

kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden

todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyt-

tömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default,

LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä

(exposure at default, EAD).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Rahoitusvelat

IFRS 9 -standardiin siirtymisellä ei ole vaikutusta

rahoitusvelkojen arvostamiseen. Sampo-konserni

arvostaa johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti. Rahoitusvelat, mukaan lukien etuoikeusasemaltaan

huonommat velat, liikkeeseen lasketut velkakirjat ja muut

rahoitusvelat on luokiteltu myöhemmin jaksotettuun

hankintamenoon arvostettaviksi soveltaen efektiivisen

koron menetelmää.

Kuten edellä on kuvattu, merkittävä osa henkivakuutusve-

loista kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Sampo-konserni

kirjaa nämä sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset

vakuutukset) käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä

arvo perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena

olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on

kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Luokittelu ja arvostaminen IFRS 9:n mukaan

Taulukossa on esitetty tärkeimpien rahoitusvarojen ja

-velkojen luokittelun ja arvostamisen muutokset IFRS 9

-standardiin siirryttäessä. IFRS 9:n käyttöönotolla ei ole

olennaista vaikutusta konsernin taseen arvostuksiin,

koska suurin osa rahoitusvaroista on raportoitu IAS 39:n

käyvän arvon mukaisena taseessa, joka on sama arvostus -

periaate kuin IFRS 9 -standardissa. Siten uusilla luokittelu

vaatimuksilla ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman

määrään.

Sampo-konsernissa IAS 39:n mukaan myytävissä oleviksi

luokitellut rahoitusvarat arvostetaan IFRS 9:n mukaan

käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joten myytävissä

oleviin rahoitusvaroihin liittyvä käyvän arvon rahasto

siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Rahoitusvelkojen arvostamisessa ei tapahtunut muutok-

sia IFRS 9:ään siirryttäessä.

Luokittelukategoria

IAS 39:n mukaisesti

Luokittelukategoria

IFRS 9:n mukaisesti

Kirjanpitoarvo

31.12.2022 (IAS 39)

Milj. e Siirtymä

Kirjanpitoarvo

1.1.2023 (IFRS 9)

Milj. e

Johdannaisinstrumentit Johdannaisinstrumentit 79 — 79

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat 3 045 — 3 045

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat 16 048 — 16 048

Lainat ja muut saamiset

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat rahoitusvarat 296 — 296

Yllä olevassa taulukossa esitetyt kirjanpitoarvot eivät sisällä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutusta, koska vaikutuksen odotetaan

olevan merkityksetön. Aiemmin kirjatut luottotappiot sisältyvät taulukossa esitettyihin kirjanpitoarvoihin.

Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia sijoituksia yhteensä 10,5 miljardia euroa. Nämä erät luokitellaan käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi sekä IAS 39:n että IFRS 9:n mukaisesti.

Odotettavissa olevat luottotappiot

Sampo-konsernissa odotettavissa olevat luottotappiot

lasketaan jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista

rahoitusvaroista. Jaksotettuun hankintamenoon luokitel-

lut rahoitusvarat koostuvat pääasiassa kahden osapuolen

välisistä lainoista. Odotettavissa olevat luottotappiot

lainasitoumuksista, lyhytaikaisista talletuksista ja

pankkitileistä ovat merkitykseltään vähäisiä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Segmentti-informaatio

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty

tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.

Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska,

Iso-Britannia sekä Baltia.

Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin

tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen

laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on

kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi

osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa

olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen

hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konserni-

tilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä

saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei

ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla.

Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 10–12 ja sijoituk-

set osakkuusyhtiöihin liitteessä 13.

Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Vakuutusmaksutulo 5 103 2 511 727 1 390 — — 9 732

Sijoitustoiminnan nettotuotot 242 -1 119 16 -821 177 -6 -1 511

Liiketoiminnan muut tuotot 138 76 416 36 132 -35 763

Korvauskulut -2 963 -1 778 -497 -883 — 5 -6 115

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -101 1 004 -133 680 — -7 1 443

Henkilöstökulut -672 -296 -154 -74 -29 — -1 226

Liiketoiminnan muut kulut -529 -163 -312 -110 -19 35 -1 097

Rahoituskulut -10 -19 10 -12 -96 8 -119

Osuus osakkuusyhtiöiden voitoista/tappioista 9 4 — — -19 — -6

Voitto ennen veroja 1 217 220 73 207 146 0 1 863

Verot -253 -22 -10 -44 8 — -322

Tilikauden voitto 963 199 62 163 153 0 1 541

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Kauden muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot -153 1 -109 — 8 — -253

Myytävissä olevat rahoitusvarat -823 — -58 -549 -240 — -1 670

Verot 169 — — 121 40 — 331

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen -807 1 -167 -428 -192 — -1 592

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset

voitot ja tappiot 32 — — — — — 32

Verot -7 — — — — — -7

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 26 — — — — — 26

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 182 200 -105 -264 -39 — -26

Tilikauden voitosta

Emoyhtiön omistajien osuus 1 427

Määräysvallattomien osuus 114

Tilikauden laajasta tuloksesta

Emoyhtiön omistajien osuus -139

Määräysvallattomien osuus 114

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2021

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Vakuutusmaksutulo 4 855 2 694 495 1 367 — — 9 411

Sijoitustoiminnan nettotuotot 215 1 359 10 1 831 146 -12 3 549

Liiketoiminnan muut tuotot 121 1 331 40 12 -14 491

Korvauskulut -2 860 -1 947 -310 -1 127 — 5 -6 239

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -83 -1 398 4 -1 642 — -4 -3 123

Henkilöstökulut -635 -294 -159 -65 -25 — -1 179

Liiketoiminnan muut kulut -511 -138 -237 -100 -5 14 -976

Rahoituskulut -18 -11 -7 -14 -107 12 -146

Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista -7 79 — 1 328 — 401

Arvostusero Nordean osakkeiden luovutuksesta — — — — 84 — 84

Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista — — — — 899 — 899

Voitto ennen veroja 1 077 346 127 291 1 331 0 3 171

Verot -227 -76 -37 -60 -23 — -423

Tilikauden voitto 850 270 89 231 1 308 0 2 748

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Kauden muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot -11 2 101 — -12 — 80

Myytävissä olevat rahoitusvarat 242 — -18 132 104 — 460

Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen eristä — — — — 186 — 186

Verot -49 — — -25 -9 — -83

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 182 2 83 106 269 — 643

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja

tappiot 73 — — — — — 73

Verot -15 — — — — — -15

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 58 — — — — — 58

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 1 090 272 172 338 1 577 — 3 448

Tilikauden voitosta

Emoyhtiön omistajien osuus 2 567

Määräysvallattomien osuus 181

Tilikauden laajasta tuloksesta

Emoyhtiön omistajien osuus 3 272

Määräysvallattomien osuus 176

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 190 112 23 26 4 — 355

Sijoituskiinteistöt 1 — — 166 — — 166

Aineettomat hyödykkeet 588 1 232 1 501 172 1 — 3 494

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 4 7 — 4 — — 16

Rahoitusvarat 10 451 2 562 1 074 3 776 8 250 -6 644 19 469

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — — — 9 934 — -4 9 930

Laskennalliset verosaamiset 9 12 — — — -4 17

Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 326 71 1 874 1 — — 2 272

Muut varat 1 987 176 858 196 60 -34 3 242

Käteiset varat 296 8 246 761 1 762 — 3 073

Varat yhteensä 13 852 4 179 5 575 15 036 10 077 -6 686 42 033

Velat

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 8 798 1 786 3 014 2 969 — — 16 567

Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — — — 9 912 — -4 9 908

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 224 148 — 350 1 489 -228 1 983

Muut rahoitusvelat 7 55 73 3 1 320 — 1 457

Laskennalliset verovelat 200 135 111 68 — — 514

Varaukset 6 — — — — — 6

Eläkevelvoitteet 25 — — — — — 25

Muut velat 1 103 185 490 224 64 -34 2 031

Velat yhteensä 10 363 2 308 3 688 13 525 2 873 -266 32 490

Milj. e Konserni

Oma pääoma

Osakepääoma 98

Rahastot 1 530

Kertyneet voittovarat 7 784

Muut oman pääoman erät -443

Emoyhtiön omistajien osuus 8 969

Määräysvallattomien osuus 574

Oma pääoma yhteensä 9 543

Oma pääoma ja velat yhteensä 42 033

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2021

Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum

Omistus-

yhteisö Eliminoinnit Konserni

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 196 121 26 28 4 — 375

Sijoituskiinteistöt 1 394 — 173 — — 568

Aineettomat hyödykkeet 629 1 387 1 606 171 1 — 3 794

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 17 313 — 1 447 — 777

Rahoitusvarat 11 088 5 493 966 4 427 7 654 -6 308 23 321

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — 9 164 — 10 558 — -11 19 711

Laskennalliset verosaamiset 4 12 27 — — -4 39

Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 322 91 1 880 1 — — 2 295

Muut varat 1 873 258 639 157 55 -4 2 977

Käteiset varat 521 153 159 954 3 031 — 4 819

Myytävänä olevat omaisuuserät — — — 196 2 189 — 2 385

Varat yhteensä 14 651 17 385 5 305 16 668 13 380 -6 328 61 061

Velat

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 9 034 5 311 2 787 3 236 — — 20 369

Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — 9 036 — 10 525 — -11 19 550

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 243 255 — 349 1 487 -320 2 016

Muut rahoitusvelat 8 83 329 29 1 881 — 2 330

Laskennalliset verovelat 353 151 143 167 40 — 855

Varaukset 9 — — — — — 9

Eläkevelvoitteet 26 — — — — — 26

Muut velat 1 018 452 447 237 96 -4 2 246

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat — — — 196 — — 196

Velat yhteensä 10 690 15 289 3 706 14 741 3 505 -335 47 597

Milj. e Konserni

Oma pääoma

Osakepääoma 98

Rahastot 1 530

Kertyneet voittovarat 9 952

Muut oman pääoman erät 1 208

Emoyhtiön omistajien osuus 12 788

Määräysvallattomien osuus 676

Oma pääoma yhteensä 13 464

Oma pääoma ja velat yhteensä 61 061

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Maantieteellinen informaatio

Milj. e Suomi Ruotsi Norja Tanska

Iso-

Britannia Baltia Yhteensä

2022

Tuotot

ulkopuolisilta

asiakkailta 2 695 1 677 1 651 3 106 1 027 197 10 352

Pitkäaikaiset

varat 481 457 208 1 354 1 523 7 4 030

2021

Tuotot

ulkopuolisilta

asiakkailta 2 485 1 684 1 518 3 211 841 183 9 922

Pitkäaikaiset

varat 493 944 211 2 228 1 632 7 5 515

Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot ja

henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan, Omistusyhteisön

tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on

laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot.

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt.

Olennaiset määräysvallattomien omistajien

osuudet

Määräysvallattomien

omistajien omistusosuus

Tytäryritys Toimipaikka 2022 2021

Topdanmark A/S Tanska 50,7 50,6

Kertyneet määräysvallattomien

omistajien osuudet

Topdanmark A/S 574 676

Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta

Sampo Oyj ilmoitti 8.12.2021 solmineensa sopimuksen Rand Merchant Investment Holdings

Limited (RMI) Hastings-omistuksen hankkimisesta, joten vertailuvuosi sisältää myös Hastingsin

määräysvallattomien omistajien osuuden tuloksesta 8.12.2021 asti.

Luvut ennen määräysvallattomien osuuden erottamista löytyvät konsernin

segmenttituloslaskelmalta ja -taseelta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto

1–12/2022 1–12/2021

Milj. e Topdanmark Hastings Topdanmark

Vakuutusmaksutulo 1 272 148 1 362

Sijoitustoiminnan nettotuotot -567 3 687

Liiketoiminnan muut tuotot 48 99 1

Korvaukset -901 -93 -985

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 509 1 -707

Henkilöstökulut -150 -48 -148

Liiketoiminnan muut kulut -77 -60 -56

Rahoituskulut -9 -2 -6

Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista — — 40

Voitto ennen veroja 124 48 189

Verot -10 -13 -42

Määräysvallattomille omistajille kohdistettu

voitto tilikauden tuloksesta 114 34 147

Määräysvallattomien omistajien osuus konsernitaseesta

2022 2021

Milj. e Topdanmark Topdanmark

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 57 61

Sijoituskiinteistöt — 199

Aineettomat hyödykkeet 249 272

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 4 158

Rahoitusvarat 1 298 2 777

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — 4 634

Laskennalliset verosaamiset 6 6

Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 36 46

Muut varat 89 131

Käteiset varat 4 77

Varat yhteensä 1 743 8 361

Velat

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 905 2 686

Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — 4 569

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 75 129

Muut rahoitusvelat 28 42

Laskennalliset verovelat 68 31

Muut velat 94 228

Velat yhteensä 1 169 7 685

Määräysvallattomille omistajille

kohdistettu nettovarallisuus 574 676

2022 2021

Topdanmark Hastings Topdanmark

Määräysvallattomille omistajille

maksetut osingot 207 14 123

Määräysvallattomien omistajien

osuus kassavirrasta -73 -15 20

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Muut konsernin liitetiedot 1–35

1 Vakuutusmaksutulo

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Vahinkovakuutus 8 136 7 644

Henkivakuutus

Vakuutussopimukset 1 543 1 765

Sijoitussopimukset 1 066 1 004

Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto 10 745 10 412

Jälleenvakuuttajien osuus

Vahinkovakuutus -1 004 -993

Henkivakuutus, vakuutussopimukset -9 -9

Jälleenvakuutus yhteensä -1 013 -1 002

Konsernin vakuutusmaksutulo yhteensä, netto 9 732 9 411

Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä 5, "Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen

muutos".

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Rahoitusvaroista

Johdannaissopimukset

Korkotuotot/korkokulut 25 10

Voitot/tappiot -341 -113

Muut -19 -40

Johdannaissopimukset yhteensä -335 -143

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Saamistodistukset

Korkotuotot/korkokulut 86 89

Voitot/tappiot -329 -94

Osakkeet ja osuudet

Voitot/tappiot -94 120

Osinkotuotot 14 34

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat yhteensä -323 148

Lainat ja muut saamiset

Korkotuotot/ korkokulut 39 18

Voitot/ tappiot 16 1

Valuuttakurssimuutokset — 3

Muut -19 -24

Lainat ja muut saamiset yhteensä 36 -2

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saamistodistukset

Korkotuotot/ korkokulut 326 223

Voitot/ tappiot 6 42

Arvonalentumistappiot 4 8

Valuuttakurssimuutokset 2 1

Muut -2 15

Osakkeet ja osuudet

Voitot/ tappiot 105 334

Arvonalentumistappiot -43 -13

Osinkotuotot 126 192

Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 523 804

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset

Saamistodistukset -216 185

Osakkeet ja osuudet -1 137 2 240

Johdannaissopimukset -424 298

Lainat ja muut saamiset 2 -6

Muut varat 13 92

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset

yhteensä -1 763 2 808

Rahoitusvarat yhteensä -1 862 3 614

Muut tuotot ja kulut

Palkkiotuotot, netto -7 -12

Kulut muista kuin rahoitusveloista -12 1

Vahinkovakuutuksen diskonttauksen purkuvaikutus 144 46

Nettotuotot sijoituskiinteistöistä 0 104

Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot 68 -205

Osinkotuotot 157 —

Muut tuotot ja kulut yhteensä 350 -65

Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot, yhteensä -1 511 3 549

Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 96 milj. euroa (333) käyvän arvon

rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.

Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista.

Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/

tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon rahaston

muutokset on eritelty oman pääoman muutoslaskelmassa.

Ifin eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten

korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti

siten, että oletettu inflaatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on

otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen

seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan

eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto.

3 Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Muut tuotot 513 259

Muut vakuutustekniset tuotot 138 121

Broker-toimintaan liittyvät tuotot 112 110

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 763 491

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 138 miljoonaa euroa (121) on vakuutustoimintaan

liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm.

vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista,

joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot

asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin

tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen

palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 213 miljoonaa euroa (199) IFRS 15 -standardin

alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä

muista vähittäismyyntituotoista. Myös broker-toimintaan liittyvät tuotot ovat IFRS 15 -standardin

alaisia tuottoja.

Mandatumin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 9 miljoonaa euroa (9) mm. palkitsemis- ja

eläkepalveluihin liittyviä tuottoja sekä 6 miljoonaa euroa (3) omaisuudenhoitoon liittyviä palkkioita.

Nämä tuotot ovat myös IFRS 15 -standardin alaisia eriä.

Muihin tuottoihin sisältyy Topdanmark Lifen myyntituotto 72 miljoonaa euroa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

4 Korvauskulut

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Maksetut korvaukset

Vahinkovakuutus -4 842 -4 444

Henkivakuutus

Vakuutussopimukset -1 610 -1 780

Sijoitussopimukset -527 -519

Maksetut korvaukset yhteensä, brutto -6 979 -6 742

Jälleenvakuuttajien osuus

Vahinkovakuutus 657 591

Henkivakuutus, vakuutussopimukset 1 1

Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä 658 593

Maksetut korvaukset yhteensä, netto -6 321 -6 149

Korvausvastuun muutos

Vahinkovakuutus -102 -346

Henkivakuutus, vakuutussopimukset 242 -30

Korvausvastuun muutos yhteensä, brutto 139 -376

Jälleenvakuuttajien osuus

Vahinkovakuutus 67 286

Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä 67 286

Korvausvastuun muutos yhteensä, netto 206 -90

Konsernin korvauskulut yhteensä -6 115 -6 239

5 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Vakuutusmaksuvastuun muutos

Vahinkovakuutus -188 -108

Henkivakuutus

Vakuutussopimukset 2 011 -1 736

Sijoitussopimukset -372 -1 303

Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos, brutto 1 451 -3 147

Jälleenvakuuttajien osuus

Vahinkovakuutus -9 24

Konsernin vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos

yhteensä, netto 1 443 -3 123

Konsernin henkivakuutussopimusten muutos on positiivinen ja se sisältää Topdanmark Lifen

tulosvaikutuksen myyntihetkeen 1 joulukuuta 2022 saakka. Vaikutus oli noin 980 miljoonaa euroa.

6 Henkilöstökulut

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Palkat ja palkkiot -879 -843

Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -43 -44

Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -10 -10

Eläkekulut

maksupohjaiset järjestelyt -98 -100

etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 25) -20 -13

Muut henkilösivukulut -176 -168

Konsernin henkilöstökulut yhteensä -1 226 -1 179

Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 30 Kannustinjärjestelmät.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

7 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Tietohallintokulut -241 -217

Muut henkilöstökulut -68 -56

Markkinointikulut -65 -63

Poistot -134 -135

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -34 -24

Vuokrat* -43 -41

Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos 5 0

Ensivakuutuksen palkkiot -180 -159

Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot 40 35

Muut -377 -316

Konsernin liiketoiminnan muut kulut yhteensä -1 097 -976

* Vuokrasopimuksista, joihin sovelletaan IFRS 16 -standardin sallimia helpotuksia olla kirjaamatta

vuokrasopimuksia taseelle.

Erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista.

8 Osakekohtainen tulos

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 1 427 2 567

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana* 530 554

Osakekohtainen tulos (EUR/osake) 2,69 4,63

* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana.

Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.

9 Tulosvaikutteisesti kirjatut laajan tuloksen muut erät

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Muut laajan tuloksen erät:

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot -253 80

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Tilikauden voitot/tappiot -330 871

Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut (IAS 1.93) -1 396 -417

Eriytetyn Suomi-vakuutuskannan osuus 57 5

Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä — 186

Verot 331 -83

Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä -1 592 643

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 32 73

Verot -7 -15

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä 26 58

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2022

Milj. e

Käyttöoikeus-

omaisuuserät

Maa-alueet ja

rakennukset

Koneet ja

kalusto

Yhteensä

1.1.

Hankintameno 276 127 162 566

Kertyneet poistot -70 -8 -113 -191

Kirjanpitoarvo 1.1. 207 119 50 375

Lisäykset 33 — 18 50

Vähennykset -3 — -13 -17

Poistot -34 -1 -8 -43

Valuuttakurssierot -6 -7 0 -12

Kirjanpitoarvo 31.12. 197 111 47 355

31.12.

Hankintameno 294 120 163 577

Kertyneet poistot -97 -9 -116 -222

Kirjanpitoarvo 31.12. 197 111 47 355

2021

Milj. e

Käyttöoikeus-

omaisuuserät

Maa-alueet ja

rakennukset

Koneet ja

kalusto

Yhteensä

1.1.

Hankintameno 242 131 156 530

Kertyneet poistot -46 -6 -106 -158

Kirjanpitoarvo 1.1. 196 125 51 371

Lisäykset 42 0 18 60

Vähennykset -11 -1 -13 -25

Poistot -24 -2 -7 -33

Valuuttakurssierot 3 -3 2 2

Kirjanpitoarvo 31.12. 207 119 50 375

31.12.

Hankintameno 276 127 162 566

Kertyneet poistot -70 -8 -113 -191

Kirjanpitoarvo 31.12. 207 119 50 375

Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä

toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni

vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä.

Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuk-

sista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja

kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Liitteessä 26 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.

Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.

11 Sijoituskiinteistöt

Milj. e 2022 2021

Kirjanpitoarvo 1.1. 568 666

Lisäykset 17 47

Vähennykset -375 -8

Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista 5 133

Muut muutokset -49 -270

Valuuttakurssierot 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 166 568

Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 25 53

Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle

annetut kiinteistöt

Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat

- yhden vuoden kuluessa 7 45

- yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 10 46

- yli viiden vuoden kuluttua 1 16

Yhteensä 18 106

Milj. e 2022 2021

Kiinteistökulut

- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet

vuokratuottoa kaudella -10 -15

- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet

vuokratuottoa kaudella -3 -3

Yhteensä -13 -17

Konsernin sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointi on kuvattu konsernin tilinpäätöksen

laadintaperiaatteissa. Käyvän arvon hierarkiassa sijoituskiinteistöt kuuluvat tasolle 3.

Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla

vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista

monivuotisiin sopimuksiin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

12 Aineettomat hyödykkeet

2022

Milj. e Liikearvo

Asiakas-

suhteet

Trade-

mark

Kesken-

eräiset

projektit Muut Yhteensä

1.1.

Hankintameno 2 490 716 277 36 681 4 200

Kertyneet poistot — -157 — — -249 -406

Kirjanpitoarvo 1.1. 2 490 560 277 36 432 3 794

Yrityshankinnat — 5 — 1 2 7

Lisäykset 3 1 — 102 7 114

Vähennykset -12 -28 -43 -6 -72 -162

Poistot — -65 — — -60 -125

Siirrot keskeneräisistä — — — -41 41 —

Muut muutokset -4 1 — -19 16 -5

Valuuttakurssierot -92 -11 -10 -1 -15 -129

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 385 463 224 72 350 3 494

31.12.

Hankintameno 2 385 680 224 72 626 3 988

Kertyneet poistot — -218 — — -276 -494

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 385 463 224 72 350 3 494

2021

Milj. e Liikearvo

Asiakas-

suhteet

Trade-

mark

Kesken-

eräiset

projektit Muut Yhteensä

1.1.

Hankintameno 2 425 730 268 60 559 4 041

Kertyneet poistot — -91 -2 — -187 -280

Kirjanpitoarvo 1.1. 2 425 638 265 60 373 3 761

Yrityshankinnat 10 -2 — — — 9

Lisäykset — 3 — 89 7 99

Vähennykset — -33 — -1 -18 -51

Poistot — -65 — — -62 -126

Siirrot keskeneräisistä — — — -113 113 —

Valuuttakurssierot 54 17 12 1 19 103

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 490 560 277 36 432 3 794

31.12.

Hankintameno 2 490 716 279 36 681 4 202

Kertyneet poistot — -157 -2 — -249 -408

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 490 560 277 36 432 3 794

Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti: 2022 2021

If 562 606

Topdanmark 802 814

Hastings 858 906

Mandatum 163 164

Yhteensä 2 385 2 490

Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3–10 vuotta. Poistot tehdään

tasapoistona. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä

poisteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista.

Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama

arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän

käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo

on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark-alakonsernin, Hastings-alakonsernin

sekä Mandatum-alakonsernin.

Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille, Hastingsille ja Mandatumille on määritetty

käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden

johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten maksutulosta, korvauskuluista,

jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja

kustannuskehityksestä. Mandatumin osalta käyttöarvomalliin vaikuttaa merkittävästi

vastuuvelkojen pitkän aikavälin kehitys, jonka ennustetaan vaikuttavan muun muassa vaadittavaan

vakavaraisuuspääomaan ja siten kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän vuoksi myös

Mandatumin ennusteperiodi on pidempi eli 10 vuotta. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen

veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 10,0 prosenttia, Hastingsin

osalta 11,2 prosenttia ja Mandatumin osalta 12,5 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty

CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.

Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2023–2025.

Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 %:n kasvuvauhtia. Mandatumin

vuoden 2032 jälkeisille kausille käyttämä kasvuvauhti on samoin 2 %, jonka molemmissa

tapauksissa uskotaan olevan lähellä odotettua inflaatiota. Hastingsin vuoden 2027 jälkeisille kausille

käyttämä pitkän aikavälin kasvuvauhti on 0,7 %.

Mandatumin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600

miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 3,5 %-yksikön nousu oman

pääoman kustannuksessa yhdistettynä 1 %:n pitkän aikavälin kasvuvauhtiin johtaisi tilanteeseen,

jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo. Hastingsin osalta

kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 420 miljoonalla eurolla. Käytetyllä

laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi

tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.

If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin

oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat

rahamäärän.

IAS 36 mahdollistaa kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisen perustuen käypään arvoon

vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Topdanmark-konsernin osalta liikearvon arvostus

on testattu tilinpäätöshetkellä kyseisellä menetelmällä. Topdanmarkin tilinpäätöshetken markkina-

arvo 2 146 miljoonaa euroa ylittää Topdanmarkin kirjanpitoarvon konsernissa.

Topdanmarkin myytyä henkivakuutustoimintonsa 1.12.2022 Sampo-konserni on arvioinut myytyihin

toimintoihin liittyvän 12 miljoonan euron liikearvon. Sampo-konserni katsoo, että Topdanmarkin

alkuperäinen PPA-laskelma kuvastaa parhaiten liikearvoon liittyviä seikkoja ja olosuhteita ja siksi

liikearvon kohdistaminen luovutetuille toiminnoille tulee perustua siihen.

Herkkyysanalyysi

Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa): 2022

If:

Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks. -1,4

Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks. 1,4

Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -1,7

Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 2,3

Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -1,8

Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 2,4

Mandatum:

Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -0,1

Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 0,1

Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -0,2

Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 0,3

Hastings:

Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -0,2

Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 0,3

Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -0,2

Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 0,3

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt

osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2022

Milj. e

Nimi Kotipaikka

Kirjanpito-

arvo

Omistus-

osuus %

Osakkuusyritykset

Precast Holding Oy Suomi 4 24,43

CAP Group AB Ruotsi 3 21,98

Rogaland Forsikring AS Norja 1 33,00

Bornholms Brandforsikring A/S Tanska 7 27,00

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt

osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2021

Milj. e

Nimi Kotipaikka

Kirjanpito-

arvo

Omistus-

osuus %

Osakkuusyritykset

Nordax Holding AB Ruotsi 447 19,07

Precast Holding Oy Suomi 3 24,43

CAP Group AB Ruotsi 3 22,00

SOS International A/S Tanska 10 25,80

Bornholms Brandforsikring A/S Tanska 10 27,00

P/S Ejendomsholding Banemarksvej Tanska 12 40,00

Carlsberg Byen P/S Tanska 106 22,51

Yhteisyritykset

Margretheholm P/S Tanska 59 50,00

Havneholmen P/S Tanska 85 50,00

P/S Ottilia Kobenhavn Tanska 39 50,00

Muutokset sijoituksissa osakkuus- ja yhteisyrityksiin

2022 2021

Milj. e

Muut

osakkuus-

ja yhteis-

yritykset Yhteensä Nordea

Muut

osakkuus-

ja yhteis-

yritykset Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1. 777 777 4 822 548 5 370

Osuus kauden tuloksesta 22 22 317 77 393

Arvonalentumistappion

peruutus Nordean osakkeista — — 899 — 899

Lisäykset 1 1 — 133 133

Vähennykset -313 -313 -2 564 — -2 564

Muutokset osakkuusyrityksen

omassa pääomassa -12 -12 -1 284 28 -1 256

Muuntoerot -33 -33 — -9 -9

Uudelleenluokittelu

myytävänä olevaksi

omaisuuseräksi — — -2 189 — -2 189

Uudelleenluokittelu käypään

arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavaksi sijoitukseksi -425 -425 — — —

Kirjanpitoarvo 31.12. 16 16 — 777 777

Vertailuvuonna Nordea yhdisteltiin osakkuusyhtiömenettelyllä konsernin tulokseen 25.10.2021 asti, jonka

jälkeen osakkeet uudelleenluokiteltiin IFRS 5 -standardin mukaisesti myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 4 miljoonaa euroa (76).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Muutokset osakkuusyhtiöosakkeiden omistuksessa vuonna 2022

Nordax

Sammon johdon arvion mukaan tilinpäätöksessä 2022 huomattavan vaikutusvallan edellytykset

osakkuusyhtiö Nordaxissa eivät enää täyttyneet IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

-standardin määrittelemällä tavalla. Tästä syystä osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin

tilinpäätöshetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi IAS 39

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Kirjanpitoarvon ja

käyvän arvon ero kirjattiin tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordax käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

-standardin mukaisesti. Aikaisempina vuosina kirjatut jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät

-37 miljoonaa euroa kierrätettiin luokittelumuutoksen yhteydessä takaisin tulokseen.

Nordea

Huhtikuussa 2022 Sampo luopui kaikista hallussaan olleista Nordean osakkeista myymällä 200

miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta. Sampo oli jo ennen tarjousmenettelyä

myynyt 19 miljoonaa osaketta avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisellä

vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä. Nordean osakkeiden

myynti päätti osakkeiden luokittelun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui

toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103

miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle

vuosineljännekselle.

Muutokset Nordean osakkeiden omistuksessa vuonna 2021

Helmikuussa 2021 Sammon hallitus julkaisi tiedotteen aikomuksesta vähentää huomattavasti

Nordean osakkeissa olevaa omistustaan seuraavien 18 kuukauden kuluessa.

Toukokuussa 2021 Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 8,50 euroa per osake.

Bruttomyyntituotto oli 1 377 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 93 miljoonaa

euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo

omisti 480 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 11,87 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.

Syyskuussa 2021 Sampo myi 73 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 10,20 euroa per osake.

Bruttomyyntituotto oli 745 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 144 miljoonaa

euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo

omisti 407 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 10,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.

Lokakuussa 2021 Sammon hallitus ilmaisi sitoumuksensa loppujen osakkeiden myyntiin ja 24.

lokakuuta 2021 aloitettiin Nordean osakkeiden lisämyynti. 25. lokakuuta Sampo myi 162 miljoonaa

Nordean osaketta hintaan 10,65 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 1 725 miljoonaa

euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 368 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen

arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omistaa 245 924 782 Nordean

osaketta, mikä oikeutti välittömästi myynnin jälkeen 6,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.

Nordean jäljellä olleet osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin tilinpäätöksessä 2021 myytävänä

olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin

mukaisesti. Standardin mukaisesti osakkeet kirjattiin taseella omaksi eräkseen ‘Myytävänä

olevat omaisuuserät’ konsernissa luokitteluhetkellä olevaan kirjanpitoarvoon. Välittömästi ennen

luokittelumuutosta tehtiin jäljellä olevien arvonalentumistappioiden palautus 311 miljoonaa euroa

sekä kierrätettiin jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät -90 miljoonaa euroa takaisin

tulokseen.

Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordea käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

-standardin mukaisesti.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

14 Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä

olevista rahoitusvaroista.

Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamistarkoituksessa.

Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Tilikauden aikana on

sovellettu käyvän arvon suojausta Mandatumissa ja rahavirtasuojausta Hastingsissa.

Milj. e 2022 2021

Johdannaissopimukset 79 45

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Saamistodistukset 1 941 4 494

Osakkeet ja osuudet 560 686

Talletukset 544 352

Yhteensä 3 045 5 533

Lainat ja muut saamiset 296 387

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saamistodistukset 12 815 12 901

Osakkeet ja osuudet 3 233 4 464

Yhteensä 16 048 17 365

Konsernin rahoitusvarat yhteensä 19 469 23 331

Myytävänä olevat omaisuuserät — -10

Konsernin rahoitusvarat yhteensä 19 469 23 321

Myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 170 milj. euroa (221).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Johdannaissopimukset

2022

Käypä arvo

2021

Käypä arvo

Milj. e

Kohde-et.

nimell.arvo Saamiset Velat

Kohde-et.

nimell.arvo Saamiset Velat

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

OTC-johdannaiset

Koronvaihtosopimukset 394 5 45 1 716 23 13

Inflaatiosuoja 274 — 3 382 — 36

Korkojohdannaiset yhteensä 668 5 48 2 098 23 49

Valuuttajohdannaiset

OTC-johdannaiset

Valuuttatermiinit 5 092 58 6 9 301 22 58

Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt 31 4 2 3 0 —

Valuuttajohdannaiset yhteensä 5 123 62 7 9 303 22 58

Osakejohdannaiset

OTC-johdannaiset

Osakefutuurit — — — 91 — —

Muut — — — 110 0 2

Osakejohdannaiset yhteensä — — — 201 0 2

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä 5 791 67 55 11 603 45 109

Suojaavat johdannaissopimukset

Käypää arvoa suojaavat

Valuuttatermiinit 328 12 — 423 — 12

Käypää arvoa suojaavat johdannaiset yhteensä 328 12 — 423 0 12

Rahavirtasuojaukset

Valuuttatermiinit 6 0 — 9 — 0

Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä 334 12 — 433 0 13

Konsernin johdannaissopimukset yhteensä 6 124 79 55 12 035 45 121

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojausta käytetään Mandatumissa suojaamaan osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementti. Käyvän

arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettotulos oli -32 (32) milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuva nettotulos myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta oli 32 (-32)

milj. euroa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

15 Rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset

Milj. e

Käypä arvo

2022

Käypä arvo

2021 Muutos

Rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

Lainat ja muut saamiset 296 387 -91

Yhteensä 296 387 -91

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 2 141 3 123 -982

Saamistodistukset 14 757 17 395 -2 639

Rahastot 1 652 2 027 -375

Johdannaissopimukset 79 45 34

Vakuudelliset ja muut lainat — 1 -1

Talletukset 544 352 192

Yhteensä 19 173 22 944 -3 771

Käypään arvoon arvostettavat sijoitussidonnaisiin

vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 676 4 223 -3 547

Saamistodistukset 941 6 072 -5 131

Rahastot 7 883 8 675 -793

Johdannaissopimukset 18 11 7

Muut 412 915 -503

Yhteensä 9 930 19 897 -9 967

Konsernin rahoitusvarat yhteensä 29 399 43 227 -13 829

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Määrittääkseen asianmukaisen IFRS 9:n mukaisen rahoitusvarojen luokan, konserni arvioi jokaisen

rahoitusvaran sopimukseen perustuvia kassavirtoja. Rahoitusvarojen, joiden sopimukseen perustuvat

kassavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman takaisinmaksuista ja korosta (SPPI-kriteerit, solely

payments of principle and interest), täyttävät SPPI-testin. IFRS 9 määrittelee termin 'pääoma'

tarkoittavan rahoitusvaran käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja termin 'korko'

tarkoittavan korvausta rahan aika-arvosta ja tiettynä aikaperiodina maksamattomana olevan

pääoman luottoriskistä.

Tällä hetkellä kaikki myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat mukaan lukien sekä oman

pääoman ehtoiset instrumentit että velkainstrumentit, ennakoidaan luokiteltavan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti. Tällä hetkellä lainoiksi ja saamisiksi luokitelluista rahoitusvaroista yhteensä

840 miljoonaa euroa (740 miljoonaa euroa) mukaan lukien talletukset, SPPI-testin ehdot täyttivät

yhteensä 294 miljoonaa (476 miljoonaa euroa) 31.12.2022.

Tehtyyn analyysiin perustuen SPPI-ehdot täyttävät rahoitusinstrumentit eivät muodosta

merkittäviä riskikeskittymiä.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, jotka täyttävät SPPI-testin, on esitetty

seuraavassa taulukossa luottoriskiluokittain:

2022

Milj. e

AA+

AA-

A+

A-

BBB+

BBB-

BB+

BB-

B+

B- Yhteensä

Lainat ja muut saamiset 13 106 52 71 52 294

Yhteensä 13 106 52 71 52 294

2021

Milj. e

AA+

AA-

BB+

BB-

B+

B-

Ei luotto-

riskiluokkaa Yhteensä

Lainat ja muut saamiset 214 86 — 176 476

Yhteensä 214 86 — 176 476

Taulukko on laadittu perustuen alustavaan analyysiin IFRS 9:n mukaisista sovellettavista

liiketoimintamalleista.

SPPI-ehdot täyttävien rahoitusvarojen määrä yhteensä 294 miljoonaa euroa (476 miljoonaa euroa)

on vähäinen suhteessa rahoitusvaroihin yhteensä 22 542 miljoonaa euroa (28 140 miljoonaa euroa),

joten kyseisten rahoitusvarojen luottoriskin ei katsota olevan merkittävä. Kirjanpitoarvon arvioidaan

olevan paras arvio instrumenttien käyvästä arvosta. Vertailukaudella merkittävä osa SPPI-ehdot

täyttävistä rahoitusvaroista oli luottoriskiluokittelemattomia, joten ei ollut mahdollista arvioida,

oliko kyseisten instrumenttien luottoriski alhainen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

16 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus

perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan

markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on

määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on

liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla

instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot

objektiivisesti todennettavissa.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja

markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla

markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla

noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden

osatekijöiden, esimerkiksi luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään

täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa

olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen

arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä

osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista sijoitusta on arvotettu lisätuottomallilla

(excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja

lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset

ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys

toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman

määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan

perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista

arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation

(IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.

Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti

rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja

arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana

käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa

ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa

kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

RAHOITUSVARAT 31.12.2022

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvarat

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset 5 — 5 — 5

Valuuttajohdannaiset 74 0 74 — 74

Yhteensä 79 0 79 — 79

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 560 111 24 425 560

Saamistodistukset 1 881 1 718 159 5 1 881

Yhteensä 2 441 1 829 183 430 2 441

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavaksi

määritetyt rahoitusvarat

Talletukset 544 — 544 — 544

Saamistodistukset (unit-trusts) 60 43 16 — 60

Yhteensä 604 43 561 — 604

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin

liittyvät rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 676 643 2 31 676

Saamistodistukset 941 90 757 94 941

Rahastot 7 883 4 880 676 2 327 7 883

Johdannaissopimukset 18 — 18 — 18

Muut varat 412 — 412 — 412

Yhteensä 9 930 5 612 1 865 2 453 9 930

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 1 581 1 224 2 354 1 581

Saamistodistukset 12 815 7 941 4 832 43 12 815

Muut varat 1 652 775 72 806 1 652

Yhteensä 16 048 9 940 4 906 1 203 16 048

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvarat yhteensä 29 103 17 425 7 593 4 086 29 103

Muut rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavat rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset 296 — — 296 296

Yhteensä 29 399 17 425 7 593 4 381 29 399

Konsernin rahoitusvarat

yhteensä 29 399

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

RAHOITUSVELAT 31.12.2022

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset 45 — 45 — 45

Osakejohdannaiset — — — — —

Valuuttajohdannaiset 7 — 7 — 7

Muut johdannaiset 3 — 3 — 3

Yhteensä 55 — 55 — 55

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvelat yhteensä 55 — 55 — 55

Muut rahoitusvelat

Velat, joilla on huonompi

etuoikeus

Pääomalainat 1 983 1 409 478 — 1 887

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 1 306 1 126 110 — 1 236

Muut

Nostot luottolimiitistä 73 — — 73 73

Velat luottolaitoksille 23 23 — — 23

Muut rahoitusvelat yhteensä 3 384 2 558 588 73 3 219

Konsernin rahoitusvelat

yhteensä 3 439 2 558 643 73 3 274

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

RAHOITUSVARAT 31.12.2021

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvarat

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset 23 — 23 — 23

Valuuttajohdannaiset 22 — 22 — 22

Yhteensä 45 — 45 — 45

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 684 478 206 — 684

Saamistodistukset 4 437 3 923 503 11 4 437

Sijoitusrahastot 2 — 2 — 2

Yhteensä 5 123 4 401 711 11 5 123

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavaksi

määritetyt rahoitusvarat

Talletukset 352 — 352 — 352

Saamistodistukset 1 — 1 — 1

Saamistodistukset

(unit-trusts) 58 43 15 — 58

Yhteensä 411 43 368 — 411

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin

liittyvät rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 4 222 4 200 2 20 4 222

Saamistodistukset 6 072 4 081 1 930 61 6 072

Rahastot 8 676 5 805 807 2 065 8 676

Johdannaissopimukset 11 — 11 — 11

Muut varat 915 — 474 441 915

Yhteensä 19 897 14 086 3 225 2 587 19 897

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 2 439 2 043 2 394 2 439

Saamistodistukset 12 901 7 032 5 796 73 12 901

Muut varat 2 025 913 34 1 078 2 025

Yhteensä 17 365 9 987 5 832 1 545 17 365

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvarat yhteensä 42 841 28 517 10 081 4 243 42 841

Muut rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavat rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset 387 — — 387 387

Yhteensä 43 228 28 517 10 181 4 529 43 227

Mandatumin myytävänä olevat

omaisuuserät -196

Konsernin rahoitusvarat

yhteensä 43 031

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

100

Käypä arvo

Milj. e

Kirjanpito-

arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

RAHOITUSVELAT 31.12.2021

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset 13 — 13 — 13

Osakejohdannaiset 2 — 2 — 2

Valuuttajohdannaiset 71 8 63 — 71

Muut johdannaiset 36 — 36 — 36

Yhteensä 121 8 114 — 121

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavaksi

määritetyt rahoitusvelat

Talletukset 1 — 1 — 1

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvelat yhteensä 123 8 115 — 123

Muut rahoitusvelat

Velat, joilla on huonompi

etuoikeus

Pääomalainat 2 016 1 850 611 — 2 461

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 2 195 1 868 466 — 2 334

Muut

Nostot luottolimiitistä 12 — — 12 12

Muut rahoitusvelat yhteensä 4 223 3 718 1 077 12 4 806

Konsernin rahoitusvelat

yhteensä 4 345 3 726 1 192 12 4 929

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

1–12/2022 1–12/2021

Milj. e

Siirrot

tasolta 2

tasolle 1

Siirrot

tasolta 1

tasolle 2

Siirrot

tasolta 2

tasolle 1

Siirrot

tasolta 1

tasolle 2

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin

liittyvät rahoitusvarat

Saamistodistukset 13 6 3 12

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saamistodistukset 632 500 595 349

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin

kaupankäynnin volyymeissa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

101

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-

alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Ifissä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön

heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 13 (34) milj. euroa ja lisäisi omaa

pääomaa 2 (-24) milj. euroa. Topdanmarkissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön

lasku kotivaluuttaa (DKK) vastaan laskisi tulosta -11 (-4) milj. euroa, mutta ei vaikuttaisi omaan

pääomaan. Mandatumissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa

(EUR) vastaan lisäisi tulosta 36 (32) milj. euroa ja vähentäisi omaa pääomaa -41 (-45) milj. euroa.

Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR)

vastaan ei vaikuttaisi tulokseen, mutta vähentäisi omaa pääomaa -109 (-65) milj. euroa.

Hastingsissa valuuttamuutoksilla ei olisi vaikutusta tulokseen eikä omaan pääomaan.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariski-

skenaarioissa on esitetty alla. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan

yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2022.

Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on

laskettu ennen veroja.

Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin.

Korko Osake

Muut

sijoitukset

1 % tasoliike

alas

1 % tasoliike

ylös 20 % alas 20 % alas

Vaikutus tulokseen 68 -60 -22 -22

Vaikutus suoraan omaan

pääomaan 276 -265 -470 -178

Kokonaisvaikutus 344 -325 -492 -200

Luottoriskin enimmäismäärä

Luottoriskin maksimimäärä koostuu rahoitusvarojen tasearvosta 19 469 miljoonaa euroa (23 321)

lisättynä takausten ja sijoitussitoumusten määrällä 2 078 miljoonaa euroa (1 820).

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien

rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

2022 2021

Milj. e

Kirjanpito-

arvo

Jokseenkin

mahdollisten

muutosten

vaikutus (+/-)

Kirjanpito-

arvo

Jokseenkin

mahdollisten

muutosten

vaikutus (+/-)

Rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 354 -71 394 -79

Saamistodistukset 43 -1 73 -2

Rahastot 806 -161 1 078 -216

Yhteensä 1 203 -233 1 545 -296

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan

1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen

laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä

sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten

oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj.

euron (-2) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -232 milj. euron (-294)

arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi

näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,6 prosenttia (2,3).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

102

17 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Milj. e 1.1.

Tulokseen

kirjatut

voitot/tappiot

yht.

Muihin laajan

tuloksen eriin

kirjatut

voitot/tappiot

yht.

Ostot ja

uudelleen-

luokittelut Myynnit Suoritukset

Siirrot

tasoilta 1 ja 2

Siirrot

tasoille 1 ja 2 31.12.

Kaudelle

kirjatut

voitot/tappiot

rahoitus-

varoista

31.12.2022

RAHOITUSVARAT 2022

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet — — — 425 — — — — 425 —

Saamistodistukset 11 0 — — -6 — — — 5 1

Yhteensä 11 0 — 425 -6 — — — 430 1

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät

rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 20 1 — 15 -5 — — — 31 1

Saamistodistukset 61 -8 — 108 -81 -23 40 -3 94 -8

Rahastot 2 065 -16 — 598 -315 — — -5 2 327 -23

Yhteensä 2 145 -22 — 721 -401 -23 40 -7 2 453 -30

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 394 6 -41 2 -7 — — — 354 -41

Saamistodistukset 73 0 0 17 -18 — — -30 43 2

Rahastot 1 078 11 -226 44 -101 — — — 806 -216

Yhteensä 1 545 16 -267 64 -125 — — -30 1 203 -255

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat

yhteensä 3 702 -6 -267 1 210 -533 -23 40 -37 4 086 -284

Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi.

1–12/2022

Milj. e

Realisoituneet

voitot/tappiot

Käyvän arvon

muutokset Yhteensä

Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä -6 -267 -273

Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen

sisältyvistä varoista -17 -267 -284

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

103

Milj. e 1.1.

Tulokseen

kirjatut

voitot/tappiot

yht.

Muihin laajan

tuloksen

eriin kirjatut

voitot/tappiot

yht. Ostot Myynnit

Siirrot tasoille

1 ja 2 31.12

Kaudelle kirjatut

voitot/tappiot

rahoitusvaroista

31.12.2021

RAHOITUSVARAT 2021

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavat rahoitusvarat

Saamistodistukset 193 11 — 1 -37 -157 11 1

Yhteensä 193 11 — 1 -37 -157 11 1

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät

rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 18 4 — 2 -4 — 20 3

Saamistodistukset 804 29 — 169 -96 -846 61 1

Rahastot 1 297 478 — 636 -346 — 2 065 481

Yhteensä 2 119 511 — 806 -445 -846 2 145 485

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Osakkeet ja osuudet 342 0 63 4 -9 -7 394 63

Saamistodistukset 60 3 1 68 -58 — 73 4

Rahastot 951 18 228 95 -215 — 1 078 243

Yhteensä 1 353 20 292 167 -282 -7 1 545 310

Käypään arvoon arvostettavat

rahoitusvarat yhteensä 3 666 543 292 974 -764 -1 010 3 702 796

Vuonna 2021 siirroista 1 004 miljoonaa euroa liittyy Topdanmarkin strukturoituihin luottotuotteisiin, joiden markkinat voitiin IFRS 13:n mukaisesti määritellä jälleen aktiivisiksi. Instrumentit on tästä syystä

siirretty takaisin tasolle 2 pois tasolta 3.

1–12/2021

Milj. e

Realisoituneet

voitot/tappiot

Käyvän arvon

muutokset Yhteensä

Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä 504 329 833

Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista 503 292 796

Voitot ja tappiot sisältyvät konsernituloslaskelmalla joko sijoitustoiminnan nettotuottoihin tai laajan tuloksen muuntoeroihin ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksiin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

104

18 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana

Milj. e 1.1.

Tytäryhtiö-

hankinnat/myynnit

Laajaan tulokseen

kirjatut erät

Omaan pääomaan

kirjatut erät Muuntoerot 31.12.

Laskennalliset verosaamiset

Vahvistetut tappiot 2 — -1 0 0 1

Käyvän arvon muutokset 14 — -4 -6 0 3

Eläkevelvoitteet 8 — -1 1 -1 7

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 42 1 -10 0 -1 31

Yhteensä 66 1 -17 -6 -2 42

Laskennallisten verojen netotus -26

Laskennalliset verosaamiset taseella 17

Laskennalliset verovelat

Varaukset ja tilinpäätössiirrot 219 0 0 0 -10 209

Käyvän arvon muutokset 512 7 -63 -271 -19 166

Eläkesaamiset — — 0 7 — 7

Muut veronalaiset tilapäiset erot 151 -18 26 0 -1 158

Yhteensä 881 -11 -36 -264 -30 540

Laskennallisten verojen netotus -26

Laskennalliset verovelat taseella 881 -11 -36 -264 -30 514

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

105

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana

Milj. e 1.1.

Laajaan tulokseen

kirjatut erät

Omaan pääomaan

kirjatut erät Muuntoerot 31.12.

Laskennalliset verosaamiset

Vahvistetut tappiot 18 -16 — 0 2

Käyvän arvon muutokset 15 -1 -1 1 14

Eläkevelvoitteet 26 -2 -15 0 8

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 28 15 -1 1 42

Yhteensä 86 -5 -17 1 66

Laskennallisten verojen netotus -27

Laskennalliset verosaamiset taseella 39

Laskennalliset verovelat

Varaukset ja tilinpäätössiirrot 219 -2 — 1 219

Käyvän arvon muutokset 383 26 98 6 512

Muut veronalaiset tilapäiset erot 152 -2 0 1 151

Yhteensä 754 22 98 8 881

Laskennallisten verojen netotus -27

Laskennalliset verovelat taseella 855

Vertailukauden 2021 laskennallisten verosaamisten ja -velkojen sisällä on tehty rivien välisiä oikaisuja.

Sampo Oyj:ssä on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 34 milj. euroa. Ensimmäiset tappiot vanhenevat verovuoden 2022 päättyessä.

Mandatumissa on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 1 milj. euroa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

106

19 Verot

Milj. e 2022 2021

Tulos ennen veroja 1 863 3 171

Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -373 -634

Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -12 -4

Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä 21 259

Verovapaat tulot 81 13

Vähennyskelvottomat kulut -17 -11

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista

tappioista -28 -12

Verokannan muutokset 2 -24

Verot aikaisemmilta tilikausilta 4 -11

Konsernin verot yhteensä -322 -423

20 Muut varat

Milj. e 2022 2021

Korot 113 128

Saamiset ensivakuutustoiminnasta 2 261 2 067

Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta 113 85

Kauppahintasaamiset 83 45

Vakuutusten aktivoidut hankintamenot* 182 185

Potilasvakuutuksiin liittyvät varat 69 67

Muut 422 399

Konsernin muut varat yhteensä 3 242 2 977

Erä Muut sisältää mm. haltuun otetut vahinkotavarat, omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset

sekä etukäteen maksetut eläkkeet.

Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 99 milj. euroa (139).

* Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos tilikaudella

Milj. e 2022 2021

Kirjanpitoarvo 1.1. 185 147

Nettomuutos tilikauden aikana 4 36

Valuuttakurssierot -7 3

Kirjanpitoarvo 31.12. 182 185

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

107

21 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

Vahinkovakuutuksen velat vakuutussopimuksista

2022 2021

Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto

Vakuutusmaksuvastuu 3 398 390 3 008 3 340 412 2 928

Korvausvastuu 10 200 1 881 8 319 10 781 1 881 8 900

Tunnetut vahingot 4 666 1 409 3 257 4 336 1 324 3 012

Tuntemattomat vahingot (IBNR) 3 115 471 2 644 3 080 551 2 529

Korvausten hoitokulut 272 — 272 247 — 247

Eläkemuotoiset korvaukset 2 147 0 2 146 3 118 6 3 112

Velat vakuutussopimuksista yhteensä 13 598 2 271 11 328 14 121 2 293 11 828

Koska vahinkovakuutusyhtiöiden ja erityisesti Ifin liiketoiminnat ovat alttiina useiden valuuttakurssien vaihtelulle, voi taseen lukujen vertailu eri vuosien välillä olla harhaanjohtavaa.

Vahinkovakuutuksen vakuutussopimusvelkojen muutos

2022 2021

Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto

Vakuutusmaksuvastuu

1.1. 3 340 412 2 928 3 169 365 2 803

Yritysjärjestelyt -36 — -36 — — —

Vastuuvelan muutos 209 -9 218 115 24 90

Valuuttakurssierot -115 -14 -101 57 23 34

31.12. 3 398 390 3 008 3 340 412 2 928

2022 2021

Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto

Korvausvastuu

1.1. 10 781 1 881 8 900 10 140 1 454 8 685

Yritysjärjestelyt -384 -5 -379 — — —

Diskontattujen eläkevelvoitteiden purku -121 -2 -118 -41 -1 -41

Vastuuvelan muutos 201 90 112 464 327 137

Valuuttakurssierot -278 -83 -195 219 100 119

31.12. 10 200 1 881 8 319 10 781 1 881 8 900

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

108

Alla olevissa taulukoissa esitetään vahinkomenojen kehityssuunta eri vuosina. Taulukkojen ylemmästä osasta käy ilmi, miten arviot vahinkomenojen kokonaismäärästä per vahinkovuosi muuttuvat vuosittain.

Taulukkojen alemmasta osasta käy ilmi, kuinka suuri osuus näistä sisältyy taseeseen. Lisätietoa vakuutusveloista löytyy tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevasta liitteestä 35.

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 27 892 2 581 2 559 2 581 2 624 2 657 2 796 2 909 3 060 3 033 3 272

1 vuoden kuluttua 27 838 2 604 2 551 2 598 2 655 2 694 2 893 2 954 3 098 3 163

2 vuoden kuluttua 27 801 2 607 2 557 2 586 2 653 2 689 2 923 2 969 3 125

3 vuoden kuluttua 27 884 2 612 2 570 2 563 2 614 2 694 2 940 2 992

4 vuoden kuluttua 27 737 2 618 2 575 2 538 2 604 2 669 2 930

5 vuoden kuluttua 27 632 2 607 2 546 2 535 2 615 2 658

6 vuoden kuluttua 27 454 2 596 2 520 2 520 2 599

7 vuoden kuluttua 27 314 2 581 2 510 2 507

8 vuoden kuluttua 27 123 2 573 2 490

9 vuoden kuluttua 26 969 2 553

10 vuoden kuluttua 26 576

Nykyinen arvio korvauskulujen

kokonaismäärästä 26 576 2 553 2 490 2 507 2 599 2 658 2 930 2 992 3 125 3 163 3 272 54 865

Kokonaan maksetut 24 555 2 406 2 344 2 346 2 405 2 445 2 649 2 674 2 664 2 458 1 748 48 694

Taseeseen sisältyvä velka 2 021 148 146 161 194 213 281 318 461 705 1 523 6 171

Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista

eläkkeistä 22 534 2 258 2 198 2 185 2 210 2 233 2 368 2 356 2 203 1 753 225 42 523

Velka korvausten hoitokuluista 245

Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 6 415

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

109

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 23 897 2 537 2 523 2 539 2 570 2 601 2 745 2 849 2 878 2 910 3 186

1 vuoden kuluttua 23 785 2 560 2 513 2 553 2 579 2 642 2 824 2 883 2 897 3 007

2 vuoden kuluttua 23 738 2 564 2 505 2 539 2 576 2 633 2 854 2 895 2 924

3 vuoden kuluttua 23 708 2 571 2 517 2 524 2 546 2 638 2 872 2 919

4 vuoden kuluttua 23 785 2 574 2 518 2 497 2 536 2 613 2 859

5 vuoden kuluttua 23 669 2 565 2 487 2 493 2 542 2 614

6 vuoden kuluttua 23 598 2 552 2 461 2 479 2 527

7 vuoden kuluttua 23 438 2 537 2 450 2 467

8 vuoden kuluttua 23 302 2 530 2 430

9 vuoden kuluttua 23 125 2 507

10 vuoden kuluttua 22 979

Nykyinen arvio korvauskulujen

kokonaismäärästä 22 979 2 507 2 430 2 467 2 527 2 614 2 859 2 919 2 924 3 007 3 186 50 419

Kokonaan maksetut 20 982 2 363 2 287 2 309 2 352 2 408 2 584 2 614 2 501 2 359 1 735 44 494

Taseeseen sisältyvä velka 1 997 145 143 158 175 206 275 305 423 648 1 451 5 926

Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista

eläkkeistä 1 352 59 53 54 47 48 69 48 36 22 4 1 790

Velka korvausten hoitokuluista 245

Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 6 171

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

110

Topdanmark

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 953 829 817 795 722 780 787 819 841 867

1 vuoden kuluttua 977 838 827 793 737 799 812 792 820

2 vuoden kuluttua 980 832 814 782 736 811 810 768

3 vuoden kuluttua 975 825 814 776 748 814 798

4 vuoden kuluttua 965 810 813 761 740 804

5 vuoden kuluttua 959 796 796 763 734

6 vuoden kuluttua 946 786 789 758

7 vuoden kuluttua 941 784 786

8 vuoden kuluttua 944 783

9 vuoden kuluttua 937

Nykyinen arvio korvauskulujen

kokonaismäärästä 937 783 786 758 734 804 798 768 820 867 8 055

Kokonaan maksetut 898 741 741 714 677 724 703 641 600 449 6 889

Diskonttaus 0 -1 0 -1 -1 -2 -2 -3 -7 -12 -29

Taseeseen sisältyvä velka 39 41 44 43 55 78 93 124 214 407 1 138

Aikaisempien vuosien diskonttaus 288

Topdanmarkin taseeseen sisältyvä

kokonaisvelka 1 426

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

111

Topdanmark

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 802 780 767 737 697 728 754 781 783 822

1 vuoden kuluttua 807 787 775 739 710 746 777 754 763

2 vuoden kuluttua 810 783 763 727 709 758 774 732

3 vuoden kuluttua 805 776 762 721 721 761 762

4 vuoden kuluttua 795 761 756 706 713 750

5 vuoden kuluttua 789 746 750 704 707

6 vuoden kuluttua 775 736 744 701

7 vuoden kuluttua 770 738 741

8 vuoden kuluttua 773 737

9 vuoden kuluttua 766

Nykyinen arvio korvauskulujen

kokonaismäärästä 766 737 741 701 707 750 762 732 763 822 7 481

Kokonaan maksetut 728 695 696 660 651 673 669 610 563 431 6 375

Diskonttaus 0 -1 0 -1 -1 -1 -2 -3 -6 -11 -26

Taseeseen sisältyvä velka 38 41 45 40 55 76 92 119 194 380 1 080

Aikaisempien vuosien diskonttaus 288

Topdanmarkin taseeseen sisältyvä

kokonaisvelka 1 368

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

112

Hastings

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 1 344 368 426 540 675 754 822 898 794 997 1 221 8 840

1 vuoden kuluttua 1 339 369 431 548 697 779 854 953 814 1 036

2 vuoden kuluttua 1 320 355 428 539 684 791 880 964 921

3 vuoden kuluttua 1 356 362 443 557 754 802 876 1 007

4 vuoden kuluttua 1 363 368 462 559 733 795 890

5 vuoden kuluttua 1 334 358 436 565 759 845

6 vuoden kuluttua 1 328 368 433 554 727

7 vuoden kuluttua 1 329 352 417 509

8 vuoden kuluttua 1 329 343 416

9 vuoden kuluttua 1 336 345

10 vuoden kuluttua 1 314

Kokonaan maksetut -1 296 -339 -419 -521 -620 -684 -706 -676 -466 -485 -446 -6 658

Bruttokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita

tai surrogaatteja 48 29 7 20 55 70 116 222 328 512 776 2 182

Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan

Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden

haltuunotot tai surrogaatit 189

IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen

yhdistymisessä -27

Hastingsin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 2 344

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

113

Hastings

Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen

Arvioidut korvauskulut

Milj. e < 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä

Tilinpäätöspäivänä 945 142 196 235 296 326 363 378 294 347 554 4 077

1 vuoden kuluttua 944 142 196 236 296 329 369 386 319 381

2 vuoden kuluttua 946 142 196 236 297 330 373 391 386

3 vuoden kuluttua 944 141 196 234 297 329 368 406

4 vuoden kuluttua 942 141 196 235 290 324 378

5 vuoden kuluttua 942 141 193 230 285 341

6 vuoden kuluttua 944 141 191 229 289

7 vuoden kuluttua 948 141 187 226

8 vuoden kuluttua 952 147 184

9 vuoden kuluttua 958 154

10 vuoden kuluttua 967

Kokonaan maksetut -941 -142 -194 -231 -291 -311 -335 -321 -219 -211 -220 -3 417

Nettokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita

tai surrogaatteja 4 1 2 4 5 15 28 56 75 136 334 660

Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan

Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden

haltuunotot tai surrogaatit 189

Jälleenvakuuttajien osuus edellisestä -80

IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen

yhdistymisessä -3

Korvausvastuu jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen

766

Jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta 1 578

Hastingsin taseeseen sisältyvä bruttokokonaisvelka

2 344

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

114

Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

2022 2021

Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto

Vakuutusmaksuvastuu

Vakuutussopimukset 1 369 — 1 369 4 471 0 4 471

Sijoitussopimukset 25 — 25 28 — 28

Korvausvastuu 1 575 1 1 573 1 759 1 1 758

Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä 2 969 1 2 967 6 258 2 6 257

Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat -10

Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä 2 967 6 246

Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelkojen muutos

Milj. e

Brutto

Sopimukset, jotka

oikeuttavat harkinnan-

varaiseen ylijäämään

1.1.2022 6 231

Maksut 130

Korvaukset -420

Kuormitustulo -34

Laskuperustekorko 89

Asiakashyvitykset -74

Muut -2 977

Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2022 2 944

Erä muut sisältää Topdanmark Lifen myyntiin liittyvää muutosta -2 812 miljoonaa euroa.

Milj. e

Brutto

Sopimukset, jotka

oikeuttavat harkinnan-

varaiseen ylijäämään

1.1.2021 6 622

Maksut 187

Korvaukset -611

Kuormitustulo -41

Laskuperustekorko 115

Asiakashyvitykset 182

Muut -224

Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 6 231

Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat -10

Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 6 220

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

115

Henkivakuutuksen velat sijoitussopimuksista

Milj. e 2022 2021

Sijoitussopimukset, jotka oikeuttavat

harkinnanvaraiseen ylijäämään 25 28

Tilikausien välinen muutos johtuu pääasiallisesti maksetuista korvauksista.

Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta. Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu

lisävaateita.

Topdanmark Lifen myynnin johdosta henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille poistui taseesta.

Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus

vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset

-standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten

tavoin.

Siltalaskelma konsernitaseen vakuutus- ja sijoitussopimusveloista

Milj. e 2022 2021

Vahinkovakuutus 13 598 14 121

Henkivakuutus 2 969 6 258

Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä 16 567 20 379

Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat — -10

Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä 16 567 20 369

22 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus-

ja sijoitussopimuksista

Milj. e 2022 2021

Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 4 892 5 925

Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 5 015 4 775

Henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille — 9 036

Konsernin velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja

sijoitussopimuksista yhteensä 9 908 19 550

Topdanmark Lifen myynnin johdosta henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille poistui taseesta.

23 Huonomman etuoikeuden omaavat

lainat ja muut rahoitusvelat

Milj. e 2022 2021

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat 1 983 2 016

Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 1 983 2 016

Muut rahoitusvelat

Johdannaissopimukset 55 121

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 1 306 2 195

Muut

Nostot luottolimiitistä 73 12

Velat luottolaitoksille 23 —

Konsernin muut rahoitusvelat yhteensä 1 457 2 330

Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 439 4 345

Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat sekä velat

johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

Tilikaudella 2022 joukkovelkakirjojen määrä väheni 800 miljoonaa euroa. Hastings lunasti 250

miljoonan Englannin punnan (noin 290 miljoonan euron) joukkovelkakirjalainansa kokonaan

nimellisarvoonsa. Sampo Oyj julkisti vapaaehtoiset takaisinostotarjoukset vuosina 2023, 2025,

2028 ja 2030 erääntyvistä senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoistaan. Ostotarjouksen kohteena

olleiden velkakirjojen nimellisarvo oli 500 miljoonaa euroa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

116

Milj. e 2022 2021

Johdannaissopimukset 7 8

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat Maturiteetti Korko

Pääomalaina, 2021

(nimellisarvo SEK 1 500 milj.) 30 vuotta

3 kk Stibor

+ 1,30 % 134 146

Pääomalaina, 2018

(nimellisarvo SEK 1 000 milj.) ikuinen

3 kk Stibor

+ 2,75 % 90 97

Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä 224 243

Ifin rahoitusvelat yhteensä 231 250

Vuoden 2018 pääomalaina 1 000 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen

mukaisesti viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa

lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.

Vuoden 2021 pääomalaina 1 500 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen

mukaisesti viiden vuoden jälkeen, minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla

ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa

lainan takaisinmaksu.

Topdanmark

Milj. e 2022 2021

Johdannaissopimukset 32 81

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat Maturiteetti Korko

Pääomalaina tier 1, 2022

(nimellisarvo DKK 400 milj.) ikuinen

3 kk Cibor

+ 4,75 % 54 —

Pääomalaina, 2021

(nimellisarvo DKK 700 milj.) 12/2031

3 kk Cibor

+ 1,25 % 94 134

Pääomalaina, 2020

(nimellisarvo DKK 500 milj.) 12/2030

3 kk Cibor

+ 1,60 % — 67

Pääomalaina, 2017

(nimellisarvo DKK 400 milj.) bullet

3 kk Cibor

+ 2,75 % — 54

Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä 148 255

Muut rahoitusvelat 23 1

Topdanmarkin rahoitusvelat yhteensä 203 338

Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 128

(220) miljoonaa euroa (DKK 950 miljoonaa) on Ifin sijoitussalkussa.

Hastings

Milj. e 2022 2021

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 0 317

Muut rahoitusvelat 73 12

Hastingsin rahoitusvelat yhteensä 73 329

Tilikaudelle Hastings on solminut rahoituslaitoksen kanssa yhteensä 85 milj. euron

luottolimiittisopimuksen, josta tilinpäätöshetkellä on nostamatta yhteensä 12 milj. euroa.

Luottolimiitti erääntyy 23.11.2023, mutta sopimukseen sisältyy jatko-optio. Lisäksi Hastingsilla on

89 miljoonan euron 29.10.2026 erääntyvä nostamaton luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

117

Mandatum

Milj. e 2022 2021

Johdannaissopimukset 3 29

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat Maturiteetti Korko

Pääomalaina, 2019

(nimellisarvo 250 milj. euroa) 30 vuotta

12 kk Euribor

+ 4,5 % 250 249

Pääomalaina, 2002

(nimellisarvo 100 milj. euroa) ikuinen 1,88 % 100 100

Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä 350 349

Mandatumin rahoitusvelat yhteensä 352 378

Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron

lainan. Laina on vaihtuvakorkoinen ja eräpäivätön. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista omista

varoista. Laina voidaan maksaa takaisin ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla ja aikaisintaan vuonna

2012 tai kunakin seuraavana vuonna koronmaksupäivänä. Pääomalaina on kokonaisuudessaan

Sampo Oyj:n salkussa.

Vuonna 2019 Mandatum Life laski liikkeelle 250 milj. euron arvoisen Solvenssi II Tier 2 -lainan. Laina

erääntyy 4.10.2049. Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiseen mahdolliseen takaisinmaksupäivään

4.10.2024 saakka, minkä jälkeen se muuttuu vaihtuvakorkoiseksi.

Omistusyhteisö

Milj. e 2022 2021

Johdannaissopimukset 14 3

Liikkeeseen lasketut velkakirjat Maturiteetti Korko

Joukkovelkakirjalaina 2016,

(nimellisarvo 750 milj. euroa) 7 vuotta 1,00 % 318 429

Joukkovelkakirjalaina 2017,

(nimellisarvo 500 milj. euroa) 8 vuotta 1,25 % 161 273

Joukkovelkakirjalaina 2018,

(nimellisarvo 500 milj. euroa) 10 vuotta 1,625 % 311 496

Joukkovelkakirjalaina 2018,

(nimellisarvo 500 milj. euroa) 12 vuotta 2,25 % 400 497

Joukkovelkakirjalaina 2018,

(nimellisarvo 1 000 milj. kruunua) 10 vuotta 3,10 % 95 100

Muut 21 83

Joukkovelkakirjalainat yhteensä 1 306 1 878

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat Maturiteetti Korko

Pääomalaina 2020

(nimellisarvo 1 000 milj. euroa) 32 vuotta 2,50 % 993 992

Pääomalaina 2019

(nimellisarvo 500 milj. euroa) 30 vuotta 3,38 % 496 495

Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä 1 489 1 487

Omistusyhteisön rahoitusvelat yhteensä 2 808 3 369

Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta, vuoden 2020 ensimmäiset

12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden

lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen

erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.

Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia

on esitetty liitteessä 17. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat

kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.

Milj. e 2022 2021

Segmenttien väliset eliminoinnit -228 -320

Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 439 4 345

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

118

Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa

Milj. e 1.1.2022

Sisääntulevat

kassavirrat

Ulosmenevät

kassavirrat

Valuuttakurssi-

muutokset Muut 31.12.2022

Pääomalainat 2 016 54 -161 74 1 1 983

Joukkovelkakirjalainat 2 195 — -859 -6 -24 1 306

Nostot luottolimiitistä 12 69 — -8 — 73

Milj. e 1.1.2021

Sisääntulevat

kassavirrat

Ulosmenevät

kassavirrat

Valuuttakurssi-

muutokset Muut 31.12.2021

Pääomalainat 2 158 281 -423 -2 0 2 016

Joukkovelkakirjalainat 2 747 — -571 17 2 2 195

Nostot luottolimiitistä — 12 — 0 — 12

24 Varaukset

Milj. e 2022

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 9

Varausten lisäykset 2

Varauksista tilikaudella käytetty määrä -4

Käyttämättömien varausten peruutukset -2

Valuuttakurssierot 0

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 6

Varaukset enintään 1 vuosi 2

Varaukset yli 1 vuosi 4

Yhteensä 6

3 milj. euroa (3) varauksesta koostuu varoista, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo

aiemmin käyttöönotetuista tai sovituista organisaatiomuutoksista, joita tehokkaiden hallinto- ja

korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkien

liiketoiminta-alueiden osalta. Edellisen lisäksi erä pitää sisällään myös noin 3 milj. euron (6)

varauksen mahdollisiin oikeudenkäynteihin ja muihin epävarmoihin velvoitteisiin liittyen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

119

25 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Sammolla oli tilikaudella 2022 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä vahinkovakuutustoiminnassa

Ruotsissa ja Norjassa.

Konsernilla on lakisääteisten eläkevakuutusten lisäksi etuuspohjaisia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.

Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan. Vakuutusten

määrä on vähäinen eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernin tulokseen tai omaan pääomaan.

If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta

lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama

kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.

Ifin eläkevelvoitteet

Milj. e 2022 2021

Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset 210 294

Eläkesijoitusten käypä arvo 220 268

Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen) -9 26

josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin 34 —

josta kirjattu muihin varauksiin 25 26

Ruotsin pääasiallinen etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin

syntyneille uusille työntekijöille. Vastaavaan norjalaiseen eläkeohjelmaan kuuluu vain aktiivihenkilöitä,

jotka on palkattu ennen vuotta 2006 ja jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai aikaisemmin. Koska

Ifin palveluksessa on enää vain muutama järjestelyn piiriin kuuluva henkilö, on järjestely suljettu

kirjanpidon osalta vuoden aikana.

Edellä tarkoitetut eläke-etuudet koskevat vanhuus- ja leskeneläkettä. Yhteistä etuuspohjaisille

eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja

takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta

palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, millä tarkoitetaan sekä

väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.

Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65

vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen

oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5

ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä.

Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset

kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten

maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.

Suljetun eläkejärjestelyn lisäksi Norjassa on myös rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden

jatkuvista maksuista If on vastuussa. Kaikilla vuonna 1957 tai aiemmin syntyneillä norjalaisilla

työntekijöillä, jotka työskentelivät Ifin palveluksessa vuonna 2013, on oikeus tilapäiseen

eläkkeeseen ennen odotettua eläkeikää. Vanhuuseläkkeen eläkeikä on yleensä 65 vuotta. Täyden

palvelusajan jälkeen varhaiseläkettä maksetaan 70 % eläkepalkasta. Lisäksi tietyillä henkilöillä on

ylimääräinen kahdentoista perusmäärän (Grunnbeløp) ylittävä lisäeläkejärjestely tai yksilökohtainen

eläkesopimus.

Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantajat määräävät

vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin

vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät

kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan

eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Kuitenkin huomioiden vakuutuksenantajien keskittyminen,

riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on vähäinen.

Jotta vakuutetut eläke-etuudet saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana

vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan

tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton

optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/

tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle.

Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien

sijoituspäätökset ja lisäsuoritukset. Eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppiset

olennaiset riskit liittyen lopullisten etuuksien määrään, elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen

sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksen arvostukseen.

Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit

-metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu

tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin ja laskennassa huomioidaan vuosittain

tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön

vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille

viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen

yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat,

joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa huomioitu

eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan

taseeseen nettovarat tai -velat.

Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja

velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten

muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.

Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu

(14,1–19,1 %).

Sen lisäksi, että Norjassa suljettiin vuoden aikana etuuspohjainen järjestely, Ruotsissa on suljettu

kirjanpito kahden pienen järjestelyn osalta. Tämä on raportoitu velvoitteen täyttämisenä IAS 19:n

mukaisesti 31.12.2022.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

120

Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain

2022 2021

Milj. e Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä

Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut 4 0 4 6 1 7

Aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat

kulut ja suoritukset 0 1 1 — — —

Nettoeläkevelvoitteen korkokulu 0 0 0 1 — 1

Yhteensä tuloslaskelmalla 4 1 5 7 1 8

Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja -31 -2 -32 -73 — -73

Yhteensä laajassa tuloslaskelmassa -26 0 -27 -66 1 -65

Taseeseen kirjattu määrä

Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen 184 27 210 245 48 294

Eläkesijoitusten käypä arvo 218 2 220 250 18 268

Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat) -34 25 -9 -5 30 26

Sijoitusomaisuusjakauma

Saamistodistukset 42 % — % 41 % 55 %

Osakkeet 20 % — % 27 % 12 %

Kiinteistöt 10 % — % 9 % 13 %

Muut 28 % — % 23 % 20 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

121

Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:

Ruotsi Ruotsi Norja Norja

31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021

Diskonttauskorko 3,50 % 1,75 % 3,25 % 2,00 %

Palkkakehitys 2,75 % 2,50 % 3,00 % 3,00 %

Hintainflaatio 2,00 % 1,75 % 2,00 % 2,00 %

Kuolevuustaulukko DUS21 DUS14 K2013 K2012

Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio 18 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 12 vuotta

Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2023 ja 2022 6 7 — 1

Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten

vaikutuksesta

2022 2021

Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä

Diskonttokorko, +0,50 % -15 -1 -16 -29 -3 -32

Diskonttokorko, -0,50 % 17 1 18 33 3 36

Palkkakehitys, +0,25 % 4 0 4 8 0 8

Palkkakehitys, -0,25 % -3 0 -3 -7 0 -7

Odotettu elinikä, +1 vuosi 6 1 7 12 1 13

2022 2021

Milj. e Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä

Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja

rahastoimattomiin

Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut 186 24 210 264 30 294

Eläkesijoitusten käypä arvo 220 — 220 268 — 268

Nettovelka (varat) taseessa -34 24 -9 -4 30 26

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

122

Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta

Milj. e 2022 2021

Eläkevelvoitteet

Tilikauden alussa 288 318

Tilikauden aikana ansaitut 4 6

Korkokulut 5 4

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset

olettamukset -66 -28

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, maantieteellisiin

seikkoihin perustuvat oikaisut -6 —

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen

perustuvat oikaisut 25 4

Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -19 -3

Maksetut eläkkeet -20 -13

Tytäryhtiöhankinnat -7 —

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12. ilman sosiaalikuluja 204 288

Sosiaalikulut 7 6

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut 210 294

Eläkesijoitukset

Tilikauden alussa 268 239

Korkotuotto 5 3

Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä -16 35

Maksut 10 7

Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -19 -4

Maksetut eläkkeet -20 -13

Tytäryhtiöhankinnat -7 —

Eläkesijoitukset 31.12. 220 268

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat

maa-, liiketoiminta-alue tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne

syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2022 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on

110 milj. euroa.

26 Muut velat

Milj. e 2022 2021

Velat ensivakuutustoiminnasta 252 248

Velat jälleenvakuutustoiminnasta 360 293

Potilasvakuutuksiin liittyvät velat 67 66

Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot — 204

Verovelat 105 100

Vakuutusmaksuverot 176 185

Kauppahintavelat 61 131

Korot 9 40

Vuokrasopimusvelat* 197 205

Siirtovelat 311 285

Muut 495 488

Konsernin muut velat yhteensä 2 031 2 246

Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätysvelat sekä velat tapaturmavakuutuksen ja eläke-etuuksien

perusteella maksettavista sosiaalikuluista.

Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 134 milj. euroa (128).

* Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -15 milj. euroa (-34). Ei-raha-

virtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 32 milj. euroa (41).

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät

Korkokulut -3 -2

Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin

vuokrasopimusvelkoihin -7 -7

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

123

27 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit

Milj. e 2022 2021

Taseen ulkopuoliset sitoumukset tai velat

Takaukset 9 2

Sijoitussitoumukset 2 069 1 818

IT-hankinnat 11 15

Muut 2 48

Yhteensä 2 091 1 883

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

2022 2021

Milj. e

Annettu

vakuus

Velat/

sitoumukset

Annettu

vakuus

Velat/

sitoumukset

Vakuudeksi annettu omaisuus

Sijoitukset 362 169 482 162

Tytäryhtiöosakkeet 94 28 94 30

Käteisvarat 19 32 3 —

Yhteensä 476 230 579 192

Milj. e 2022 2021

Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus, kirjanpitoarvo

Sijoitukset 8 173

Käteisvarat 60 186

Yhteensä 68 358

Vakuutusvastuista vakuudeksi annettu omaisuus

Sijoitukset 354 420

Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus

Tytäryhtiöosakkeet 94 94

Muiden velvoitteiden vakuudeksi annettu omaisuus

Käteisvarat 0 1

Muut taloudelliset sitoumukset

If Skadeförsäkring AB:llä on keskinäisesti velvoittava vakuutus Pohjoismaisessa

Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa.

Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring

Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi

takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille

korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista

If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin

sitoumuksiin.

If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet

Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen,

jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät

Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance

Companylle (UK), (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa

2017), antamiin takuisiin, ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon

Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko

määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille

pääomarahastoille 3 milj. euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, minkä yhtiö on sitoutunut

rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana,

sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.

Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring

Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien

omistaja voi Sammolta vaatia.

Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa

yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen

osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat

vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen

ennakonpidätysveloista.

Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut

auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

124

Ehdolliset velat

Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan

alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien

liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten

tytäryhtiöiden Hastings Insurance Services Limitedin (”HISL”), joka toimii Isossa-Britanniassa, ja

Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin (”AICL”) välillä. Yhtiön johto on

käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana.

Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä

ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista

verovelkaa varten, perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle,

ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien

näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta

lopullisesta päätöksestä riippuen ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä

koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen

ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin

ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset

lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta

johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi

ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska

lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.

Oikeudenkäynnit

Muuten konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken

31.12.2022. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole

todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.

28 Oma pääoma

Osakepääoma (1 000 kpl)

2022 2021

Osakepääoma (1 000 kpl) 514 369 546 812

Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään

179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään

0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa

yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 514 169 315 kappaletta ja B-sarjan osakkeiden

200 000 kappaletta.

Omat osakkeet (1 000 kpl)

2022 2021

Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl) 2 141 8 540

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta

pääomasta siirretyn osuuden.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä

osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut oman pääoman erät

Muut oman pääoman erät sisältävät myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset, rahavirran

suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot.

Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman

pääoman muutoslaskelmalla.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

125

29 Lähipiiritiedot

Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin

luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt.

Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 32 sijoitukset ja merkittävimmät osakkuus- ja

yhteisyritykset liitteessä 13.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka

eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän

lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt

Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet,

toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset

perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on

määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio

Milj. e 2022 2021

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -10 -8

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -3 -3

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet -6 -4

Maksetut kompensaatiot yhteensä -19 -15

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot

sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle

kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten

kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 30).

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.

Osakkuusyhtiöt

Lähipiirisaamiset ja -velat/osakkuusyhtiöt Nordea ja Nordax

Milj. e 2022 2021

Varat — 2 941

Velat — 54

Vertailuvuonna konsernin saamiset Nordealta koostuivat pääosin pitkistä joukkovelkakirjasijoituksista

sekä talletuksista. Lisäksi konsernilla oli useita voimassa olevia johdannaissopimuksia liittyen

konsernin sijoitusten ja velkojen riskienhallintaan. Tilikauden 2022 lopussa kumpikaan yhtiö ei ollut

enää konsernin osakkuusyhtiö.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

126

30 Kannustinjärjestelmät

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset

kannustinjärjestelmät 2017:I–2020:I

Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2017:1 ja 2020:1

Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan

päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta.

Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee

Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2022 lopussa noin

130 henkilöä.

Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen, If Vahinkovakuutuksen

vakuutusliikkeen tuottoon ja/tai Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Yhden

laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi

kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla

vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen

kannusteyksikön enimmäisarvo on 56,94–68,74 euroa. 2017:1-kannustinjärjestelmässä

kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon kaksi suoritusmittaria. Mikäli

vakuutusliikkeen tuotto on vähintään 6 prosenttia, maksetaan 60 prosenttia kannustepalkkiosta.

Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 4–5,99 prosenttia, maksetaan 30 prosenttia kannustepalkkiosta.

Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 40

prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto

+ 2 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 20 prosenttia

kannustepalkkiosta. 2020:1-kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan

lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on

vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli

riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän

kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun

pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.

Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä

kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla

saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat

luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan

maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin. Ohjelmien käypä arvo

arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.

2017:I 2017:I/2 2020:I 2020:I/2 2020:I/3

Ehdot hyväksytty

14.9.2017 14.9.2017 5.8.2020 5.8.2020 5.8.2020

Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2019 3 948 85 — — —

Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2020 2 638 85 3 877 — —

Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2021 1 292 60 3 815 220 —

Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2022 — 30 3 805 220 208

Kausi päättyy I 30 % Q2-2020 Q2-2021 Q2-2023 Q2-2024 Q2-2025

Kausi päättyy II 35 % Q2-2021 Q2-2022 Q2-2024 Q2-2025 Q2-2026

Kausi päättyy III 35 % Q2-2022 Q2-2023 Q2-2025 Q2-2026 Q2-2027

Maksuajankohta I 30 % 9-2020 9-2021 9-2023 9-2024 9-2025

Maksuajankohta II 35 % 9-2021 9-2022 9-2024 9-2025 9-2026

Maksuajankohta III 35 % 9-2022 9-2023 9-2025 9-2026 9-2027

Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen

hyväksymispäivänä euroa

44,02 44,02 30,30 30,30 30,30

Lähtökurssi euroa

43,81 44,10 32,94 43,49 43,49

Lähtökurssi oikaistuna osingolla

euroa 31.12.2022 30,49 33,38 27,14 39,39 44,74

Sammon A-osakkeen

päätöskurssi euroa 31.12.2022 48,82

Perusarvo yhteensä (milj. euroa) 0 47 1 0

Velka yhteensä 49

Raportointikauden kulu yhteensä

ml. sivukulut (milj. euroa) 43

Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.

2017:1-kannustinjärjestelmässä Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 10 kaupankäynti-

päivän ajan järjestelmän käyttöönotosta ja 2020:1-kannustinjärjestelmässä vaihdolla painotettu

keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen

jälkeen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

127

Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Topdanmarkin pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat yhtiön johtoryhmä ja

johtajat. Lunastushinta on asetettu 110 prosenttiin edeltävän tilikauden viimeisen kaupanteko-

päivän markkinahinnasta (kaikkien kauppojen keskiarvo). Optiot voidaan lunastaa 3–5 vuotta

myöntämisen jälkeen. Järjestelmä maksetaan osakkeilla.

Optiojärjestelmään kuulumisen ainoa edellytys on, että henkilö on ollut työsuhteessa koko

sen vuoden, jolta optiot allokoidaan. Optiot allokoidaan vuoden alussa ja mahdollisten

irtisanoutumisten tapahtuessa allokoitujen optioiden lukumäärää oikaistaan vuoden aikana.

Alla olevat taulukot kuvaavat optiohaltijoiden omistuksia tilinpäätöshetkellä.

Lunastushinta Johtoryhmä Hallitus Irtisanoutuneet Yhteensä

Optioiden lukumäärä (tuhat kpl)

1.1. 36 108 765 249 1 121

Myönnetyt 54 38 180 0 218

Siirretyt -53 -414 467 0

Toteutetut 28 -8 -105 -239 -352

Menetetyt 37 0 0 -7 -7

31.12.2022 37 85 425 470 981

1.1. 35 224 598 308 1 130

Myönnetyt 39 78 228 — 306

Siirretyt -171 103 67 -1

Toteutetut 23 -23 -165 -115 -303

Menetetyt 38 — — -12 -12

31.12.2021 36 108 765 249 1 121

Myöntämisvuoden mukaan

2018, lunastus tammikuu 2021–2023 27 1 25 72 99

2019, lunastus tammikuu 2022–2024 34 17 74 101 191

2020, lunastus tammikuu 2023–2025 40 17 106 103 227

2021, lunastus tammikuu 2024–2026 32 23 102 122 247

2022, lunastus tammikuu 2025–2027 50 27 118 71 216

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

128

Johtoryhmä Hallitus Irtisanoutuneet Yhteensä

Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2022 50

Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2021 41

Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2022 0 1 0 1

Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2021 0 1 0 1

Optioiden käypä arvo 31.12.2022 1 6 7 14

Optioiden käypä arvo 31.12.2021 1 10 4 15

Myönnettyjen optioiden käypä arvo on laskettu käyttäen Black–Scholes-mallia olettaen

osakehinnaksi 49 euroa (36). Korko vastaa nollakuponkikorkoa perustuen swap-käyrään edellisen

vuoden lopussa. Volatiliteetti on oletettu 22 prosentiksi (22) p.a ja optioiden keskimääräiseksi

voimassaoloajaksi noin neljä vuotta. Käytetty volatiliteetti perustuu edellisten vuosien

volatiliteetteihin, mikä on edelleen johdon paras näkemys asiasta. Lunastushintoja oikaistaan

jaettavilla osingoilla jäljellä olevien optioiden osalta.

Toteutettavissa olevien optioiden määrä 31.12.2022, oli 290 000 kpl (324 000).

Hastingsin osakekannustinjärjestelmät

Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 2 miljoonaa euroa

(15) vuoden 2022 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 15 miljoonaa euroa (25)

tilinpäätöspäivänä.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina

suoritettavaan kannustinjärjestelmään (LTIP). Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden

palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä kolmen vuoden ajanjakson aikana.

Vuoden 2021 järjestelmässä kriteerit perustuivat oikaistuun tulokseen sekä voimassa oleviin

asiakassopimuksiin kolmen vuoden ajanjakson aikana. Vuoden 2022 järjestelmässä oikaistu

tulos -kriteeri korvattiin voitto ennen veroja -tunnusluvulla, kun sen sijaan voimassa olevien

asiakassopimusten määrä säilytettiin kriteerinä.

Käteisvaroina suoritettiin yhteensä 12 miljoonaa euroa (12) tilikaudella 2022 ja käteisvaroina

suoritettavista eristä 2 miljoonaa euroa (1) mitätöitiin. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on

sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien

käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2022 oli noin 38 miljoonaa euroa (39).

Rajoitetut osakepalkkiot

Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia

palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa

oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista.

Vuonna 2022 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna

yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,3) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta

olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin

0,8 miljoonaa euroa (3).

Osakepalkkiojärjestelmä

Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmään kuuluvat avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan

osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heitä voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan

osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon

edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja

järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2022

oli 0 miljoonaa (1). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille

kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla

mitattuna ja 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna.

Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot ja osakepalkkion määrä

perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan

avainhenkilöille ja 50 % osakepalkkiosta lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden

luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta

kuuteen vuoteen.

Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -arvostusmallia.

Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 3 miljoonaa euroa, tai noin

4 euroa per osake.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

129

31 Tilintarkastajan palkkiot

Milj. e 2022 2021

Tilintarkastuspalkkiot -4 -3

Deloitte -4 -3

KPMG 0 0

Muut palkkiot 1 —

Deloitte -1 —

KPMG 0 0

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä -5 -3

32 Sijoitukset tytäryhtiöissä

Nimi

Konsernin

omistusosuus % Kirjanpitoarvo

If Skadeförsäkring Holding AB (publ) 100 1 886

If Skadeförsäkring AB 100 1 485

If P&C Insurance AS 100 40

Vertikal Helseassistanse AS 100 31

Viking Assistance Group AS 100 83

Topdanmark A/S* 49 1 474

Topdanmark Forsikring A/S 49,3 831

Hastings Group (Consolidated) Ltd 100 2 517

Hastings Group Holdings Limited 100 1 831

Hastings Group (Finance) plc 100 946

Hastings Group Limited 100 251

Advantage Global Holdings Limited 100 174

Hastings (Holdings) Limited 100 23

Mandatum Holding Oy 100 539

* Konsernin omistusosuus äänivallasta.

Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen

yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta

epäolennaisia yhtiöitä.

Keskinäistä Vakuutusyhtiö Kalevaa, jonka takuupääomasta Sampo-konserni omistaa 50 prosenttia,

ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen määräysvaltaa ja varojenjakoa koskevien rajoitusten johdosta.

Muutokset tytäryhtiöosakkeissa tilikaudella 2022

Topdanmark Forsikring A/S myi Topdanmark Liv Holdingin Nordea Life Holding AB:lle 1.12.2022.

Mandatum Life myi Baltian henkivakuutusliiketoiminnot Invalda INVL -konsernille.

Myynti toteutettiin 30.6.2022 ja henkiliiketoiminnan hallinnointi siirtyi 1.7.2022.

Sampo Oyj lisäsijoitti Topdanmarkiin noin 9 milj. euroa.

Osuudet konsolidoimattomissa strukturoiduissa yhteisöissä

Mandatum-konserniin kuuluvat Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum AM AIFM Oy

hallinnoivat Mandatumin rahastoja sekä kommandiittiyhtiömuotoisia sijoituksia. Mandatum

Fund Management S.A. käyttää hallinnoimissaan sijoituksissa salkunhoitajana Mandatum Asset

Management Oy:tä ja Mandatum AM AIFM Oy vastaa itse rahastojensa salkunhoidosta ja muusta

hallinnosta. Mandatum-konserni saa konsolidoimattomista sijoituksista hallinnointipalkkiotuottoja,

jotka sisältyvät tuloslaskelmassa palkkiotuottoihin. Lisäksi Mandatum-konserni saa

konsolidoimattomista sijoituksista sijoittajana tuottoja, jotka on merkitty sijoitustoiminnan

tuottoihin sen mukaan, mihin tase-erään sijoitukset on taseessa merkitty. Mandatum-konsernin

sijoitukset kyseisiin rahastoihin olivat 31.12.2022 yhteensä 1 766 miljoonaa euroa (1 915). Sijoitukset

on kirjattu taseessa sijoitusomaisuuteen.

33 Topdanmark Life liiketoiminnan myynti

Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.03.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n

ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding -konsernin Illness and

Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin. Liiketoimintojen myynti sai

viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.

Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot on raportoitu osana Topdanmark-

segmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet

merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi

omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi IFRS 5:n Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot -standardin mukaisesti.

Sampo-konsernissa kirjattiin liiketoimintojen muihin tuottoihin Topdanmark Lifen myynnistä

tuottoa yhteensä 72 miljoonaa euroa.

Topdanmark kirjasi liiketoiminnan myynnistä nettotuloksen 146 miljoonaa euroa sisältäen 127

miljoonan euron myyntivoiton.

Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan taseen loppusumma luovutushetkellä oli noin 12,5 miljardia

euroa. Se koostui pääosin rahoitusvaroista sekä vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyvistä veloista

sekä vastaavista sijoitussidonnaisista eristä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

130

34 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus päätti 10. helmikuuta 2023 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 17. toukokuuta 2023

pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2022 jaettavan osingon määräksi 2,60 euroa osakkeelta

(yht. noin 1 337 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin).

Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2023 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden

voittovarojen vähennykseksi.

Omien osakkeiden hankinta

Sammon 9.6.2022 julkistettu, 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma

jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Osto-ohjelma päättyi 8.2.2023, jolloin yhtiöllä oli

hallussaan pörssipäivän päättymiseen mennessä yhteensä 5,4 miljoonaa Sammon A-osaketta,

joka oli 1,05 prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä samana ajankohtana yhtiön mitätöityä

ostamiaan omia osakkeita joulukuussa 2022. Sampo osti kyseisen osto-ohjelman aikana 10.6.2022–

8.2.2023 kaikkiaan 22,1 miljoonaa A-osakettaan, joista 16,7 miljoonaa osaketta mitätöitiin 8.12.2022.

Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

131

35 Sampo-konsernin riskienhallinta

Sampo-konserni ja Sampo Oyj

Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla,

joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalve-

lun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden

aktiivinen hallinta. Tämän vuoksi tarvitaan yhteiset

riskimääritelmät liiketoimintojen perustaksi.

Riskien luokittelu

Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit

jaotellaan Riskien luokittelu Sampo-konsernissa

-kaaviossa esitetyn mukaisesti kolmeen pääryhmään:

liiketoimintariskeihin, maineriskeihin sekä liiketoimin-

taan luontaisesti kuuluviin riskeihin. Kaksi ensimmäistä

riskiluokkaa kuvataan vain lyhyesti tässä riskienhallinnan

liitteessä ja painopiste on kolmannessa riskiluokassa.

Liiketoimintariskit

Liiketoimintariski on kilpailuympäristön muutoksista

ja/tai sisäisestä operatiivisesta joustamattomuudesta

johtuva tappion riski. Odottamattomat muutokset tai

jo havaitut, mutta huomiotta jätetyt kehityssuunnat

voivat aiheuttaa odotettua suurempia vaihteluita talou-

delliseen tulokseen, kun volyymit, marginaalit, kulut ja

pääomakustannukset muuttuvat, ja pitkällä aikavälillä ne

voivat vaarantaa Sampo-konsernin liiketoimintamallien

olemassaolon.

Taustalla olevat ulkoiset muutosvoimat ovat moninaisia,

kuten esimerkiksi yleisen taloudellisen toimintaympäris-

tön kehitys, muutokset yleisesti hyväksytyissä arvoissa,

institutionaalisessa kehikossa tai toimintaympäristössä

sekä teknologiset innovaatiot. Koska ulkoiset muutos-

voimat liittyvät toisiinsa, asiakkaiden mieltymykset

ja kysyntä voivat muuttua arvaamattomasti ja myös

sääntelyä saattaa olla tarpeen muuttaa. Yhtiö altistuu

merkittävälle liiketoimintariskille, mikäli yhtiön sisäinen

ymmärrys tarvittavista muutoksista tai halukkuus ja kyky

toimia niiden mukaisesti on riittämätön ja kilpailijat

pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden ja sääntelyn

muuttuneisiin odotuksiin.

Koska kilpailuympäristön muutosvoimat ja kehitys riip-

puvat pääosin ulkoisista tekijöistä, liiketoimintariskit ovat

ylimmän johdon vastuualuetta. Proaktiivinen strateginen

päätöksenteko on ylimmän johdon keskeinen työkalu

kilpailuetuun liittyvien liiketoimintariskien hallinnassa.

Sisäisen operatiivisen joustavuuden ylläpito, eli kyky

muuttaa liiketoimintamallia ja kustannusrakennetta

tarvittaessa, on myös tehokas työkalu liiketoimintariskien

hallinnassa.

Liiketoimintariskeihin ei kohdistu viranomaisten

taholta vakavaraisuusvaatimusta, vaikka ne voivat

olla merkittävä tulosvolatiliteettia aiheuttava tekijä.

Tämän takia liiketoimintariskeillä voi olla vaikutusta

todellisen pääoman määrään ja rakenteeseen, mikäli

niiden huomioimista pidetään tarpeellisena vallitsevassa

liiketoimintaympäristössä.

Vastuullisuus liiketoimintariskien ajurina

Vastuullisuuteen liittyvät teemat muokkaavat

Sampo-konsernin yhtiöiden sidosryhmien preferenssejä

ja arvoja, minkä seurauksena myös toiminta- ja kilpailu-

ympäristö muuttuvat monilla tavoin. Esimerkiksi

sijoittajat ja viranomaiset korostavat vastuullisuutta yhä

enemmän, mutta myös kuluttajat ja työntekijät painottavat

näitä aiheita valitessaan tuotemerkkiä tai työnantajaa.

Sampo-konsernin yhtiöt toimivat pääasiassa maissa,

joille on ominaista ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

avoimuus sekä vähäinen korruptio ja lahjonta. Lisäksi

työntekijöiden oikeuksia, terveys- ja ympäristölainsää-

däntöä sekä sanan- ja yhdistymisvapautta noudatetaan

laajalti. Nämä teemat ovat ominaisia myös kaikkien

Sampo-konsernin yhtiöiden toiminnassa.

Vastuullisuuteen liittyvät keskeiset liiketoimintariskit

voidaan Sampo-konsernissa jakaa viiteen kategoriaan:

Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt

ovat perustavanlaatuisia Sampo-konsernin yhtiöiden

toiminnassa. Hyvä hallinto tarkoittaa Sampo-konsernissa

tehokkaita politiikkoja, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

132

Näillä varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden

henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit

noudattavat ihmisoikeuksia, työoikeuksia, ympäristöä

ja ilmastoa, rahanpesun ja terrorismin torjuntaa sekä

korruption ja lahjonnan ehkäisemistä koskevia lakeja,

asetuksia ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Lisäksi ne

käsittävät kattavat tietoturvallisuus-, kyberturvallisuus- ja

tietosuojatoimet.

Vastuulliseen yrityskulttuuriin kuuluvat työympäristöön,

monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja osallisuu-

teen, työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, osaami-

sen kehittämiseen, palkitsemiseen sekä ammattitaitoisten

työntekijöiden houkuttelemiseen ja säilyttämiseen

liittyvät tekijät. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat

Sampo-konsernille tärkeä menestystekijä, jotta asiakkaille

voidaan tarjota parasta palvelua kaikissa tilanteissa.

Hyvien työntekijöiden menettäminen tai epähoukutteleva

työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä yritykselle.

Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät varmistamaan vakaan

työympäristön lain velvoitteiden täyttämisen lisäksi

siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan

tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus

ja osallisuus ovat tärkeitä aiheita Sampo-konsernin

yhtiöille, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan syrjinnästä

vapaan, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa

kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi

vahvoilla politiikoilla ja hallintorakenteilla, toteuttamalla

organisaation kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työnteki-

jöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia ja

houkuttelevan kokonaispalkitsemisen.

Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi

ovat tärkeitä välineitä sijoitusriskien ja mahdollisten

haitallisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo-

konsernin yhtiöt ottavat ympäristö- (mukaan lukien

ilmastonmuutos), sosiaali- ja hallintonäkökohdat (”ESG”)

huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua,

likviditeettiä ja kannattavuutta. Sijoitusmahdollisuuksia

tutkitaan huolellisesti ennen sijoitusten tekemistä ja

ESG-näkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden sijoitusten

riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa.

Sampo-konsernin yhtiöt käyttävät omaisuusluokasta

riippuen erilaisia ESG-strategioita varmistaakseen

ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan

arvioinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin

kuuluvat esimerkiksi ESG-integraatio, sektoripohjainen

seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu

sijoituskohteiden kanssa.

Vastuulliset tuotteet ja palvelut ovat tärkeitä pyrittäessä

vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, ja lieven-

nettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-kon-

sernin maineelle. Tämän takia Sampo-konsernin yhtiöt

pyrkivät ottamaan ESG-näkökohdat, ilmastonmuutos

mukaan lukien, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä,

vakuutusten myöntämisessä sekä toimitusketjujen

hallinnassa. Vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii

lisäksi tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan

ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja

maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien

virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja

markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet, ja antaa

asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen

liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konsernin yhtiöt

hallitsevat näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi

tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjo-

amalla työntekijöille koulutusta.

Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä,

joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin

vaikutus Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmaston-

muutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin

riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit voidaan

jakaa edelleen pitkän aikavälin säämuutoksiin (krooniset

riskit) ja äärimmäisiin sääilmiöihin kuten myrskyt, tulvat

tai kuivuus (akuutit riskit). Siirtymäriskeillä tarkoitetaan

riskejä, jotka aiheutuvat siirryttäessä kohti vähähiilistä

yhteiskuntaa, esimerkiksi muutokset teknologiassa,

lainsäädännössä ja kuluttajien asenteissa.

Riskien realisoitumisen suuruus riippuu siitä, miten

ilmaston lämpeneminen etenee. Pariisin ilmastosopi-

muksen mukaisessa 1,5 asteen skenaariossa vaikutukset

olisivat lievät. Skenaarioissa, joissa lämpötila nousee

3–5 astetta, vaikutukset teollisuudelle, infrastruktuurille

ja kansanterveydelle olisivat vakavat. Erityisesti

maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla meren pinnan

nousu sekä ruoan ja veden puute voivat johtaa valtavaan

muuttoliikkeeseen ja sairauksien puhkeamiseen.

Fyysiset riskit ovat riskitekijöitä, jotka vaikuttavat

erityisesti Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiöiden

taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Äärimmäisten

sääolosuhteiden ja luonnonkatastrofien kasvava toden-

näköisyys on sisällytetty sisäisiin riskimalleihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

133

Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti

myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla.

Koska ilmastonmuutos saattaa lisätä fyysisten riskien

esiintyvyyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konsernin yhtiöt

käyttävät herkkyysanalyyseissaan skenaarioita, joissa

oletetaan luonnonkatastrofien muuttuvan vakavimmiksi.

Sampo-konsernin yhtiöt auttavat myös yritys- ja yksityis-

asiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä. Äärimmäiset

sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta, aiheuttaa

satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen

torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se

auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja

ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Sampo-konsernin yhtiöiden sijoitukset voivat altistua

sekä fyysisille että siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta

riippuen. Fyysisille riskeille alttiita sijoituksia ovat

erityisesti sellaiset, joissa tappiota aiheutuu äärim-

mäisten sääilmiöiden takia. Siirtymä kohti vähähiilistä

yhteiskuntaa sekä kasvava ympäristö- ja ilmastosääntely,

tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkina-

mieltymykset voivat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskiä

konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudel-

leenarvostuksen hiili-intensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä-

ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan

jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoittamista ja

sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden

riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa.

Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämiä menetelmiä

ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjäl-

kianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta

ja ESG-integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta

sekä vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.

Skenaarioanalyyseissä Sampo on analysoinut konsernin

sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille

ja rahoituksellisille ilmastoriskeille kolmessa erilaisessa

ilmastoskenaariossa aikavälillä 2022–2060. Analyysi

perustuu sijoitusallokaatioon 31.12.2021. Kolme analysoi-

tua skenaariota ovat seuraavat:

• Hallittu siirtymä: Tämä skenaario kuvaa helppoa

ja tasaista siirtymää, jossa poliittiset ja sosiaaliset

organisaatiot toimivat nopeasti ja ennustettavasti

saavuttaakseen hiilineutraaliuden (net zero) vuoteen

2050 mennessä. Tämä skenaario vastaa eniten ”erittäin

alhaisten päästöjen” IPCC-skenaariota SSP1-RCP1.9.

• Hallitsematon siirtymä: Tässä skenaariossa siirtyminen

vihreämpään talouteen tapahtuu, muttei ennakoita-

vasti. Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin ilmasto-

sopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä vuonna

2025 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä, kuten

äkillisiä uudelleenhinnoitteluita, arvonsa kadottanutta

varallisuutta (stranded assets) sekä tunneshokin. Tämä

skenaario vastaa eniten samaa ”erittäin alhaisten

päästöjen” IPCC-skenaariota SSP1-RCP1.9 kuin hallitun

siirtymän skenaariokin.

• Epäonnistunut siirtymä: Tässä skenaariossa maailma

epäonnistuu täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen

tavoitteet ja ilmasto lämpenee 4,3 astetta esiteolliseen

aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset

ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria vähennyksiä

taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten

sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy

fyysisiin riskeihin, koska siirtymää ei tapahdu, ja se

vastaa eniten ”korkeiden päästöjen” IPCC-skenaariota

SSP3-RCP7.0.

Mallinnettujen tulosten mukaan Sammon nykyinen

sijoitussalkku on suhteellisen kestävä ilmastonmuutos-

riskille kaikissa kolmessa skenaariossa. Tämä johtuu

merkittävästä allokoinnista korkoinstrumentteihin, joihin

ilmastonmuutosriski vaikuttaa yleensä vähemmän kuin

osakkeisiin. Tämän lisäksi vaikuttaa maantieteellinen

allokointi pääasiassa Pohjoismaihin ja muihin Euroopan

maihin, missä ilmastonmuutoksen vaikutusten odote-

taan olevan pienempiä kuin muilla alueilla. Lyhyellä

aikavälillä pääasiallinen riski liittyy hiilineutraalin (net

zero) hallitsemattoman skenaarion hinnoittelushokkiin.

Pitkällä aikavälillä vaikutukset tulokseen ovat aina

negatiiviset, johtuen nousseista fyysisistä riskeistä.

Lisäksi vaikutukset ”ruskean” sektorin tuottoihin ovat

merkittävät erityisesti molemmilla hiilineutraaleilla (net

zero) poluilla.

Lisätietoja Sampo-konsernin vastuullisuudesta on

saatavana toukokuussa 2023 julkaistavassa Vastuullisuus-

raportissa 2022 www.sampo.com/vuosi2022.

Maineriski

Sidosryhmäsuhteiden hallinta tarkoittaa tyytyväisiä

asiakkaita, ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvää

yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä ympäristön

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

134

luottamusta ja hyväksyntää. Ne edistävät yrityksen

keskeistä menestystekijää, sen mainetta.

Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai

aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuo-

tuisa julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan.

Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivi-

sesta riskistä tai compliance-riskistä ja sen seurauksena

maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien

keskuudessa. Maineriski liittyy kaikkiin toimintoihin,

kuten käy ilmi Riskien luokittelu Sampo-konsernissa

-kaaviosta. Koska maineriskien syyt ovat moninaiset,

niiden ehkäisemiseksi tarvitaan monenlaisia yrityskult-

tuuriin sisäänrakennettuja keinoja. Nämä ilmenevät siinä,

miten Sampo-konserni toimii ESG-kysymyksissä sekä

sen keskeisten sidosryhmien (mm. asiakkaat, henkilöstö,

sijoittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset) kanssa ja

kuinka Sampo-konserni on organisoinut hallintoraken-

teensa.

KAAVIONO

Vastapuoliriskit

Johdannais-

vastapuoli

Jälleenvakuutus-

vastapuoli

Operatiiviset

riskit

Prosessit

Henkilöstö

Järjestelmät

Ulkoisettapahtumat

Juridisetriskit

Compliance-riski

Henkivakuutus-

riskit

Biometrisetriskit

Käyttäytymisriskit

Kustannusriski

Sijoitus-

portfolion

markkinariskit

Korkoriski

Valuuttariski

Spread-riski

Osakeriski

Muutriskit

Vahinko-

vakuutusriskit

Vakuutusmaksu-

jakatastrofiriskit

Vastuuvelkariski

Riskien luokittelu Sampo-konsernissa

Ulkoisettekijät

Negatiivinenvaikutustaloudelliseentulokseenvakavaraisuuspääomaanjapitkänaikavälinkannattavuuteen

Maineriski

Liiketoiminta-

riskit

Volyymit

Tuottomarginaalit

Asiakkaidenmäärä

Keskittymäriski Keskittymäriski Keskittymäriski

ALM-riskit

Keskittymäriski

Keskittymäriski Keskittymäriski

Ansaintariskit

pääomavaade

Ansaintariskit

eipääomavaadetta

Seuraamusriskit

pääomavaade

Seuraamusriskit

eipääomavaadetta

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

135

Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit

Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni

ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen

tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti ja

niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan

niiden luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten

tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi

ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti

ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan

säännöllisesti.

Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo-

konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden

riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien

ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-alueiden ja

sijoitusyksiköiden vastuulla.

Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset

riskit, on epäsuoria seurauksia Sammon normaalista

liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa

Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat

yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtai-

sesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena

onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen

hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien

pienentäminen on liiketoiminta-alueiden ja sijoitus-

yksikön vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta

mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot.

On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain

eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi

Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin

liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamus-

riskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat

ansaintariskejä.

Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmius-

riskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti.

Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-kon-

sernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys

odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa

yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava

ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkina-

ehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri

skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään

yleisesti ALM-riskeiksi (”Asset Liability Management”).

Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatio-

riski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä

ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-riskit ovatkin

yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne

vaikuttavat

riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi

että pitkäaikaisesti.

Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli

yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu,

jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa

vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi

vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.

Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen

sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät

suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen

yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan

vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä

vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.

Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin,

kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat

samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai

rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden

institutionaalisessa ympäristössä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

136

Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet

Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä

Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat

pääomat:

• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja

likviditeetin muodossa

• Hyvä teknologinen infrastruktuuri

• Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen

tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data

saadaan muunnettua informaatioksi

• Inhimillistä pääomaa, eli osaavia ja motivoituneita

työntekijöitä

• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja

asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia

tarpeita voitaisiin ymmärtää.

Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti

Sampo-konsernin yhtiöissä, ja ne ovat käytössä seuraavia

riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen

riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.

Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu

• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan

niiden riskitason mukaisesti.

• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden

muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.

Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta

• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.

• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien

riskipositioiden pienentämiseksi.

Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus

• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja

vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.

• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.

Seuraamusriskien tehokas pienentäminen

• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla

sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuk-

sia ja varmistamalla riittävä hajautus.

• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita

liiketoimintaprosesseja.

• Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia kehitetään

jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta

• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitus-

salkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden

vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu

pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja

luottoluokittajien vaatimukset.

• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä

osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin.

Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen

ominaisuuksista.

Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomi-

tuksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös

olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja

ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja

raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä

keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernita-

son pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin

sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin.

Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyk-

sekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino

voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeen-

omistajille.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

137

Sampo-konsernin riskiprofiili

Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa

vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityis-

talouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahin-

kovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun

markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-konserni on

alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien

yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys

on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran

eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja eril-

listen käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat

ovat myös maantieteellisesti laaja alue, mikä tuo vakuu-

tusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin

toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat

luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle.

Vuonna 2020 maantieteellinen hajautus on laajentunut

myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-Britanniaan

Hastingsin kautta.

Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajau-

tusta, Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien

mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonai-

suuksille omat painopistealueet. Tämän seurauksena

erillisillä yhtiöillä on hyvin vähän päällekkäisyyksiä

niiden vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa. Huolimatta

strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-aluei-

den painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja sijoitustoi-

minnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja

ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta

mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskifaktorin tasolla

esiintyvät keskittymät havaittaisiin.

Nykyisen liiketoimintamallin, jossa kaikilla yhtiöillä on

omat operatiiviset prosessit ja sopimukset vastapuoltensa

kanssa, arvioidaan estävän vastapuoliriskin ja operatii-

visen riskin kertymistä. Näin ollen näitä riskejä hallitaan

pääsääntöisesti yhtiötasolla.

Konsernin sisäisiä vastuita on vähän ja emoyhtiö toimii

konsernin pääasiallisena sisäisen likviditeetin ja pääoman

lähteenä. Tämä estää tehokkaasti tartuntariskiä ja siten

mahdolliset yhden yhtiön ongelmat eivät suoraan vaikuta

toisiin ryhmän yhtiöihin.

Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta

kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin emoyhtiön

rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin

lähteenä.

Vakuutusriskit Sampo-konsernissa

Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta

voidaan todeta, että If, Mandatum ja Topdanmark toimivat

Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä

alueilla ja vakuutuslajeissa ja näin ollen niiden vakuutus-

riskit ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain yhteisiä riskiteki-

jöitä on kuitenkin, kuten elinajanodote Suomessa. Myös

Tanskassa Ifillä ja Topdanmarkilla on joitain päällekkäi-

syyksiä. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoimin-

nasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikes-

kittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa,

joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä

Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät

pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.

Markkinariskit Sampo-konsernin tasolla

Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet

ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa tytäryhti-

öissä. Mandatumin, Ifin, Hastingsin ja Topdanmarkin

vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset

ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja

riskit sekä tase eroavat neljässä yhtiössä toisistaan

vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit

eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden

osakkeisiin.

Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2022

oli 22 346 miljoonaa euroa (28 672), kuten on esitetty

seuraavassa graafissa. Mandatumin sijoitusomaisuus ei

sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevaa

varallisuutta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

138

Graph 23

● Korkosijoitukset          

● Listatutosakkeet          

● Pääomarahastot*          

● Kiinteistöt          

● Muutvaihtoehtoisetsijoitukset          



Tämän graafin lukujen sisältö poikkeaa taseessa rahoitusvarat rivillä esitetystä.

Sampo Oyj:n osalta luvuissa ei huomioida konsernin sisäisiä eriä, mutta kertyneet korot ja johdannaiset otetaan huomioon. Edellä mainittujen summa on 118 miljoonaa euroa. 103 miljoonan euron

operatiivisia pankkitilejä, joita ei käytetä sijoitustoiminnoissa ei oteta huomioon.

Ifin luvut sisältävät käteiset varat 272 miljoonaa euroa.

Vuodelta 2022 Topdanmarkin luvut eivät sisällä Topdanmark Livin lukuja.

Mandatum Life sijoitusten allokaatio on yhteensä 4 327 miljoonaa euroa. Kun vähennetään konsernin sisäiset varat 7 miljoonaa euroa, kertyneet korot 24 miljoonaa euroa, käteiset varat 372 miljoonaa

euroa, kiinteistöt 172 miljoonaa euroa sekä 1 miljoonan euron oikaisu lainoihin ja saataviin, ja lisätään 25 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 3 776 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin

rahoitusvaroja Sampo-konsernin taseessa.

* Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.

If IfMandatum Life Mandatum LifeSampo Oyj Sampo OyjHastings HastingsTopdanmark Topdanmark

Sijoitustenkehitys

SampoOyjIfTopdanmarkHastingsjaMandatumLife

Milje

















Yhteensämiljeuroa



Yhteensämiljeuroa

10 719

4 327

1 320

3 411

2 569

6 199

4 505

1 125

5 233

11 610

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

139

Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty

siten, että täysin omistettujen tytäryhtiöiden sijoitusriskit

eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäi-

siin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja,

joihin yhtiöt ovat sijoittaneet ylimääräiset varansa raha-

markkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen

näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen,

koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen

sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuu-

dellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen.

Sampo-konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitus-

salkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen.

Myös Hastingsilla on ollut hajautuksen näkökulmasta

positiivinen vaikutus, vaikka sijoitusportfolio on muita

Sampo-konsernin vakuutusyhtiöiden sijoitusportfolioita

pienempi. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on

Englannin punnan määräisiä ja kohdistuvat Isoon-Bri-

tanniaan, missä muilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole

merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio

koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluoki-

tuksen saaneista korkosijoituksista.

Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät

homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten

nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko

taseen näkökulmasta.

Sijoitukset toimialasektoreittain,

maantieteellisten alueiden mukaan ja

omaisuuslajeittain

Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä

ja kiinteistövakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla

on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista,

kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko

rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista

liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö,

vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä

kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista,

siitä huolimatta, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, toimii

kansainvälisillä markkinoilla ja näin ollen niiden tulok-

sentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista

markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuus-

lajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa

taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan

maksimiluottoriskistä.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

140

Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e AAA

AA+

AA-

A+

A-

BBB+

BBB-

BB+

C D

Luokittele-

maton

Korko-

sijoitukset

yhteensä

Listatut

osakkeet Muut

Vastapuoli-

riski Yhteensä

Muutos

tilanteesta

31.12.2021

Perusteollisuus 0 0 22 245 50 0 70 388 134 0 0 522 97

Pääomahyödykkeet 0 0 141 138 88 0 151 519 585 0 0 1 103 -223

Kulutustavarat 1 29 270 413 105 0 118 935 227 0 0 1 162 -298

Energia 0 12 75 0 0 0 99 186 12 0 0 199 -33

Rahoitus 32 2 059 3 021 1 055 162 0 88 6 417 741 26 506 7 690 -1 235

Valtiot 422 71 0 0 0 0 0 493 0 0 0 493 -20

Valtioiden takaamat jvk-lainat 52 34 0 0 0 0 0 87 0 0 0 87 6

Terveydenhuolto 0 0 18 92 139 0 56 305 35 0 0 340 -157

Vakuutus 14 9 65 186 8 0 178 459 0 15 0 473 -144

Media 0 0 0 0 0 3 30 33 0 0 0 33 -54

Pakkaus 0 0 0 0 47 0 0 47 5 0 0 52 -20

Julkinen sektori, muut 651 37 0 0 0 0 0 687 0 0 0 687 -250

Kiinteistöala 0 39 146 318 32 0 287 822 0 170 0 992 -1 487

Palvelut 0 0 17 85 291 0 62 455 103 5 0 563 -152

Teknologia ja elektroniikka 0 12 29 29 5 0 80 155 110 1 0 266 -140

Telekommunikaatio 0 0 18 177 27 0 19 242 39 0 0 280 -135

Liikenne 0 70 57 20 18 0 118 283 7 0 0 290 -126

Yhdyskuntapalvelut 0 1 99 201 172 0 78 550 0 0 0 550 -168

Muut 0 6 0 6 13 0 121 145 0 12 0 158 44

Arvopaperistetut jvk-lainat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vakuudelliset jvk-lainat 4 082 0 118 0 0 0 118 4 318 0 0 0 4 318 -1 618

Sijoitusrahastot 0 0 0 0 0 0 214 214 885 1 005 0 2 104 -28

Vastapuoliyhteisö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 38 11 49 -40

Yhteensä 5 253 2 378 4 097 2 966 1 158 3 1 887 17 741 2 884 1 272 517 22 413 -6 181

Muutos tilanteesta 31.12.2021 -1 532 10 -1 319 -401 -129 3 -1 251 -4 619 -928 -1 001 368 -6 181

Taulukossa sekä korkosijoitukset että listatut osakkeet sisältävät suorat ja epäsuorat sijoitukset.

Sijoitusten kokonaismäärä eroaa kuvasta Sijoitusten kehitys johdannaisista johtuen.

Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

141

Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni,

31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoista voidaan nähdä, suurin

osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukko-

velkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin

sijoituskohteisiin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e Katetut jvk-lainat

Käteinen ja

rahamarkkinasijoitukset

Pitkäaikaiset

senior-lainat

Pitkäaikaiset heikomman

etuoikeuden lainat Yhteensä %

Tanska 1 813 869 156 2 839 24,3 %

Suomi 1 729 157 552 165 2 603 22,3 %

Ruotsi 44 2 028 291 127 2 490 21,3 %

Ranska 520 515 283 1 318 11,3 %

Norja 179 328 264 771 6,6 %

Yhdysvallat 2 346 2 350 3,0 %

Iso-Britannia 62 176 2 240 2,1 %

Kanada 32 197 230 2,0 %

Alankomaat 161 50 211 1,8 %

Irlanti 138 27 24 188 1,6 %

Islanti 56 33 89 0,8 %

Saksa 1 81 82 0,7 %

Espanja 40 40 0,3 %

Gibraltar 40 40 0,3 %

Sveitsi 26 13 40 0,3 %

Luxemburg 6 34 39 0,3 %

Uusi-Seelanti 25 25 0,2 %

Australia 25 25 0,2 %

Itävalta 18 18 0,2 %

Bermuda 16 16 0,1 %

Belgia 14 14 0,1 %

Viro 8 8 0,1 %

Caymansaaret 5 5 0,0 %

Jersey 0 0 0,0 %

Yhteensä 4 318 3 302 3 087 971 11 679 100,0 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

142

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2021

Milj. e Katetut jvk-lainat

Käteinen ja

rahamarkkinasijoitukset

Pitkäaikaiset

senior-lainat

Pitkäaikaiset heikomman

etuoikeuden lainat Yhteensä %

Tanska 4 380 145 322 259 5 105 34,7 %

Suomi 71 2 697 436 116 3 320 22,5 %

Ruotsi 822 34 600 151 1 607 10,9 %

Ranska 1 197 221 14 1 432 9,7 %

Norja 630 427 273 1 330 9,0 %

Yhdysvallat 2 336 10 348 2,4 %

Irlanti 72 64 168 304 2,1 %

Iso-Britannia 41 224 33 297 2,0 %

Kanada 33 193 226 1,5 %

Alankomaat 178 42 220 1,5 %

Muu 76 21 97 0,7 %

Islanti 49 43 91 0,6 %

Saksa — 54 16 70 0,5 %

Espanja 57 57 0,4 %

Gibraltar 44 44 0,3 %

Australia 44 44 0,3 %

Sveitsi 40 40 0,3 %

Bermuda 15 10 25 0,2 %

Uusi-Seelanti 23 23 0,2 %

Itävalta 12 12 0,1 %

Belgia 10 10 0,1 %

Viro 8 8 0,1 %

Guernsey 8 8 0,1 %

Luxemburg 2 1 3 0,0 %

Italia 3 3 0,0 %

Caymansaaret 1 1 0,0 %

Yhteensä 5 937 4 309 3 346 1 134 14 726 100,0 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

143

Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtion-

lainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja

sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille, mikä voidaan

nähdä taulukoista Korkosijoitukset julkiselle sektorille,

Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021. Julkisen sek-

torin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin

sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjois-

maihin.

Korkosijoitukset julkiselle sektorille

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e Valtiot

Valtioiden

takaamat

Julkinen

sektori, muut Yhteensä

Ruotsi 404 184 588

Norja 369 369

Suomi 19 24 42

Ylikansalliset instituutiot 135 135

Iso-Britannia 71 71

Saksa 52 52

Ranska 10 10

Yhteensä 493 87 687 1 267

Sampo-konserni, 31.12.2021

Milj. e Valtiot

Valtioiden

takaamat

Julkinen

sektori, muut Yhteensä

Ruotsi 496 256 752

Norja 353 353

Suomi 20 27 234 281

Ylikansalliset instituutiot 101 101

Saksa 45 45

Ranska 12 12

Kreikka 0 0

Yhteensä 517 84 944 1 544

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

144

Graph 24

Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma

Sampo-konserni

●

Tanska

●

Norja

●

Ruotsi

●

Suomi

●

Länsi-Eurooppa

● Itä-Eurooppa

● Pohjois-Amerikka

● Latinalainen

Amerikka

● Aasia

● Tanska

● Norja

● Ruotsi

● Suomi

● Länsi-Eurooppa

● Itä-Eurooppa

● Pohjois-Amerikka

● Latinalainen

Amerikka

● Aasia

31.12.2022

Yhteensä 2 884 milj. euroa

31.12.2021

Yhteensä 3 812 milj. euroa

24 %

1 %

12 %

10 %

11 %

3 %

21 %

17 %

12 %11 %

4 %

1 %

33 %

9 %

14 %

1 %

16 %

Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.

Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden

2022 lopussa 2 884 miljoonaa euroa (3 812). Maantieteel-

lisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet

pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten yritysten

osakkeiden osuus oli 57 prosenttia kaikista osakkeista.

Tämä on linjassa konsernin sijoitusstrategian kanssa,

jonka mukaan sijoituksissa keskitytään pohjoismaisiin

yhtiöihin. Nämä pohjoismaiset yhtiöt kilpailevat kuiten-

kin pääosin globaaleilla markkinoilla, vain harvat niistä

ovat toiminnaltaan puhtaasti kotimaisia yhtiöitä. Näin

ollen lopullinen riski ei ole merkittävästi riippuvainen

Pohjoismaiden talouksista. Sampo-konsernin listattujen

osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesi-

joitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni,

31.12.2022 ja 31.12.2021 -graafeissa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

145

Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omai-

suuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021

-taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin

liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla.

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2022

Liikkeeseenlaskija

Yhteensä

milj. e

% sijoitus-

omaisuudesta

Kassavarat ja

lyhytaikaiset

korko-

sijoitukset

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset,

yhteensä

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Valtioiden

takaamat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Katetut

jvk-lainat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Senior-

jvk-lainat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Tier 1 ja

Tier 2

Osake-

sijoitukset

Vakuudella

kattamaton

osuus

johdannaisista

Nordea Bank 1 416 6 % 715 699 0 496 130 73 0 2

Skandinaviska Enskilda Banken 818 4 % 639 178 0 65 93 20 0 1

Danske Bank 801 4 % 516 286 0 119 137 29 0 0

Nykredit Realkredit 645 3 % 0 645 0 645 0 0 0 0

BNP Paribas 601 3 % 541 60 0 0 60 0 0 0

Ruotsi 588 3 % 0 588 0 0 588 0 0 0

Realkredit Danmark 514 2 % 0 514 0 514 0 0 0 0

Nordax 425 2 % 0 0 0 0 0 0 425 0

Norja 369 2 % 0 369 0 0 369 0 0 0

Saxo Bank 345 2 % 0 31 0 0 13 17 314 0

10 suurinta keskittymää

yhteensä 6 522 29 % 2 411 3 368 0 1 840 1 389 140 739 3

Muut 15 824 71 %

Sijoitusomaisuus yhteensä 22 346 100 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

146

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2021

Liikkeeseenlaskija

Yhteensä

milj. e

% sijoitus-

omaisuudesta

Kassavarat ja

lyhytaikaiset

korko-

sijoitukset

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset,

yhteensä

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Valtioiden

takaamat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Katetut

jvk-lainat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Senior-

jvk-lainat

Pitkäaikaiset

korko-

sijoitukset:

Tier 1 ja

Tier 2

Osake-

sijoitukset

Vakuudella

kattamaton

osuus

johdannaisista

Nykredit Realkredit 1 601 6 % 966 632 0 379 191 63 0 3

Nordea Bank 1 359 5 % 0 1 359 0 1 354 5 0 0 0

Realkredit Danmark 1 270 4 % 1 197 74 0 0 71 3 0 0

Jyske Realkredit 1 088 4 % 813 263 0 135 104 24 6 6

Danske Bank 999 3 % 924 74 0 50 7 17 0 1

DLR Kredit 939 3 % 0 939 0 939 0 0 0 0

BNP Paribas 801 3 % 0 801 0 801 0 0 0 0

Skandinaviska Enskilda Banken 737 3 % 0 737 0 0 737 0 0 0

Nordea Kredit 509 2 % 0 509 0 509 0 0 0 0

Ruotsi 387 1 % 0 387 0 177 142 68 0 0

10 suurinta keskittymää

yhteensä 9 689 34 % 3 899 5 774 0 4 342 1 257 175 6 9

Muut 18 974 66 %

Sijoitusomaisuus yhteensä 28 663 100 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

147

Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat

korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa

high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,

Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa.

Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osak-

keisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua

osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021

-taulukoissa.

Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen

saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska

suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä

on luottoluokitus ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla

yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta

korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2022

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä

luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e

% kaikista suorista

korkosijoituksista

Ellevio Holding 1 AB NR 60 0,4 %

Teollisuuden Voima BB+ 54 0,3 %

Saab NR 53 0,3 %

Granite Debtco 9 Limited NR 49 0,3 %

Granite Debtco 10 Limited NR 45 0,3 %

Huhtamaki BB+ 44 0,3 %

ALM Equity NR 43 0,3 %

Pohjolan Voima NR 41 0,3 %

Visma Group Holding NR 36 0,2 %

Schibsted NR 35 0,2 %

10 suurinta keskittymää yhteensä 459 2,8 %

Muut suorat korkosijoitukset 15 790 97,2 %

Suorat korkosijoitukset yhteensä 16 249 100,0 %

Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e

% kaikista suorista

osakesijoituksista

Nordax* 425 21,3 %

Saxo Bank* 314 15,7 %

Volvo 131 6,6 %

ABB 114 5,7 %

Enento Group 62 3,1 %

Volvo Car 55 2,8 %

Nederman Holding 54 2,7 %

Husqvarna 52 2,6 %

Vaisala 50 2,5 %

Yara International 48 2,4 %

10 suurinta keskittymää yhteensä 1 306 65,5 %

Muut suorat osakesijoitukset 689 34,5 %

Suorat osakesijoitukset yhteensä 1 995 100,0 %

Vaikka Nordax ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

148

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta

korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2021

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä

luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e

% kaikista suorista

korkosijoituksista

High Street Shopping NR 151 0,7 %

Nykredit Realkredit NR 116 0,6 %

TDC B 91 0,4 %

Trevian Finland Properties I NR 82 0,4 %

Danmarks Skibskredit NR 73 0,4 %

Realkredit Danmark NR 64 0,3 %

Sponda NR 63 0,3 %

GN Store Nord NR 62 0,3 %

Saab NR 59 0,3 %

Ellevio Holding NR 57 0,3 %

10 suurinta keskittymää yhteensä 818 4,0 %

Muut suorat korkosijoitukset 19 847 96,0 %

Suorat korkosijoitukset yhteensä 20 664 100,0 %

Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e

% kaikista suorista

osakesijoituksista

Saxo Bank* 343 11,8 %

Volvo 158 5,4 %

Volvo Car 142 4,9 %

ABB 135 4,7 %

Husqvarna 112 3,9 %

Nobia 97 3,3 %

Enento Group 96 3,3 %

Vaisala 78 2,7 %

Nederman Holding 74 2,6 %

Veidekke 67 2,3 %

10 suurinta keskittymää yhteensä 1 301 44,8 %

Muut suorat osakesijoitukset 1 601 55,2 %

Suorat osakesijoitukset yhteensä 2 902 100,0 %

Vaikka Saxo Bank ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

Keskittymät koko taseen tasolla

Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti

riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta,

kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös

taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä

aiheutuu siitä, kun Ifissä ja Mandatum Lifessa vakuutus-

velkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten

duraatio. Riippuvuutta lieventää osittain Mandatumin

vastuuvelkaan sisältyvän pitkäaikaisen korkoriskin

suojaustarkoituksessa olevat koronvaihtosopimukset.

Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriskiä

suojataan aktiivisesti ja siten Topdanmark tai Hastings

eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla.

Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuu-

tusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin

niitä suojaavien sijoitusten arvo.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

149

Sampo Oyj:n rooli

Sampo Oyj on konsernin holding-yhtiönä vastuussa

konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä

toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja

velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat

päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan

kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista,

voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseen-

laskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja

-keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan

säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.

Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde.

Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky

hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin

kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin

rahoituksen tarpeisiin, mahdollistaakseen osinkovar-

muuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia.

Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja

sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täyden-

tää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä.

Näin ollen holding-yhtiön likviditeettiä hallinnoidaan

kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten

päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Vuoden 2022 lopussa Sammolla oli 6 066 miljoonan

edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin ja ne oli

pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 6 814 miljoonaa

euroa ja senior-ehtoisella velalla, jota oli yhteensä 1 306

miljoonaa euroa, ja hybridilainoilla 1 489 miljoonaa euroa.

Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti

Taserakenne

Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Milj. e 31.12.2022 31.12.2021

Vastaavaa yhteensä 9 685 12 327

Käteiset varat 2 467 3 732

Sijoitukset 990 836

Muut sijoitukset 2 2

Korkosijoitukset 27 39

Osakkeet ja osuudet 961 795

Huonommalla etuoikeudella olevat saamiset 100 100

Osuudet saman konsernin yrityksissä 6 066 7 596

Sijoitukset tytäryrityksissä 6 066 5 639

Sijoitukset osakkuusyrityksissä 0 1 956

Muut varat 62 63

Milj. e 31.12.2022 31.12.2021

Vastattavaa yhteensä 9 685 12 327

Liikkeeseen lasketut yritystodistukset — —

Pitkäaikainen vieras pääoma 1 306 1 878

Private placement -lainat 21 47

Joukkovelkakirjalainat 1 285 1 831

Pääomalainat 1 489 1 487

Oma pääoma 6 814 8 823

Sidottu oma pääoma 98 98

Voitonjakokelpoiset varat 6 716 8 725

Muut velat 77 138

oli 4,5 vuotta ja siitä 806 miljoonan euron osuus oli

maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Senior-ehtoisella velalla

rahoitetaan myös muita sijoitusomaisuuseriä. Näiden

huonomman etuoikeuden velkainstrumenttien ja muiden

korkosijoitusten, yhteissummaltaan 127 miljoonaa euroa,

keskimääräinen maturiteetti oli 1,7 vuotta. Strategisten

sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti

järjestetty.

Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta

ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Tase-

rakenne, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukosta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

150

Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen esimerkiksi

seuraavilla mittareilla arvioituna:

• Velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen

osuudella kaikista vastattavaa-puolen eristä oli 29

prosenttia (28).

• Sammon 210 miljoonan euron (-505) suuruinen

nettovelka on matala.

Sammolla oli likviditeettiä 2 467 miljoonaa euroa (3 732)

pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasi-

joituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja

maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa

velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo

maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti

laskee huomattavasti. Osa sijoituksista (990) voidaan

myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin

likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö

kykenee uudelleen rahoittamaan nykyiset velkansa ja

laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön

myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että

Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Nykyisellään Sampo-konsernilla on pääomapuskuria

suhteessa vakavaraisuuspääomavaatimukseen. Taulu-

kossa Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021

esitetyt huonomman etuoikeuden kaikki saamiset ovat

tällä hetkellä Mandatumin liikkeeseen laskemia, ja ne

eliminoidaan konsernin omista varoista. Mikäli kyseiset

saamiset myytäisiin, emoyhtiön likviditeetin kasvun

ohella konsernin oma varallisuus ja vakavaraisuussuhde

nousisivat.

Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin

sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennet-

taan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että

joillakin sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat

perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja

Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen

laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin

päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseen-

laskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen

maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan

maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021

-taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Sampo Oyj, 31.12.2022

Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat

Milj. e

Kirjanpitoarvo

yhteensä

Kirjanpito-

arvo ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo,

sopimukseen

perustuva

eräpäivä 2023 2024 2025 2026 2027

2028–

2037 2038–

Rahoitusvarat 3 596 2 799 797 688 24 8 8 8 77 183

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 3 596 2 799 797 688 24 8 8 8 77 183

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 2 816 0 2 816 -416 -65 -224 -60 -60 -2 513 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 2 802 0 2 802 -416 -63 -223 -59 -59 -2 504 0

Koronvaihtosopimukset 14 0 14 0 -2 -1 -1 -1 -9 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 2 0 2 -1 -1 0 0 0 0 0

Nettovastuuvelka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

151

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Sampo Oyj, 31.12.2021

Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat

Milj. e

Kirjanpitoarvo

yhteensä

Kirjanpito-

arvo ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo,

sopimukseen

perustuva

eräpäivä 2022 2023 2024 2025 2026

2027–

2036 2037–

Rahoitusvarat 4 697 3 885 812 687 8 28 7 5 52 172

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 4 690 3 885 804 684 7 27 5 5 52 172

Koronvaihtosopimukset 7 0 7 3 2 1 2 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 3 406 0 3 406 -132 -518 -68 -340 -62 -2 868 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 3 404 0 3 404 -135 -520 -70 -342 -64 -2 868 0

Koronvaihtosopimukset 2 0 2 3 3 2 2 2 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 2 0 2 -1 -1 0 0 0 0 0

Nettovastuuvelka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

152

Sampo-konsernin pääomitus

Pääomitus konsernitasolla

Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimin-

taan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien

riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien

pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien

ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman

pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen, sekä

helpottaa omistaja-arvon luomista.

Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan

toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vaka-

varaisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla.

Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten

riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoit-

teisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voiton jakoon sekä

pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen.

Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääoma-

hallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuu-

delle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä.

Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on

havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomitta-

misen puitteet.

KAAVIO N.O 18

Viranomaisten

pääomavaateet

Konserninomatvarat

SampoOyj

Topdanmark

Hastings

Muutsidosyritykset

Muuterät

Konsolidoitu

konsernin

pääomaylijäämä

jonkaverran

varatovat

velkojasuuremmat

Sampo-konserninpääomittamisenpuitteet

Mandatum

Konsernitason

pääomapuskurit

• vähimmäistaso

• riskipuskuri

• toimintapuskuri

Konsernitasonpääoma puskurien

suuruuteenvaikuttavattekijät

• riskinottohalu

• kannattavuus ja sen vaihtelu

• riskialtistumat

• hajautushyödyt

• kasvunäkymät

• osakkeenomistajien osinko-

odotukset

• liiketoimintariskit ja järjestelyt

• likviditeetti ja kapasiteetti laskea

liikkeelle pääomainstrumentteja

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

153

Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa

liiketoiminta-alueiden ja Sampo Oyj:n taseessa olevien,

pohjoismaisiin rahoitussektorin yhtiöihin tehtyjen, sijoi-

tusten pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio

konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä

Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta

pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa.

Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä

yhtiöiden sisällä, että niiden välillä. Näistä ensimmäinen

sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen

(”Solvency Capital Requirement, SCR”).

Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin

varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus

lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen

erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se

sisältää seuraavat pääkomponentit:

• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina

vuosien aikana

• Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen oikaisut markkina-

arvoisiksi

• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot

täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.

Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus

ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin,

Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve

muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi.

Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin raportointivaluuttojen

heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromää-

räisen pääoman määrä supistuu ja Ifin, Topdanmarkin

ja Hastingsin euromääräiset pääomavaatimukset ovat

myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti

ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan

jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti.

Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti

pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin

alakonserni divestoidaan.

Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna

yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän

ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Alakonser-

nitasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden

volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien,

sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien

taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n

mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konser-

nitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia

arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla.

Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat

konsernitason tekijät ovat alakonsernien voittojen

korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä,

liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osak-

keenomistajien osinko-odotukset.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

154

If-konserni

Vakuutustoiminnan riskit

Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoimin-

ta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2022

on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueit-

tain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut.

Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssa käytettyä

jaottelua.

Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on

pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien

takia.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden

hallinta ja valvonta

Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen

kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman

korkeista korvauskuluista. Tällaisista voidaan esimerk-

kinä mainita suuret tulipalot ja luonnonkatastrofit tai

odottamaton kasvu korvausvaatimusten tiheydessä, tai

pienen ja keskisuuren vahingon keskimääräisessä koossa.

Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat

jälleenvakuutus, hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa

sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja

taloudellisen suunnittelun prosesseihin.

Graph 1, 2, 3

Bruttomaksutulojen erittely

Ifyhteensämiljeuroa()

● Henkilöasiakkaat

()

● Yritysasiakkaat

()

● Suurasiakkaat()

● Baltia()

SeuraavatoikaisutontehtyIFRSnjaSolvenssiIInmukaistenvakuutuslajienvälillä

•

IFRSnmukainenvakuutuslajiAjoneuvovakuutus()sisältääSolvenssiIInmukaisetvakuutuslajitmoottoriajoneuvonvastuuvakuutus()jamuumoottoriajoneuvonvakuutus()

•

IFRSnmukainenvakuutuslajiTapaturmavakuutus()sisältääSolvenssiIInmukaisetvakuutuslajitvakuutusansiotulonmenetyksenvaralta()muuhenkivakuutus()sairauskuluvakuutus()jamatka-apu()

Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain

● Norja()

● Ruotsi()

● Suomi()

● Tanska()

● Baltia()

● Iso-Britannia()

● Ajoneuvovakuutus

()

●

Lakisääteinentapaturma-

vakuutus()

● Vastuuvakuutus

()

●

Tapaturmavakuutus

()

● Omaisuusvakuutus

()

●

Meri-ilmailu-jakuljetus-

vakuutus()

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

155

Vakuutustoiminnan tuloksen herkkyyttä ja sen

vakuutusriskiä on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen

herkkyysanalyysi, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 esittämällä

joidenkin keskeisten lukujen muutokset.

Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja valmisteleva

elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille. Ohjeidensa

mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo vakiintuneiden

vastuunvalintaperiaatteiden noudattamista. Komitean

puheenjohtajan vastuulla on, muun muassa, hyväksyä

mahdolliset poikkeamiset vastuunvalintapolitiikasta.

Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa

yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalinta-

toimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtai-

semmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri

liiketoiminta-alueilla.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Tunnusluku

Nykyinen

taso (2022)

Muutos

nykyisessä tasossa

Vaikutus tulokseen

ennen veroja, milj. e

2022 2021

Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 82 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 29 +/- 29

Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 75 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 13 +/- 13

Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat 86 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 6 +/- 5

Yhdistetty kulusuhde, Baltia 90 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 2 +/- 2

Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) 5 002 +/- 1 prosenttia +/- 50 +/- 48

Nettokorvauskulut (milj. e) 3 245 +/- 1 prosenttia +/- 32 +/- 31

Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) 329 +/- 10 prosenttia +/- 33 +/- 28

Vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueiden

päivittäiseen työhön kuuluu vakuutusriskien hallinta.

Vahinkovakuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin

ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tule-

vaisuuden korvaus- ja liikekulut täsmällisesti ja täten

hinnoitella vakuutussopimukset oikein. Hinnoittelu

Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella sekä Yritys-

asiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta

perustuu tariffeihin. Sen sijaan Suurasiakkaat-liike-

toiminta-alueella ja monimutkaisempien riskien osalta

Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusten

hinnoittelu on tapauskohtaisempaa ja yksilöllisempää

sen sijaan, että se perustuisi tariffeihin. Hinnoitteluun

liittyvää riskiä pienennetään jatkuvalla riskisuhteen ja

korvauskustannusten seurannalla sekä tariffianalyysia

tukevien järjestelmien kehittämisellä. Yleisesti ottaen

vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista

tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden

ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenva-

kuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen

optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleen-

vakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa siitä

saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia

tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin.

Arvioinnissa käytetään pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla

mallinnetaan vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnon-

katastrofit.

Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko kon-

sernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2022

omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun

(noin 9,0 miljoonan euron) ja 250 miljoonan Ruotsin

kruunun (noin 22,5 miljoonan euron) välillä yksittäistä

riskiä kohden sekä 250 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin

22,5 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa

kohden.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

156

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Ifin vastuuvelkariskin merkittävimmät aiheuttajat ovat

epävarmuudet korvausinflaatiossa, eläkeiän nosto sekä

noussut elinajanodote.

Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on

herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä

ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahin-

kovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy

vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto,

esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen

kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla

tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen

kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa. Diskontatun

vastuuvelan nykyarvo on herkkä korkotason laskulle,

erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, johtuen pitkäaikaisista

vakuutusvastuista.

Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason

muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2022

koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen

duraatio oli 5,3 vuotta.

Vakuutuslajeissa kuten liikennevakuutus ja työntekijän

tapaturmavakuutus, lainsäädäntö eroaa merkittävästi

maiden välillä. Osa näiden vakuutuslajien vastuuveloista

sisältää annuiteetteja, jotka ovat herkkiä muutoksille

inflaatiossa, eläkeiässä, kuolevuusoletuksissa sekä

diskontto koroissa. Liikennevakuutuksen ja työntekijän

tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 44 (48)

prosenttia.

Taulukoissa Nettovastuuvelka vakuutuslajeittain ja

maittain, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 Ifin vastuuvelka

duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkit-

tävien maantieteellisten alueitten mukaan.

Nettovastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä

31.12.2022 Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio

Ajoneuvovakuutus 1 597 6,8 565 1,3 866 10,3 171 2,4 146 3,4 3 345 6,4

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 0 0,0 170 3,6 897 11,3 309 8,1 0 0,0 1 375 9,7

Vastuuvakuutus 339 3,6 149 1,5 125 2,9 93 3,0 25 2,3 731 2,9

Tapaturmavakuutus 422 6,7 473 4,9 236 5,7 111 1,9 10 0,5 1 253 5,4

Omaisuusvakuutus 500 0,9 614 1,0 301 1,0 203 0,7 49 0,7 1 667 0,9

Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 27 0,9 27 0,8 13 1,2 33 0,6 3 1,0 102 0,8

Yhteensä 2 885 5,3 1 997 2,3 2 439 8,7 920 3,8 233 2,6 8 473 5,3

Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä

31.12.2021 Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio

Ajoneuvovakuutus 1 771 8,0 538 1,5 1 046 13,6 146 1,6 124 5,7 3 626 8,3

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 0 0,0 171 7,7 1 139 12,9 282 10,5 0 0,0 1 592 12,0

Vastuuvakuutus 311 3,8 123 1,1 109 3,6 79 3,1 27 2,4 649 3,1

Tapaturmavakuutus 438 7,2 448 7,1 198 6,6 105 1,8 8 0,5 1 196 6,6

Omaisuusvakuutus 533 1,0 569 0,9 265 1,1 153 0,7 43 1,7 1 563 1,0

Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 21 1,0 22 0,8 11 1,2 28 0,6 3 0,9 85 0,8

Yhteensä 3 074 6,2 1 871 3,1 2 769 11,2 793 4,7 205 4,1 8 712 7,0

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

157

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Vastuuvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa

Vaikutus, milj. e

2022

Vaikutus, milj. e

2021

Nimellismääräinen

vastuuvelka (IFRS 4)

Inflaatio kasvaa

Yhden prosenttiyksikön

kasvu

Ruotsi 110,4 134,7

Tanska 21,3 19,3

Norja 35,5 63,3

Suomi 49,4 41,1

Eläkemuotoinen korvausvastuu Kuolevuus laskee

Odotettu elinikä kasvaa

yhdellä vuodella

Ruotsi 15,3 15,4

Tanska 0,8 1,0

Suomi 50,5 76,9

Diskontattu vastuuvelka

(eläkevaraukset ja osa

suomalaisesta IBNR:stä, IFRS 4)

Diskonttokorko

laskee

Yhden prosenttiyksikön

lasku

Ruotsi 75,4 97,8

Tanska 17,6 21,2

Suomi 190,1 313,1

Ifin vastuuvelan herkkyys inflaation nousulle, elinajan-

odotteen pitenemiselle sekä diskonttokoron laskulle

esitetään taulukossa Vastuuvelkaan liittyvien riskien

herkkyydet, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021.

Ifin vastuuvelkaa analysoidaan lisäksi vahinkovuosita-

solla. Tämän analyysin tulokset sekä ennen että jälkeen

jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä

kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen

liitetiedossa 21.

Vastuuvelan laskentaa koskevat politiikat hyväksytään

Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on aktuaari-

toiminto, hallituksille sekä toimitusjohtajalle raportointi

ja lisäksi antaa neuvoja vakuutusmatemaattisissa asioissa.

Aktuaaritoiminto vastaa sääntöjen noudattamisesta sekä

varmistaa että paikalliset säännöt ja säännökset sisältyvät

ohjeisiin ja työskentelytapoihin. Pääaktuaari julkaisee

kvartaaleittain raportin Ifin vastuuvelan riittävyydestä.

Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa

neuvoja Ifin pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on

varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu

sekä keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa

koskeviin politiikkoihin ja ohjeistuksiin.

Aktuaarit toteuttavat IFRS:n mukaisen vastuuvelan

laskennan jokaisella liiketoiminta-alueella. Vakuutus-

maksujen ja -korvausten Solvenssi II -mukaiset vastuu-

velat perustuvat jokaisen liiketoiminta-alueen sekä

pääaktuaarin yksikön antamiin parametreihin. Aktuaarit

kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat

tätä prosessia. Aktuaarien arvioissa huomioon otettavia

tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit,

maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset,

oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys.

Markkinariskit

Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2022 oli 10 719

miljoonaa euroa (11 610). Pääosa korkosijoituksista koh-

dentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten

joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, mitkä

ovat yhteensä 28,7 prosenttia salkusta. Jos katetut joukko-

velkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin

kohdistuvat sijoitukset olivat 55,3 prosenttia. Loppuosa

koostuu kiinteistöistä ja pääomasijoituksista.

Sijoitusallokaatio, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukossa

esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä

korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien 2022

ja 2021 lopussa.

Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen.

Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio

lyhyt.

Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkina -

riskin hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen

sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoit-

tamisen prosesseihin ja lisäämällä kohdistusta yleisesti

Sampo-konsernissa. Sijoituskomitea seuraa ja valvoo

aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä

kuukausittain, ja niistä raportoidaan Ifin riski- ja vaka-

varaisuuskomitealle (”ORSA-komitealle”) säännöllisesti.

Lisäksi muita limiittejä (esimerkiksi allokaatiolimiitit,

liikkeeseenlaskija- ja vastapuolilimiitit, korkojen ja

luottoriskimarginaalien herkkyyslimiitit) seurataan

säännöllisesti samoin kuin viranomaisten asettamia

vakavaraisuusvaatimuksia.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

158

Sijoitusallokaatio

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

2022 2021

Omaisuuslaji

Markkina-arvo,

milj. e Osuus, %

Keskimääräinen

maturiteetti, vuotta

Markkina-arvo,

milj. e Osuus, %

Keskimääräinen

maturiteetti, vuotta

Korkosijoitukset yhteensä 9 541 89 % 2,9 9 949 86 % 2,3

Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 272 3 % 0,0 1 166 10 % 0,1

Valtioiden joukkovelkakirjalainat 1 030 10 % 3,5 1 190 10 % 4,3

Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 8 239 77 % 2,9 7 593 65 % 2,4

Katetut jvk-lainat 2 505 23 % 3,0 1 803 16 % 2,0

Investment grade -jvk-lainat ja lainat 3 649 34 % 2,8 3 130 27 % 2,1

High-yield -jvk-lainat ja lainat 1 088 10 % 2,7 1 499 13 % 2,7

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 555 5 % 2,9 629 5 % 3,6

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 442 4 % 3,0 532 5 % 2,9

Suojaukset - Koronvaihtosopimukset 0 0 % — 0 0 % —

Listatut osakkeet yhteensä 1 169 11 % — 1 646 14 % —

Suomi 0 0 % — 0 0 % —

Pohjoismaat 630 6 % — 1 171 10 % —

Muut maat 539 5 % — 475 4 % —

Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 5 0 % — 15 0 % —

Kiinteistöt 1 0 % — 1 0 % —

Pääomarahastosijoitukset 4 0 % — 14 0 % —

Biometriset 0 0 % — 0 0 % —

Hyödykkeet 0 0 % — 0 0 % —

Muut vaihtoehtoiset 0 0 % — 0 0 % —

Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset 4 0 % — 0 0 % —

Omaisuuslajit yhteensä 10 719 100 % — 11 610 100 % —

Valuuttapositio, brutto 73 - — 124 — —

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

159

Taseen markkinariskit

Tasehallinnan riskit

ALM-riski huomioidaan riskinottohalukkuuden

kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin

Sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen

riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan

yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja

käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.

Korkoriski

Korkojen aleneminen tai pysyminen alhaisella tasolla

vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on

Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. Vuonna 2022 korot

nousivat merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen,

ja If sijoitti pidemmän maturiteetin instrumentteihin.

Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimää-

räisenä duraationa oli 31.12.2022 1,9 vuotta (1,1). Vastaava

vakuutusvelkojen duraatio oli 5,3 vuotta (7,0). Korkoriskiä

hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumen-

teille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.

Vastuuvelka on IFRS 4:n mukaisesti esitetty taseessa

nimellisarvoisesti. Kuitenkin näiden vastuiden taloudel-

linen arvo, eli tulevien korvausmaksujen nykyarvo on

alttiina korkotason muutoksille. Lisäksi If on altistunut

tulevalle inflaatiolle. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan

liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2022 -taulukosta

kappaleessa Vakuutustoiminnan riskit.

Valuuttariski

If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa

valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä pienennetään

yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien

sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuutta-

johdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma

suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan.

Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain ja

se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle.

Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen

ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin

aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien

rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan

esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

-taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet netto-

transaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon

muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen

heikentyminen.

Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka

konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka

ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa.

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Kotivaluutta, milj. SEK EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut

Yhteensä,

netto

Vakuutustoiminta -3 742 -218 0 -34 -11 -2 318 -5 -1 029 -25 -7 381

Sijoitukset 2 304 297 1 11 108 2 071 4 263 1 5 058

Johdannaiset 1 370 -113 13 16 -78 229 2 760 13 2 211

Transaktioriskipositio, netto -68 -34 13 -8 19 -18 1 -6 -11 -112

Herkkyys: SEK -10 % -7 -3 1 -1 2 -2 0 -1 -1 -11

Kotivaluutta, milj. SEK EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut

Yhteensä,

netto

Vakuutustoiminta -3 555 -151 0 -17 -37 -2 197 -2 -932 -19 -6 911

Sijoitukset 1 925 387 0 4 71 2 289 0 423 1 5 100

Johdannaiset 1 562 -246 0 9 -45 -94 2 489 13 1 692

Transaktioriskipositio, netto -67 -9 0 -4 -11 -1 1 -21 -5 -119

Herkkyys: SEK -10 % -7 -1 0 0 -1 0 0 -2 0 -12

Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta

on muu kuin Ruotsin kruunu.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

160

Likviditeettiriski

Ifissä likviditeettiriski on rajallinen, koska vakuutus-

maksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen

ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden

maksupäivää. Likviditeettiriskejä hallitaan maksuliiken-

netoiminnoissa, jotka vastaavat likviditeettisuunnitte-

lusta. Likviditeettiriskiä vähennetään myös sijoittamalla

helposti likvidoitaviin varoihin.

Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit

esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturi-

teetin mukaan, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa.

Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli

2,9 vuotta (2,3). Taulukoissa esitetään rahoitusvarojen

ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen samoin kuin

vastuuvelkojen odotetuista saatavista ja maksettavista

kassavirroista aiheutuva lisärahoitustarve.

Ifillä on suhteellisen vähäinen määrä rahoitusvelkoja ja

siten jälleenrahoitusriski on pieni.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2022

Milj. e

Kirjanpito-

arvo

yhteensä

Kirjanpitoarvo,

ei sopimukseen

perustuvaa

eräpäivää

Kirjanpitoarvo,

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2023 2024 2025 2026 2027

2028–

2037 2038–

Rahoitusvarat 12 569 1 464 11 105 3 257 2 178 1 811 2 023 2 266 862 0

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 12 515 1 464 11 050 3 206 2 177 1 811 2 023 2 266 862 0

Koronvaihtosopimukset 4 0 4 3 1 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 50 0 50 48 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 1 065 48 1 017 -874 -8 -35 -138 0 0 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 1 058 48 1 010 -868 -8 -35 -138 0 0 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 7 0 7 -6 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 160 0 160 -26 -23 -23 -22 -18 -59 0

Nettovastuuvelka 8 473 8 473 0 -3 492 -1 047 -585 -423 -341 -1 790 -1 777

Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan

kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

161

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2021

Milj. e

Kirjanpito-

arvo

yhteensä

Kirjanpitoarvo,

ei sopimukseen

perustuvaa

eräpäivää

Kirjanpitoarvo,

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2022 2023 2024 2025 2026

2027–

2036 2037–

Rahoitusvarat 13 359 2 182 11 177 4 225 1 846 2 128 1 440 1 334 526 0

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 13 342 2 182 11 160 4 209 1 845 2 127 1 440 1 334 526 0

Koronvaihtosopimukset 1 0 1 1 0 1 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 17 0 17 15 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 997 44 953 -686 -102 -4 -33 -148 0 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 990 44 946 -678 -102 -4 -33 -148 0 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 8 0 8 -8 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 167 0 167 -24 -22 -21 -20 -19 -71 0

Nettovastuuvelka 8 712 8 712 0 -3 326 -989 -524 -361 -289 -1 712 -1 950

Vastapuoliriskit

Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenva-

kuutus, pankkitilisaldot, johdannaiset ja muut saamiset.

Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiak-

kailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista,

on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska vakuutuksen

maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan

päättymiseen.

Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski

If käyttää jälleenvakuutusta säännöllisesti hyödyntääk-

seen omaa varallisuuttaan tehokkaasti, pienentääkseen

pääomakustannuksia, rajoittaakseen suuria vakuutusliike-

toiminnan tuloksen vaihteluita ja hyötyäkseen jälleen-

vakuuttajien osaamispohjasta. Jälleenvakuutuskomitea

on yhteistyöfoorumi, joka varmistaa asianmukaisen

jälleenvakuutussuojan saamisen vakuutusriskille Ifin

riskinottohalukkuuden mukaisesti, ja arvioi sekä antaa

yleisiä suosituksia jälleenvakuutukseen liittyvissä

kysymyksissä.

Erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien

korvausvastuun osuudesta Ifissä 31.12.2022 ja 31.12.2021

on esitetty luottoluokittain taulukossa Jälleenvakuutus-

saamiset, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021. Taulukossa ei ole

mukana 185 miljoonan euron (180) jälleenvakuutus-

saamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutuk-

seen ja lakisääteisiin pooleihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

162

Jälleenvakuutussaamiset

If, 31.12.2022 ja 31.12.2021

31.12.2022 31.12.2021

Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e %

AAA 0 0 % 0 0 %

AA+ - A- 163 100 % 169 100 %

BBB+ - BBB- 0 0 % 0 0 %

BB+ - C 0 0 % 0 0 %

D 0 0 % 0 0 %

Luokittelematon 0 0 % 1 0 %

Yhteensä 163 100 % 170 100 %

Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu

vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuo-

liriskille.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset

jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten mini-

mitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä

jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi

on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien valinnassa.

Ifin jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea arvioi ja antaa

ehdotuksia koskien jälleenvakuutuksista aiheutuvia

luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia poikkeamia

jälleenvakuutuspolitiikasta.

Useimmilla jälleenvakuuttajilla luottoluokitus on välillä

AA+ ja A-. Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuu-

tussaamista olivat yhteensä 199 miljoonaa euroa, mikä

vastaa 57 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaamisista

mukaan lukien captive-jälleenvakuutukset ja lakisääteiset

poolit.

Menevän jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut olivat 86

miljoonaa euroa.

Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski

Ifissä johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä syntyy

markkinariskien hallinnan seurauksena. Pitkäaikaisten

korkojohdannaisten merkitys on ollut vähäinen ja

vastapuoliriskiä aiheutuu pääasiassa lyhytaikaisista

valuuttajohdannaisista. Kahden osapuolen välillä

tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa

vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella

valinnalla ja hajauttamisella riskikeskittymien välttämi-

seksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten

ISDA-puitesopimuksia täydennettynä Credit Support

Annex -vakuussopimuksilla. If määrittää koronvaihto-

sopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä

vähentää kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä,

mutta altistaa Ifin keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle

systeemiriskille.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

163

Bruttomaksutulojen erittely

Topdanmarkvahinkovakuutusyhteensämiljeuroa()

● Norja()

● Ruotsi()

● Suomi()

● Tanska()

● Baltia()

● Iso-Britannia()

Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain

● Ajoneuvovakuutus

()

●

Lakisääteinentapaturma

vakuutus()

● Vastuuvakuutus()

● Tapaturmavakuutus

()

● Omaisuusvakuutus

()

● Meri-ilmailu-ja

kuljetusvakuutus()

● Henkilöasiakkaat()

● Yritysasiakkaat()

● Suurasiakkaat()

Topdanmark-konserni

Vakuutustoiminnan riskit

Vahinkovakuutustoiminnan riskit

Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu

liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä

ilmenee seuraavasta graafista Bruttomaksutulojen erittely

liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain,

Topdanmark vahinkovakuutus, 2022.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden

hallinta ja valvonta

Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on

katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmark

Forsikringin erittäin kattavan jälleenvakuutusohjelman

johdosta yhtiön vakuutusriskit ovat alhaiset. Jälleenva-

kuutusohjelman suurin omapidätystaso on yksittäistä

myrskytapahtumaa kohden 100 miljoonaa Tanskan kruu-

nua, sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen

jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipa-

lovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa

Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa

riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin

Tanskan kruunuun asti ja yhtiön omapidätystaso on 50

miljoonaa Tanskan kruunua.

Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin

katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten,

kemikaalisten ja radiologisten (”NBCR”) terroritekojen

aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation

vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR-terrorismiriskejä

koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio

kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut,

mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

164

Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri

tasoilla seuraavasti:

• Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista

• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusrapor-

toinnissa, riskianalyyseissa sekä sisäisessä mallissa

• Realisoituneiden riskien jatkuva seuranta sekä neljän-

nesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä

• Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin

ja asiakasluokituksen

• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti

katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä

• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuu-

den seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.

Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta,

Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan.

Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja

kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä.

Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä

huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.

Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja

asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin

ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi

se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan

ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi

se edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaiden välillä

hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että

asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista

vakuutusmaksua ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat

subventoivat liian vähän maksavia.

Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitel-

lut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta

seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä

mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla

muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä

kulusuhteesta.

Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää

jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen

entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan

mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen

sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppi-

set korvaukset muodostuvat.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulu-

kossa Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot, Topdanmark,

31.12.2022 ja 31.12.2021.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot

Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Tunnusluku

Nykyinen taso

(2022) Muutos nykyisessä tasossa

Vaikutus tulokseen

verojen jälkeen, milj. e

2022 2021

Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 80,9 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 4,8 +/- 5,5

Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 82,7 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 5,2 +/- 5,1

Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) 1 242 +/- 1 prosenttia +/- 9,3 +/- 10,1

Nettokorvauskulut (milj. e) 791 +/- 1 prosenttia +/- 5,9 +/- 6,7

Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) 89 +/- 10 prosenttia +/- 6,7 +/- 6,3

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin

lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituk-

sesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tär-

keimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa

ovat erityyppiset kiinteistö- ja irtaimistovakuutukset

sekä muu moottoriajoneuvon vakuutus. Lyhythäntäisten

vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensim-

mäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit

liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin ja tällaisia vakuu-

tuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmava-

kuutus, muu tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon

vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus.

Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty

seuraavassa taulukossa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

165

Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne

Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Korvausvastuun rakenne

2022 2021

% Duraatio % Duraatio

Lyhythäntäiset lajit 17,3 1,1 13,7 1,1

Työntekijöiden tapaturmavakuutus, eläkevastuu 25,4 10,5 24,2 10,6

Työntekijöiden tapaturmavakuutus, muu kuin eläkevastuu 29,9 2,0 21,6 1,7

Muu tapaturmavakuutus 12,3 3,1 30,0 9,3

Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, henkilövahingot 8,3 2,1 6,0 2,1

Yritysasiakkaiden vastuuvakuutus 6,8 1,8 4,5 1,9

Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä

vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien.

Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu

loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoi-

tuksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden

kuluttua.

Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella

sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen

vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat

muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.

Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua

merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja kor-

vauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat

muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen tapaturmava-

kuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa

käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa

henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa

henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä.

Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelle-

tuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun

tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen

korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon

vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuu-

tuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat

myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan

erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta.

Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta,

joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Vastuu-

velkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu

ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen

käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä

testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla

vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja

vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin

tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen

tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä

elimeltä ja Tanskan liikenne viranomaiselta saataviin

tilastotietoihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

166

Henkivakuutusliiketoiminnan riskit

Tässä osiossa esitetään maksutulon kehitys Topdanmark

Lifen osalta liiketoiminnan myynnin toteutumispäivään

1.12.2022 saakka. Vakuutusmaksujen tuotekohtainen

jakauma kahden edellisen tilikauden aikana on esitetty

taulukossa Bruttovakuutusmaksutulojen lähteet,

Topdanmark henkivakuutus, 31.12.2022 ja 31.12.2021.

Bruttovakuutusmaksutulojen lähteet

Topdanmark henkivakuutus, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Milj. e 2022 2021

Laskuperustekorolliset vakuutukset 35 48

Sijoitussidonnaiset vakuutukset 366 381

Ryhmähenkivakuutus 33 35

Jatkuvamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo 434 464

Laskuperustekorolliset vakuutukset 1 7

Sijoitussidonnaiset vakuutukset 775 922

Kertamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo 776 929

Bruttovakuutusmaksutulo 1 210 1 393

Topdanmark Lifen myynnin toteutumispäivään 1.12.2022 saakka.

Markkinariskit

Pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on yleisesti

ottaen perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon.

Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää

voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän

markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema

on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja

vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan

Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun

muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.

Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen

tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin mark-

kinaolosuhteisiin. Suuret riskikeskittymät tai erittäin

korreloivat riskit katetaan, jotta vältettäisiin tarpeettomat

tappiot ja markkinariskit. Sijoitussalkkua on hallinnoitava

siten, että otetut markkinariskit eivät vaaranna normaalia

liiketoimintaa tai suunniteltujen toimien toteuttamista

edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa.

Yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa

asetetaan yhtiön tavoitteet, strategiat, organisaatio ja

sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia

määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyn -

tyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuk-

silla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan

vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskien -

pienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa.

Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten

ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat

vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoi-

tuspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön

organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti

tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja

raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.

Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit

otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne

aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä

pidettävistä eläkevastuista.

Kun kauppa Topdanmark Forsikringin ja Nordean välillä

saatiin päätökseen 1.12.2022, uusi sijoitusyksikkö otti

hoitaakseen kaikki Topdanmark Forsikringin front

office -toimet. Sijoituspolitiikka ja siten ylipäätään

riskiprofiili sekä strateginen varojen kohdentaminen

säilyvät pääosin muuttumattomina. Sijoitusstrategiaa

on kuitenkin muutettu. Osana myyntisopimusta

kanssasijoittaminen (”saminvestering”) Topdanmark

Forsikringin ja Topdanmark Livforsikringin välillä on

päättynyt. Positiot on siirretty ETFiin (Exchange Traded

Funds). Alkuperäiset omaisuusluokka- ja maantieteelliset

jakaumat pysyvät muuttumattomina. Ainoa poikkeus ovat

CLO:t (collateralised loan obligation), jotka on osittain

korvattu High Yield ETFillä (EUR).

Muutosten pääasiallinen tarkoitus on säilyttää riskiprofiili

muuttumattomana, ja käyttää indeksiseurantaa apuna

oikeiden positioiden saamiseksi, mitkä toteuttavat muun

muassa riskirajoitukset ja ESG-politiikan.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

167

Sijoitusallokaatiot

Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Topdanmark vahinkovakuutus Topdanmark henkivakuutus

31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021

Omaisuuslaji

Markkina-

arvo, milj. e Osuus, %

Markkina-

arvo, milj. e Osuus, %

Markkina-

arvo, milj. e Osuus, %

Markkina-

arvo, milj. e Osuus, %

Korkosijoitukset yhteensä 2 422 94 % 1 863 89 % 2 916 71 %

Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 544 21 % 83 4 % 220 5 %

Valtioiden jvk-lainat ja kiinteistövakuudelliset jvk-lainat 1 722 67 % 1 582 76 % 2 376 58 %

Muut joukkovelkakirjalainat 39 2 % 5 — % 110 3 %

Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat 91 4 % 100 5 % 125 3 %

CLO:t 26 1 % 93 4 % 84 2 %

Listatut osakkeet yhteensä 111 4 % 120 6 % 358 9 %

Tanska 25 1 % 28 1 % 85 2 %

Pohjoismaat 2 — % 2 — % 5 — %

Muut maat 85 3 % 91 4 % 268 7 %

Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 35 1 % 110 5 % 816 20 %

Kiinteistöt 0 — % 59 3 % 334 8 %

Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot 35 1 % 50 2 % 482 12 %

Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset 1 — % 3 — % 14 — %

Omaisuuslajit yhteensä 2 569 100 % 2 095 100 % 4 104 100 %

Tanskan ulkopuolisissa osakesijoituksissa ja muissa joukkovelkakirjalainasijoituksissa on huomioitu johdannaisten vaikutus. Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot sisältävät myös pääomarahastosijoitukset ja

suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.

Sijoitusallokaatiot: Topdanmark Forsikring

Osakesalkut ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin

nimiin ole merkittäviä keskittymiä, kun osakkuusyhtiöt

on jätetty huomioimatta.

Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista

ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakir-

jalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin

samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korko-

herkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteistövakuu-

dellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava

suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja

arvonmuutokseen.

Luottoriskillisten joukkovelkakirjalainojen osuus on pieni

osa hyvin hajautettua salkkua, ja se sisältää pääosin euroop-

palaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja.

Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku

koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista

joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma

on sidottu indeksiin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

168

Taseen markkinariski

Korkoriski

Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille,

joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdan-

markissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vahinkova-

kuutusten korvausvastuut.

Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja

johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitu-

mattomina voittoina tai tappioina.

Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä

Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorko-

käyrää, joka perustuu volatiliteettikorjattuun markkina-

korkokäyrään. Tanskan kruunu -määräisen korkokäyrän

volatiliteettikorjauskomponentti perustuu tanskalaisten

kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen ja

eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen

luottoriskimarginaaleihin.

Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan

sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen

nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua

halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistöva-

kuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla

on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen

korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaih-

tosopimuksia suojaustarkoituksessa.

Osakeriski

Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu

perustuen OMXCCAP-indeksiin ja on arvioitu ETF Xact

OMXC25:n perusteella. Muut osakesijoitukset ovat

ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset

pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla

maantieteellisillä ETF:illä USAssa, Euroopassa ja

Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on

kokonaisuudessaan hyvin hajautettu.

Kiinteistöriski

Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä oleviin

kiinteistöihin Ballerupissa ja Vibyssä. Kiinteistöt arvoste-

taan Tanskan valvontaviranomaisen säännösten mukaan

eli markkina-arvoon vuokrataso ja vuokrasopimusehdot

huomioiden.

Spread-riski

Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu

AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista

joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin

vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus

on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa

Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa.

Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että

liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäris-

kille altistuminen on vähäistä.

Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajau-

tettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta, eikä sisällä

liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä.

Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista

joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa

on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin

komponentti SCR:llä mitattuna.

Valuuttariski

Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomai-

suus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa.

Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuutta-

kohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa

lukuun ottamatta.

Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on

laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin

muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskiposi-

tioltaan merkittävin valuutta euro, jonka muutoksena

käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on

sidottu euroon.

Inflaatioriski

Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita

Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon lasken-

nassa. Varaukset lasketaan palkkojen odotetun tulevan

indeksoinnin perusteella.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

169

Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti

sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun

taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi

indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmava-

kuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark

käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja

johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä

olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista.

Likviditeettiriski

Topdanmark-konsernilla on vahva likviditeettiasema.

Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likvidi-

teettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut

maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun

vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luon-

teeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen

on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteel-

taan vakaita, ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia

täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion

joukkovelkakirjoja ja kiinteistövakuudellisia joukkovelka-

kirjoja.

Kokemus melko merkittävistä ja äkillisistä pitkiäaikaisten

korkojen muutoksista on vahvistanut, että markkina-

häiriöt eivät vaikuta merkittävästi edellä mainittujen

sijoitus tyyppien likviditeettiin.

Vakuutusvelkojen ja joukkovelkakirjalainasalkun

kassavirtojen erääntymisrakenne on esitetty seuraavassa

taulukossa.

Vakuutusvelkojen ja joukkovelkakirjalainasalkun odotetut kassavirrat

Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Kassavirtavuodet

Milj. e Kirjanpitoarvo 1 2–6 7–16 17–26 27–36 > 36

Korvausvastuiden vastuuvelka

2021 1 882 -601 -735 -400 -155 -60 -14

2022 1 426 -563 -648 -250 -102 -53 -12

Henkivakuutuksen takuutuottoihin ja

voitonjakoon osallisten vastuuvelka

2021 3 001 -285 -988 -1 268 -500 -140 -38

2022 0 0 0 0 0 0 0

Joukkovelkakirjalainaportfolio

sisältäen korkojohdannaiset

2021 4 176 1 550 1 483 1 894 501 0 0

2022* 1 818 1 092 1 046 342 76 5 0

* Ei sisällä Topdanmark Livin joukkovelkakirjalainasalkkua.

Joukkovelkakirjalainasalkun odotetut kassavirrat on laskettu perustuen optiokorjattuun duraatioon, jota käytetään joukkovelkakirjalainasalkun

duraation laskemisessa. Optiokorjaus liittyy pääasiallisesti tanskalaisiin kiinteistövakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin ja kuvastaa odotettua

duraatiota ottaen huomioon lainanottajan laina-aikaa lyhentävä optio lunastaa laina takaisin kiinnitysluottolaitoksen kautta minä ajanhetkenä

tahansa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

170

Vastapuoliriskit

Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutus-

että sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin

liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuus-

vaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriski-

moduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin

pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt

johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyh-

tiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä

saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon,

jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuo-

dessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen

SCR:n standardikaavaa.

Jälleenvakuutus

Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden mak-

sukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark

minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan

ensisijaisesti jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään

luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa

useiden jälleenvakuuttajien kesken.

Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy

ohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta

voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä

osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä

Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman

arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat

toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena.

Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja

kaatosateet.

Sijoitukset

Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen

vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-,

laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista

velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat

pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistö-

vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Topdanmark

pyrkii aina hajauttamaan sijoituksensa hyvin, ei

pelkästään koskien yksittäisiä velallisia vaan myös

maantieteellisesti, pienentääkseen yksittäisiin velallisiin

kohdistuvia riskejä.

Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä

rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus

vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta

määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen

luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

171

Hastings -konserni

Vakuutustoiminnan riskit

Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia

Ison-Britannian markkinoilla Gibraltarilla sijaitsevan

Advantage-vakuutusyhtiön kautta.

Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:

• Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus

• Muu moottoriajoneuvon vakuutus

• Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus

Hinnoitteluriski

Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan

hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on

vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä.

Hintoja päivitetään säännöllisesti, jotta Advantage pysyisi

kilpailukykyisenä ja pystyisi tarjoamaan kohdistettuja

etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkastel-

tiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi

ketteryys ja inflaatioriski otettaisiin asianmukaisesti

huomioon. Matkustusdata osoittaa liikenteen palan-

neen pandemiaa edeltäneelle tasolle, mutta erilaisin

huipputrendein. FCAn (Financial Conduct Authority)

vakuutusten yleisten hinnoitteluperiaatteiden (”GIPP”)

muutokset tulivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen;

kaikki liikenne- ja kotivakuutukset olivat GIPP-yhteen-

sopivia ennen käyttöönottoa ja jatkuvat tarkistusprosessit

käytössä. Oikea-aikaisten hinnoittelutoimien ansiosta

nettomaksutulo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä

puolikkaalla huolimatta GIPPistä johtuneesta markki-

noiden laajuisesta kysynnän vähenemisestä.

Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset

hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot.

Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee,

”RAC”) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset

hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutus-

liiketoiminta on voitollinen.

Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta

voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoittelu-

ohjeita sovelletaan oikein. Advantage ylläpitää kontrolli-

lokia ulkoisen palvelutuottajan virheiden identifiointia,

raportointia ja niihin reagointia varten.

Bruttovastuuvelka vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021

31.12.2022 31.12.2021

Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio

Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus 2 145 2,2 2 075 4,6

Muu moottoriajoneuvon vakuutus 834 -0,2 692 0

Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus 35 1,2 20 1

Yhteensä 3 014 1,5 2 787 3,4

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

172

Graph 26, 2, 3

Bruttomaksutulojen erittely

Hastingsyhteensämiljeuroa()

● Henkilöasiakkaat

()

● Yritysasiakkaat()

● Suurasiakkaat()

Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain

● Norja()

● Ruotsi()

● Suomi()

● Tanska()

● Baltia()

● Iso-Britannia()

● Ajoneuvovakuutus

()

●

Lakisääteinentapaturma

vakuutus()

● Vastuuvakuutus()

●

Tapaturmavakuutus

()

● Omaisuusvakuutus

()

● Meri-ilmailu-ja

kuljetusvakuutus()

Vastuuvelkariski

Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää

sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä

verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Vastuu-

velan laskenta perustuu asiantuntija-arvioihin.

Hastings-konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaa-

tin ja vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä

parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden

ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas

osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa.

Advantagella on useita kuukausittaisia, kvartaalittaisia ja

puolivuosittaisia kontrolleja, jotka takaavat vastuuvelan

riittävyyden.

Hastingsin tilivuoden 2022 bruttomaksutulot olivat 1 313

miljoonaa euroa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Vastuuvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos

Vaikutus, milj. e

2022

Vaikutus, milj. e

2021

Nimellismääräinen vastuuvelka

(IFRS 4) Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu 16,9 22,8

Toistuvaismaksut (Periodic

Payment Orders) Kuolevuus laskee

Odotettu elinikä kasvaa yhdellä

vuodella 0,2 0,1

Diskontattu vastuuvelka (IFRS 4) Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku 3,2 3,9

Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitte-

luun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä

kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteute-

tut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat

moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2022.

Korvauskulujen inflaatiolla oli suuri vaikutus riski-

profiiliin vuonna 2022. Yhdistelmä korjaamoiden

viivästyksistä, osien saatavuusongelmista, COVID-19:n

jäännösvaikutuksista talouteen, yhdessä Venäjä–Ukraina-

sodan sekä elinkustannuskriisin kanssa tuli ottaa

huomioon vuoden aikana. Tehokas hinnoittelu, korvaus-

käsittely ja tapahtumatiheyskokemus on johtanut

tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin

vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen

sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

173

Markkinariskit

Nousevat korot ovat laskeneet odotusten mukaisesti

markkina-arvoa – taseen varauksiin kirjatut tappiot

ja Solvenssi II -vaikutukset tasoittuvat korvausten

vähenemisellä. Eräpäivään pidettävästä korkosalkusta

ei realisoitunut tappioita. Kirjanpidollinen tuotto on

kasvanut merkittävästi vuoden aikana, mikä tukee

kannattavuutta.

Vuonna 2022 myös Hastings-konsernissa panostettiin

entistä enemmän ESG-aloitteisiin; Advantage allekirjoitti

YK:n sijoitusperiaatteet ja kolmannella kvartaalilla

Hastings-konserni sitoutui Science Based Target

-aloitteeseen (SBTi). Advantage ylläpitää ESG-luokituksen

mukaista AA-tason sijoitussalkkua, ylittäen ESG-

luokitus vaatimuksen A, joka on määritelty vastuullisen

sijoittamisen sääntelykehikossa. Sijoitussalkun ESG-yleis-

pistemäärä nousi 7,6:een, mikä on 0,6:lla vertailuindeksiä

korkeampi. Hastings on sitoutunut vähentämään

sijoitussalkun hiilidioksidipäästöjä ja vähentämään

hiili-intensiteettiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

tavoitteenaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite

hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinotto-

halukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia

harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa.

Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja

velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen hei-

lahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin

sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia

määrittää rajat oman pääoman ehtoisille vastuille.

Sijoitusallokaatio

Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021

2022 2021

Omaisuuslaji

Markkina-

arvo,

milj. e Osuus, %

Keski-

määräinen

maturiteetti,

vuotta

Markkina-

arvo,

milj. e Osuus, %

Keski-

määräinen

maturiteetti,

vuotta

Korkosijoitukset yhteensä 1 287 98 % 3,3 1 095 97 %

Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 246 19 % 0,0 159 14 % 0,0

Valtioiden joukkovelkakirjalainat 71 5 % 0,1 0 0 % 0,0

Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 970 74 % 4,3 936 83 % 4,2

Katetut jvk-lainat 0 0 % 0,0 0 0 % 0,0

Investment grade -jvk-lainat ja lainat 954 72 % 4,4 921 82 % 4,1

High-yield -jvk-lainat ja lainat 16 1 % 4,0 15 1 % 4,5

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 0 0 % — 0 0 % —

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 0 0 % — 0 0 % —

Suojaukset - Koronvaihtosopimukset 0 0 % — 0 0 % —

Listatut osakkeet yhteensä 0 0 % — 0 0 % —

Iso-Britannia 0 0 % — 0 0 % —

Muut maat 0 0 % — 0 0 % —

Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 32 2 % — 30 3 % —

Kiinteistöt 0 0 % — 0 0 % —

Pääomarahastosijoitukset 0 0 % — 0 0 % —

Biometriset 0 0 % — 0 0 % —

Hyödykkeet 0 0 % — 0 0 % —

Muut vaihtoehtoiset 32 2 % — 30 3 % —

Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset 0 0 % — 0 0 % —

Omaisuuslajit yhteensä 1 320 100 % — 1 125 100 % —

Valuuttapositio, brutto 0 0 % — 0 0 % —

Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusport-

folio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten

portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen

hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsult-

tien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen

riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle,

sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit

ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden

kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista

valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin

käyttäen ulkoisia konsultteja. Valvonnan tulokset

raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliance-

komitealle vuosineljänneksittäin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

174

Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin

tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia

sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin

suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.

Korkoriski

Advantage hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa

saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin

korot ovat niin pitkälle kuin mahdollista yhtenäiset,

ja täten korkoriski alentunut. Sijoituskomitea valvoo

kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta

varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden

yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.

Likviditeettiriski

Advantagen hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja

likvidejä. Käteinen ja rahoitusvarat säilytetään nykyisillä

tileillä tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden

kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys

korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa

sijoituksissa.

Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten

kassavirtaa kvartaaleittain, jotta varmistetaan Advanta-

gen vastuiden täyttyminen tulevaisuudessa.

Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun

likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että

arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan

käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan

arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko,

liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa

käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys

perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun

kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto- ja

myyntikurssin erotuksiin.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2022

Milj. e

Kirjanpito-

arvo yhteensä

Kirjanpitoarvo

ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2023 2024 2025 2026 2027

2028–

2037 2038–

Rahoitusvarat 1 320 306 1 014 249 138 301 247 79 0 0

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 320 306 1 014 249 138 301 247 79 0 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 73 0 73 -29 -46 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 73 0 73 -29 -46 0 0 0 0 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 14 0 14 -5 -5 -2 -1 0 0 0

Nettovastuuvelka 1 060 1 060 0 -451 -225 -149 -81 -53 -58 -44

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

175

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2021

Milj. e

Kirjanpito-

arvo

yhteensä

Kirjanpitoarvo

ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2022 2023 2024 2025 2026

2027–

2036 2037–

Rahoitusvarat 1 125 217 908 253 187 121 201 143 3 0

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 125 217 908 253 187 121 201 143 3 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Rahoitusvelat 329 0 329 -10 -21 -9 -302 0 0 0

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 329 0 329 -10 -21 -9 -302 0 0 0

Koronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 15 0 15 -4 -4 -4 -2 -1 -1 0

Nettovastuuvelka 840 840 0 -345 -191 -121 -57 -39 -47 -40

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

176

Vastapuoliriskit

Vastapuoliriski kuvaa sitä riskiä, että vastapuoli ei

pysty maksamaan velvoitteitaan kokonaisuudessaan

eräpäivään mennessä. Hastingsilla on vastapuoliriskiä

johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista

ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita

valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten

jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluoki-

tustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti

ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.

Jälleenvakuutusvastapuoliriski

Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennet-

täessä. Advantagen jälleenvakuutusohjelma sisältää

Excess of Loss- ja Quota Share -suojan. Vuonna 2022

Advantagen ajoneuvovakuutusten omapidätystaso oli

nettona yksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko

ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 5,0 miljoonaa

Englannin puntaa (noin 5,6 miljoonaa euroa) per

vahinkotapahtuma. Vuonna 2022 AICL:n hallitus vähensi

liikenteen Quota Share -osallistumista 50 prosentista

35 prosenttiin, johtuen pääasiassa muutoksesta riskinot-

tohalukkuudessa. AICL:n jälleenvakuutusstrategia tullaan

päivittämään linjaan riskinottohalukkuuden kanssa.

Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleen-

vakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille

vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista

vastapuoli- ja luottoriskiä.

Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista,

Advantage pyrkii:

• Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä, pienem-

pien paikallisten sivuliikkeiden sijaan

• Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan

vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia

alentaakseen vastapuoliriskiä

• Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle,

että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai

Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta

uudelleen järjestellään.

Jälleenvakuutussaamiset

Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021

2022 2021

Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e %

AAA 0 0 % 0 0 %

AA 1 221 65 % 1 224 65 %

A 649 35 % 653 35 %

BBB 3 0 % 3 0 %

Alle BBB 0 0 % 0 0 %

Luokittelematon 0 0 % 0 0 %

Yhteensä 1 874 100 % 1 880 100 %

Mandatum Life -konserni

Vakuutustoiminnan riskit

Vastuuvelan muutos esitetään vuodelta 2022 taulukossa

Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuutta-

jien osuutta, Mandatum Life, 31.12.2022.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

177

Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta

Mandatum Life, 31.12.2022

Milj. e Velka 2021 Maksut Korvaukset Kuormitustulo Takuutuotot

Asiakas-

hyvitykset Muut Velka 2022 Osuus, %

Sijoitussidonnainen pl. Baltia 10 526 1 285 -734 -104 0 0 -1 061 9 912 77

Yksilöllinen eläkevakuutus 1 778 52 -24 -20 0 0 -308 1 478 11

Henkivakuutus 2 495 73 -146 -19 0 0 -342 2 062 16

Kapitalisaatiosopimukset 4 721 1 065 -510 -41 0 0 -220 5 015 39

Ryhmäeläkevakuutus 1 532 95 -54 -24 0 0 -192 1 357 11

Laskuperustekorollinen ja muut pl. Baltia 3 236 104 -364 -31 80 4 -61 2 969 23

Eriytetty ryhmäeläkekanta 751 2 -45 -1 16 4 -12 715 6

Laskuperustekorko 3,5 % 485 2 -45 -1 16 4 -10 451 4

Korkotäydennys (3,5 % -> 0,0 %) 183 0 0 0 0 0 -15 169 1

Tulevien lisäetujen vastuu 82 0 0 0 0 0 13 96 1

Ryhmäeläkevakuutus 1 397 32 -168 -4 41 0 12 1 309 10

Laskuperustekorko 3,5 % 1 129 0 -133 -2 37 0 13 1 044 8

Laskuperustekorko 2,5 %, 1,5 % tai 0,0 % 268 32 -35 -2 4 0 -2 265 2

Yksilöllinen eläkevakuutus 550 4 -123 -3 19 0 43 490 4

Laskuperustekorko 4,5 % 377 2 -56 -2 15 0 -5 331 3

Laskuperustekorko 3,5 % 112 1 -35 -1 4 0 23 104 1

Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 61 0 -32 0 1 0 26 56 —

Yksilöllinen henkivakuutus 130 30 -19 -9 5 0 -14 122 1

Laskuperustekorko 4,5 % 49 4 -2 -1 2 0 -1 51 —

Laskuperustekorko 3,5 % 63 8 -9 -3 2 0 -5 57 —

Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 18 18 -8 -5 0 0 -8 15 —

Kapitalisaatiosopimukset 28 0 0 0 0 0 -3 25 —

Laskuperustekorko 3,5 % 0 0 0 0 0 0 0 0 —

Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 28 0 0 0 0 0 -3 25 —

Tulevien lisäetujen vastuu 0 0 0 0 0 0 0 0 —

Korkotäydennys 274 0 0 0 0 0 -63 211 2

Kuolevuustäydennys 71 0 0 0 0 0 -8 63 —

Tuleva jälleenvakuutus 1 0 -1 0 0 0 0 0 —

Muu velka 35 37 -8 -15 0 0 -17 32 —

Mandatum Life pl. Baltia 13 762 1 390 -1 098 -135 80 4 -1 123 12 881 100

Baltia 196 10 -27 -3 0 0 -176 0 —

Sijoitussidonnainen 186 9 -26 -3 0 0 -166 0 —

Muut 10 1 -1 0 0 0 -10 0 —

Mandatum Life -konserni yhteensä 13 958 1 399 -1 125 -138 81 4 -1 299 12 881 100

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

178

Biometriset riskit

Mandatum Lifen pääasialliset biometriset riskit ovat

pitkäikäisyys, kuolevuus ja työkyvyttömyys. Yleisesti

ottaen sopimusten pitkä duraatio ja se, että Mandatum

Lifen oikeus muuttaa vakuutussopimusten ehtoja ja

vakuutusmaksuja on rajoitettu, kasvattaa biometrisiä

riskejä. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämät-

tömiksi, eikä niitä ole mahdollista korottaa, vastuuvelkaa

täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla

kasvun määrällä.

Pitkäikäisyysriski on Mandatum Lifen biometrisistä

riskeistä merkittävin. Myös korkotaso vaikuttaa merkit-

tävästi pitkäikäisyysriskin vakavaraisuusvaatimukseen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä alempi

käytettävä diskonttokorko on, sitä korkeampi pitkäikäi-

syysriskin vakavaraisuusvaatimus on ja päinvastoin.

Laskuperustekorollinen ryhmäeläkekanta muodostaa

suurimman osan pitkäikäisyysriskistä. Laskuperuste-

korolliset ryhmäeläkkeet ovat olleet uusilta jäseniltä

pääosin suljettuja useiden vuosien ajan, ja tämän vuoksi

jäsenten keski-ikä on suhteellisen korkea, lähes 70 vuotta.

Sijoitussidonnaisten ryhmäeläkkeiden ja yksilöllisten

eläkevakuutusten kannassa pitkäikäisyysriski ei ole

niin merkittävä, sillä vakuutukset ovat pääsääntöisesti

määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset

pienentävät pitkäikäisyysriskiä.

Pitkäikäisyysriskin vuotuista riskiliikkeen tulosta ja

kuolleisuustrendiä analysoidaan säännöllisesti. Eriytetyn

ryhmäeläkekannan vastuuvelan laskennassa käytettyä

elinajan odotetta tarkistettiin vuonna 2014 ja muun

ryhmä eläkekannan osalta vuosina 2002 ja 2007. Yhteensä

muutokset kasvattivat vuoden 2021 vastuuvelkaa 63

miljoonalla eurolla (71) sisältäen eriytetyn ryhmäeläke-

kannan 52 miljoonan euron kuolevuustäydennyksen.

Näiden muutosten jälkeen kumulatiivinen pitkäikäisyys-

riskin tulos on ollut ylijäämäinen. Vuoden 2022 pitkä-

ikäisyyden riskiliike

oli ryhmäeläkkeissä 7,8 miljoonaa

euroa (11,3) voitollinen, kun huomioidaan täydennys-

vastuiden 7,6 miljoonan euron purku.

Henkivakuutuksen kuolevuusliikkeen tulos oli

voitollinen. Merkittävimpänä kuolevuusliikkeen heik-

kenemiseen vaikuttavana riskinä nähdään mahdollinen

pandemia. Vuosien 2020–2022 aikana koronavirus-

pandemia ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi

kuolevuusliikkeen tulokseen. Tämä johtuu siitä, että

koronaviruspandemialla on ollut huomattava vaikutus

vanhojen ihmisten kuolleisuuteen ja yleensä henkilöt,

joilla on henkivakuutus, ovat nuorempia.

Muiden biometristen riskien osalta riskiliike on ollut

kokonaisuutena voitollista, vaikka eri riskien välillä on

voimakasta vaihtelua. Työkyvyttömyys- ja sairauskulu-

vakuutuksissa riskiä pienentää pitkällä aikavälillä se, että

yhtiöllä on oikeus korottaa vakuutusmaksuja olemassa

Jälleenvakuutuksen jälkeiset korvaussuhteet

Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021

2022 2021

Milj. e Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde

Henkivakuutus 46,5 22,2 48 % 47,3 17,3 37 %

Kuolevuus 27,4 17,2 63 % 28,2 12,1 43 %

Sairastavuus ja työkyvyttömyys 19,1 5,0 26 % 19,1 5,3 28 %

Eläkevakuutus 80,1 72,9 91 % 83,5 72,1 86 %

Yksilöllinen eläke 13,9 14,6 105 % 14,0 14,6 104 %

Ryhmäeläke 66,2 58,3 88 % 69,4 57,4 83 %

Kuolevuus (pitkäikäisyys) 64,9 57,2 88 % 67,9 56,6 83 %

Työkyvyttömyys 1,2 1,1 94 % 1,6 0,9 54 %

Yhteensä 126,6 95,1 75 % 130,8 89,4 68 %

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

179

olevien sopimusten osalta, mikäli vakuutuskorvauksissa

tapahtuu epäsuotuisaa kehitystä.

Jälleenvakuutuksen jälkeiset korvaussuhteet, Mandatum

Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukossa esitetään

Mandatum Lifen riskiliikkeen tulos ilman Baltian

liiketoimintaa. Toteutuneen korvausmenon suhde lasku-

perusteiden mukaiseen korvausmenoon oli 75 prosenttia

vuonna 2022 (68). Taulukosta voi myös arvioida riski-

liikkeen herkkyyttä. Esimerkiksi henkivakuutuksen osalta

kuolevuuden kaksinkertaistuminen nostaisi maksetut

korvaukset 17 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan euroon.

Mandatum Lifen vakuutuskanta on suhteellisen hyvin

hajautunut, eikä se sisällä merkittäviä riskikeskittymiä.

Yhtiön ottamalla katastrofijälleenvakuutuksella

pienennetään mahdollisten riskikeskittymien merkitystä

entisestään.

Yleisesti henkivakuutuksien biometrisiä riskejä

rajoitetaan huolellisella vastuunvalinnalla, riskejä ja

kustannuksia vastaavalla hinnoittelulla, myönnettävien

turvien suuruuden rajoituksilla sekä jälleenvakuutuksella.

Mandatum Lifen vastuunvalintapolitiikassa on määritetty

periaatteet riskin valinnalle ja limiitit vakuutettaville

summille ja jälleenvakuutuspolitiikka ohjaa jälleen-

vakuutuksen käyttöä. Hallitus hyväksyy vastuunvalinta-

politiikan, jälleenvakuutuspolitiikan, vakuutussopimusten

hinnoittelun ja vastuuvelan laskennan keskeisimmät

periaatteet.

Vakuutusriskien komitea on vastuussa vastuunvalinta-

politiikan ylläpitämisestä sekä vastuunvalintaprosessin

ja korvausprosessin toimivuuden valvonnasta. Komitea

myös raportoi vastuunvalintapolitiikkaan liittyvistä

poikkeamista riskienhallintakomitealle. Vakuutusriskien

komitean puheenjohtajana toimii yhtiön aktuaarijohtaja,

jonka vastuulla on varmistaa, että vakuutusten hinnoitte-

lussa ja vastuuvelan laskennassa käytettävät periaatteet

ovat riittävät ja yhteensopivat vakuutus- ja korvausten-

hallintaprosessin kanssa.

Jälleenvakuutuksella rajoitetaan yksittäisiä kuolevuus- ja

pysyvän työkyvyttömyyden riskejä. Hallitus hyväksyy

vuosittain jälleenvakuutuspolitiikan ja päättää suurim-

mista omalla vastuulla pidettävistä korvausmääristä.

Mandatum Lifessa tämä määrä on korkeintaan 1,5

miljoonaa euroa vakuutettua kohden.

Riskiliikkeen tulosta seurataan tiiviisti ja arvioidaan

vuosittain perusteellisesti. Yhtiö mittaa riskinvalinnan

tehokkuutta ja hinnoittelun riittävyyttä keräämällä

tietoa toteutuneesta korvausmenosta kultakin tuote- ja

riskialueelta. Toteutunutta korvausmenoa verrataan

vakuutusmaksuja asetettaessa oletettuihin ennusteisiin

kunkin eri riskiturvan osalta.

Vastuuvelkaa analysoidaan ja mahdollisia täydennys-

tarpeita arvioidaan säännöllisesti. Vastuuvelkaan liittyvät

oletukset tarkistetaan vuosittain. Vastuiden riittävyyttä

testataan neljännesvuosittain. Näihin vastuuvelan

riittävyystesteihin ja riskiliikkeen analyyseihin perustuen

asetetaan hinnat uusille vakuutussopimuksille sekä

päivitetään vastuunvalintapolitiikka ja vastuuvelan

laskennassa käytettävät oletukset.

Vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät

riskit ja kustannusriski

ALM-riskin kannalta takaisinostoriski on vähemmän

merkittävä, koska Mandatum Lifessa noin 85 prosenttia

laskuperustekorollisesta vastuuvelasta muodostuu

eläkevakuutuksista, joissa takaisinosto on mahdollinen

ainoastaan poikkeustapauksissa. ALM-riskin kannalta

takaisinostoriski on näin ollen olennainen vain yksilölli-

sissä henkivakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa,

joiden vastuuvelan yhteismäärä on kuitenkin noin 5

prosenttia (noin 150 miljoonaa euroa) laskuperustekorolli-

sesta vastuuvelasta. Vastuuvelan täydennyksiä ei myös-

kään makseta takaisinoston yhteydessä, mikä osaltaan

pienentää laskuperustekorolliseen kantaan liittyvää

takaisinostoriskiä. Vähäisen takaisinostoriskin vuoksi

Mandatum Lifen vastuuvelkojen tulevat kassa virrat ovat

melko hyvin ennustettavissa.

Kustannusriskiä lisää se, että vakuutusten ehtoja ja

vakuutusmaksuja ei useimmiten voi muuttaa merkittävästi

vakuutuksen elinkaaren aikana. Rahoitusmarkkinoiden

kehityksellä on myös vaikutusta kustannusriskiin, koska

yhtiön palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidon-

naisten sopimusten säästöjen määrään. Keskeisenä haas-

teena on vakuutusten hoitamiseen liittyvien prosessien

kustannusten ja moninaiseen IT-arkkitehtuuriin liittyvien

kustannusten pitäminen tehokkaalla ja kilpailukykyisellä

tasolla.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

180

Markkinariskit

Tässä kappaleessa kuvataan Mandatum Lifen markki-

nariskiä koskien laskuperustekorollista liiketoimintaa

eli sitä osaa liiketoiminnasta, jonka osalta Mandatum

Life kantaa sijoitusriskin. Kuten mainittiin aiemmin,

rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on myös vaikutusta

sijoitussidonnaiseen liiketoimintaan, koska yhtiön

palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidonnaisten

sopimusten säästöjen määrään. Tämä huomioidaan

kuitenkin osana kustannusriskiä.

Mandatum Lifessa markkinariskin hallinta perustuu

vastuuvelkoja, odotettuja kassavirtoja, korkotasoa sekä

tarkasteluhetken vakavaraisuusasemaa koskevaan

analyysiin eli aktiiviseen tasehallintaan. Kaikkia lasku-

perustekorollisia vastuuvelkoja koskeva yhteinen tekijä

on takuutuotto ja lisäedut. Henkivakuutuksen vastuu-

velkojen kassavirrat ovat melko hyvin ennustettavissa,

koska suurimmassa osassa yhtiön laskuperustekorollisia

vakuutuksia takaisinostot ja lisäsijoitukset eivät ole

mahdollisia.

Mandatum Lifessa markkinariskit aiheutuvat pääosin

osakesijoituksista, korkosijoitusten luottoriskistä ja

laskuperustekorollisten vastuuvelkojen korkoriskistä.

Henkivakuutustoiminnassa merkittävin korkoriski

aiheutuu siitä, että korkosijoitusten tuotto ja suojaavat

johdannaiset eivät pitkällä aikavälillä ole vähintään yhtä

suuri kuin vastuuvelan laskuperustekorko.

Tämän riskin todennäköisyys kasvaa, kun markkinakorot

laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla. Taseen vastuuvelan

ja korkosijoitusten välistä duraatioeroa tarkastellaan ja

hallitaan jatkuvasti. Sisäiseen riskinkantokykymalliin

perustuvia kontrollirajoja käytetään riittävän pääoman

varmistamiseksi ja hallinnoimiseksi erilaisissa markkina-

tilanteissa.

Pääosa sijoitussalkuista koostuu korkosijoituksista ja

listatuista osakesijoituksista, mutta vaihtoehtoisten

sijoitusten – kiinteistö-, pääomasijoitus- ja yksityisistä

luottorahastoista – rooli on myös merkittävä, ollen 16

prosenttia sijoituksista. Vuonna 2022 Mandatum Life

perusti sijoitussalkun sisälle niin kutsutun ALM-suojaus-

salkun. Tämä salkku sisältää suojausinstrumentteja, tällä

hetkellä pääasiassa korkoswapeja, joiden tarkoituksena

on suojata vastuuvelan korkoriskiä.

Sijoitusten allokaatiot ja korkosijoitusten keskimääräinen

maturiteetti vuoden 2022 ja 2021 lopussa esitetään

Sijoitusallokaatio, Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021

-taulukossa.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

181

Sijoitusallokaatio

Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021

31.12.2022 31.12.2021

Omaisuuslaji

Markkina-arvo,

milj. e Osuus, %

Keskimääräinen

maturiteetti, vuotta

Markkina-arvo,

milj. e Osuus, %

Keskimääräinen

maturiteetti, vuotta

Korkosijoitukset yhteensä 2 869 66 % 2,6 3 231 62 % 2,7

Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 372 9 % 0,0 585 11 % 0,0

Valtioiden joukkovelkakirjalainat 0 — % 0,0 0 — % 0,0

Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 2 497 58 % 2,9 2 645 51 % 3,2

Katetut jvk-lainat 0 — % 0,0 0 — % 0,0

Investment grade -jvk-lainat ja -lainat 1 091 25 % 3,1 1 056 20 % 3,0

High-yield -jvk-lainat ja -lainat 1 079 25 % 2,8 1 240 24 % 3,3

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 173 4 % 2,4 148 3 % 3,0

Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 156 4 % 3,5 200 4 % 4,1

Suojaavat koronvaihtosopimukset -2 — % — 0 — % 0,0

Listatut osakkeet yhteensä 784 18 % — 1 233 24 % 0

Suomi 329 8 % — 543 10 % 0

Pohjoismaat 0 — % — 0 — % 0

Muut maat 455 11 % — 690 13 % 0

Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 673 16 % — 770 15 % 0,0

Kiinteistöt 172 4 % — 191 4 % 0,0

Pääomarahastot* 249 6 % — 293 6 % 0,0

Private Credit -rahastot 252 6 % — 286 5 % 0,0

Omaisuuslajit yhteensä 4 327 100 % — 5 233 100 % 0,0

Valuuttapositio, brutto 110 — % — 139 — % 0,0

kiinteistöt 172 miljoonaa euroa sekä 1 miljoonan euron oikaisu lainoihin ja saataviin, ja lisätään 25 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 3 776 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin rahoitusvaroja

Sampo-konsernin taseessa. Kun MAMiin kuuluvat rahoitusvarat 0,8 miljoonaa euroa vielä vähennetään, loppusumma on 3 775 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatum Lifen rahoitusvaroja.

* Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

182

Taseen markkinariskit

Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoitus-

politiikan, joka kattaa sekä eriytetyn omaisuuden että

yhtiön muun omaisuuden, joissa on sijoitusriskiä. Tässä

politiikassa määritetään sijoitustoiminnan periaatteet ja

limiitit, jotka perustuvat vastuuvelkojen ominaisuuksiin,

riskinottokykyyn sekä osakkeenomistajien tuottotavoit-

teisiin.

Riskienhallintapolitiikassa määritellään eriytetyn

omaisuuden portfolion riskinkantokyky ja siihen liittyvät

seurantarajat. Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan

tulevien lisäetujen vastuu kantaa ensimmäisenä mahdol-

liset sijoitustoiminnan tappiot ja siten myös riskinkan-

tokyky perustuu tulevien lisäetujen vastuun määrään.

Eri seurantarajat perustuvat määriteltyihin omaisuuden

stressitesteihin.

Riskienhallintapolitiikassa määritetään lisäksi koko

yhtiön riskinkantokyky, seurantarajat hyväksyttävälle

riskien enimmäismäärälle ja tätä vastaavat riskien-

hallintakeinot. Seurantarajat on asetettu Solvenssi II

-säännösten mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen

päälle ja ne perustuvat Sampo-konsernin julkaisemiin

riskienhallintaperiaatteisiin. Yllä mainittujen seuranta-

rajojen alittuessa riskienhallintajohtaja informoi asiasta

hallitusta ja hallitus tekee pääomitukseen ja taseen

markkinariskeihin liittyvät päätökset.

Mandatum Lifen laskuperustekorollisen vastuuvelan

kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska

sopimusten takaisinostot ja ylimääräiset lisäsijoitukset

ovat rajoitettuja suurimmassa osassa yhtiön laskuperuste-

korollisia vakuutuksia. Lisäksi yhtiön korvausmenoihin ei

sisälly merkittävää inflaatioriskiä.

Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on

saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta

laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset

harkinnanvaraiset asiakashyvitykset sekä omistajien

tuottovaatimus voidaan kattaa. Pitkällä aikavälillä

merkittävin riski on se, ettei varoilla saavuteta käytettävää

diskonttokorkoa vastaavaa vähimmäistuottoa. Kuten

aiemmin on mainittu, yksi tapa vähentää tätä riskiä on

suojata vastuuvelan korkoriskiä korkoswapeilla.

Sijoitus- ja pääomituspäätösten lisäksi Mandatum Life on

tehnyt toimenpiteitä vastuuvelkojen osalta hallitakseen

taseen korkoriskiä. Yhtiö on alentanut uusien sopi-

musten laskuperustekorkoa, täydentänyt vastuuvelkaa

korkotäydennyksillä sekä muokannut olemassa olevien

sopimusten ehtoja ja hallinnointiprosesseja tavalla, jotka

mahdollistavat korkoriskin tehokkaamman hallinnan.

Korkoriski

Mandatum Lifen taloudellinen asema heikkenee korkojen

laskiessa tai pysytellessä alhaisella tasolla, koska yhtiön

vakuutusvelkojen duraatiot ovat varojen duraatioita

pidempiä. Kasvava osa Mandatum Lifen liiketoiminnasta

eli sijoitussidonnainen sekä riskivakuutusliiketoiminta ei

ole korkoherkkää, mikä pienentää korkoriskin vaikutusta

yhtiön toimintaedellytyksille.

Korkosijoitusten, sisältäen suojaavan salkun, keskimää-

räinen duraatio oli 1,9 vuotta. Vastaava vastuuvelkojen

duraatio oli noin 8 vuotta. Korkoriskiä hallitaan taseen

tasolla muuttamalla varojen duraatiota ja käyttämällä

korkojohdannaisia.

Valuuttariski

Valuuttariski voidaan jakaa transaktioriskiin ja translaatio

riskiin. Mandatum Life on alttiina transaktioriskille, jolla

tarkoitetaan valuuttariskiä, joka syntyy sopimuspohjai-

sista ulkomaanvaluutan määräisistä kassavirroista.

Mandatum Lifessa transaktioriskiä syntyy lähinnä sijoi-

tuksista muihin valuuttoihin kuin euroon, koska yhtiön

vastuuvelka on euromääräistä. Avoimia valuuttapositioita

hallinnoidaan sijoituspolitiikassa annettujen limiittien

puitteissa.

Mandatum-konsernin transaktioriski muodostuu

pääasiassa Mandatum Lifen transaktioriskeistä, koska

MAMilla on vain hyvin vähän altistumisia Ruotsin

kruunulle. Mandatum Lifen transaktioriskipositiot

euroa vastaan vuosien 2022 ja 2021 lopussa on esitetty

Transaktioriskipositio, Mandatum konserni, 31.12.2022

ja 31.12.2021 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty

avoimet transaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden

arvonmuutos olettaen kotivaluutan 10 prosentin yleinen

heikentyminen.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

183

Transaktioriskipositio

Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Kotivaluutta, milj. e EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut

Yhteensä,

netto

Vastuuvelka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Sijoitukset 0 514 1 119 45 10 22 9 147 867

Johdannaiset 0 -518 0 -125 -49 -9 -29 -14 -68 -812

Transaktioriskipositio, netto 0 -4 1 -6 -4 1 -7 -5 79 55

Herkkyys: EUR -10 % 0 0 0 -1 0 0 -1 -1 8 6

Kotivaluutta, milj. e EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut

Yhteensä,

netto

Vastuuvelka 0 0 0 0 -1 0 0 0 0 -1

Sijoitukset 0 538 0 145 60 11 55 26 214 1 050

Johdannaiset 0 -518 0 -142 -58 -9 -48 -25 -122 -922

Transaktioriskipositio, netto 0 21 0 4 2 2 7 1 92 127

Herkkyys: EUR -10 % 0 2 0 0 0 0 1 0 9 13

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän merkitystä

Mandatum Lifen laskuperustekorkoisessa liiketoimin-

nassa, sillä useimmissa liiketoiminnoissa velat ovat

verrattain vakaita ja ennustettavia ja riittävä osa sijoitus-

varoista on käteistä tai lyhytaikaisia rahamarkkinainstru-

mentteja. Kuitenkin johdannaisten käyttö edellyttää

vakuuksien hallinnan olevan linjassa likviditeetin

hallinnan kanssa, ja asianmukaiset laajenemisprosessit

ovat käytössä.

Henkivakuutusyhtiöissä yleisesti suuri muutos takai-

sinostojen määrässä voisi vaikuttaa likviditeettiasemaan.

Mandantum Lifessa kuitenkin vain suhteellisen pieni

määrä vakuutussopimuksista voidaan takaisinostaa

ennenaikaisesti ja sen vuoksi korvauskuluista aiheutuvat

lyhyen aikavälin kassavirrat on mahdollista ennustaa

hyvin tarkasti.

Vastuuvelan, rahoitusvarojen ja -velkojen sekä

vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty Kassa-

virrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan,

Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa.

Korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli

2,6 vuotta Mandatum Lifessa. Taulukoissa esitetään

rahoitustarve, joka aiheutuu rahoitusvarojen ja -velkojen

sekä vastuuvelan ja vuokrasopimusvelkojen odotetuista

kassavirroista.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

184

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021

Milj. e

Kirjanpito-

arvo yhteensä

Kirjanpitoarvo

ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2023 2024 2025 2026 2027

2028–

2037 2038–

Rahoitusvarat 4 610 2 214 2 396 330 640 571 515 427 435 —

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 4 587 2 214 2 373 307 640 571 515 427 435 —

Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — —

Valuuttajohdannaiset 23 — 23 23 0 0 0 0 0 —

Rahoitusvelat 405 — 405 -362 -263 -8 -8 -8 -78 -183

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 402 — 402 -362 -263 -8 -8 -8 -77 -183

Koronvaihtosopimukset 2 — 2 — -1 — — — -1 —

Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — —

Vuokrasopimusvelat 21 — 21 -2 -2 -2 -2 -2 -13 —

Nettovastuuvelka 2 493 — 2 493 -242 -229 -225 -205 -177 -114 -683

Milj. e

Kirjanpito-

arvo yhteensä

Kirjanpitoarvo

ilman

sopimuksellista

eräpäivää

Kirjanpitoarvo

sopimukseen

perustuva

eräpäivä

Kassavirrat

2022 2023 2024 2025 2026

2027–

2036 2037–

Rahoitusvarat 5 431 2 908 2 523 223 301 704 606 419 451 —

Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 5 427 2 908 2 519 219 301 704 606 419 451 —

Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — —

Valuuttajohdannaiset 4 — 4 4 0 0 0 0 0 —

Rahoitusvelat 459 — 459 -38 -9 -259 -5 -5 -52 -172

Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) 428 — 428 -9 -9 -259 -5 -5 -52 -172

Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — —

Valuuttajohdannaiset 31 — 31 -29 — — — — — —

Vuokrasopimusvelat 23 — 23 -2 -2 -2 -2 -2 -14 —

Nettovastuuvelka 2 707 — 2 707 -215 -232 -239 -222 -205 -1 300 -820

Kassavirtoja, jotka liittyvät varoihin ilman eräpäivää ei näytetä taulukossa, vaikka ne kattavat vuoden 2023 kassavirtoja, jotka ovat taulukossa negatiivisia.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

185

Vastapuoliriskit

Mandatum Lifessa kolme merkittävintä vastapuoliriskin

lähdettä ovat johdannaiset, jälleenvakuutus ja muut

saamiset. Vastapuoliriski, joka syntyy jälleenvakuutus-

saamisista, saamisista vakuutusasiakkailta ja muista

saamisista, on kuitenkin hyvin vähäinen.

Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski

Mandatum Lifessa johdannaisvastapuolten luottotappio-

riskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena.

Mandatum Life käyttää korkojohdannaisia sekä valuutta-

termiinejä ja -optioita markkinariskien hallinnassa.

Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskau-

pankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään

vastapuolien huolellisella valinnalla, vastapuolien

hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä

käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA-

puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex

-vakuussopimuksilla. Mandatum Life on määrittänyt

koronvaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen

kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vasta-

puoliriskiä, mutta altistaa keskusvastapuoliyhteisöihin

liittyvälle systeemiriskille.

Omaisuudenhoitotoimintaan liittyvät riskit

Mandatum Asset Management Oy (MAM) on Sampo-

konsernin omaisuudenhoitoyhtiö ja sijoituspalveluyritys,

joka muodostaa yhdessä tytäryhtiönsä Mandatum AM

AIFM:n kanssa sijoituspalveluyritysryhmän. MAM tarjoaa

täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa institutionaalisille

ja muille ammattimaisille sijoittajille ja hallinnoi erilaisia

sijoitustuotteita kuten osake- ja korkotuotteita sekä

vaihtoehtoisia sijoitustuotteita. MAMilla on hoidossaan

tällä hetkellä noin 27 miljardia euroa Sampo-konsernin

yhtiöiden sekä asiakkaiden varoja, ja se työllistää yli 130

ammattilaista.

MAMin omaisuudenhoidon strategian ytimessä on

sijoittaminen yhdessä Sampo-konsernin yhtiöiden

kanssa saavuttaen mittakaavaetuja ja etujen yhden-

mukaistamista asiakkaiden kanssa. Vahvasti Sammon

sijoitusstrategiaan nojaava sijoitusfilosofia keskittyy

sijoitusten valintaan, opportunismiin ja kärsivällisyyteen

tuottaakseen asiakkailleen vahvaa tuottoa.

MAMin riskienhallinta noudattaa Sampo-konsernin ris-

kienhallintaperiaatteita ja Mandatum Holdingin riskien-

hallintapolitiikkaa. MAMin riskienhallinnan kehikko on

linjassa Mandatum-konsernin riskienhallinnan kehikon

kanssa. MAMin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen

valvonnan riittävyydestä yhtiössä ja toimitusjohtajalla

on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta

hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

MAMin merkittävin riskialue on operatiiviset riskit,

minkä vuoksi operatiivinen riskienhallinta on tärkeä

osa yhtiön riskienhallintaa. Operatiivisten riskien lisäksi

MAM altistuu likviditeettiriskille. MAMin liiketoiminta

rahoitetaan omaisuudenhoidon tuotoilla, joka koostuu

asiakkaiden ja kumppaneiden maksamista omaisuuden-

hoidon palkkiotuotoista. MAM ei ole rahoittanut toimin-

taansa ulkoisella rahoituksella, joten yhtiöllä ei ole siihen

liittyviä riskejä, kuten korkoriskiä, valuuttakurssiriskiä tai

jälleenrahoitusriskiä. MAM pyrkii myös jatkossa rahoitta -

maan liiketoimintansa ilman ulkoista lainarahoitusta.

MAM hallitsee likviditeettiriskiä seuraamalla likviditeetti-

asemaansa säännöllisesti ja ylläpitämällä likviditeetti -

puskuria. MAM seuraa myös likviditeettiasemaansa regu-

laation tuomien likviditeettivaatimusten näkökulmasta.

MAM altistuu myös keskittymäriskille asiakasportfolionsa

kautta, sillä suurin osa sen asiakkaista on Sampo-konsernin

yhtiöitä. Mandatum Life on MAMin suurin asiakas palkkio-

tuotoilla mitattuna. Keskittymäriskiä ei kuitenkaan

pidetä merkittävänä, koska Mandatum Life ja MAM ovat

kumpikin Sampo-konsernin yhtiöitä.

MAM ei käy kauppaa omaan lukuunsa, joten se ei ole

alttiina markkinariskille, joka aiheutuisi sen omasta

kaupankäynnistä. MAMin palkkiotuotot ovat kuitenkin

vahvasti sidoksissa sen hallinnoimien omaisuuserien

arvoon, ja palkkiotuottojen kautta MAM altistuu

markkinariskille. MAMin hallinnoimat omaisuuserät ovat

kuitenkin hyvin hajautettuja sekä omaisuusluokittain että

toimialoittain, mutta myös maantieteellisesti.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

186

Sampo Oy:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tuloslaskelma ...........................................................188

Sampo Oyj:n tase

..................................................................................189

Sampo Oyj:n rahoituslaskelma

.................................................. 190

TILINPÄÄTÖS 2022

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

187

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tuloslaskelma

Milj. e Liite 1–12/2022 1–12/2021

Liikevaihto 1 0 48

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -21 -21

Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 -2

Muut henkilösivukulut -6 -2

Liiketoiminnan muut kulut 2 -19 -16

Liikevoitto -48 7

Rahoitustuotot ja -kulut 4

Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 1 008 1 003

Tuotot muista osuuksista 182 375

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 4 11

Muilta 6 6

Muut tuotot ja kulut sijoituksista 704 1 365

Muut korkotuotot 11 9

Korkokulut ja muut rahoituskulut -111 -117

Valuuttatulos -12 -11

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 744 2 647

Konserniavustus 29 15

Tilikauden verot 8 -23

Tilikauden voitto 1 780 2 639

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

188

Sampo Oyj:n tase

Milj. e Liite 2022

2021

oikaistu 2021

VASTAAVAA

Aineettomat hyödykkeet 1 1 1

Aineelliset hyödykkeet 3 3 3

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 22 6 066 5 639 5 639

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5 100 100 100

Osuudet omistusyhteysyrityksissä — 1 956 1 956

Muut osakkeet ja osuudet 6 961 595 287

Rahoitusvälineet — — 508

Muut sijoitusten saamiset 7 696 704 703

Lyhytaikaiset saamiset

Muut saamiset 8 44 20 20

Siirtosaamiset 9 16 42 42

Rahat ja pankkisaamiset 1 798 3 067 3 067

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 685 12 127 12 327

Milj. e Liite 2022

2021

oikaistu 2021

VASTATTAVAA

Oma pääoma 10

Osakepääoma 98 98 98

Käyvän arvon rahasto — — 160

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 527 1 527 1 527

Muut rahastot 273 273 273

Edellisten tilikausien voitto 3 136 4 127 4 127

Tilikauden voitto 1 780 2 639 2 639

6 814 8 663 8 823

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 14

Joukkovelkakirjalainat 1 306 1 878 1 878

Pääomalainat 1 489 1 487 1 487

Lyhytaikainen vieras pääoma

Laskennallinen verovelka 15 — — 40

Muut velat 12 12 49 49

Siirtovelat 13 65 49 49

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 685 12 127 12 327

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

189

Sampo Oyj:n rahoituslaskelma

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja 1 773 2 662

Oikaisut:

Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot 0 -83

Muut oikaisut -830 -1 514

Oikaisut yhteensä -830 -1 597

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)

Sijoitukset 48 -417

Muut varat 13 21

Yhteensä 60 -396

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Rahoitusvelat -35 33

Muut velat 9 -6

Maksetut korot -90 -106

Maksetut tuloverot 8 -9

Yhteensä -107 -88

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 896 580

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Investointien rahavirta

Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -427 -927

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 2 291 3 843

Osingot osakkuusyhtiöosakkeista 157 339

Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0 3

Investoinneista kertyneet nettorahavarat 2 022 3 258

Rahoitustoiminnan rahavirta

Maksetut osingot -2 186 -944

Omien osakkeiden hankinta -1 444 -380

Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -571 -571

Saadut konserniavustukset 15 3

Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -4 186 -1 891

Rahavirrat yhteensä -1 269 1 947

Rahavarat tilikauden alussa 3 067 1 120

Rahavarat tilikauden lopussa 1 798 3 067

Rahavarojen nettomuutos -1 269 1 947

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan:

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Saadut korot 23 28

Maksetut korot -90 -106

Saadut osingot 1 190 1 377

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2022

190

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä

tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

...192

Tuloslaskelmaa koskevat

liitetiedot 1–4

.....................................................193

1 Liikevaihto ...................................................... 193

2 Liiketoiminnan muut kulut ...................... 193

3 Tilintarkastajan palkkiot ........................... 193

4 Rahoitustuotot ja -kulut........................... 193

Taseen vastaavia koskevat

liitetiedot 5–9

....................................................194

5 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

...194

6 Muut osakkeet ja osuudet .......................194

7 Muut sijoitusten saamiset ........................194

8 Muut saamiset .............................................194

9 Siirtosaamiset ..............................................194

Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä

koskevat liitetiedot 19–21

.......................... 197

19 Henkilöstön lukumäärä ........................... 197

20 Hallituksen ja toimitusjohtajan

palkat ja palkkiot ..................................... 197

21 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen

sekä hallituksen jäseniin liittyvät

eläkekulut..................................................... 198

22 Osakeomistukset 31.12.2022 ................. 198

Taseen vastaavia koskevat

liitetiedot 10–14

................................................195

10 Emoyhtiön oman pääoman

muutoslaskelma ........................................ 195

11 Osakepääoma ............................................. 196

12 Muut velat .................................................... 196

13 Siirtovelat ..................................................... 196

14 Pitkäaikainen vieras pääoma ................ 196

Tuloveroja koskeva liitetieto 15 ............196

15 Laskennalliset verosaamiset

ja -velat ......................................................... 196

Vastuusitoumuksia koskevat

liitetiedot 16–18

................................................. 197

16 Eläkevastuut ............................................... 197

17 Vuokravastuut ............................................ 197

18 Muut vastuut ja sitoumukset ................ 197

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

191

TILINPÄÄTÖS 2022

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista

Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden

keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen

tilinpäätöspäivän kurssia.

Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina

tuloslaskelmaan.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon ja

käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa

kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden

käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.

Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen. Lisätietoa konsernin

liitetiedossa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden

poistojen erotuksena. Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon, kuitenkin enintään

niiden todennäköiseen arvoon, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Sijoitusomaisuuden rahoitusinstrumentit arvostettiin aiemmin käypään arvoon käyvän arvon

rahaston kautta soveltaen Kirjanpitolain 5.2a -pykälää. Toteutetun laadintaperiaatteen muutoksen

aiheuttama oikaisu on kirjattu omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoon 1.1.2022.

Erittely laadintaperiaatteen muutoksen vaikutuksista on esitetty emoyhtiön oman pääoman

muutoslaskelmassa liitteessä 10.

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.

Verot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen.

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen

veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien

osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin

liittyvillä veroilla.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

192

1 Liikevaihto

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Sijoitusomaisuuden hoitopalkkiot — 12

Muut tuotot — 36

Yhteensä — 48

2 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Vuokrakulut -1 -1

IT kulut -1 -2

Ulkopuoliset palvelut -10 -8

Muut henkilöstökulut -1 -1

Muut kulut -6 -4

Yhteensä -19 -16

Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4

3 Tilintarkastajan palkkiot

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Tilintarkastuspalkkiot -1,0 -0,4

Verokonsultointi — —

Muut palkkiot — —

Yhteensä -1,0 -0,4

4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e 1–12/2022 1–12/2021

Saadut osingot 1 190 1 378

Korkotuotot 20 26

Korkokulut -86 -93

Myyntivoitot 704 1 365

Valuuttatulos -12 -11

Muut -25 -24

Yhteensä 1 792 2 641

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

193

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9

5 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. e 2022 2021

Hankintameno tilikauden alussa 100 242

Lisäykset — 10

Vähennykset — -152

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 100 100

Saamiset ovat tytäryhtiöiden liikkeeseenlaskemia pääomalainoja. Lisätietoja konsernin liitetiedossa 23

Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat.

6 Muut osakkeet ja osuudet

Milj. e 2022

2021

oikaistu 2021

Käypä arvo tilikauden alussa 795 786

Laskentaperiaatteen muutos -200

Hankintameno tilikauden alussa 595 640

Siirto osakkuusyhtiöistä 368 —

Lisäykset 3 2 56

Vähennykset -5 -47 -47

Hankintameno tilikauden lopussa 961 595

Käypä arvo tilikauden lopussa 795

7 Muut sijoitusten saamiset

Milj. e 2022

2021

oikaistu 2021

Käypä arvo tilikauden alussa 703 86

Laskentaperiaatteen muutos 0

Hankintameno tilikauden alussa 704 76

Lisäykset 3 766 1 083 1 073

Vähennykset -3 773 -455 -455

Hankintameno tilikauden lopussa 696 704

Käypä arvo tilikauden lopussa 703

8 Muut saamiset

Milj. e 2022 2021

Kauppahintasaamiset 1 1

Muut 43 19

Yhteensä 44 20

Muut erät sisältää konsernisaamisia 29 (15) miljoonaa euroa.

9 Siirtosaamiset

Milj. e 2022 2021

Siirtyvät korot 5 8

Johdannaiset — 7

Muut 11 26

Yhteensä 16 42

2022 Käypä arvo 2021 Käypä arvo

Johdannaissopimukset, milj. e

Kohde-

etuuden

nimellis-

arvo Saamiset Velat

Kohde-

etuuden

nimellis-

arvo Saamiset Velat

Kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät

johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset 95 — 14 386 7 3

Valuuttajohdannaiset — — — 67 — 0

Yhteensä 95 — 14 453 7 3

Milj. e 2022

2021

oikaistu 2021

Joukkovelkakirjalainat 26 152 152

Markkinaraha 670 552 552

Yhteensä 696 704 703

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

194

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 10–14

10 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

Sidottu pääoma Vapaa pääoma

Milj. e Osakepääoma

Käyvän arvon

rahasto

Sijoitetun vapaan

pääoman rahasto Muut rahastot

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 98 124 1 527 273 5 451 7 472

Osingonjako -944 -944

Omat osakkeet -380 -380

Myytävissä olevat rahoitusvarat

- omaan pääomaan kirjattu määrä 103 103

- tuloslaskelmaan siirretty määrä -67 -67

Tilikauden voitto 2 639 2 639

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 98 160 1 527 273 6 766 8 823

Laadintaperiaatteiden muutos -160 160 —

Laadintaperiaatteen muutos sijoitukset -200 -200

Laadintaperiaatteen laskennalliset verot 40 40

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 oikaistu 98 — 1 527 273 6 766 8 663

Sidottu pääoma Vapaa pääoma

Milj. e Osakepääoma

Käyvän arvon

rahasto

Sijoitetun vapaan

pääoman rahasto Muut rahastot

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 98 — 1 527 273 6 766 8 663

Osingonjako -2 186 -2 186

Omat osakkeet -1 444 -1 444

Tilikauden voitto 1 780 1 780

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 98 — 1 527 273 4 916 6 814

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. e 2022 2021

Emoyhtiö

Tilikauden voitto 1 780 2 639

Kertyneet voittovarat 3 136 4 127

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 527 1 527

Muut rahastot 273 273

Yhteensä 6 716 8 565

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

195

11 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 28 Oma pääoma.

12 Muut velat

Milj. e 2022 2021

Johdannaiset — 1

Johdannaisten vakuudet — 7

Muut 12 41

Yhteensä 12 49

13 Siirtovelat

Milj. e 2022 2021

Siirtyvät korot 29 33

Johdannaiset 14 2

Muut 22 14

Yhteensä 65 49

14 Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. e 2022 2021

Joukkovelkakirjalainat 1 306 1 878

Pääomalainat 1 489 1 487

Yhteensä 2 794 3 365

Lisätietoja konsernin liitetiedossa 23 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut

rahoitusvelat.

15 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Vertailuvuonna 2021 käyvän arvon rahaston laskennallinen verovelka 40 miljoonaa euroa esitettiin

taseessa laskennallisena verovelkana. Laadintaperiaatteen muutoksen vuoksi kyseinen erä on

oikaistu vuoden 2021 oman pääoman edellisten tilikausien voittoon eikä vuoden 2022 taseessa ole

laskennallista verovelkaa.

Tuloveroja koskeva liitetieto 15

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

196

Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 16–18

16 Eläkevastuut

Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä

Suomessa ja Ruotsissa.

17 Vuokravastuut

Milj. e 2022 2021

Yhden vuoden kuluessa 1 1

Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 1 1

Yhteensä 2 2

18 Muut vastuut ja sitoumukset

Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan

luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026, lisätietoja konsernin liitetiedossa 23 Huonomman

etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat.

Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7,4 miljoonaa euroa (7,9) ja

arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuun määrä 3,1 miljoonaa euroa (2,3).

Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat

liitetiedot 19–21

19 Henkilöstön lukumäärä

2022

Tilikautena

keskimäärin

2021

Tilikautena

keskimäärin

Kokoaikainen henkilöstö 50 64

Osa-aikainen henkilöstö — —

Määräaikainen henkilöstö — —

Yhteensä 50 64

20 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa 2022 2021

Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson 3 328 2 511

Hallituksen jäsenet

Björn Wahlroos 190 184

Christian Clausen 98 95

Fiona Clutterbuck 104 101

Georg Ehrnrooth 104 101

Jannica Fagerholm 152 147

Johanna Lamminen 104 101

Steve Langan 104 —

Risto Murto 98 95

Markus Rauramo 98 101

Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen

mukaisesti maksanut yhteensä 7 536,19 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja

verokompensaatioita (1 516,43 euroa puheenjohtajan, 1 212,39 euroa varapuheenjohtajan ja

4 807,37 euroa muiden suomalaisten hallituksen jäsenten osalta).

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

197

21 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä

hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut

Tuhatta euroa Lisäeläketurva

Lakisääteinen

eläke Yhteensä

Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut

Konsernijohtaja

640 485 1 125

Entiset hallituksen puheenjohtajat

Kalevi Keinänen

31 31

Entiset konsernijohtajat

Harri Hollmen

76 76

747 485 1 232

Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaises-

ti. Eläkekulu pitää sisällään myös siihen liittyvät verot ja lakisääteiset maksut.

Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta

palkasta. Vuoden 2022 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta

palkasta. Vuoden 2022 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

22 Osakeomistukset 31.12.2022

Yhtiön nimi Omistusosuus-%

Osakkeiden

kirjanpitoarvo,

milj. e

Vahinkovakuutustoiminta

If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma, Ruotsi 100,00 1 886

Vahinko- ja henkivakuutustoiminta

Topdanmark A/S, Kööpenhamina, Tanska 48,53 1 107

Vahinkovakuutustoiminta

Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo, Iso-Britannia 100,00 2 534

Henkivakuutustoiminta

Mandatum Holding Oy, Helsinki, Suomi 100,00 539

Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

198

Helsingissä, 10 helmikuuta 2023

Sampo Oyj

Hallitus

Christian Clausen Fiona Clutterbuck Georg Ehrnrooth

Jannica Fagerholm Johanna Lamminen Steve Langan

Risto Murto Markus Rauramo

Björn Wahlroos Torbjörn Magnusson

Hallituksen puheenjohtaja Konsernijohtaja

Tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen allekirjoitukset

Hallituksen

toimintakertomus

Tilintarkastuskertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖS 2022

199

Tilintarkastuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisäl-

tää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman

ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä

tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyt-

tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle

annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa

noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-

suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserni-

yrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsi-

tyksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä

palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole

suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa

tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilin-

päätöksen liitetiedossa 31 ja emoyhtiön liitetiedossa 3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun-

tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,

jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet

merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon

tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilin-

tarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa

lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon

riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden

riski.

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

200

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Vakuutussopimusvelkojen arvostus

Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä

liitetietoihin 21 ja 22 tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä oli

26.476 miljoonaa euroa (31.12.2021 39.919 miljoonaa euroa). Vakuutussopimusvelat

koostuvat henki- ja vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimusveloista.

Sovelletuilla olettamuksilla ja menetelmillä voi olla merkittävä vaikutus vakuutusvelkojen

määrään.

Keskeisiä kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, korkotaso, sekä arvio

tulevista vakuutuskorvauksista.

Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, laskennal-

lisia arvioita sekä oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa

kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen

kannalta keskeinen seikka.

Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutusten vastuuvelan määrää.

Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vastuuvelan arvostukseen ja keskeisiin

olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.

Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaariasiantuntijoita tilintarkastuksessamme

ja arvioineet käytettyjä menetelmiä, malleja ja informaatiota perustuen aiempaan

kehitykseen ja markkinatrendeihin.

Olemme verranneet laskelmissa käytettyä olettamuksia historialliseen informaatioon.

Lisäksi olemme analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.

Olemme arvioineet ja haastaneet keskeisissä olettamuksissa ja sovelletuissa malleissa

tapahtuneita muutoksia. Olemme suorittaneet vakuutussopimusten ja avoimien

vakuutuskorvausten uudelleenlaskentaa.

Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten

IT-kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan

perusteena oleville lähtötiedoille. Olemme testanneet vastuuvelan perusteena olevien

vakuutussopimusten lähtötietoja otantaperusteisesti.

Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta

tilinpäätöksessä.

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

201

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Rahoitusvarojen arvostus

Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä

liitetietoihin 14–17 tilinpäätöksessä.

Konsernin rahoitusvarat, 19.469 miljoonaa euroa (2021: 23.321 miljoonaa euroa),

muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.

Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1

rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan.

Tasolla 2 arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia

hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3

arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja

3 arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan

markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi

johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen

kannalta keskeinen seikka.

Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten

kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden

asianmukaisuuden arviointi.

Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asian-

mukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen

periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia

vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.

Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon arvostus-

laskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja

ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta saatavilla olevan

informaatioon.

Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla

olevan informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia,

joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.

Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

202

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen

ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen

laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esit-

tämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen

ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan

jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni

aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka

sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-

sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emo-

yhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimispe-

riaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien

kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin-

taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista

epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään

mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin

johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-

maan toimintaansa.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta

se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina

havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritet-

tavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin

kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,

joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily-

tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen

ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheel-

lisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin

riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-

kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteis-

toimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

203

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen

perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se

antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia

yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta

informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintar-

kastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.

Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa

tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoi-

tuksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista,

mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittä-

vät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen

aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,

että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia

relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden

voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuu-

teemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoi-

duista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana

olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat

tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset

seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös

tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun

äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei

kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,

koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten

voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa

koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintar-

kastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaa-

tiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta

informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu

informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä

ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio

olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintar-

kastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti

virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien

säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-

takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johto-

päätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen

virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys

taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain

mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä

emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 10. maaliskuuta 2023

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

204

Sampo Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Sampo Oyj:n

( y-tunnus 0142213-3) sähköiseen tilinpäätökseen

(743700UF3RL386WIDA22-2022-12-31-fi.zip) tilikaudella

1.1.–31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty

iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen

2018/815 (ESEF RTS) 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja

toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakerto-

muksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta

siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän

vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS

artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konserni-

tilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4

mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun

tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaati-

musten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus

ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta-

standardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä

sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet

tai menettelytavat.

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n

ESEF-tilinpäätöksestä

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

205

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon

siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilin-

päätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimi-

seksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilin-

päätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4 artiklan vaatimusten

mukaisesti

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpää-

töksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös

keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja

laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän

sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai

väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF

RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun-

tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF-tilin-

päätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2022-12-31-fi.zip)

sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 on annettu

tilintarkastuskertomuksellamme 10.3.2023. Tällä raportilla

emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta

lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2023

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100

Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Copyright Sampo Oyj, Suomi.

Hallituksen

toimintakertomus

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS 2022

206

Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki

Puhelin: 010 516 0100 | Y-tunnus: 0142213-3

www.sampo.com

Sampo_plc sampo_oyj sampo-plc