iso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31743700UF3RL386WIDA222023-12-31743700UF3RL386WIDA222022-12-31743700UF3RL386WIDA222021-12-31743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:StatutoryReserveMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IFRS9Memberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-03-302023-03-30743700UF3RL386WIDA222023-08-102023-08-10
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2023
2
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus .............................
Katsaus tilikauteen 2023 .........................................
Tulevaisuudennäkymät ............................................
Näkymät vuodelle 2024 ....................................
Voitonjakoehdotus ....................................................
Toimintaympäristö ....................................................
Liiketoiminta-alueet ..................................................
If .................................................................................
Topdanmark ...........................................................
Hastings ...................................................................
Omistusyhteisö .....................................................
Taloudellinen tilanne ................................................
Konsernin vakavaraisuus ...................................
Velka-asema ..........................................................
Luottoluokitukset .................................................
Muut tapahtumat .......................................................
Sampo Oyj:n jakautuminen ...............................
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä
mallista .....................................................................
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat ....................................................
Osakkeet ja osakepääoma ................................
Hallituksen valtuutukset ....................................
Osakkeenomistajat ..............................................
Omien osakkeiden osto-ohjelma ....................
Hallinnointiin liittyvät asiat .....................................
Hallinnointi ..............................................................
Varsinainen yhtiökokous ...................................
Riskienhallinta........................................................
Palkitseminen ........................................................
Konsernirakenteen muutokset ........................
Muutokset konsernin johdossa ja
hallituksessa ...........................................................
Henkilöstö ...............................................................
Vastuullisuus ...............................................................
Vuoden 2023 kohokohtia ..................................
EU-taksonomia ......................................................
Tunnusluvut .................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat ..............................
Konsernin IFRS-tilinpäätös ...................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ...............................
Konsernitase ................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma .................................
Segmentti-informaatio ............................................
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023 ....................
Tase segmenteittäin 31.12.2023 ............................
Tase segmenteittäin 31.12.2022 ............................
Maantieteellinen informaatio .................................
Muut liitetiedot ...........................................................
Sampo Oyj:n tilinpäätös .........................................
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ....................................
Sampo Oyj:n tase ......................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ............................
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista .................................................
Liitetiedot 1–5 ..............................................................
Liitetiedot 6–8 ............................................................
Liitetieto 9 ....................................................................
Liitetiedot 10-17 ..........................................................
Liitetiedot 18–20 ........................................................
Liitetieto 21 ..................................................................
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset ...........................................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
3
Hallituksen toimintakertomus
Katsaus tilikauteen 2023 .......................................
Tulevaisuudennäkymät ..........................................
Näkymät vuodelle 2024 ..........................................
Voitonjakoehdotus ..................................................
Toimintaympäristö ...................................................
Liiketoiminta-alueet ................................................
If .......................................................................................
Topdanmark ................................................................
Hastings ........................................................................
Omistusyhteisö ...........................................................
Taloudellinen tilanne ...............................................
Konsernin vakavaraisuus ........................................
Velka-asema ................................................................
Luottoluokitukset ......................................................
Muut tapahtumat ......................................................
Sampo Oyj:n jakautuminen ....................................
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä
mallista ..........................................................................
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat ...................................................
Osakkeet ja osakepääoma .....................................
Hallituksen valtuutukset ..........................................
Osakkeenomistajat ...................................................
Omien osakkeiden osto-ohjelma .........................
Hallinnointiin liittyvät asiat ...................................
Hallinnointi ...................................................................
Varsinainen yhtiökokous .........................................
Riskienhallinta .............................................................
Palkitseminen ..............................................................
Konsernirakenteen muutokset ..............................
Muutokset konsernin johdossa ja
hallituksessa ................................................................
Henkilöstö ....................................................................
Vastuullisuus ...............................................................
Vuoden 2023 kohokohtia .......................................
EU-taksonomia ...........................................................
Tunnusluvut ................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat ............................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
4
Hallituksen toimintakertomus
Katsaus tilikauteen 2023
Sampo-konsernin maksutulon kasvu oli vahvaa ja
underwriting-toiminnan kannattavuus hyvällä tasolla
vuonna 2023, jota leimasivat lukuisat vakaviin
sääilmiöihin liittyvät vahingot ja suurvahingot sekä
valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys.
Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot
kasvoivat kiintein valuuttakurssein 11 prosenttia ja
raportoidusti 6 prosenttia 8 870 miljoonaan euroon
(8 375). Kasvu oli laaja-alaista kaikkien liiketoiminta-
alueiden tukiessa kehitystä sekä Pohjoismaissa että
Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa konsernin suurimman
liiketoiminta-alueen Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu
kiihtyi kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttiin
edellisvuoden 3,5 prosentista. Tätä tukivat vahva kehitys
muissa kuin moottoriajoneuvovakuutuksissa, erityisesti
henkilövakuutuksissa, sekä korkea ja vakaa
asiakaspysyvyys. Yrityspuolella kasvua edistivät
tammikuun alussa uusittavien sopimusten hyvä kehitys,
hinnantarkistukset ja pk-yritysasiakassegmentissä
vahvana jatkunut kehitys.
Isossa-Britanniassa hinnoitteluolosuhteet jatkoivat
kohentumistaan läpi vuoden, mikä mahdollisti
merkittävät hinnantarkistukset ja valikoidun
volyymikasvun. Maksutulo kasvoi Isossa-Britanniassa 32
prosenttia paikallisessa valuutassa ja voimassa olevien
vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia
edellisvuodesta 3,5 miljoonaan sopimukseen.
Moottoriajoneuvovakuutussopimusten määrä kasvoi 4
prosenttia ja kotivakuutusten 31 prosenttia.
Vaikka vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot ja
suurvahingot kasvoivat vuoden aikana, Sampo saavutti
tavoitteensa alle 86 prosentin yhdistetystä
kulusuhteesta. Konsernin underwriting-tulos oli 1 164
miljoonaa euroa (1 031) ja yhdistetty kulusuhde 84,6
prosenttia (85,8). IFRS 4 -kirjanpitostandardin
mukaisesti laskettu vuoden 2022 yhdistetty kulusuhde
sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien
korvausvastuussa vuoden viimeisellä neljänneksellä,
joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa
nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät olet täysin
vertailukelpoisia. Suurvahingoilla ja vakavilla
säävahingoilla oli 4,7 prosenttiyksikön vaikutus Ifin
riskisuhteeseen eli selvästi suurempi kuin vuonna 2022,
jolloin se oli 1,3 prosenttiyksikköä.
Alla oleva kehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, ja Ifin
diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5
prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tämä saavutettiin
kurinalaisella underwriting-toiminnalla ja
hinnantarkistuksilla, jotka ylittivät pohjoismaisen
korvausinflaation, joka hidastui vuoden loppua kohden
vuonna 2023 nähdyn 4–5 prosentin vaihteluvälin
alarajalle. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 89,8
prosenttia (87,2) hinnoittelutrendien kohentuessa
samalla, kun korvausinflaatio pysyi korkeana, mutta
vakaana noin 12 prosentissa suurimman osan
vuodesta 2023.
Nettorahoitustulos oli 560 miljoonaa euroa. Tulosta tuki
vahvat, 1 006 miljoonan euron suuruiset
sijoitustoiminnan nettotuotot. Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -446 miljoonaa
euroa. Diskonttokorkojen muutoksella oli tähän -160
miljoonan euron ja diskonttauksen purulla -248
miljoonan euron vaikutus.
Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti 7.12.2022 aloittaneensa
strategisen arvion Mandatumin asemasta Sampo-
konsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti
29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista
eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen
17.5.2023. Jakautuminen toteutettiin 1.10.2023 ja
kaupankäynti Mandatumin osakkeella alkoi Nasdaqin
Helsingin pörssissä 2.10.2023.
Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja
oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa
euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa
tuloslaskelmassa. Lisäksi jakautumisella oli 111 miljoonan
euron positiivinen kirjanpitovaikutus konsernin
tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen. Jakautumisen
taloudellisia vaikutuksia on esitelty tarkemmin Sampo
Oyj:n jakautuminen -osiossa.
Konsernin vahinkovakuutustoimintojen tulos ennen
veroja kasvoi 1 481 miljoonaan euroon IFRS 9:n
mukaisesti (803), mutta laski raportoidusta
vertailukauden luvusta (1 924). Osakkeenomistajien
osuus nettotuloksesta oli 1 323 miljoonaa euroa (1 031),
josta 1 072 miljoonaa euroa (1 528) kertyi jatkuvista
liiketoiminnoista. Osakekohtainen tulos oli 2,62 euroa
(3,97), josta 2,12 euroa (2,88) kertyi jatkuvista
liiketoiminnoista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
5
Sampo Oyj:n hallitus ehdotti 25.4.2024 järjestettävälle
yhtiökokoukselle 8.2.2024, että vuodelta 2023 jaetaan
osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Tämä vastaa 86
prosentin osingonjakosuhdetta perustuen 2,07 euron
osakekohtaiseen operatiiviseen tulokseen. Ehdotettu
kokonaisosinko koostuu 1,60 euron osakekohtaisesta
perusosingosta ja 0,20 euron osakekohtaisesta
lisäosingosta. Ehdotettu perusosinko kasvaisi 7
prosenttia edellisvuoden 1,50 euron perusosingosta,
jossa on huomioitu osittaisjakautuminen.
Sampo-konsernin pro forma Solvenssi II
-vakavaraisuussuhde oli jakautumiseen liittyvät
transaktiot huomioiden 182 prosenttia vuoden 2023
lopussa. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2022 lopun
210 prosentista, mikä johtui lähinnä jakautumisesta.
Velkaisuusaste oli vuoden 2023 lopussa 25,3 prosenttia,
ja se parani vuoden 2022 lopun 25,6 prosentista.
Ehdotettu 1,80 euron osakekohtainen osinko
huomioiden velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia. Sampo-
konsernin tavoitteet vuosille 2021–2023 olivat 170–190
prosentin vakavaraisuussuhde ja alle 30 prosentin
velkaisuusaste.
Sampo palautti vuonna 2023 ylimääräistä pääomaa
osakkeenomistajille 0,5 miljardin euron arvosta
hankkimalla ja mitätöimällä 12,6 miljoonaa omaa
osakettaan, mikä vastasi 2 prosenttia osakekannasta.
Sammon kokonaisosakemäärä on laskenut 10 prosenttia
vuodesta 2021, kun yhtiö aloitti omien osakkeiden
takaisinostot.
Sampo tiedotti 20.6.2023 jättäneensä
Finanssivalvonnalle hakemuksen
vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen
käytettävän, osittaisen ryhmän sisäisen mallin
käyttöönotosta. Osittaisjakautumisen toteuduttua
Ruotsin Finanssivalvonnasta (Finansinspektion) tuli
Sammon vakavaraisuuden ryhmävalvoja 1.10.2023
alkaen. Tämän seurauksena Sampo jätti Ruotsin
Finanssivalvonnalle hakemuksen osittaisen ryhmän
sisäisen mallin käyttöönotosta 2.10.2023. Kyseinen malli
ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen
riskiprofiilin standardikaavaa paremmin, ja sen
mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus
olisi ollut vuonna 2023 arviolta jopa 0,3 miljardia euroa
matalampi. Hakuprosessin arvioidaan tulevan
päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.
Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain 3a luvun 5 §:n
mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista
tiedoista. Kyseinen selvitys, Sampo-konsernin
vastuullisuusraportti vuodelta 2023, julkaistaan
toimintakertomuksesta erillisenä maalis–huhtikuun
vaihteessa 2024 osoitteessa
www.sampo.com/vuosi2023.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
6
Avainluvut
Sampo-konserni, 2023
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Muutos, %
Tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot)
1 481
1 924
-23
  If
1 358
1 550
-12
  Topdanmark
162
158
3
  Hastings
129
107
21
  Omistusyhteisö
-160
146
—
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
1 323
2 107
-37
Underwriting-tulos
1 164
1 031
13
Muutos
Osakekohtainen tulos (EUR)
2,62
3,97
-1,36
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)
2,07
—
—
Oman pääoman tuotto (RoE), %
15,6
4,2
11,4
Tulos ennen veroja (IFRS 9 -oikaistu), milj.e*
1 481
803
84%
Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 -standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9
-standardin mukaisesti. Tästä johtuen kaikki ajanjakson luvut, erityisesti sijoitustoiminnan
nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta,
osakekohtainen tulos ja oman pääoman tuotto -luvut sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen.
Mandatum on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023 alkaen.
* IFRS 9:n mukainen, markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin tulos ennen veroja
(vahinkovakuutustoiminnot) -vertailuluku julkaistu vertailtavuuden parantamiseksi.
Keskeiset taloudelliset tavoitteet
Sampo-konserni, 2021 - 2023
Tavoite
2023
Konserni
Underwriting-tuloksen kasvu
keskimäärin 4–6 (mid-single-digit)
prosenttia vuositasolla
13 %
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle
86 %
84,6 %
Vakavaraisuussuhde: 170–190 %
182 % (pro forma, jakautumiseen
liittyvät transaktiot huomioiden)
Velkaisuusaste: alle 30 %
25,3 %
If
Yhdistetty kulusuhde: alle 85 %
83,1 %
Hastings
Operatiivinen kulusuhde: alle 88 %
89,8 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
7
Tulevaisuudennäkymät
Näkymät vuodelle 2024
Sampo-konsernin odotetaan saavuttavan vuonna 2024
yhdistetyn kulusuhteen, joka on vuosille 2024–2026
asetetun alle 85 prosentin tavoitteen mukainen.
Tavoitteeseen sisältyy oletus diskonttokoron 2
prosenttiyksikön suuruisesta positiivisesta
vaikutuksesta.
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä
aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä
liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja
epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten
liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon
konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin
vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit
sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet
ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät
ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat
vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen
välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on
helpompaa kuin epävarmuustekijöiden
todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi.
Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys
vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa
vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan
sekä strategisten sijoitustensa kautta. Ajan kuluessa
mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset
voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen
liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai
korvauskuluja nostaessaan.
Kuluttajahintainflaatio hidastui merkittävästi Euroopassa
vuonna 2023 energian hintojen laskun vuoksi.
Viimeaikaisen inflaatiopiikin pahin vaihe näyttää olevan
ohi, elleivät geopoliittiset jännitteet sitten aiheuta uutta
sokkia energian hintoihin. Euroopan edelleen vahvat
työmarkkinat ja nopea palkkojen kasvu voivat kuitenkin
pitää hintapaineita koholla. Epävarmuutta liittyykin
siihen, päätyvätkö keskuspankit pitämään korot ylhäällä
ennakoitua pidempään. Tämä voi johtaa sekä
talouskasvun merkittävään hidastumiseen että
ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden
velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden
äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla.
Lisäksi Ukrainan sota on edelleen merkittävä
taloudellinen riski. Nämä tekijät tuovat talouden ja
pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä
merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti
kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja
yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti
tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä
sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat
vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.
Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa
ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-
liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden
vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot
on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon
taseeseen ei myöskään sisälly suoria sijoituksia Venäjälle
tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys
huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle
aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen
vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa.
Koronapandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia
konsernin vakuutusliiketoimintaan vuonna 2023.
Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden
luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo
luopui koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten
arvioiden julkaisusta taloudellisessa raportoinnissaan
helmikuusta 2022 alkaen.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön
ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo
tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja
mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä
ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin
liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset
muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen
kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla
mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
8
Voitonjakoehdotus
Osinko
Sampo-konsernin voimassa olevan pääomakehikon
mukaisesti Sampo-konsernin tavoitteena on palauttaa
merkittävä osa säännöllisesti kertyvästä ylimääräisestä
pääomastaan ennustettavan perusosingon muodossa.
Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan
lisäosinkojen ja/tai omien osakkeiden takaisinostojen
muodossa siltä osin kuin niitä ei käytetä liiketoiminnan
kehittämiseen.
Sampo Oyj:n vuodelle 2023 soveltaman osinkopolitiikan
mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on
vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin
operatiivisesta tuloksesta.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 5 367
miljoonaa euroa, josta tilikauden 2023 voitto on 963
miljoonaa euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti
hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa
maksettavaksi 1,80 euroa kullekin yhtiön osakkeelle
lukuun ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 29.4.2024
Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy
1,60 euron suuruinen osakekohtainen perusosinko sekä
0,20 euron suuruinen osakekohtainen lisäosinko.
Koska operatiivinen tulos oli 1 046 miljoonaa euroa,
ehdotettu osinko vastaa 86 prosentin
voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön
omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen
jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2023 jakokelpoiset
varat ovat noin 4 463 miljoonaa euroa, konsernin
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde 177 prosenttia ja
velkaisuusaste 27,7 prosenttia.
Osingonmaksu
Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot
maksetaan 7.5.2024.
Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija
huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024
rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle,
jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.
Taloudellinen asema
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen
mukaan yhtiön maksukykyä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
9
Toimintaympäristö
Pohjoismaat
Pohjoismaiden makrotaloudellinen toimintaympäristö oli
vuonna 2023 haastava, ja inflaatio ja korot olivat
historiallisen korkealla tasolla. Säävahinkojen tavallista
suurempi määrä vaikutti vahinkovakuuttajien tulokseen.
Tästä huolimatta Pohjoismaiden vahinkovakuutus-
markkinoiden kehitys oli edelleen suhteellisen hyvä, ja
markkinana alue lukeutui Euroopan kannattavimpien
joukkoon.
Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat ovat erittäin
keskittyneet, ja neljän suurimman toimijan osuus Norjan,
Suomen ja Ruotsin markkinoista on noin 80–90
prosenttia. Monet vakuutusyhtiöistä toimivat
useammassa Pohjoismaassa. Markkinat eivät ole yhtä
keskittyneet Tanskassa, missä neljä suurinta
vakuutusyhtiötä hallitsee noin 60:tä prosenttia
markkinoista.
Kilpailuympäristö pysyi vuoden aikana jokseenkin
vakaana henkilöasiakkaiden ja pk-yritysasiakkaiden
segmenteissä, kun taas suurasiakkaiden
underwritingissa oli edelleen myyjän markkinat. Suuret
pörssiyhtiöt noudattivat vahvaa kulukuria ja nostivat
hintojaan korvausinflaation kattamiseksi.
Markkinoiden laajuinen korvausinflaatio oli vuonna 2023
viime aikojen tasoa korkeampi ja Ifin osalta 4 - 5
prosenttia. Inflaatio oli korkeinta omaisuus- ja
ajoneuvovakuutuksissa, joissa rakennusmateriaali- ja
varaosakustannukset kasvoivat materiaalipulan sekä
kuljetuskustannusten ja energian hintojen nousun
myötä. Myös paikallisten valuuttojen heikkeneminen
lisäsi inflaatiopaineita. Korvausinflaatio osoitti
Pohjoismaissa hidastumisen merkkejä vuoden loppua
kohden, mikä vähensi vuoden 2024 näkymiin liittyvää
epävarmuutta.
Pohjoismaiden vahinkofrekvenssi palasi vuonna 2023
pandemiaa edeltäneelle tasolle. Alueeseen kohdistui
vuoden aikana lukuisia säävahinkoja, joista vakavin oli
loppukesän Hans-myrsky. Hans aiheutti Norjassa
rankimmat sateet 25 vuoteen, mikä johti tulvista ja
maanvyörymistä koituneisiin vahinkoihin. Myrsky ulottui
myös Ruotsiin sekä osiin Tanskaa ja Suomea.
Myös ankarat talviolosuhteet kasvattivat vahinko-
frekvenssiä Pohjoismaissa vuonna 2023. Talvi oli
alkuvuodesta ankara erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä talvi alkoi tavallista
aikaisemmin ja oli normaalia ankarampi. Marraskuun
alussa esiintyi rankkoja lumisateita ja pakkasta, mikä
aiheutti säävahinkoja.
Jälleenvakuutusmarkkinoiden kiristyminen näkyi vuonna
2023 edelleen Pohjoismaissa korkeina vakuutushintoina
ja jälleenvakuuttajien aiempaa heikompana
riskinottohalukkuutena. Jälleenvakuutusten hinnat
nousivat odotetusti maailmanlaajuisen inflaation,
korvauskehityksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi, mikä
vaikutti myös ensivakuutusmarkkinoihin.
YK:n ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston-
muutoksen vaikutukset näkyvät jo Pohjoismaissa, ja
helleaaltojen ja tulvien odotetaan lisääntyvän
tulevaisuudessa. Kehityksen ennakoidaan olevan
asteittaista, ja yhden vuoden sopimuksilla toimivalla
vakuutusalalla on hyvät valmiudet sopeutua muutoksiin.
Pohjoismaat ovat pitkälle digitalisoituneita, ja
pohjoismaiset vakuutusyhtiöt ovat sitoutuneet
viimeisimmän teknologian hyödyntämiseen ja
innovaatioihin. Digitalisaatiokehitys jatkui kuluneena
vuonna, ja konserni kiinnitti entistä enemmän huomiota
kyberriskeihin. Monitahoisten kyberriskien hallinta
edellytti kaikilta vakuutusyhtiöiltä kohdennettuja
investointeja ja jatkuvaa valppautta uusien uhkien
varalta.
Iso-Britannia
Isossa-Britanniassa vahinkovakuutusten markkinahinnat
nousivat kuluneen vuoden aikana merkittävästi
korvausinflaation takia. Korvausinflaatio kiihtyi
huomattavasti vuoden 2022 aikana ja jatkui
hellittämättä koko vuoden 2023. Myös
vahinkofrekvenssi kasvoi matkustamisen palautuessa
lähemmäksi pandemiaa edeltänyttä tasoa ja vuoden
ensimmäisen neljänneksen huonon sään seurauksena.
Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli
hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian auto-
ja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin
jakelukanava. Markkinahintojen nousu lisäsi näiden
sivustojen käyttöä vuoden aikana, kun asiakkaat
vertailivat yhtiöitä parhaiden hintojen löytämiseksi.
Finanssivalvontaviranomainen säätelee edelleen
aktiivisesti Ison-Britannian vakuutusmarkkinaa. 31.7.2023
tuli voimaan valvontaviranomaisen antamat uudet
kuluttajasäännöt, joiden tarkoituksena on parantaa ja
selkeyttää kuluttajansuojaa rahoituspalveluissa. Hastings
on alkanut noudattaa uusia sääntöjä  hyvissä ajoin ja
varmistaa jatkossakin, että kuluttajansuojan periaatteita
noudatetaan yhtiön asiakaskeskeisen strategian
mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
10
Liiketoiminta-alueet
If
If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja
kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat
Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin
liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen
riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa
mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat
erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin
Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-liiketoiminnan pk-
markkinasegmentissä.
Underwriting-kehitys
If raportoi 842 miljoonan euron (673) suuruisen underwriting-tuloksen vuodelta 2023 ja
83,1 prosentin (86,6) suuruisen yhdistetyn kulusuhteen, kun diskonttaamaton oikaistu
riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä ja liikekulusuhde aleni 0,3 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen, IFRS 4 -kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu
yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa,
joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen
luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Maksutulon kehitys
Ifin bruttomaksutulo vuodelta 2023 oli 5 468 miljoonaa euroa (5 432). Maksutulo
kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Kasvu oli vahvaa
kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja sitä vauhdittivat pääasiassa onnistuneet,
korvausinflaation kattamiseksi toteutetut hinnoittelutoimenpiteet ja korkea
asiakaspysyvyys.
Tulos
If, 2023
Milj. e
2023
2022
Muutos, %
Bruttomaksutulo
5 468
5 432
1
Vakuutusmaksutuotot, netto
4 996
5 024
-1
Korvauskulut, netto
-3 093
-3 267
-5
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut
-1 061
-1 084
-2
Vakuutuspalvelutulos / Underwriting-tulos
842
673
25
Sijoitustoiminnan nettotuotot
871
278
214
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-331
610
—
Nettorahoitustulos
539
888
-39
Muut erät
-24
-11
122
Tulos ennen veroja
1 358
1 550
-12
Avainluvut
2023
2022
Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %
83,1
86,6
-3,5
Toimintakulusuhde, %
21,2
21,6
-0,3
Riskisuhde, %
61,9
65,0
-3,1
Suurvahingot ja vakavat säävahingot, %
4,7
1,3
3,4
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva
vuosi, %
1,2
0,8
0,4
Aiempien vuosien kehitys, %
-5,3
0,6
-6,0
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %
61,3
62,3
-1,0
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %
-3,4
-2,9
-0,5
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %
64,7
65,2
-0,5
Vahinkosuhde, %
67,6
70,7
-3,1
Liikekulusuhde, %
15,6
15,9
-0,4
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot
raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta.
Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. 
Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti.
Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta
oikaistuun riskisuhteeseen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
11
Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo
kasvoi 5,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein,
pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi toteutettujen
hinnankorotusten ansiosta. Maantieteellisesti
bruttomaksutulo kasvoi eniten Norjassa ja Suomessa.
Kasvu oli vuoden aikana vankkaa erityisesti henkilö- ja
omaisuusvakuutussegmenteissä. Maksutulo kasvoi myös
ajoneuvovakuutuksissa, mutta historiallisen alhainen
uusien autojen myynti painoi edelleen kasvulukuja.
Uusien autojen myynti laski Pohjoismaissa 2 prosenttia,
mutta kasvoi Ifin tärkeimmillä
ajoneuvovakuutusmarkkinoilla Ruotsissa 1 prosentin.
Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien
Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi vuoden
aikana 6,3 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,6
prosenttia kiintein valuuttakurssein. Vakuutusten
kysyntä pysyi verraten vakaana hinnankorotuksista ja
Pohjoismaiden talouskasvun hidastumisesta huolimatta,
ja Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys oli
viimeisellä vuosineljänneksellä yli 89 prosenttia (90).
Verkkopalvelujen ja digitaalisten palvelujen
käyttäjämäärien kehitys jatkui
Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2023
useita vuosia jatkuneiden investointien ansiosta.
Verkkomyynti kasvoi 8 prosenttia edellisvuoteen
verrattuna ja digitaalisten kanavien osuus myynnistä oli
54 prosenttia.
Yritysasiakkaat-liiketoiminnan vuoden 2023
bruttomaksutulo kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta
kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnankorotuksista
johtuen. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja
erityisen vahvaa kasvu oli Ruotsissa. Katsauskaudella
jatkunut pk-yrityssegmentin hyvä kasvu, alkuvuoden
onnistuneet sopimusten uusimiset ja korkea
asiakaspysyvyys tukivat tätä myönteistä kehitystä.
Positiivista kehitystä edesauttoivat myös
verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan
laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt
käyttö. Yritysasiakkaat-liiketoiminnan verkkomyynti
kasvoi vuonna 2023 yli 8 prosenttia edellisvuodesta, ja
30 prosenttia uusista pk-yritysasiakkaista aloittaa nyt
asiakaspolkunsa verkossa.
Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi
vuonna 2023 voimakkaasti, kaikkiaan 11,8 prosenttia
kiintein valuuttakurssein. Kasvu perustui pääasiassa
alkuvuoden vahvoihin sopimusten uusimisiin,
merkittäviin hinnankorotuksiin ja korkeaan
asiakaspysyvyyteen. Inflaationmukaiset
hinnankorotukset jatkuivat vuoden aikana, erityisesti
kiinteistövakuutussegmentissä. Maantieteellisesti
tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminnan
bruttomaksutulo kasvoi kaikissa muissa maissa paitsi
Tanskassa, mihin vaikutti se, että muutaman suuremman
asiakkaan vakuutuksia ei uusittu.
Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna
2023 kaikkiaan 15,7 prosenttia. Korvausinflaatiota
korkeampina jatkuneet hinnankorotukset olivat
pääasiallinen tekijä tämän positiivisen kehityksen
taustalla. Kaikissa kolmessa Baltian maassa maksutulon
kasvu oli vahvaa vuonna 2023 edellisvuoteen
verrattuna.
Yhdistetyn kulusuhteen kehitys
Ifin koko vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde oli 83,1
prosenttia (86,6).
Vuoden ensimmäisen neljänneksen suotuisan
suurvahinkotuloksen jälkeen suurvahingot ja vakavat
sääilmiöt kehittyivät epäsuotuisasti kolmen seuraavan
neljänneksen aikana. Suurvahingoilla ja vakavilla
sääilmiöillä (Hans-myrsky mukaan lukien) oli vuoden
2023 aikana 4,7 prosenttiyksikön (1,3) negatiivinen
vaikutus riskisuhteeseen. If raportoi suurvahinkojen
tuloksen poikkeamana arviosta, mutta vakavien
sääilmiöiden vaikutukset raportoidaan
kokonaisuudessaan.
Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus
kasvoi 5,3 prosenttiyksikköön vuonna 2023, kun se
edellisvuonna oli -0,6 prosenttiyksikköä.
Korvausvastuun purun vaikutuksen kasvu johtui
pääasiassa inflaatioon liittyvien varausten purkamisesta,
kun korvausinflaationäkymiin liittyvä epävarmuus väheni
vuoden aikana.
Riskioikaisut ja muut tekniset vaikutukset olivat 1,2
prosenttiyksikköä (0,8) vuonna 2023.
Diskonttauksen vaikutus kasvoi kuluneena vuonna 0,5
prosenttiyksikköä edellisvuodesta 3,4 prosenttiin (2,9).
Arvioituaan IFRS 17:n soveltamista vuoden aikana If
vaihtoi IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten
erittelyn vertailuhetken vuoden alusta
vuosineljänneksen alkuun. Vertailuhetken muutos
vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen
vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin
liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta
sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
12
Riskisuhde koheni vuonna 2023 kaiken kaikkiaan 3,1 prosenttiyksikköä edellisvuoteen
verrattuna ja oli 61,9 prosenttia (65,0). Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani
edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2023.
Vuoden 2023 toimintakulusuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin (21,6).
Toimintakulusuhteen kehitys ylitti vuonna 2023 Ifin tavoitteen vuosille 2021–2023, joka
on toimintakulusuhteen pieneneminen noin 20 korkopisteellä vuosittain.
Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.
Yhdistetty kulusuhde, %
Riskisuhde, %
2023
2022
Muutos, %
2023
2022
Muutos, %
Henkilöasiakkaat
83,1
84,7
-1,6
62,1
63,4
-1,3
Yritysasiakkaat
81,9
86,8
-4,8
60,0
64,6
-4,6
Suurasiakkaat
87,3
97,3
-10,0
68,3
77,4
-9,0
Baltia
85,9
89,5
-3,6
59,8
62,4
-2,6
Ruotsi
83,2
82,5
0,7
63,8
62,6
1,1
Norja
87,2
88,4
-1,2
66,8
67,3
-0,5
Suomi
75,7
80,3
-4,7
53,5
57,9
-4,5
Tanska
88,4
110,0
-21,6
62,9
84,3
-21,4
Nettorahoitustulos
Ifin vuoden 2023 nettotulos oli 539 miljoonaa euroa (888). Sijoitusten tuotto markkina-
arvoin oli 8,3 prosenttia (-4,4) korkojen nousun ja osakemarkkinoiden positiivisen
kehityksen ansiosta.
Katsauskauden aikana sijoitettiin erääntyneitä korkosijoituksia asteittain
korkeampikorkoisiin sijoituksiin, mikä paransi Ifin efektiivistä korkotuottoa (running
yield). Efektiivinen korkotuotto oli joulukuun lopussa 4,2 prosenttia (3,2).
Diskonttokorkojen purkamisen vaikutus oli -180 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Diskonttokorkojen muutosten vaikutus oli -136 miljoonaa euroa samana ajankohtana.
Tulos ennen veroja
Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 12 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 358
miljoonaa euroa (1 550) vuonna 2023.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
13
Topdanmark
Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy
henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö on listattu
Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä.
Sampo omisti 44,0 miljoonaa Topdanmarkin osaketta 31.12.2023. Omistus kasvoi
hivenen vuoden 2022 lopun 43,7 miljoonasta osakkeesta ja oli 48,9 prosenttia kaikista
osakkeista ja 49,6 prosenttia kaikista äänioikeuksista. Omistuksen markkina-arvo oli
joulukuun 2023 lopussa 1 904 miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuun vakuutuspalvelutulos aleni 194 miljoonaan euroon (230)
säävahinkojen suuren frekvenssin vuoksi. Samalla vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde
kasvoi 85,0 prosenttiin vertailuvuoden 81,7 prosentista. Topdanmarkin tammi–
joulukuun 2023 raportoitu tulos ennen veroja oli 162 miljoonaa euroa (158) Sampo-
konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa kasvaneiden sijoitustoiminnan
nettotuottojen ansiosta.
Topdanmarkin halitus suosittelee yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1 035 miljoonaa
Tanskan kruunua. Osinkoehdotus on osaketta kohti 11,5 Tanskan kruunua.
Yhtiökokouksen hyväksyessä osingonjakoehdotuksen Sampo saa Topdanmarkilta noin
68 miljoonan suuruisen osingon tämän yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa 2024.
Topdanmark sai Tanskan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselta viimeiset Oona Health A/S
-kauppaan tarvittavat viranomaisluvat 27.10.2023, ja yrityskauppa toteutui 1.12.2023.
Tämän seurauksena Oona Health sisältyy Topdanmark-konsernin tulokseen 1.12.2023
lähtien. Yhtiön neljännen vuosineljänneksen tulokseen sisältyy yrityskauppaan liittyvä
35 miljoonan Tanskan kruunun suuruinen kertaerä. Lisätietoja on saatavilla
liitteessä 34.
Lisätietoa Topdanmark A/S:stä ja sen vuoden 2023 tuloksesta on saatavilla osoitteessa
www.topdanmark.com.
Tulos
Topdanmark, 2023
Milj. e
2023
2022
Muutos, %
Bruttomaksutulo
1 339
1 308
2
Vakuutusmaksutuotot, netto
1 288
1 255
3
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto
-862
-809
7
Liikekulut
-233
-216
7
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos
194
230
-16
Sijoitustoiminnan nettotuotot
107
-142
—
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-79
115
—
Nettorahoitustulos
27
-28
—
Muut erät
-59
-45
32
Tulos ennen veroja
162
158
3
Avainluvut
2023
2022
Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %
85,0
81,7
3,3
Vahinkosuhde, %
66,9
64,4
2,5
Liikekulusuhde, %
18,1
17,2
0,8
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Vertailuluvut eivät sisällä
Topdanmarkin henkivakuutustoimintoja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
14
Hastings
Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia
vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla
on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoiminimellä, jotka ovat
Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance
Company Gibraltarilla.
Hinnat nousivat vuoden aikana Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla
merkittävästi korvausinflaation kasvun takia. Korvausinflaatio on jatkunut sitkeänä Ison-
Britannian markkinoilla, ja sen arvioidaan olleen suurimman osan vuodesta noin 12
prosenttia, mutta laskeneen hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tässä
toimintaympäristössä Hastings on jatkanut hintojensa korottamista ja hyötynyt samalla
lisääntyneestä kysynnästä, kun kuluttajat tekevät edelleen hintavertailuja digitaalisissa
kanavissa parhaan hinnan löytääkseen.
Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 32 prosenttia
vuodentakaisesta 1 706 miljoonaan euroon (1 314) heijastaen korkeampia vakuutusten
keskihintoja ja voimassaolevien vakuutussopimusten kasvua. Voimassa olevien
vakuutusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta 3,5 miljoonaan.
Ajoneuvovakuutusten lukumäärä kasvoi 4 prosenttia. Kotivakuutusten määrä kasvoi
merkittävästi ja oli 31 prosenttia edellisvuotta suurempi. Vakuutussopimusten määrää
onnistuttiin kasvattamaan, vaikka korvausinflaation mukaiset hinnankorotukset
olivatkin yhtiön prioriteettina.
Vuoden 2023 vahinkosuhde kasvoi 63,3 prosenttiin (57,2). Nousuun vaikuttivat
korvausinflaatio, ensimmäisen neljänneksen sääilmiöt sekä ajokäyttäytymisen
muutoksista johtuva vahinkofrekvenssin kasvu. Hastingsin vuonna 2023 toteuttamien
hinnankorotusten odotetaan tukevan kannattavuutta, koska niiden vaikutus jatkuu
vuoteen 2024 asti.
Vuoden operatiivinen kulusuhde nousi 89,8 prosenttiin (87,2), mikä oli seurausta
pääasiassa korkeammasta vahinkosuhteesta ja jakelukustannusten etupainotteisesta
kirjaamisesta, mikä puolestaan johtui uusien asiakkaiden suuresta määrästä kuluvalla
kaudella.
Hastingsin underwriting-tulos oli 128 miljoonaa euroa (128), koska korvauskulujen kasvu
suurelta osin kumosi hinnankorotusten vaikutukset.
Tulos
Milj. e
2023
2022
Muutos, %
Bruttomaksutulo
1 706
1 314
30
Tuotot broker-liiketoiminnasta
357
322
11
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)
1 251
998
25
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto
-714
-509
40
Liikekulut
-409
-361
13
Underwriting-tulos
128
128
—
Sijoitustoiminnan nettotuotot
79
16
397
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-35
11
—
Nettorahoitustulos
44
27
61
Muut erät
-42
-49
-14
Tulos ennen veroja
129
107
21
Avainluvut
2023
2022
Muutos
Operatiivinen kulusuhde, %
89,8
87,2
2,6
Vahinkosuhde, %
63,3
57,2
6,1
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl)
3,5
3,2
0,2
Hastingsin tulostaulukkoa yksinkertaistettiin vuonna 2023 siten, että Hastingsin kaikki broker-
liiketoiminnan tuotot yhdistettiin bruttomaksutuloon ja vakuutusmaksutuottoihin. Hastingsin
broker-liiketoiminnan kulut sisältyvät liikekuluihin. Muutosten seurauksena vakuutuspalvelutulosta ei
enää esitetä taulukossa. Muutoksilla ei ole vaikutusta underwriting-tulokseen.
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
Nettorahoitustulos kasvoi 44 miljoonaan euroon (27), koska diskonttauksen purku -30
miljoonalla eurolla ja diskonttokorkojen -5  miljoonan euron suuruiset muutokset
osittain kumosivat 79 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot.
Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyi  46 miljoonaa euroa realisoitumattomia
arvostusvoittoja.
Hastingsin tulos ennen veroja nousi 129 miljoonaan euroon (107) pääasiassa edellä
mainituista syistä tapahtuneen nettotuloksen kasvun seurauksena. Tulos ennen veroja
sisältää -41 miljoonaa euroa (-58) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä
poistoja, jotka liittyvät Sampo Oyj:n Hastings-kauppaan vuonna 2020. Ilman poistoja
tulos olisi ollut 171 miljoonaa euroa (165).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
15
Omistusyhteisö
Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian
täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa
harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.
Tulos
Omistusyhteisö, 2023
Milj. e
2023
2022
Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot
-37
177
—
Muut tuotot
1
132
-99
Muut kulut
-57
-48
20
Rahoituskulut
-66
-96
-31
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
—
-19
—
Tulos ennen veroja
-160
146
—
Omistusyhteisö-segmentin vuoden 2023 tulos ennen veroja laski -160 miljoonaan
euroon (146).
Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy -73 miljoonan euron suuruiset markkina-
arvojen muutokset vuonna 2023, mikä peitti alleen korko- ja osinkotuotot. Muiden
kulujen nousu liittyi pääasiassa Mandatumin osittaisjakautumiseen liittyviin kuluihin.
Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy 157
miljoonaa euroa Nordeasta saatuja osinkoja ja muihin tuottoihin sisältyy Nordean
myynnistä kirjattu 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus sekä
29 miljoonan euron suuruinen Mandatumin konserniavustus.
Pitkäaikaisen velan uudelleen allokoinnista ja arvonmuutoksesta osittaisjakautumisen
yhteydessä johtuva 111 miljoonan euron kirjanpitovaikutus on kirjattu lopetettujen
toimintojen tulokseen eikä sisälly Omistusyhteisö-segmentin tuloslaskelmaan.
NOBA:n (aiemmin Nordax) tulosta ei enää konsolidoida Omistusyhteisö-segmentin
tilinpäätökseen, koska se on vuoden 2023 alusta alkaen uudelleenluokiteltu
osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi sijoitukseksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
16
Taloudellinen tilanne
Konsernin vakavaraisuus
Sampo-konsernin pro forma -vakavaraisuussuhde
jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden oli
vuoden 2023 lopussa 182 prosenttia perustuen 5 849
miljoonaan euron omaan varallisuuteen ja 3 217
miljoonan euron vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.
Viranomaisvaatimusten mukainen Solvenssi II -
vakavaraisuussuhde oli 177 (210) prosenttia perustuen
5 849 (8 083) miljoonan euron omaan varallisuuteen ja
3 301 (3 857) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.
Vakavaraisuussuhteen lasku vuoden 2022 lopun 210
prosentista selittyy pääasiassa osittaisjakautumisella.
Sammon tavoite vuosille 2021–2023 oli alle 170-190
prosentin vakavaraisuussuhde.
Velka-asema
Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla
konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman
pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sammon tavoite
vuosille 2021–2023 oli alle 30 prosentin velkaisuusaste.
Sampo-konsernin oma pääoma 30.12.2023 oli 7 687
miljoonaa euroa ja rahoitusvelat 2 604 miljoonaa euroa,
jolloin velkaisuusaste oli 25,3 prosenttia.
Vuoden 2022 lopussa oma pääoma oli 10 178 miljoonaa
euroa (IFRS 17) ja rahoitusvelat 3 288 miljoonaa euroa,
eli velkaisuusaste oli 24,4 prosenttia.
Vuonna 2023 omaa pääomaa laskivat jakautuminen ja
pääomanpalautukset osakkeenomistajille vuoden
aikana. Rahoitusvelat laskivat jakautumisesta ja
syyskuussa 2023 erääntyneen 318 miljoonan euron
seniorilainan maksusta johtuen.
Osinkoehdotuksen 1,80 euroa osakkeelle mukaisesti
oikaistu velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia vuoden 2023
lopussa.
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista
lainoista on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/velkarahoitus.
Rahoitusvelat
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
Omistusyhteisö
If
Topdanmark
Hastings
Eliminoinnit
Konserni
Sub-/hybridilainat
1 490
135
148
0
-127
1 645
Seniorilainat
959
0
0
0
0
959
Yhteensä
2 449
135
148
0
-127
2 604
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
17
Luottoluokitukset
Sampo-konsernin 31.12.2023 tilanteen mukaiset keskeiset luottoluokitukset on esitetty alla olevassa taulukossa.
Yhtiö
Moody’s
Standard & Poor’s
Luokitus
Näkymä
Luokitus
Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating
A3
Positiivinen
A
Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial
Strength Rating
A1
Positiivinen
AA-
Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
-
-
A
Vakaa
Hastingsin Fitch-luottoluokitus päätettiin vuoden 2023 toisen kvartaalin aikana, koska yhtiöllä ei ole liikkeelle laskettuja velkainstrumentteja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
18
Muut tapahtumat
Sampo Oyj:n jakautuminen
Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti joulukuussa 2022 aloittaneensa Mandatumia koskevan
strategisen arvion, ja 29.3.2023 hallitus ehdotti varsinaiselle yhtiökokoukselle Sampo
Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen
yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023 hallituksen 29.3.2023 hyväksymän
jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautuminen toteutettiin onnistuneesti 1.10.2023.
Jakautumisessa Mandatum Holding Oy:n (Sampo Oyj:n täysin omistama, suora
tytäryhtiö) osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä
Mandatum Oyj:lle, joka perustettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti
täytäntöönpanopäivänä. Mandatumin osakkeet listattiin Nasdaq Helsinkiin 2.10.2023.
Osittaisjakautumisen vaikutukset
Mandatum konsolidoitiin Sampo-konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen syyskuun
loppuun saakka. Oheisessa taulukossa on esitetty jakautumisen taloudellisia vaikutuksia
Sampo-konsernin tammi-syyskuun 2023 tulokseen ja syyskuun 2023 lopun taseeseen.
Mandatumiin liittyvä osingonjakovelka muodostui kolmannella vuosineljänneksellä,
mistä johtuen Mandatumin kontribuutio on lisätty takaisin Sammon syyskuun lopun
omaan pääomaan ja velkaan alla olevassa taulukossa. Nämä luvut eivät vastaa
raportoituja lukuja.
Avainluvut 1-9/2023
Pro forma, ml.
Mandatum*
Pro forma, pl.
Mandatum**
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
Milj. e
941
801
Osakekohtainen tulos
euro
1,86
1,58
Oma varallisuus
Milj. e
8 918
6 589
Oma varallisuus, ml. osinkokertymä
Milj. e
—
6 026
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus
Milj. e
3 776
3 087
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde
%
236
213
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, ml.
osinkokertymä
%
—
195
Oma pääoma (IFRS)
Milj. e
9 033
7 309
Bruttovelka
Milj. e
2 860
2 610
Velkaisuusaste
%
24,0
26,3
*) Vakavaraisuuteen ja velkaisuuteen liittyvissä pro forma -luvuissa ei ole huomioitu mitään
jakautumisen vaikutuksia ja siihen liittyviä transaktioita.
**) Vakavaraisuuteen ja velkaisuuteen liittyvissä pro forma -luvuissa on huomioitu kaikki
jakautumisen vaikutukset ja siihen liittyvät transaktiot. Osinkokertymä perustuu 1,50 euron
osakekohtaiseen perusosinkoon vuodelta 2022 eli Mandatumin kontribuutio pois lukien.
Sammon hallitus päätti kolmannella vuosineljänneksellä toteuttaa Sampo Oyj:n
osittaisjakautumisen, josta syntyi Mandatumin nettovarojen arvioitua käypää arvoa
vastaava, konsernitaseeseen kirjattu osingonjakovelka. Tällä oli 1 826 miljoonan euron
negatiivinen vaikutus Sammon omaan pääomaan 30.9.2023.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
19
Jakautumisen toteuduttua 1.10.2023 osingonjakovelkaa
arvioitiin uudelleen suhteessa Mandatumin osakkeen
ensimmäisen kaupankäyntipäivän kaupankäyntimäärillä
painotettuun keskihintaan Nasdaq Helsingissä, minkä
seurauksena osingonjakovelaksi muodostui 1 835
miljoonaa euroa. Osingonjakovelan uudelleenarvioidun
käyvän arvon ja syyskuun lopun nettovarojen välinen
erotus, 9 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan
neljännellä vuosineljänneksellä. Tällä ei ollut vaikutusta
kassavirtaan eikä vakavaraisuuteen.
Jakautumisen jälkeen 102 miljoonaa euroa pitkäaikaisia
velkoja uudelleenallokoitiin Sampo Oyj:stä Mandatumille
jakautumisen veroneutraliteetin mukaisesti. Tämä
huomioiden Sammon pro forma -oma pääoma olisi ollut
kolmannen vuosineljänneksen lopussa 7 309 miljoonaa
euroa.
Pitkäaikaisen velan uudelleenallokoinnilla oli 102
miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus
konsernin tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen.
Jakautumiseen liittyvällä arvostuserolla oli yllä mainitun
mukaisesti 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus. Näin
ollen kokonaisvaikutukset tulokseen ennen veroja ja
nettotulokseen olivat 111 miljoonaa euroa neljännellä
vuosineljänneksellä.
Jakautumiseen liittyvät
suunnitellut transaktiot
Sampo on jo myynyt tai harkitsee myyvänsä tietyt
omaisuuseränsä Mandatumille jakautumisen yhteydessä.
Näihin omaisuuseriin lukeutuvat omistukset Saxo
Bankissa ja Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet
sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia
sijoituksia. Lisätietoja on saatavilla jakautumisesitteessä
osoitteessa www.sampo.com/jakautuminen.
Mandatumin taloudellinen kehitys
Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja
oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa
euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa
tuloslaskelmassa. Henkivakuutusliiketoimintojen
kokonaisnettotulos oli vuonna  2023 kaikkiaan 252
miljoonaa euroa, johon sisältyy vuoden 2023 neljännelle
vuosineljännekselle kirjattuja positiivisia
kirjanpitovaikutuksia 111 miljoonaa euroa.
Hakemus osittaisesta ryhmän
sisäisestä mallista
Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen toteuduttua Ruotsin
Finanssivalvonnasta (Finansinspektion) tuli Sammon
vakavaraisuuden ryhmävalvoja 1.10.2023 alkaen. Tämän
seurauksena Sampo jätti Ruotsin Finanssivalvonnalle
hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin
käyttöönotosta 2.10.2023. Vastaava hakemus oli
aiemmin jätetty Suomen Finanssivalvonnalle. Sampo
arvioi hakuprosessin tulevan päätökseen vuoden 2024
alkupuoliskolla.
Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon
vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin
standardikaavaa paremmin. Sen mukaisesti laskettuna
vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuonna 2023
jopa 0,3 miljardia euroa matalampi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
20
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakepääoma
Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden
2023 lopussa 501 796 752 osaketta, jotka jakaantuivat
501 596 752 A-osakkeeseen sekä 200 000 B-
osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on
502 596 752 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on
yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.
Vuonna 2023 Sampo mitätöi 14 782 760 omaa A-
osakettaan, jotka oli hankittu omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelmien kautta vuosina 2022 ja 2023.
Mitätöinnit toteutettiin maaliskuussa ja elokuussa 2023.
Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2023 lopussa 98
miljoonaa euroa (98) ja oma pääoma 7 687 miljoonaa
euroa (10 178).
Yhtiökokous, joka järjestettiin 17.5.2023, päätti poistaa
yhtiöjärjestyksestä A- ja B-osakkeiden vähimmäis- ja
enimmäismäärää koskevat määräykset hallitukselle
myönnetystä osakkeiden splittausta koskevasta
valtuutuksesta johtuen.
Sammon yhtiöjärjestyksen
lunastusvelvollisuuslausekkeen (16 §) mukaisesti
osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista
osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä
saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia
(lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen
lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen
oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden
osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat
arvopaperit siten kuin tässä pykälässä määrätään.
Yhtiöjärjestyksessä määritellään omistusosuuden ja
lunastushinnan laskukaava.
Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. B-osakkeet voidaan
osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-
osakkeiksi.
Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish
Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq
Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut A-
osakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja
toisinpäin. Vuoden 2023 lopussa liikkeeseen oli laskettu
noin 2,1 miljoonaa talletustodistusta.
Omistusmääräjakauma
Sampo Oyj, 31.12.2023
Osakkeiden lukumäärä
Omistajien
lukumäärä, kpl
Omistajat, %
Arvo-
osuusmäärä,
kpl
Arvo-
osuusmäärä, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä, %
1–100
110 146
53,21
4 614 546
0,92
4 614 546
0,92
101–500
65 836
31,81
15 989 786
3,19
15 989 786
3,18
501–1 000
15 006
7,25
11 180 875
2,23
11 180 875
2,22
1 001–5 000
13 414
6,48
28 078 213
5,60
28 078 213
5,59
5 001–10 000
1 518
0,73
10 652 503
2,12
10 652 503
2,12
10 001–50 000
875
0,42
16 947 504
3,38
16 947 504
3,37
50 001–100 000
90
0,04
6 610 344
1,32
6 610 344
1,32
100 001–500 000
72
0,03
13 643 773
2,72
13 643 773
2,71
500 001–
35
0,02
394 079 208
78,53
394 879 208
78,57
Yhteensä
206 992
100
501 796 752
100
502 596 752
100
josta hallintarekisteröityjä
11
301 533 372
60,09
301 533 372
60,00
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
21
Osakkeen hinnan kehitys
Sampo Oyj, 2019–2023
Osakkeen_hinnan_kehitys_Sampo-Oyj_2019-2023_08-01-2023.svg
Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023.
Osakkeen vaihto kuukausittain
Sampo Oyj, 2019–2023
Osakkeen_vaihto_kuukausittain_Sampo-Oyj_2019-2023_08-01-2023.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
22
Hallituksen valtuutukset
Yhtiökokous, joka järjestettiin 17.5.2023, myönsi
hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-
osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta, joka vastasi
noin 9,7 prosenttia kaikista osakkeista.
Lisäksi hallitukselle myönnettiin valtuutus päättää
maksuttomasta osakeannista (osakkeiden splittaus).
Hallitus voisi valtuutuksen nojalla päättää, että kaikille
osakkeenomistajille annettaisiin maksutta uusia
osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin A- ja B-osaketta kohti annettaisiin enintään 5
uutta A- ja B-osaketta. Mikäli hallitus päättäisi
osakkeiden splittauksesta, omia osakkeita voitaisiin
hankkia enintään 300 000 000 kappaletta.
Omien osakkeiden takaisinostoa koskeva valtuutus on
voimassa 25.4.2024 järjestettäväksi suunnitellun
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka,
kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä. Osakkeiden splittausta koskeva valtuutus
on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen
asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 saakka.
Osakkeenomistajat
Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen
osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2023
aikana 8 849 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2023
lopussa 206 992. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten
osakkeenomistajien omistus oli 60,3 prosenttia (61,7)
kaikista osakkeista ja 60,2 prosenttia (61,6) niihin
liittyvistä äänistä. Sammon omistuksessa ei vuoden
2023 lopussa ollut omia osakkeita.
BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti
tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-
osakkeiden osuus oli 31.12.2023 yli 5 prosenttia Sampo
Oyj:n kaikista osakkeista. Myös yhtiön omistuksessa
olevien äänioikeuksien osuus oli yli 5 prosenttia Sampo
Oyj:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.
Sampo ei vastaanottanut vuonna 2023 yhtään
Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista
liputusilmoitusta omistusten muutoksista. Aiemmat
liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/liputukset.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
23
Osakkeenomistajat
Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2023
A- ja B-osakkeet
Osakkeiden
lukumäärä
Osakkeista,
%
Äänistä, %
Solidium Oy
33 278 580
6,63
6,62
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 248 420
4,43
4,43
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
6 037 057
1,20
1,20
Oy Lival AB
4 020 000
0,80
0,80
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
3 968 000
0,79
0,79
Valtion Eläkerahasto
2 900 000
0,58
0,58
OP-Henkivakuutus Oy
1 834 542
0,37
0,37
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.
1 469 150
0,29
0,29
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat
1 343 000
0,27
0,27
OP-Suomi-sijoitusrahasto
1 331 025
0,27
0,26
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi
1 188 034
0,24
0,24
Sijoitusrahasto Evli Suomi Select
1 185 000
0,24
0,24
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -
indeksiosuusrahasto
1 149 960
0,23
0,23
Stiftelsen för Åbo Akademi
1 063 872
0,21
0,21
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
904 380
0,18
0,18
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf
848 402
0,17
0,17
Nordea Suomi
841 844
0,17
0,17
Keva
814 100
0,16
0,16
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto
808 173
0,16
0,16
Föreningen Konstsamfundet r.f.
800 000
0,16
0,16
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä
302 593 499
60,30
60,21
Muut yhteensä
111 169 714
22,15
22,12
Yhteensä
501 796 752
100
100
Osakeomistus sektoreittain
Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2023
Sektori
Osakkeiden
lukumäärä
%
Yritykset
20 004 337
3,99
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
17 654 345
3,52
Julkisyhteisöt
70 733 556
14,10
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
13 830 150
2,76
Kotitaloudet
76 980 865
15,34
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt
302 593 499
60,30
Yhteensä
501 796 752
100
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset
Hallituksen ja johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty seuraavalla sivulla
olevassa taulukossa.
Vuoden 2023 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat
suoraan tai välillisesti 197 429 (195 664) Sammon A-osaketta. Omistusten
yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04 prosenttia (0,04).
Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti
227 321 (564 438) A-osaketta, mikä oli 0,05 prosenttia (0,1) osakemäärästä ja äänistä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
24
Hallituksen ja johtoryhmän omistukset
Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Hallitus
31.12.2023
31.12.2022
Antti Mäkinen1
7 010
—
Jannica Fagerholm
8 751
7 597
Christian Clausen
38 479
37 819
Fiona Clutterbuck
3 678
2 853
Georg Ehrnrooth
129 532
128 681
Johanna Lamminen2
—
2 695
Steve Langan
1 498
673
Risto Murto
5 169
4 449
Markus Rauramo
2 407
1 668
Björn Wahlroos3
—
9 229
Annica Witschard1
905
—
Yhteensä
197 429
195 664
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,04
0,04
Hallituksen äänimäärä, %
0,04
0,04
Johtoryhmä
31.12.2023
31.12.2022
Torbjörn Magnusson
46 268
46 480
Knut Arne Alsaker
43 412
39 646
Ingrid Janbu Holthe
5 588
1 875
Patrick Lapveteläinen4
—
276 423
Petri Niemisvirta4
—
93 470
Ville Talasmäki5
17 801
—
Morten Thorsrud
65 788
61 344
Ricard Wennerklint
48 464
45 200
Yhteensä
227 321
564 438
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,05
0,1
Johtoryhmän äänimäärä, %
0,05
0,1
1 Hallituksen jäsen 17.5.2023 lähtien
2 Hallituksen jäsen 1.10.2023 asti
3 Hallituksen jäsen 17.5.2023 asti
4 Johtoryhmän jäsen 1.10.2023 asti
5 Johtoryhmän jäsen 1.10.2023 lähtien
Omien osakkeiden osto-ohjelmat
Sampo hankki vuonna 2023 omia A-osakkeitaan kahden eri takaisinosto-ohjelman
kautta vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti.
Sammon hallitus päätti 1 miljardin euron takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä
9.6.2022. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyi 8.2.2023. Sampo hankki osto-
ohjelman aikana 22,1 miljoonaa omaa osaketta, joista 3,2 miljoonaa vuoden 2023
puolella. Hankintojen keskihinta oli 45,28 euroa osakkeelta.
Hallitus päätti 29.3.2023 uuden 400 miljoonan euron takaisinosto-ohjelman
käynnistämisestä. Osto-ohjelma alkoi 3.4.2023 ja päättyi 1.8.2023. Sampo hankki osto-
ohjelman aikana 9,4 miljoonaa osaketta 42,64 euron keskihintaan osakkeelta.
Sampo hankki vuoden 2023 aikana yhteensä 12,6 miljoonaa osaketta, mikä oli noin 2,4
prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ennen näiden ohjelmien aloitusta. Nämä
osakkeet mitätöitiin maaliskuussa ja elokuussa 2023.
Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/takaisinostot.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
25
Hallinnointiin liittyvät asiat
Hallinnointi
Sampo-konserni noudatti kertomusvuonna
kokonaisuudessaan 1.1.2020 voimaan tullutta kotimaista
hallinnointikoodia 2020. Arvopaperimarkkinayhdistys
hyväksyi hallinnointikoodin 19.9.2019. Sampo julkaisee
verkkosivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja
ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen
arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7 pykälän 7
mukaisesti.
Selvitys on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/vuosi2023.
Varsinainen yhtiökokous
Sampo Oyj:n 17.5.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous
päätti jakaa vuodelta 2022 osinkoa 2,60 euroa
osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli
22.5.2023 ja osinko maksettiin Sammon
osakkeenomistajille 31.5.2023 ja ruotsalaisten
talletustodistusten omistajille 2.6.2023. Yhtiökokous
vahvisti vuoden 2022 tilinpäätöksen ja myönsi
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
vastuuvapauden.
Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten
lukumäärää kymmeneen jäseneen. Hallitukseen valittiin
uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg
Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen,
Steve Langan, Risto Murto ja Markus Rauramo. Lisäksi
Antti Mäkinen ja Annica Witschard valittiin uusiksi
hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenet valittiin
toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan
puheenjohtajakseen Antti Mäkisen ja
varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys-
ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen,
Risto Murto, Antti Mäkinen (puheenjohtaja) ja Markus
Rauramo. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Fiona
Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm
(puheenjohtaja), Johanna Lamminen, Steve Langan ja
Annica Witschard.
Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan
riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä
osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen
antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen
jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/hallitus.
Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille
palkkioita vuonna 2024 pidettävän varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:
hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena
palkkiona 228 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle
maksetaan 101 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja
sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat
vuosipalkkiot: hallituksen varapuheenjohtajalle 30 000
euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 28 000
euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 400
euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan
yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-
sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä
muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen
jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot
ja vastaavat maksut. Yhtiö vastaa osakkeiden
hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta
varainsiirtoverosta.
Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten
palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.
Sampo Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin uudelleen
tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa
palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka
Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.
Yhtiökokous päivitti Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen
mukaista toimialaa vastaamaan yhtiön nykyistä
strategiaa ja päätoimialaa sekä poisti yhtiöjärjestyksestä
A- ja B-osakelajien osakemääriä koskeneet määräykset.
Yhtiökokous hyväksyi myös yhtiön yhtiöjärjestyksen
11 §:n muutoksen, jonka mukaan hallituksen niin
päättäessä yhtiökokous voidaan järjestää niin sanottuna
hybridi- tai etäkokouksena.
Osana Sampo Oyj:n jakautumispäätöstä varsinainen
yhtiökokous päätti ehdollisena jakautumisen
täytäntöönpanolle uuden yhtiön Mandatum Oyj:n
perustamisesta ja sen yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä.
Mandatum Oyj:n hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:
Markus Aho, Jannica Fagerholm, Kimmo Laaksonen,
Johanna Lamminen, Patrick Lapveteläinen ja Jukka
Ruuska. Hallituksen ehdotettiin valitsevan
keskuudestaan puheenjohtajakseen Patrick
Lapveteläisen ja varapuheenjohtajakseen Jannica
Fagerholmin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
26
Yhtiökokous päätti osittaisjakautumisen
täytäntöönpanosta Mandatumin ensimmäiseen
varsinaiseen yhtiökokoukseen kestävältä ajanjaksolta
maksaa toimikaudelta palkkiota kullekin hallituksen
jäsenelle 27 000 euroa, hallituksen puheenjohtajalle
42 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle
36 000 euroa; maksaa toimikaudelta maksettavien
palkkioiden lisäksi Mandatumin hallituksen jäsenille
kultakin kokoukselta kokouspalkkiota 600 euroa sekä
puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle tämän
toimiessa puheenjohtajana 1 500 euroa; ja maksaa
kokouspalkkiota kultakin mahdolliselta
tarkastusvaliokunnan kokoukselta 600 euroa kullekin
tarkastusvaliokunnan jäsenelle ja 1 000 euroa
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle.
Varsinainen yhtiökokous valitsi Mandatum Oyj:n
tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n KHT Reeta Virolaisen
toimiessa päävastuullisena tilintarkastajana.
Yhtiökokous päätti maksaa Mandatum Oyj:n
tilintarkastajalle palkkion Mandatum Oyj:n hyväksymän
laskun mukaan. Yhtiökokous päätti myös Mandatum
Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
perustamisesta.
Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen
edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna
324 489 527 osaketta (63,5 prosenttia osakkeista) ja
325 289 527 ääntä (63,5 prosenttia kaikista
äänioikeuksista).
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien
nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous
sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa
Fabianinkatu 27, Helsinki.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
27
Riskienhallinta
Sammon pääomanhallintakehikon tarkoituksena on
tukea arvonluontia mahdollistamalla yhtiön strategian
toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle ja
velkaantuneisuudelle on asetettu kvantitatiiviset
tavoitteet, mutta myös muita mittareita seurataan,
kuten riittävää likviditeettiä.
Tytäryhtiöiden taseet mitoitetaan
liiketoimintasuunnitelmien tarpeisiin sekä vakaan
osingon tuottamiseksi. Mahdollisia riskikeskittymiä ja
riskien riittävää hajautumista seurataan
järjestelmällisesti ja niiden syyt analysoidaan.
Konsernitason keskittymiä hallitaan ennakoivasti
strategisilla päätöksillä siinä määrin kuin se on
mahdollista.
Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla,
joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän
asiakaspalvelun ohella ovat riskien hinnoittelu ja
riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Riskienvalinnan ja
sijoitussalkkujen markkinariskien menestyksekäs hallinta
on Sampo-konsernin tuottojen pääasiallinen lähde.
Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit
jaotellaan kolmeen pääryhmään: toimintaympäristöön
tai sisäisen toiminnallisen joustavuuden puutteeseen
liittyviin liiketoimintariskeihin, yhtiön toimintatapoihin
liittyviin maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti
kuuluviin riskeihin.
Kattava selvitys Sampo-konsernin riskienhallinnasta,
hallintorakenteesta, riskeistä ja pääomituksesta on
saatavilla vuoden 2023 Riskienhallintaraportissa
osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.
Palkitseminen
Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin
palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampo-
konsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat osa
Sampo-konsernin sisäistä hallinnointimallia, ja niissä
esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja
palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet.
Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa
siltä osin kuin eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n
toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.
Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että
Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa
vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin
taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on
noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön
vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä
riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava
rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen
kanssa.
Palkitsemismekanismien on rohkaistava ja
kannustettava työntekijöitä tekemään parhaansa ja
ylittämään heille asetetut tavoitteet.
Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne
palkitsevat oikeudenmukaisesti huolellisen, oikeiden
käytäntöjen mukaisen ja menestyksekkään
työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden
sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että
palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä
houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liiallisten tai ei-
toivottujen riskien ottamiseen.
Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot
ovat seuraavat:
(a) Kiinteä palkitseminen
(b) Muuttuva palkitseminen
(c) Eläke
(d) Muut edut
Kiinteä palkitseminen on työntekijän
palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee
luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän
suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla
palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien
kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko
perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja
yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset
kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden 
sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja
työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen
yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin
suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen
positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu
lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.
Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua
riskinoton arviointiin ja
vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty
osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille
maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään
määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin
kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän
mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään
jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampo-
konserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä
muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai
osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/
vapauttamatta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
28
Vuonna 2023 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten
kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 6,5 miljoonaa
euroa (7,0).
Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n
rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista
kannustinjärjestelmistä.  Vuonna 2023 ei otettu
käyttöön uusia Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin
perustuvia pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä. Viimeinen
erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2017 ja
ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä
2020 maksettiin vuonna 2023.
Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon osakkeen
arvon kehitykseen sekä maksettuihin osinkoihin
kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon
vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat vakuutusliikkeen
tuottoon ja/tai riskisopeutetun pääoman tuottoon
liittyvät ansaintakriteerit.  Molemmissa järjestelmissä on
määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo.
Ehdot ovat saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/kannustinehdot.
Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille
maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan
lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän
maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita
tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen
vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat
luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka
jälkeen hallitus päättää mahdollisesta
luovutusrajoituksen poistosta.
Vuonna 2023 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita
sosiaalikulut mukaan lukien 71 miljoonalla eurolla (77).
Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella
maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla
ajanjaksolla 38 miljoonalla eurolla (35). Pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2023 oli -10
miljoonaa euroa (-43).
Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2022 esiteltiin
vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Varsinainen
yhtiökokous päätti hyväksyä palkitsemisraportin ilman
äänestystä, mikä Suomen lain mukaan tulkitaan
yksimieliseksi hyväksynnäksi.
Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin
vuodelta 2023 hallituksen toimintakertomuksen
yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.
Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen
jäsenten ja konsernijohtajan palkitsemisesta, ja se on
laadittu hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti.
Hallinnointikoodi 2020 on nähtävillä kokonaisuudessaan
Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla
osoitteessa https://cgfinland.fi/.
Sampo Oyj esittää päivitetyn toimielinten
palkitsemispolitiikan vuoden 2024 varsinaiselle
yhtiökokoukselle. Palkitsemispolitiikassa määritetään,
miten palkitseminen järjestetään Sammon
konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta.
Palkitsemispolitiikka on laadittu Suomen lainsäädäntöön
sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin
mukaisesti. Edellinen palkitsemispolitiikka hyväksyttiin
vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Päivitetty
palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/yhtiokokous.
Konsernirakenteen
muutokset
Sammon hallitus ehdotti 29.3.2023 varsinaiselle
yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n osittaisjakautumista
eriyttämällä yhtiön sataprosenttisesti omistama
tytäryhtiö Mandatum Sampo-konsernista. Varsinainen
yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023
jakautumissuunnitelman mukaisesti ja jakautuminen
toteutettiin 1.10.2023. Lisätietoa on saatavilla
Osittaisjakautumisen vaikutukset -osiossa ja
liitteessä 32.
Topdanmark A/S tiedotti 16.3.2023, että Topdanmark
Forsikring A/S on allekirjoittanut sopimuksen Oona
Health A/S:n ja sen tytäryhtiön ostamisesta.
Topdanmark sai kaupalle lopullisen hyväksynnän
Tanskan kilpailuviranomaiselta 27.10.2023 ja kauppa
toteutui 1.12.2023. Lisätietoa on saatavilla liitteessä 34.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
29
Konsernin rakenne
31.12.2023
Sampo-konsernin_rakenne_31-12-2023_10-01-2023.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
30
Muutokset konsernin
johdossa ja hallituksessa
Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen täytäntöönpanon
seurauksena Sampo-konsernin entisen sijoitusjohtajan
Patrick Lapveteläisen ja Mandatumin toimitusjohtajan
Petri Niemisvirran jäsenyys Sammon johtoryhmässä
päättyi 1.10.2023. Ville Talasmäki nimitettiin Sammon
uudeksi sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
samasta päivästä alkaen.
Yritysasiakkaat-liiketoiminnasta vastaava johtaja Klas
Svensson nimitettiin Sampo-konsernin johtoryhmään
13.12.2023. Hän aloitti johtoryhmän jäsenenä 1.1.2024.
Muutosten jälkeen Sammon johtoryhmässä on
seitsemän jäsentä eli johtoryhmä on samanvahvuinen
kuin vuoden 2023 alussa.
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous päätti 17.5.2023
nostaa hallituksen jäsenmäärää kymmeneen, mutta
jäsenmäärä pieneni yhdeksään jäseneen kesken kauden,
kun Johanna Lamminen jätti hallituksen lokakuussa
2023 osittaisjakautumisen toteuduttua
jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautumisen
jälkeen hallituksen jäsenmäärä on yhdeksän vuoden
2024 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka.
Antti Mäkinen valittiin Sammon yhtiökokouksen
yhteydessä hallituksen puheenjohtajaksi. Sammon
hallituksen aiempi puheenjohtaja Björn Wahlroos ei ollut
käytettävissä uudelleenvalintaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
31
Organisaatio
31.12.2023
Organisaatio_31-12-2023.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
32
Henkilöstö
Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli
vuonna 2023 keskimäärin 13 272 henkeä (12 947). Konsernin vahinkovakuutus-
liiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2023 yhteensä 13 450 henkeä (12 861).
Henkilöstömäärä
Sampo-konserni 2023
Sampo-konsernin henkilöstömäärä
(vahinkovakuutusliiketoiminta)
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2023
%
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2022
%
Yhtiöittäin
If
7 858
59
7 496
58
Hastings
3 200
24
3 021
23
Topdanmark
2 160
16
2 381
18
Sampo Oyj*
54
—
50
—
Yhteensä
13 272
100
12 947
100
Maittain
Iso-Britannia
3 176
24
3 000
23
Tanska
2 756
21
2 969
23
Suomi
1 934
15
1 838
14
Ruotsi
2 446
18
2 379
18
Norja
1 613
12
1 580
12
Muut maat
1 346
10
1 181
9
Yhteensä
13 272
100
12 947
100
*Vuoden 2023 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 58 (51), joista 49 (46)
työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (5) sivukonttorilla Ruotsissa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
33
Vastuullisuus
Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain 3a luvun 5 §:n
mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista
tiedoista. Kyseinen selvitys, Sampo-konsernin
vastuullisuusraportti vuodelta 2023, julkaistaan
toimintakertomuksesta erillisenä maalis–huhtikuun
vaihteessa 2024 osoitteessa
www.sampo.com/vuosi2023. Sampo-konserni
sisällyttää vuonna 2025 konsernin vuotta 2024
koskevan vastuullisuusraportoinnin hallituksen
toimintakertomukseen yritysten kestävyys-
raportointidirektiivin (CSRD-direktiivi) vaatimusten
mukaisesti.
Vuoden 2023 kohokohtia
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa
vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu
strategisista vastuullisuusteemoista, ja jokaisen teeman
alle on määritelty vastuullisuuden kannalta
olennaisimmat aihealueet. Sammon vastuullisuusteemat
ovat vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt,
vastuullinen yrityskulttuuri, vastuullinen sijoitustoiminta
ja sijoitusten hallinnointi, vastuulliset tuotteet ja palvelut
sekä vastuullisuus yhteisöissä. Sampo jatkoi vuonna
2023 vastuullisuustyötään näiden teemojen mukaisesti.
Liikkeenjohto ja
liiketoimintakäytännöt
Sampo valmistautui vuonna 2023 CSRD-direktiivin ja
siihen liittyvien eurooppalaisten
kestävyysraportointistandardien (ESRS)
toimeenpanoon. Sampo teki muun muassa
kaksoisolennaisuusanalyysin, ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnin ja ESRS-standardeja koskevan nykytila-
arvion. Lainsäädännön toimeenpano jatkuu vuonna
2024 keskittyen havaittuihin kehityskohtiin, sisäisten
prosessien kehittämiseen, tiedonkeruuseen ja
loppuraportointiin. 
Sampo sitoutui vuonna 2023 Science Based Targets -
aloitteeseen (SBTi) ja alkoi kehittää tieteeseen
perustuvia ilmastotavoitteita omalle toiminnalleen ja
sijoituksilleen. Tavoitteet lähetetään SBTi:lle
vahvistettaviksi viimeistään lokakuussa 2025. Myös
yksittäiset konserniyhtiöt jatkoivat työtään
yhtiökohtaisten tavoitteiden asettamiseksi aikataulun
mukaisesti. Ifin tavoitteet vahvistettiin kuluneen vuoden
aikana, ja Hastings ja Topdanmark toimittavat
tavoitteensa vahvistettaviksi vuonna 2024.
Yrityskulttuuri
Sampo edisti vuonna 2023 vastuullista yrityskulttuuria,
muun muassa päivittämällä asiaankuuluvia politiikkoja,
toteuttamalla henkilöstökyselyjä, käynnistämällä uusia
aloitteita ja laajentamalla koulutustarjontaansa. Tämän
työn tuloksena If, Topdanmark ja Hastings onnistuivat
kaikki ylittämään työntekijöiden sitoutuneisuutta
koskevat tavoitteensa.
Sammolle on tärkeää, että yrityskulttuuri on
inklusiivinen. Siksi monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus
ja osallisuus (Diversity, Equity and Inclusion, DEI) oli yksi
konsernin painopistealueista vuonna 2023. Sampo otti
vuoden aikana käyttöön uusia monimuotoisuuteen,
oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä
tavoitteita, käynnisti aloitteita ja kumppanuuksia sekä
päivitti aiheeseen liittyviä politiikkoja. Kehitystä tapahtui
myös rekrytointikäytäntöjen inklusiivisuudessa, DEI-
tietoisuudessa ja konsernin yleisessä DEI-työssä.
Sijoitustoiminta ja sijoitusten
hallinnointi
Sampo jatkoi vastuullisen sijoittamisen käytäntöihin
panostamista vuonna 2023. Sijoituspolitiikkoja
vahvistettiin lisäohjeilla ympäristövastuun, sosiaalisen
vastuun ja hallintotavan (ESG) huomioimisesta
sijoitusprosesseissa. Erityisesti ilmastoon liittyvät
näkökohdat olivat esillä, sillä Sampo on sitoutunut
asettamaan sijoituksilleen tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet SBTi:n menetelmän mukaisesti.
Vuonna 2024 Sampo pyrkii kehittämään vastuullisen
sijoittamisen konsernitasoista raportointia.
Tuotteet ja palvelut
Sampo jatkoi vuonna 2023 toimitusketjujensa
vastuullisuuden kehittämistä. Esimerkiksi If asetti
toimitusketjulleen uuden tieteeseen perustuvan
ilmastotavoitteen, jonka mukaan 30 prosenttia sen
korvaustoiminnassa käytettyjen tavaroiden ja
palveluiden kokonaisostoista koostuu alihankkijoista,
jotka ovat asettaneet tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet vuoteen 2028 mennessä. Myös
Topdanmark jatkoi työtä tieteeseen perustuvien
ilmastotavoitteiden asettamiseksi toimitusketjulleen
sekä vuodelle 2025 jo asetettujen tavoitteiden
toteuttamiseksi. Hastings teki ESG due diligence -
tarkastuksen kaikille kriittisille toimittajilleen ja on
sitoutunut laatimaan toimintaperiaatteet
yhteistyökumppaneilleen vuoden 2024 aikana. 
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
34
Sampo työskenteli myös EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmän (EU-taksonomia) parissa.
Sampo arvioi vuonna 2023, missä määrin sen vakuutus-
ja sijoitustoiminta on taksonomiakelpoista ja
taksonomian mukaista EU:n uusimpien ohjeiden
mukaan.
EU-taksonomia
EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa
EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet taloudellisen
toiminnan eri muotoja koskeviksi kriteereiksi.
Taksonomia on osa EU:n pyrkimyksiä saavuttaa Agenda
2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoiset
tavoitteet. Sen tavoitteena on tarjota sijoittajille ja
yrityksille yhteinen kieli vähähiiliseen, kestävään ja
resurssitehokkaaseen talouteen siirryttäessä.
Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista
toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä
(taksonomian mukainen), sen on merkittävästi
edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja
ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat
ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, ympäristön pilaantumisen
ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja
ennallistaminen. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei
kuitenkaan saa merkittävästi vahingoittaa mitään näistä
tavoitteista, ja sen on noudatettava tiettyjä
vähimmäistason suojatoimia. Taksonomian nojalla
annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan
kriteerit (tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka
edistää merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.
EU-taksonomia pannaan täytäntöön vaiheittain.
Vakuutusyhtiöiltä edellytettiin vuosilta 2021 ja 2022
raportointia vain taksonomiakelpoisuudesta eli siitä,
kattaako taksonomia-asetus kyseessä olevan
taloudellisen toiminnan. Vuodesta 2023 alkaen
vaaditaan lisäksi raportointia taksonomian
mukaisuudesta eli siitä, täyttääkö taloudellinen toiminta
tekniset kriteerit, jotka koskevat i) tavoitteiden
merkittävää edistämistä, ii) merkittävän haitan
aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien
noudattamista. Näin ollen Sampo-konserni raportoi sen
vakuutustoiminnan ja sijoitusten taksonomian
mukaisuudesta ensimmäisen kerran vuoden 2023
hallituksen toimintakertomuksessa.
Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit
vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta
sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan
EU-taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta
kestävien vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen
(GWP) osuutta kaikista vahinkovakuutusten
bruttovakuutusmaksuista ja jälkimmäisellä vakuuttajan
tai jälleenvakuuttajan sijoituksia, joilla rahoitetaan
ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa tai
jotka liittyvät tällaiseen toimintaan, suhteessa
vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.
Vastuullinen vakuutustoiminta
Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on
määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen
sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän
raportin laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole
määritelty muita ympäristötavoitteita
vakuutustoiminnalle.
Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa
säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan
kuuluvat (a) sairauskuluvakuutus, (b) vakuutus
ansiotulon menetyksen varalta, (c) työntekijäin
tapaturmavakuutus, (d) moottoriajoneuvon
vastuuvakuutus, (e) muu moottoriajoneuvovakuutus, (f)
meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus, (g) palo- ja muu
omaisuusvahinkovakuutus ja (h) matka-apuvakuutus.
Henkivakuutuksiin ja yleiseen vastuuvakuutukseen
liittyvät vakuutusmaksut eivät liity taksonomiassa
tarkoitettuun vakuutustoimintaan, joten ne eivät ole
taksonomiakelpoisia.
Laskentatapa
Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä
taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon
liittyvät vaarat (esimerkiksi tulvat, maanvyörymät ja
lämpörasitus). Sampo-konserni laski ja raportoi
vakuutustoimintansa taksonomiakelpoisuuden vuosina
2021 ja 2022 noudattamalla toimialan sen hetkistä
parasta käytäntöä. Sampo-konserni päätteli, että niin
kauan kuin vakuutus ei nimenomaisesti sulje ilmastoon
liittyviä tapahtumia korvausten ulkopuolelle,
vakuutustuote kattaa ilmastoon liittyvät vaarat. Sampo-
konserni tulkitsi, että jos vakuutustoiminta tarjoaa
jonkinlaista suojaa ilmastoon liittyviä vaaroja vastaan,
sen kokonaisvakuutusmaksut arvioidaan
taksonomiakelpoisiksi, vaikka vakuutuksen ehdoissa olisi
joitakin ilmastoon liittyviä poikkeuksia. Tämän
laskentatavan mukaan Sampo-konsernin
taksonomiakelpoisuus oli 93,3 prosenttia vuonna 2021 ja
92,3 prosenttia vuonna 2022, sillä Sampo-konsernin
vakuutussopimukset eivät yleisesti ottaen sulje
ilmastoon liittyviä tapahtumia korvausten ulkopuolelle.
Sampo-konserni päivitti vuonna 2023 laskentatapaansa
vastaamaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission
tiedonantoa (luonnos) liittyen taksonomia-asetuksen 8
artiklan nojalla annetun taksonomiaraportointia
koskevan delegoidun asetuksen tulkintaan. Sampo-
konserni on pyrkinyt noudattamaan tiedonannon
ohjeistusta mahdollisimman tarkasti ja raportoinut
vuonna 2023 taksonomiakelpoisina ainoastaan ne
vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät suoraan
ilmastovaarojen kattamiseen. Sampo-konserni ei
pystynyt keräämään uuden laskentatavan mukaisia
tietoja koko vakuutusportfoliostaan ohjeistuksen
myöhäisen julkaisuajankohdan takia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
35
Taksonomiakelpoisuus voitiin laskea niille
omaisuusvakuutustuotteille, joihin keskityttiin
taksonomian mukaisuuden arvioinnissa, sillä niiden
osalta oli saatavilla tieto maksutulon ilmastovaarojen
kattamiseen liittyvästä osuudesta.
Joulukuussa 2023 julkaistun ohjeistuksen mukaisesti
Sampo-konserni raportoi ei-taksonomiakelpoisina
sellaiset maksutulot, joiden osalta tarvittavaa tietoa
ilmastovaarojen kattavuudesta ei ollut mahdollista
saada. Uusi laskentatapa johtaa huomattavasti edellisiä
vuosia pienempään taksonomiakelpoisuuslukuun.
Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella
ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian
mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset
arviointikriteerit:
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä
edistäminen:
– Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja
hinnoittelussa 
– Tuotesuunnittelu
– Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
– Tietojen yhteiskäyttö
– Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä
tilanteessa
• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä “Ei
merkittävää haittaa” -kriteeri: Toiminta ei sisällä
fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia,
kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä
tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen,
kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.
Arvioidakseen vakuutustoimintansa taksonomian
mukaisuutta, Sampo-konsernin yhtiöt arvioivat ensin
merkittävän edistämisen kriteereiden täyttymistä
vakuutuslajitasolla. Niille vakuutuslajeille, joilla kriteerien
täyttymistä havaittiin, suoritettiin perusteellisempi,
tuotetason analyysi. Konserniyhtiöt erittelivät edelleen
vakuutusmaksut mahdollisimman tarkasti (esim.
vakuutussopimuksen, maan tai ominaisuuden
perusteella) sellaisiin osiin, joilla tekniset arviointikriteerit
täyttyivät, ja laskivat näistä tietyistä maksutuloista
ainoastaan ilmastovaarojen kattamiseen liittyvän
osuuden taksonomian mukaisiksi. ”Ei merkittävää
haittaa”-kriteerien täyttymisen arviointiin yhtiöt
hyödynsivät NACE-koodeja erottaakseen
vakuutussopimukset, jotka mahdollisesti liittyvät
fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen, varastointiin tai
kuljetukseen.
Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä
taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan
yrityksen tulee täyttää vähimmäistason suojatoimet. Ne
ovat huolellisuusvelvoitteita ja korjaustoimia, joiden
täytäntöönpanolla yritys varmistaa toimintansa olevan
linjassa OECD:n monikansallisten yritysten
toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien periaatteiden kanssa. Sampo-konserni on
implementoinut tarvittavat politiikat ja tehnyt
tarvittavat toimet täyttääkseen suojatoimet. Sampo-
konserni on esimerkiksi toteuttanut
ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti,
että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä
huolellisuusvelvoiteprosesseja ylläpidetään ja
kehitetään. Osana taksonomian mukaisuuden arviointia
Sampo-konsernin yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet
vähimmäistason suojatoimien täyttymistä.
Vakuuttamisen tulosindikaattorit
Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi
osoittaa, että 2,2 prosenttia Sampo-konsernin kaikista
bruttovakuutusmaksuista oli taksonomiakelpoisia ja 1,0
prosenttia taksonomian mukaisia vuonna 2023. Kaikki
taksonomian mukaiset vakuutusmaksut olivat Ifin
vakuutusportfoliossa, sillä osa Ifin
palovakuutustoimintaan ja muuhun
omaisuusvahinkovakuutustoimintaan liittyvistä
maksutuloista täytti kaikki tekniset arviointikriteerit, ja If
pystyi erittelemään näistä maksutuloista suoraan
ilmastovaarojen kattamiseen liittyvän osuuden
Euroopan komission ohjeistuksen mukaisesti. If myös
täyttää vähimmäistason suojatoimet. If on arvioinut
toimintatapansa YK:n ja OECD:n ohjeistusten
perusteella, ja yhtiö esimerkiksi arvioi yritysasiakkaitaan
sen perusteella, täyttävätkö ne YK:n Global Compactin
periaatteet, käyttää normipohjaista seulontaa
sijoitustoiminnassaan tunnistaakseen
vastuullisuusriskejä sekä odottaa alihankkijoidensa
allekirjoittavan Ifin alihankkijoiden toimintaperiaatteet.
Lisätietoa Ifin ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen
prosessista on Ifin vuoden 2023 vastuullisuusraportissa.
Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä
liiketoimintastrategioihinsa ja tuotteidensa
suunnitteluprosesseihin, sekä tarkastelee jatkuvasti
markkinaa ja asiakkaiden tarpeita tähän liittyen. Tulevina
vuosina Sampo-konsernin tavoitteena on kasvattaa
taksonomian mukaisen toiminnan osuutta
vakuutusportfoliossaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
36
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta
Sampo-konserni, 2023
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen
merkittävä edistäminen
Ei merkittävää haittaa
Taloudelliset toiminnat
Absoluuttiset
vakuutusmaksut,
2023
Osuus
vakuutus-
maksuista, 
2023
Osuus
vakuutus-
maksuista, 
2022
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Vesivarat ja
merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
(milj. e)
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
(ympäristön kannalta kestävät)
81
1,0
N/A
K
K
K
K
K
K
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja
—
—
N/A
—
—
—
—
—
—
A.1.2 joista jälleenvakuutustoiminnasta
johtuvia
—
—
N/A
—
—
—
—
—
—
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja
(edelleenvakuutus)
—
—
N/A
—
—
—
—
—
—
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset)
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
105
1,2
N/A
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
8 266
97,8
N/A
Yhteensä (A.1+A.2+B)
8 453
100,0
100,0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
37
Vastuullinen sijoitustoiminta
Taksonomia-asetus edellyttää, että vakuutusyhtiöt
ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian
mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroista.
Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää
kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa
taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. 
Laskentatapa
Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden,
lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja -
pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä
sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti
jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin
analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu
valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin,
jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU
soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin
raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta.
Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat
vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista
sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus
on muita sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia,
joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta,
joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.
Sampo-konsernin sijoitusten EU-taksonomiaa koskeva
analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS
ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. Sampo-
konserni vaihtoi palveluntarjoajaa vuoden 2023
raportointiin. Palveluntarjoajan muutos johtui
Mandatumin osittaisjakautumisesta ja konsernin
palveluntarjoajien yhdenmukaistamisesta. Lisäksi
Mandatumin irtautumisen vuoksi vuoden 2023 EU-
taksonomiaraportointi ei ole verrannollinen
edellisvuosien raportoinnin kanssa.
ISS selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian
piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja ISS:n
tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan
yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja
taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin.
Taksonomian mukaisuutta koskevat luvut tuotettiin
perustuen sekä yritysten liikevaihtoon että
pääomamenoihin. Arvopaperikohtaisen (esim.
kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista
suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden
taksonomialuvuista saatiin arvopaperin
liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista.
Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut
millään tavalla yritysten raportoimia
taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja.
Tämän vuoksi taksonomialuvuissa voi olla
epäjohdonmukaisuuksia (esim. taksonomian
mukaisuusluvut ympäristötavoitteittain eivät summaudu
taksonomian mukaisuuden kokonaislukuun).
Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin edelleen
taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti sekä
käyttäen palveluntarjoajan tuottamaa että muuta
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa.
Niin kutsuttuihin ei-NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset
tunnistettiin ISS:n tuottaman datan avulla. ISS ei
kattanut kaikkia NFRD-yrityksiä, minkä vuoksi
sijoituksissa, joita ISS ei kattanut, oli mahdollisesti
tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EU-maiden ja sen
ulkopuolelle kuuluvat yritykset tunnistettiin
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden maakoodien
mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan yhtiöt tunnistettiin
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden sisäisten
toimialatietojen perusteella, joiden avulla tunnistettiin
yritysten päätoimiala (esim. NACE-koodit).
Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt),
käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä
aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana
muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan
taksonomialaskennan nimittäjään.
Suorien kiinteistösijoitusten kohdalla ei löydetty
taksonomian mukaisia taloudellisia toimia, mutta ne on
sisällytetty Sampo-konsernin taksonomialaskennassa
taksonomiakelpoisiksi varoiksi. Kaikki
osakkuusyhtiösijoitukset liittyivät ei-NFRD-yrityksiin,
minkä vuoksi niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai
taksonomian mukaisuutta. Käteiset varat analysoitiin
niiden vastapuolien mukaan, mutta käteisvarojen
luonteen takia (esim. käteis- ja
rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut
taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta.
Aineettomien hyödykkeiden osalta ei havaittu EU-
taksonomiaan liittyviä aktiviteetteja.
Sijoittamisen tulosindikaattorit
Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa
31.12.2023 mukana olleista sijoituksista liikevaihtoon
perustuen 4,1 prosenttia ja pääomamenoihin perustuen
5,1 prosenttia oli taksonomiakelpoisia. Taksonomian
mukaisia oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia ja
pääomamenoihin perustuen 0,9 prosenttia sijoituksista.
Raportoidut luvut ovat odotetusti matalia, sillä suurin
osa sijoituskohteina olevista yrityksistä ei ole
raportointivelvollisuuden piirissä. Lisäksi yritysten
raportoimat taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian
mukaisuusluvut olivat yleisesti matalia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
38
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien sellaisten sijoitusten arvon
painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät
niihin, suhteessa kaikkien keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset
painotetaan seuraavasti:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai
niihin liittyvien sijoitusten painotettu
keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt
sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva:
0,7%
Liikevaihtoon perustuva:
129
Pääomamenoihin perustuva:
0,9%
Pääomamenoihin perustuva:
184
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai
jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista
(kaikista hoidettavina olevista varoista).
Lukuun ottamatta sijoituksia
julkisyhteisöihin.
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun
ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.
Kattamisaste:
96,0%
Katettu määrä:
19 847
Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
Johdannaisten prosenttiosuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä.
Johdannaisten arvo rahamäärinä:
0,1%
21
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin
rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin
rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden
osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin
kattamista omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
19,9%
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
3 947
Rahoitusalan yritykset:
37,1%
Rahoitusalan yritykset:
7 362
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
9,5%
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
1 877
Rahoitusalan yritykset:
8,8%
Rahoitusalan yritykset:
1 750
Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
9,7%
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
1 927
Rahoitusalan yritykset:
14,9%
Rahoitusalan yritykset:
2 955
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin
liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin
liittyvien vastuiden arvo:
18,3%
3 636
Osuus vakuutus- tai
jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka
on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja
jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta,
joissa vakuutuksenottajat kantavat
sijoitusriskin1:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on
suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja
jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta,
joissa vakuutuksenottajat kantavat
sijoitusriskin1:
100,0%
19 847
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon2:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja2:
95,9%
19 025
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon3:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja3:
3,5%
693
1Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset
pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat
kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7 % 
ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 0,9 %.
2Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 94,9 %.
3Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 4,2 %.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
39
Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva
0,6%
Liikevaihtoon perustuva
124
Pääomamenoihin perustuva:
0,8%
Pääomamenoihin perustuva:
166
Rahoitusalan yritykset:
Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva
0,0%
Liikevaihtoon perustuva
6
Pääomamenoihin perustuva:
0,1%
Pääomamenoihin perustuva:
18
Osuus vakuutus- tai
jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka
on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja
jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta,
joissa vakuutuksenottajat kantavat
sijoitusriskin:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on
suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja
jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta,
joissa vakuutuksenottajat kantavat
sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva
0,7%
Liikevaihtoon perustuva
129
Pääomamenoihin perustuva:
0,9%
Pääomamenoihin perustuva:
184
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin
liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten
vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin
liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten
vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen
tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva
—%
Liikevaihtoon perustuva
—
Pääomamenoihin perustuva:
—%
Pääomamenoihin perustuva:
—
Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että ”ei merkittäviä
haittavaikutuksia” -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on
myönteinen:
(1) Ilmastonmuutoksen
hillintä
Liikevaihto:
0,5%
Siirtymätoiminnat:
Liikevaihto: 0,1 %;
Pääomamenot:
0,1 %
Pääomamenot:
0,8%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: 0,2 %;
Pääomamenot:
0,4 %
(2) Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Liikevaihto:
0,0%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: 0,0 %;
Pääomamenot:
0,0 %
Pääomamenot:
0,0%
(3) Vesivarojen ja
merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja
suojelu
Liikevaihto:
—%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: - %;
Pääomamenot: -
%
Pääomamenot:
—%
(4) Siirtyminen
kiertotalouteen
Liikevaihto:
—%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: - %;
Pääomamenot: -
%
Pääomamenot:
—%
(5) Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen ja
vähentäminen
Liikevaihto:
—%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: - %;
Pääomamenot: -
%
Pääomamenot:
—%
(6) Biologisen
monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu
ja ennallistaminen
Liikevaihto:
—%
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: - %;
Pääomamenot: -
%
Pääomamenot:
—%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
40
Täydentävät vapaaehtoiset tiedot
Sampo-konserni täydentää pakollisia tietoja
vapaaehtoisilla lisätiedoilla.
Taksonomiakelpoisuuden laskenta perustuen aiemmin
käytettyihin laskentaperiaatteisiin, jotka eivät huomioi
21. joulukuuta 2023 julkaistua Euroopan komission
tiedonantoa (luonnos), osoittaa, että 94,2 prosenttia
Sampo-konsernin vahinkovakuutusten
bruttovakuutusmaksuista olisi ollut taksonomiakelpoisia
vuonna 2023 (92,3 prosenttia vuonna 2022).
Taksonomian mukaisuuden laskenta perustuen aiemmin
käytettyihin laskentaperiaatteisiin, jotka eivät huomioi
21. joulukuuta 2023 julkaistua Euroopan komission
tiedonantoa (luonnos), osoittaa, että 6,7 prosenttia
Sampo-konsernin vahinkovakuutusten
bruttovakuutusmaksuista olisi ollut taksonomian
mukaisia vuonna 2023.
Sampo-konserni seuraa tarkasti
taksonomialainsäädännön kehitystä, ja on sitoutunut
kehittämään arviointi- ja raportointiprosessejaan sen
mukaisesti. 21. joulukuuta 2023 julkaistun Euroopan
komission tiedonannon (luonnos) myötä Sampo-
konserni tiedostaa delegoidun asetuksen (EU)
2022/1214 asettamat raportointivaatimukset liittyen
fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloihin.
Tiedonannon myöhäisestä julkaisuajankohdasta johtuen
Sampo-konsernin ei ollut mahdollista kerätä luotettavaa
tietoa tähän raporttiin. Lisäksi muiden kuin rahoitusalan
yritysten vaihtelevat raportointikäytännöt ja tiedon
laatu vaikuttivat Sampo-konsernin mahdollisuuksiin
tuottaa ja raportoida korkeatasoista tietoa vuoden 2023
osalta. Sampo-konserni keskittyy vuonna 2024
parantamaan tiedonkeruutaan Euroopan komission
ohjeistuksen mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
41
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Ifin IFRS 17:n mukaisten
diskonttovaikutusten
erittelyn vertailuhetken
muutos
Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen
diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen
periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n
käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn
analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt
vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi
vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun
sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa
diskonttovaikutusten jakamiseen
vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin
liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta
sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä
kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista
taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä
pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä
markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden
lähestymistapaa.
SAMPO OYJ
Hallitus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
42
Tunnusluvut
Tunnusluvut
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
2019
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta
Milj. e
8 870
8 375
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
7 412
7 168
—
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos, netto
Milj. e
1 193
1 062
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
1 164
1 031
1 314
1 282
967
—
Nettorahoitustulos
Milj. e
560
1 056
—
—
—
—
Tulos ennen veroja
Milj. e
1 481
1 924
1 863
3 171
380
1 541
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
Milj. e
1 323
2 107
1 427
2 567
37
1 130
Konsernin yhdistetty kulusuhde
%
84,6
85,8
82,1
81,4
83,4
—
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3
%
182
210
210
185
176
174
Velkaisuusaste
%
25,3
24,4
25,6
23,8
28,6
—
Oman pääoman tuotto (RoE)
%
15,6
4,2
-1,3
26,8
3,1
12,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä, ml. Mandatum
13 935
13 550
13 550
13 274
13 227
9 813
If
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
2019
Bruttomaksutulo
Milj. e
5 468
5 432
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
4 996
5 024
—
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos
Milj. e
842
673
985
891
801
682
Nettorahoitustulos
Milj. e
539
888
—
—
—
—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
5 432
5 134
4 823
4 675
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
5 002
4 772
4 484
4 388
Tulos ennen veroja
Milj. e
1 358
1 550
1 217
1 077
901
884
Yhdistetty kulusuhde
%
83,1
86,6
80,3
81,3
82,1
84,5
Toimintakulusuhde
%
21,2
21,6
21,1
21,4
21,5
21,8
Riskisuhde
%
61,9
65,0
59,2
59,9
60,7
62,7
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5
%
61,3
62,3
—
—
—
—
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6
%
64,7
65,2
—
—
—
—
Vahinkosuhde
%
67,6
70,7
64,9
65,5
66,4
68,4
Liikekulusuhde
%
15,6
15,9
15,4
15,8
15,8
16,1
Oman pääoman tuotto (RoE)
%
31,3
13,2
6,1
37,0
33,3
34,5
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
7 858
7 496
7 496
7 223
7 182
6 603
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
43
Topdanmark
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
2019
Bruttomaksutulo
Milj. e
1 339
1 308
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
1 288
1 255
—
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos
Milj. e
194
230
224
227
182
210
Nettorahoitustulos
Milj. e
27
-28
—
—
—
—
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien
osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
1 391
1 383
1 315
1 272
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
1 326
1 285
1 227
1 178
Tulos ennen veroja
Milj. e
162
158
220
346
167
238
Yhdistetty kulusuhde
%
85,0
81,7
83,1
82,3
85,2
82,1
Vahinkosuhde
%
66,9
64,4
66,8
66,7
69,0
66,2
Liikekulusuhde
%
18,1
17,2
16,3
15,6
16,2
16,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2 160
2 381
2 381
2 395
2 428
2 322
Hastings
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
16.11.-31.12.2020
2019
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta
Milj. e
2 063
1 636
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
1 128
889
—
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos, netto
Milj. e
157
159
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
128
128
104
164
—
—
Nettorahoitustulos
Milj. e
44
27
—
—
—
—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
1 313
1 127
103
—
Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4)
Milj. e
—
—
727
495
137
—
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
594
499
63
—
Tulos ennen veroja
Milj. e
129
107
73
127
-16
—
Operatiivinen kulusuhde
%
89,8
87,2
89,7
80,3
—
—
Vahinkosuhde
%
63,3
57,2
83,7
62,2
—
—
Oman pääoman tuotto (RoE)
%
13,2
-8,5
—
—
—
—
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
3 200
3 021
3 021
3 005
2 974
—
Omistusyhteisö
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
2019
Tulos ennen veroja
Milj. e
-160
146
146
1 331
-826
139
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
54
50
50
63
67
63
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
44
Osakekohtaiset tunnusluvut
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
2019
Osakekohtainen tulos
euro
2,62
3,97
2,69
4,63
0,07
2,04
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2
euro
2,12
2,88
—
—
—
—
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
euro
0,50
1,09
—
—
—
—
Osakekohtainen operatiivinen tulos
euro
2,07
—
—
—
—
—
Osakekohtainen oma pääoma
euro
14,47
18,70
17,44
23,39
20,56
21,44
Osakekohtainen substanssi
euro
15,30
20,01
18,74
25,48
19,82
20,71
Osakekannan markkina-arvo4
Milj. e
19 876
25 112
25 112
24 093
19 199
21 609
Osakekohtainen osinko
euro
1,80
2,60
2,60
4,10
1,70
1,50
Osingonjakosuhde
%
68,8
65,4
96,7
88,6
78,7
73,5
Efektiivinen osinkotuotto
%
4,5
5,3
5,3
9,3
4,9
3,9
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
15,1
12,3
18,1
9,5
16,0
19,1
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
501 797
514 369
514 369
546 812
555 352
555 352
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
505 939
530 296
530 296
554 317
555 352
555 352
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
505 939
530 296
530 296
554 317
555 352
555 352
A-sarja:
2023
2022
2022
2021
2020
2019
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
501 597
514 169
514 169
545 612
554 152
554 152
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
505 739
530 096
530 096
553 117
554 152
554 152
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
505 739
530 096
530 096
553 117
554 152
554 152
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi
euro
39,36
44,25
44,25
40,50
32,35
39,15
Antioikaistu ylin kurssi4
euro
45,21
49,97
49,97
47,33
42,46
43,38
Antioikaistu alin kurssi4
euro
34,53
35,85
35,85
33,82
21,34
34,45
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
euro
39,61
48,82
48,82
44,06
34,57
38,91
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella
1 000 kpl
178 801
257 879
257 879
243 763
376 964
250 282
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
%
35,4
48,6
48,6
44,1
68,0
45,2
B-sarja:
2023
2022
2022
2021
2020
2019
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
200
200
200
1 200
1 200
1 200
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
200
200
200
1 200
1 200
1 200
1 Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.
2 Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.
3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).
4 Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.
5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien
korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.
6 Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.
Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 501 796 752 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 505 939 064 kappaletta.
Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.
Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
45
Tunnuslukujen laskentakaavat
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset
ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023
alkaen. IFRS 17 vertailutiedot on oikaistu kaudelle 2022.
Laadintaperiaatteiden muutoksista johtuen Sampo
esittää oikaistuja tunnuslukuja vertailukaudelle. Tämän
johdosta Sampo esittää vuodelle 2022 sekä oikaistut
että aiemmin julkaistut tunnusluvut.
Vuonna 2023 toteutetun osittaisjakautumisen ja vuonna
2022 toteutetun Topdanmarkin henkivakuutustoimin-
nan myynnin johdosta taulukosta on jätetty pois kaikki
henkivakuutustoimintaa koskevat tunnusluvut. Tämän
lisäksi seuraavia tunnuslukuja ei enää esitetä:
omavaraisuusaste, konsernin vakavaraisuus (euroina)
sekä osakekohtainen tulos sisältäen muut laajan
tuloslaskelman erät ja satunnaiset erät.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
46
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu
konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.
Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.
Oman pääoman tuotto, %
+
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
x 100 %
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
x 100 %
+
taseen loppusumma
Velkaisuusaste
rahoitusvelat
x 100 %
oma pääoma + rahoitusvelat
Underwriting-tulos
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Hastings)
-
korvauskulut
-
liikekulut
underwriting-tulos
Operatiivinen tulos
+
vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
-
vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
-
vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot
-
vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
-
vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
poistot
-
kertaluonteiset erät
operatiivinen tulos
Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %
+
korvauskulut
+
liikekulut
x 100 %
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Hastings)
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %
+
korvauskulut
–
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %
+
liikekulut
+
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %
korvauskulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %
liikekulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023
47
Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %
+
korvauskulut
+
vakuutusten hankintakulut
+
muut liikekulut
+
operatiiviset poistot
x 100 %
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen operatiivinen tulos
operatiivinen tulos
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen oma pääoma
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekohtainen substanssi
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
±
noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo
osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden
viimeinen kaupantekokurssi
Osingonjakosuhde
Osakekohtainen osinko
x 100 %
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto
Osakekohtainen osinko
x 100 %
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella
x 100 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja
Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit
1–12/2023
1–9/2023
1–6/2023
1–3/2023
1–12/2022
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
11,4745
11,4787
11,3310
11,2050
10,6286
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
11,0960
11,5325
11,8055
11,2805
11,1218
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
1,5406
1,5411
1,5219
1,5052
1,4288
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,4888
1,5465
1,5852
1,5145
1,4956
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
1,0048
1,0116
1,0013
1,0194
1,0522
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,9871
1,0248
1,0087
0,9900
1,0578
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
7,4510
7,4486
7,4464
7,4428
7,4396
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
7,4529
7,4571
7,4474
7,4485
7,4365
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)
0,8697
0,8707
0,8764
0,8831
0,8527
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,8691
0,8646
0,8583
0,8792
0,8869
TILINPÄÄTÖS 2023
48
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma .............................
Konsernitase ...............................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................
TILINPÄÄTÖS 2023
49
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. e
Liite
1-12/2023
1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot
8 417 
8 062 
Vakuutuspalvelukulut
-7 076
-6 759
Jälleenvakuutustulos
-148
-242
Vakuutuspalvelutulos
1
1 193
1 062
Sijoitustoiminnan nettotuotot
2
1 006
320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
3
-446
736
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto
-529
827
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut,
jälleenvakuuttajien osuus
83
-90
Nettorahoitustulos
560
1 056
Muut tuotot
4
277
350
Muut kulut
5
-457
-436
Rahoituskulut
7
-93
-98
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
1
-10
Tulos ennen veroja
1 481
1 924
Verot
17,18
-339
-366
Tulos jatkuvista toiminnoista
1 142
1 559
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
32
251
579
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
33
—
102
Tulos verojen jälkeen
1 393
2 240
Milj. e
Liite
1-12/2023
1-12/2022
Muut laajan tuloslaskelman erät
8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-1
-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat
—
-1 121
Kassavirtasuojaukset
-1
0
Verot
—
209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-3
-1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
-6
32
Verot
1
-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-5
26
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä
nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot
-8
-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista
toiminnoista, nettona verojen jälkeen
—
-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-8
-1 639
Laaja tulos yhteensä
1 386
601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 323
2 107
Määräysvallattomien omistajien osuus
70
133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 316
468
Määräysvallattomien omistajien osuus
70
133
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
2,62
3,97
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa
2,12
2,88
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
-standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti.
Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaiku-
tukset. 
Taulukossa Mandatum segmentti on esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja
liitteessä 32.
Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää luovutetut toiminnot eli
Topdanmark Lifen toiminnot.
TILINPÄÄTÖS 2023
50
Konsernitase
Milj. e
Liite
12/2023
12/2022
1.1.2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
10
318
355
373
Sijoituskiinteistöt
12
0
166
236
Aineettomat hyödykkeet
11
3 637
3 494
3 660
Osakkuusyhtiösijoitukset
13
12
16
475
Rahoitusvarat
14,15,16
15 757
19 565
19 862
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena
olevat rahoitusvarat
—
9 930
10 546
Laskennalliset verosaamiset
17
3
11
53
Varat vakuutussopimuksista
—
6
41
Varat jälleenvakuutussopimuksista
21
2 282
1 821
2 008
Muut varat
19
800
775
712
Käteiset varat
1 415
3 073
4 690
Myytävänä olevat omaisuuserät*
33
—
—
16 029
Varat yhteensä
24 225
39 212
58 684
Milj. e
Liite
12/2023
12/2022
1.1.2022
Velat
Velat vakuutussopimuksista
20,21,22,
23
11 716
16 210
18 266
Velat sijoitussopimuksista
—
7 103
7 239
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
24
1 645
1 983
2 016
Muut rahoitusvelat
24
1 269
1 457
2 315
Laskennalliset verovelat
17
567
666
851
Muut velat
25
1 342
1 617
1 532
Myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat*
33
—
—
13 010
Velat yhteensä
16 538
29 035
45 228
Oma pääoma
27
Osakepääoma
98
98
98
Rahastot
1 530
1 530
1 530
Kertyneet voittovarat
6 378
8 482
9 945
Muut oman pääoman erät
-743
-492
1 231
Emoyhtiön omistajien osuus
7 263
9 618
12 805
Määräysvallattomien osuus
424
560
651
Oma pääoma yhteensä
7 687
10 178
13 456
Oma pääoma ja velat yhteensä
24 225
39 212
58 684
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
-standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti.
Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaiku-
tukset.
IFRS 17 avaava tase 1.1.2022 ja vertailukauden 2022 luvut sisältävät Mandatumin luvut. Lisätietoja
liitteessä 32.
* Topdanmark Life on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2022 ja myynti toteutettiin
1.12.2022. IFRS 17 -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022.
Lisätietoja liitteessä 33.
TILINPÄÄTÖS 2023
51
Laskelma oman pääoman muutoksista
Milj. e
Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Voitto-
varat1
Muunto-
erot2
Myytävissä
olevat
rahoitus-
varat3
Kassavirta-
suojaukset
Yht.
Määräys-
vallattomien
osuudet
Yht.
Oma pääoma 31.12.2021 (IFRS 4)
98
4
1 527
9 952
-415
1 622
—
12 788
676
13 464
IFRS 17 -siirtymän vaikutus 1.1.2022
—
—
—
-7
—
23
—
16
-25
-9
Oikaistu oma pääoma 1.1.2022 (IFRS 17)
98
4
1 527
9 945
-415
1 646
—
12 805
651
13 456
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet
—
—
—
-6
—
—
—
-6
-2
-8
Osingonjako4
—
—
—
-2 186
—
—
—
-2 186
-207
-2 393
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-1 444
—
—
—
-1 444
—
-1 444
Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa
—
—
—
-10
—
—
—
-10
—
-10
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
51
-58
-1
—
-9
-15
-24
Kauden tulos
—
—
—
2 107
—
—
—
2 107
133
2 240
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
26
-268
-1 396
—
-1 639
—
-1 639
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
2 133
-268
-1 396
—
468
133
601
Oma pääoma 31.12.2022
98
4
1 527
8 482
-741
248
—
9 618
560
10 178
Oikaistu oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17)
98
4
1 527
8 482
-741
248
0
9 618
560
10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023
—
—
—
248
—
-248
—
—
—
—
Oikaistu oma pääoma 1.1.2023
98
4
1 527
8 730
-741
—
0
9 618
560
10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet
—
—
—
-11
—
—
—
-11
-3
-14
Osingonjako4
—
—
—
-1 321
—
—
—
-1 321
-187
-1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin
—
—
—
-1 835
—
—
—
-1 835
—
-1 835
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-555
—
—
—
-555
—
-555
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
51
—
—
—
51
-15
36
Kauden tulos
—
—
—
1 323
—
—
—
1 323
70
1 393
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
-5
-1
—
-1
-8
—
-8
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
1 318
-1
—
-1
1 316
70
1 386
Oma pääoma 31.12.2023
98
4
1 527
6 378
-742
—
-1
7 263
424
7 687
1 IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -5 milj. euroa (26).
2 Vertailuvuoden muuntoerot muissa laajan tuloslaskelman erissä sisältävät osakkuusyhtiö Nordaxin osuuden 8 milj. euroa vastaavista eristä.
3 Vertailuvuonna myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin IAS 39:n mukaisesti omaan pääomaan kauden arvostusta -1 300 milj. euroa ja tulokseen siirrettiin -96 milj. euroa.
4 Osakekohtainen osinko 2,60 euroa (4,10).
Sampo Oyj on mitätöinyt hankkimiansa omia osakkeitaan yhteensä 5 401 743 kappaletta 30.3.2023 sekä 9 381 017 kappaletta 10.8.2023.
TILINPÄÄTÖS 2023
52
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja
1 765
2 744
Oikaisut
Poistot
158
170
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot
-559
1 119
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
-280
217
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos
1 146
-14 380
Muut oikaisut*
-537
-2 193
Oikaisut yhteensä
-72
-15 068
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset**
-86
10 384
Muut varat
-208
2 127
Yhteensä
-294
12 511
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
176
35
Muut velat
-196
291
Maksetut tuloverot
-277
-290
Maksetut korot
-132
-190
Yhteensä
-429
-155
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt)
nettorahavarat
970
33
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
-247
-7
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
20
519
Investoinnit osakkuusyhtiöosakkeisiin
—
-1
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet
—
2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista
—
160
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
5
8
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt)
nettorahavarat
-223
2 970
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-1 321
-2 186
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille
-187
-207
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta
-14
-9
Omien osakkeiden hankinta
-555
-1 444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut
142
62
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset
-473
-920
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat
-2 407
-4 704
Rahavirrat yhteensä
-1 660
-1 701
Rahavarat tilikauden alussa
3 073
4 819
Muuntoerot
3
-44
Rahavarat tilikauden lopussa
1 415
3 073
Rahavarojen nettomuutos
-1 660
-1 701
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
1–12/2023
1–12/2022
Saadut korot
751
375
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet)
92
273
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä
-37
-21
* Vertailuvuoden 2022 muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin.
** Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten
katteena olevat sijoitukset.
Kassavirtalaskelma sisältää kassavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista toiminnoista. Tulos ennen
veroja vuonna 2023 on konsernin tulos ennen veroja sekä lopetettujen toimintojen tuloksella ennen
veroja. Vertailuvuoden tulos ennen veroja sisältää luovutettujen toimintojen tuloksen.
Vertailuvuoden rivitietojen muuttuminen johtuu IFRS 17 -standardin käyttöönotosta.
Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja
myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.
Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 1 081 milj. euroa (2 907) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n
talletukset 334 milj. euroa (166).
TILINPÄÄTÖS 2023
53
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista ..............................................
Segmentti-informaatio ...........................................
Tase segmenteittäin 31.12.2023 ..........................
Tase segmenteittäin 31.12.2022 ..........................
Maantieteellinen informaatio ...............................
Muut liitetiedot ..........................................................
1 Vakuutuspalvelutulos ............................................
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot ...........................
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut ......................................................................
4 Muut tuotot ..............................................................
5 Muut kulut .................................................................
6 Tilintarkastajan palkkiot ......................................
7 Rahoituskulut ..........................................................
8 Laajan tuloksen muut erät ..................................
9 Osakekohtainen tulos ...........................................
11 Aineettomat hyödykkeet ....................................
12 Sijoituskiinteistöt ..................................................
14 Rahoitusvarat ........................................................
18 Verot .........................................................................
19 Muut varat ...............................................................
20 Vakuutussopimusvelat ......................................
21 Vakuutussopimusvelkojen
täsmäytyslaskelma ....................................................
23 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen
kehitys ...........................................................................
24 Rahoitusvelat ........................................................
25 Muut velat ..............................................................
26 Työsuhde-etuudet ..............................................
27 Oma pääoma .........................................................
28 Kannustinjärjestelmät ........................................
29 Sijoitukset tytäryhtiöissä ..................................
30 Olennaiset määräysvallattomien
omistajien osuudet ....................................................
31 Lähipiiritiedot .........................................................
32 Lopetetut toiminnot ...........................................
33 Luovutetut toiminnot .........................................
34 Liiketoimintojen yhdistäminen .......................
35 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä
oikeudenkäynnit ........................................................
36 Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat ..................................................................
TILINPÄÄTÖS 2023
54
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä
listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön
kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee
osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.
Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän
tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä
31.12.2023. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja
rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.
Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla
osoitteesta www.sampo.com.
Laatimisperusta
Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2023 on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti.
Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia
liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2023 voimassa olleita ja
EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.
Tilikaudella 2023 Sampo otti käyttöön kaksi uutta
standardia: IFRS 17 Vakuutussopimukset sekä IFRS 9
Rahoitusinstrumentit. Kyseisten standardien vaikutus
konsernin tilinpäätösraportointiin on kuvattu
laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n
siirtymävaikutuksista.
Vuoden 2023 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien
vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei
ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on
otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.
Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan
jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja
konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen
pohjalta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä
lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.
Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen
julkaistavaksi 6. maaliskuuta 2024. Osakeyhtiölain
mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus
hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa
tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.
Konsernitilinpäätös
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja
sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä
käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet
äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla
osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset
yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta
lakkaa.
Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään
hankintamenomenetelmällä. Hankintameno
kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville
varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan
hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan
liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien
suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön
nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla
käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan
määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon
määrään. Määrä, jolla maksettu vastike,
määräysvallattomien omistajien osuus sekä
mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen
laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön
nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan
liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä
laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa
toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin
tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen
emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien
omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan
tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille
kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi
negatiivinen.
TILINPÄÄTÖS 2023
55
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta
pääomasta esitetään taseessa omana eränään.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai
suhteellisena osuutena hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen.
Sammon raportointihetken määräysvallattomien
osuudet on määritetty suhteellisena osuutena
hankittujen kohteiden nettovarallisuudesta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet
Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin
ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen
toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen
toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan
rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan
määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai
kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä
ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön
toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja
monetaaristen tase-erien muuttamisesta
toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot
kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina
tuloslaskelmaan. Vertailukaudella myytävänä
pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot
kirjattiin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.
Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei
ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden
keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan
muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai
osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan
osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja
käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin
ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja.
Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja
niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.
Seuraavia valuuttakursseja on käytetty
konsernitilinpäätöksessä:
1 euro =
Tilinpäätöspäivän
kurssi
Tilikauden
keskikurssi
Ruotsin kruunua
11,0960
11,4745
Tanskan kruunua
7,4529
7,4510
Englannin puntaa
0,8691
0,8697
Segmenttiraportointi
Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin,
joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat
sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan.
Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi
johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien
mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If,
Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö (Nordea
mukaan luettuna vuonna 2022). Mandatum esitettiin
omana segmenttinään, kunnes se luokiteltiin lopetetuksi
toiminnoksi ensimmäisellä kvartaalilla 2023.
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty
tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.
Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska,
Iso-Britannia sekä Baltia.
Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat
ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu
markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n
siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n
siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan
käytännesääntöön.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset
liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan
eräkohtaisesti.
Myytävänä olevat omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin
liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä
oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä
tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä
jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun
edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on
erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien
ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi
johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin
odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle,
esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin,
kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä
pitkäaikaisista omaisuuseristä.
Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan
luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä
alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn
käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen
luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan
standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä
vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen
uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio.
Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan
tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai
osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan
luokitteluhetkellä.
TILINPÄÄTÖS 2023
56
Vakuutussopimuksiin liittyvien
tuottojen ja kulujen
kirjaamisperiaatteet
IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman
rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä.
Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu
vakuutusmaksutuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä
jälleenvakuutustuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten
myöntämisestä ja hoitamisesta syntyvää tulosta.
Nettorahoitustulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien
rahoituserien vaikutuksia.
Vakuutusmaksutuotot
Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon
vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen
mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin
siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut).
Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot
perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että
odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna
lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. 
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään
vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.
Vakuutuspalvelukulut
Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että
liikekulut.
Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella
maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista
vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos
kyseisessä velassa sisältää muutokset
diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa,
diskontatussa riskioikaisussa sekä
diskonttausvaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista
parhaassa arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut
sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset
tappiokomponentissa.
Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin,
liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin
kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten
hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun
osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta purettua osuutta.
Jälleenvakuutustulos
Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista
korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista
aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen
vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat
maksettuja ja kaudelle kohdistettuja
jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua
jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut
jälleenvakuutuskomissiot pienentävät
jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja.
Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan
kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne
sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän
vastapuoliriskin.
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot
tai -kulut
Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin
liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä
johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen
muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta
aiheutuvat muutokset toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä
syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut
esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin
liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös
eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään
vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai       
-kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät
esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää
diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia
osana laajaa tulosta.
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot ja osingot
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron
menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-
mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan
rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa
instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot
kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden
saamiseen on syntynyt.
Palkkiot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut
kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä.
Myyntituotot asiakassopimuksista
Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan
liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän
vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15
Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin
mukaisesti.  Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm.
vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon
ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan
muiden osapuolten puolesta.
Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n,
tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin
tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsillä on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisia
vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja.
Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja
TILINPÄÄTÖS 2023
57
komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle
osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia,
sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.
Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot
tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot
tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan.
Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan
nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota
oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista
aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota
asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia,
jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun
suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä
vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa
oikeutettu.
Konsernitilinpäätöksessä nämä ulkoisesta
välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut
sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin
kuluihin.
Rahoitusvarat ja -velat
Konserni soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit               
-standardia 1.1.2023 alkaen. Standardi korvasi vanhan
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen -standardin. Konserni sovelsi väliaikaista
vapautusta IFRS 9:n käyttöönotossa ja otti standardin
käyttöön samaan aikaan kuin IFRS 17
Vakuutussopimukset -standardin. Vertailukauden 2022
lukuja ei ole oikaistu IFRS 9:n mukaisiksi. Lisätietoja IFRS
9 -siirtymästä löytyy laadintaperiaatteiden osiosta IFRS
17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.
Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois
kirjaaminen
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua
rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon,
hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat
kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen  ostot ja myynnit kirjataan
taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan
tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin
kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen
lainaa nostettaessa.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa
nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on
laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen
ja velka suorittaa samanaikaisesti.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun
sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan
erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty
toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden
voimassaolo on lakannut.
IFRS 9:n mukainen luokittelu ja
arvostusperiaatteet (1.1.2023 eteenpäin)
Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi
joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. IFRS 9:ää sovellettaessa merkittävä
osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu
määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu
konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen
hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin
rahavirtaominaisuuksiin.
Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja
hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen
saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi.
Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun
liiketoimintamallin määrittämiseen: miten
rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja
raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja
hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat
ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy
suoritukseen. 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin
ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista
lainasaamisista.
Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan
käypään arvon tulosvaikutteisesti.
Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut
korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli
kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon
pohjalta. Instrumentit ovat alun perin ja myöhemmin
arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset,
jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun
tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä
realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen
ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään
sijoitustoiminnan nettotuotot. 
Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty
suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,
luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi
rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun
perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.
TILINPÄÄTÖS 2023
58
Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen,
kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo
on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa
käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä
realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan
tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena
on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen
perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely
payments of principal and interests). Toisin sanoen se
on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa.
SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin
sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan
pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron
maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä
muita lainoja ja saamisia.
Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen
suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmää käyttäen.
Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron
menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin
kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli
odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
vaatimukset.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat
velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot
ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan
tulokseen.
Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää,
velat kirjataan pois taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja
lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan
tulokseen.
IAS 39:n mukainen luokittelu ja
arvostusperiaatteet (vertailuvuosi 2022)
Vertailukaudella vuonna 2022 rahoitusvarat ja -velat
luokiteltiin niiden arvostuskäytännön mukaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin
kategoriohin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin,
myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sekä
muihin velkoihin. Luokitteluun ja arvostukseen liittyvät
IAS 39:n mukaiset laadintaperiaatteet löytyvät
kokonaisuudessaan vuoden 2022 tilinpäätöksessä.
Käypä arvo
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen
hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan
ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli
hintalähteen pörssissä on käytössä
huutokauppamenettely. Poikkeuksena tästä ovat
syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan
alhaisemman likviditeetin takia. Myös
johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen
kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on
olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä,
arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä
vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille
kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta,
mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat,
käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen
perusteella.
Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko
julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo
määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien,
liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten
viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen
olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen
diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja.
Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä
muita menetelmiä käyttäen.
Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien
kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään
arviona niiden käyvästä arvosta.
TILINPÄÄTÖS 2023
59
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on
liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon
perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla
instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko
arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla
markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin
samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään
syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin
toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan
tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa
oleviin markkinahintoihin. Sampo-konsernissa suurin osa
tason 3 sijoituksista on pääomarahastoja tai
vaihtoehtorahastoja.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten
arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät
tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.
Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa
kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon
ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten
arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti
vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa,
tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin
perustuvaa arvostusta. Pääomarahastot noudattavat
yleisesti International Private Equity and Venture Capital
Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia
arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.
Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää
rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti
rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein
ominaisuuksiltaan monimutkaisia, ja arvonmääritys on
riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta.
Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.
Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä
sääntelee Alternative Investment Fund Managers
Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin
arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja
dokumentointivaatimuksia.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko
objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun
arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai
useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen
toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman
seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti
arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista
tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin,
kirjataan arvonalentumistappio.
Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään
esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä
taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat
maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei
todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan
konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että
jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä
rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota,
tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon
ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona
käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa.
Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi
tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen
sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön
tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota
sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske
oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot
heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin
toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä
ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan,
jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan
määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa
olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista
mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden
määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa
1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota
koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa
12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi
alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva
vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden
arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden
yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle
määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.
Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen
osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden
todennäköisyys (probability of default, PD),
maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss
given default, LGD) ja vastuun määrä
maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).
TILINPÄÄTÖS 2023
60
Johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Johdannaissopimukset luokitellaan
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin, ja
suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korko-,
luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset.
Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki
johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun
niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, kun käypä
arvo on negatiivinen.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, 
käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä
johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään
arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja
-tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa
kirjataan tuloslaskelmaan.
Suojaavat johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan
suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja
hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran
suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan
tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella
konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta
Hastingsissa.
Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat
suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 
-standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde
suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä
sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet
dokumentoidaan suojauksen alkaessa.
Rahavirran suojaus
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten
velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen
tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina
instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä.
Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran
suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän
arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin
suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään,
suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä
suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen
loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon
muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan
tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen
kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti
vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella.
Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä
lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai
arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan
edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen
voimassaoloaikana.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat
käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää
vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana
Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat
vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita
velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka
sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä
vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut
maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan
tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.
Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen
nykyarvoon.
Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä
tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra-
velasta aiheutuvat korkokulut.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää
konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen
yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten
velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-
ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa
aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,
jota on käytetty IFRS:n mukaisena
oletushankintamenona.
Liikearvo arvostetaan kertyneillä
arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja.
Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus
vähintään vuosittain.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta
hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä
muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä,
että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti
TILINPÄÄTÖS 2023
61
määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman
hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle
välittömästi kohdistettavien menojen summana.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne
toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien
IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien
ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan
vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen
kirjaamisen edellytykset.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• IT-ohjelmistot 3-10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen
yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit,
ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran
tilikaudessa arvonalentumistestaus.
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa
käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä
kalusto.
Kiinteistöt ja muut aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon.
Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito-
arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan
kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan
suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen
vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen
yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio
muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• Rakennukset 20-50 vuotta
• Rakennusten ainesosat 15-20 vuotta
• Rakennusten ja vuokrahuoneistojen
perusparannusmenot 4-10 vuotta
• IT-laitteet ja autot 2-5 vuotta
• Muut toimistokalusteet 3-15 vuotta
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen
kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan
myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -
standardin mukaisesti.
Aineettomien ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
arvonalentuminen
Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä,
että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän
arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on
viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä
aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista
hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta
viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta
varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan
yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä
kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla
tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta
yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa
ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan
tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen
yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on
tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä
oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin
mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei peruuteta missään
tilanteessa.
Vakuutussopimukset
Konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset             
-standardia 1.1.2023 alkaen, ja vertailuvuoden luvut
vuonna 2022 on oikaistu vastaavasti. Sampo-konsernin
toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja
Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).
TILINPÄÄTÖS 2023
62
Lisätietoja IFRS 17 -siirtymästä sisältyy
laadintaperiaatteiden osioon IFRS 17:n ja IFRS 9:n
siirtymävaikutukset.
Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37.
Vahinkovakuutus
Soveltamisala
Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski
on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel
underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka
eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -
standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä
vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.
Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai
useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri
tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka
käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi
vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit
sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää
sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka
eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.
Vakuutussopimusten yhdistelytaso 
IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset
muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu
sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset
ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen
vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei
ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut
on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin
tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän
mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut
määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai
perustuen tuoteryhmään.
Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia
sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on
kaiken kaikkiaan vähäinen.
Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen
kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa
saamisissa vai veloissa.
Sopimusraja
Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen
sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat
rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat
sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon
sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja
velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä
tulevat vaateet.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa
suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden
sopimusraja (tyypillisesti vakuutuskauden
uusiutumiseen asti) eli sopimuksella on yhden vuoden
vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja
velvoitteita.
Arvostaminen
IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general
measurement model, GMM), joka on sovellettavissa
kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen
arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan
vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin
rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-
arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen
sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin,
CSM).
Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat
voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen
yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen
perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu
vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään
yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös
niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen
kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi
arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä
lähestymistapaa. Sampo-konsernin
vahinkovakuutustoiminnoissa PAA-lähestymistapaa
sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska
suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi
on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan
pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät.
Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta (liability for remaining
coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista varoista sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for
incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo
raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että
vielä raportoimattomat korvaukset.
Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen
vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan
vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin
vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten
hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista
sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.
Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan
vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät
rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä
henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä
myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät
hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin.
Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi
välittömästi. Sampo-konsernin
TILINPÄÄTÖS 2023
63
vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaat-
liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta
aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät.
Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat
kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä
yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten
odotetaan uusiutuvan.
Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu,
liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään
erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
omaisuuseränä.
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy
velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat 
vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla
jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo
kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja
vähenee määrällä, joka on kirjattu
vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista
palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan
kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut
vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken
jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana
tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös
seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla
vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan
kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin
vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen
liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on
yleensä enintään vuosi.
Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti
on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan
tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu
yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan
arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä
erotuksena.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
(LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen
korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja
kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni
arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun
liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien
rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin
korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä
aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista,
jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat,
diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut
tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu
perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin
arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.
Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon
käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja
soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät
on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen
riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.
Diskonttaus
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat
määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up     
-lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän
koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja
epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle.
Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean
luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun
perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen
korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on
yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään
käyrään.
Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen
muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen.
Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut
rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään
tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä
rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on
päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa
optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen
eriin.
Riskioikaisu
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin
rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana
vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa
epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja
ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja
välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin
rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa
riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut
riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski,
inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski. 
Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan
luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan
kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja
yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi
riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään
hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen
kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa
sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan
toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen
velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.
Jälleenvakuutus
Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin
jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten
arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita
kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa.
Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen
vakuutussopimusten kohdalla,
jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan
vakuutuskauden varasta ja toteutuneista
TILINPÄÄTÖS 2023
64
vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo
sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan
arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan
liittyvä vastapuoliriski.
Henkivakuutus
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin
lopetetuiksi toiminnoiksi ensimmäisellä
raportointikvartaalilla. Henkivakuutustoimintaan liittyvät
laadintaperiaatteet on kuvattu liitteessä 32.
Työsuhde-etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet
ja henkivakuutukset.
Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa
ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat
maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely
on Suomen TyEL-perusvakuutus. 
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa
kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa
lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat
velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita
tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden
vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys.
Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen
määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia
oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden
palvelusajalle.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että
rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden
eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten
laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna
lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan
pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien
vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä
aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden
eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma
perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin,
hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta
sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna
eläkevelvoitteen duraatioon.
Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä
nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti
eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien
nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan
tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.
Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn
kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin
saatu nettovelka tai –omaisuus kirjataan taseeseen
omaksi eräkseen.
Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia
eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat
etuudet
Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin
kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan
yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen
normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai
myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia
etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi
tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu
työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten
ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12
kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät
velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen
yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen
liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.
Osakeperusteiset maksut
Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa
käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista
kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden
pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017 II sekä 2020 I,
2020 II ja 2020 III). Topdanmarkilla oli tilikauden aikana
yksi hallitukselle ja ylemmälle johdolle suunnattu
pääasiallisesti omina osakkeina maksettava
osakeoptiojärjestelmä. Hastingsilla oli niin ikään oma
tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä.
Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden
kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa
28 Kannustinjärjestelmät.
Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä
tämän jälkeen.
Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus
kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.
Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut
toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.
Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-
Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen
kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu
hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona
maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei-
markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä
kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan
huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin
TILINPÄÄTÖS 2023
65
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson
kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen
arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä
jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan
tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron.
Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan
omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan
kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan
verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista
eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.
Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon
arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä
tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata
laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan
yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman
verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä
tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään
asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää.
Osakepääoma
Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan
kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden
liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen,
esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon
ottaen saadun tulon vähennyksenä.
Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena,
jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö
tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita,
maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja
esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes
osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin
myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu
vastike kirjataan omaan pääomaan.
Omat osakkeet
Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien
osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään
suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta,
myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata
voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen
liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun
vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan
kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).
Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen
epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen
veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien
vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla
ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen
rahavirtoihin.
Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot
esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut
osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät
liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut
osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa.
Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan
rahavirroissa.
TILINPÄÄTÖS 2023
66
Johdon harkintaa
edellyttävät
laadintaperiaatteet ja
arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka
ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin
tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin
velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.
Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen
käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä
aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin
tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin
oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä
arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä.
Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä
tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla
tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Vakuutussopimusvelat
Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa
diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.
Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja
epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet
epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on
johdettu pääosin korkean luottoluokituksen
joukkovelkakirjojen salkusta.
Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-
konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla.
Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee
kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin
rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden
riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan
luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa
käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden
välillä 75 prosentista 85 prosenttiin.
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta,
sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja
oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat
tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin
tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin
liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa
uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa
vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole
vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja.
Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa
otetaan huomioon mm. vahinkokehitys,
maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset,
oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.
Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen
vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja
liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin
sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat
sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta,
diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja
oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.
IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet
arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden
mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu
tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin
diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot
koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön
vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä
palkkakehityksestä.
Käypien arvojen määritys
Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla
noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään
markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla.
Arvonalentumistestaukset
Liikearvo  ja taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan
vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon
perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon
tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista,
diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja
kasvukehityksestä.
Topdanmarkin yhdistely
tytäryhtiönä
IFRS 10:n Konsernitilinpäätös -standardin mukaan
sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun
sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai
on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä
sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.
Sampo omisti 30.9.2017 Topdanmark AS:n osakkeista
44,2 prosenttia ja äänivallasta 49,1 prosenttia. Tuolloin
Sammon johto suoritti standardin vaatimien
tosiseikkojen ja olosuhteiden olemassaolon
perusteellisen harkinnan arvioidessaan, onko sillä
määräysvalta Topdanmarkissa, ja päätyi yhdistelemään
Topdanmarkin tytäryhtiönä konsernitilinpäätökseen.
Harkinnassa otettiin huomioon mm. se, että Sampo oli
suurin yksittäinen osakkeenomistaja eikä tiedossa ollut
muiden osakkeenomistajien välisiä sopimuksia. Lisäksi
katsottiin, että Sammolla oli määräysvalta ohjata
TILINPÄÄTÖS 2023
67
Topdanmarkin merkityksellisiä toimintoja eli toimintoja,
joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon.
Tarkasteluhetkellä Sammolla oli kolme jäsentä
Topdanmarkin hallituksessa, joista yksi hallituksen
puheenjohtajana. Topdanmarkin hallituksessa on
yhteensä 9 jäsentä, ja päätökseen vaaditaan
yhtiöjärjestyksen mukaan 50 prosenttia äänistä, mutta
halutessaan Sampo voi kutsua koolle ylimääräisen
yhtiökokouksen hallituksen kokoonpanon
muuttamiseksi ja saada näin äänivallan hallituksessa
itselleen.
Lopetetut toiminnot
Sampo arvioi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot -standardin ja IFRIC 17:n Muiden
kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
uudelleenluokittelun periaatteita. Arvioinnin tuloksena
Sampo totesi, että Mandatumin jakautuminen täytti
standardissa järjestelylle asetetut kriteerit varojen
jakamisesta omistajille näiden toimiessa omistajan
ominaisuudessa 30.9.2023. Mandatumin varat ja velat
luokiteltiin omistajille jaettaviksi omaisuuseriksi ja niihin
liittyviksi veloiksi 31.3.2023 lähtien.
Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti
1.10.2023. Ensimmäinen kaupankäyntipäivä Mandatumin
osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023.
Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo
Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum
Holdingissa siirrettiin selvitysmenettelyttä
osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle
Mandatum Oyj:lle.
Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei ole kohdistettu
yksittäisille liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum
Oyj:lle. Näitä velkoja ei voi niiden luonteen takia siirtää
sopimusoikeudellisesti toiselle yhtiölle, joten Sampo ja
Mandatum sopivat muodostavansa vastaavan
velkasuhteen arvoltaan 102 miljoonaa euroa 2.10.2023.
Yleisvelkojen kohdentamisesta huolimatta Sammon
alkuperäiset velat taseessa pysyvät muuttumattomina ja
Sampo Oyj pysyy velan ottajana luotonmyöntäjien
suuntaan.
Osingonjakovelka osittaisjakautumisesta
Sampo on arvioinut IFRIC 17:ssä Muiden kuin
käteisvarojen jakaminen omistajille asetetut
osingonjakovelan kirjaamisen ajoitukseen liittyvät
laskentaperiaatteet. IFRIC 17.10:n mukaisesti
osingonjakovelka kirjataan taseeseen omaa pääomaa
vastaan, kun osingonjakovelka on asianmukaisesti
hyväksytty eikä se ole enää yrityksen harkintavallassa.
Yhtiön tulee arvostaa muina kuin käteisvaroina jaettava
velka jaettavien varojen käypään arvoon ja kirjata se
osingonjakovelkana osakkeenomistajille.
Sammon hallitus sai syyskuussa 2023 päätökseen
lopullisen arvion osittaisjakautumisen
loppuunsaattamisen edellytyksistä. Sampo-konsernin
taseeseen kirjattiin 1 826 miljoonaa euroa
osittaisjakautumisesta aiheutuvana osingonjakovelkana.
Sammon johto arvioi, että Mandatum-segmentin
nettovarat kuvastivat parasta arviota Mandatumin
käyvästä arvosta ennen listautumista raportointihetken
päättyessä 30.9.2023.
Paras arvio käyvästä arvosta oli Mandatum-konsernin
osakkeen painotettu keskihinta Helsingin
arvopaperipörssissä osakkeen ensimmäisenä
kaupankäyntipäivänä 2.10.2023. Näin johdettuna velan
käypä arvo on 1 835 milj. euroa maksupäivänä.
Kaupankäyntipäivänä Mandatumin osakkeen keskihinta
oli 3,657 euroa ja osingonjakovelka näin johdettuna 1
835 miljoonaa euroa.
Sampo kirjasi Mandatum-segmentin jaettujen
nettovarojen, yhteensä 1 826 miljoonaa euroa, sekä
osingonjakovelan kirjanpitoarvon 1 835 miljoonaa euroa,
välisen 9 miljoonan euron eron tulosvaikutteisesti
viimeisellä raportointikaudella. Erä kirjattiin laajaan
tuloslaskelmaan osaksi lopetettujen toimintojen tulosta.
Lisäksi konserni kirjasi lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä
sekä taseeseen että osaksi lopetettujen toimintojen
tulosta laajaan tuloslaskelmaan.
Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten
erittelyn vertailuhetken muutos
Tammikuun 1. päivänä 2023 käyttöön otettu IFRS 17
Vakuutussopimukset -standardi edellyttää
vakuutusvelkaan liittyvien rahavirtojen diskonttausta
markkinakoroilla ja diskonttovaikutusten jakamista
vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin
liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. IFRS 17:n
käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn
analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt
vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi
vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun
sijasta. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä
julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä
pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä
markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden
lähestymistapaa.
Uuden erittelymetodologian käyttöönotto katsotaan
IAS 8.32 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,
kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -
standardin mukaisesti kirjanpidolliseksi muutokseksi
eikä laadintaperiaatteen muutokseksi. Kirjanpidolliset
arviot ovat eriä, joiden arviointiin liittyy epävarmuutta, ja
arviointimenetelmiä ja syöttötietoja käytetään
kirjanpidollisten arvioiden laadinnassa. Näin ollen
vertailukauden 2022 tietoja ei oikaista (IAS 8.36). Lisää
tietoja on esitetty liitteissä 1 ja 3.
TILINPÄÄTÖS 2023
68
Uusien tai uudistettujen
IFRS-standardien ja
tulkintojen soveltaminen
Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan
liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja
tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä,
voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla
tilikaudella 2024 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei
ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen
raportointiin.
Pillar II
Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten
vaikutuspiiriin  (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n
safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien
vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat
noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen
laskennallisten verojen vähimmäisverokannan
laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot
silloin, kun ne realisoituvat.
Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta
2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta
joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai
paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa
Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat
voimassa.
Sampo arvioi parhaillaan altistumistaan kansainvälisille
täydennysverojen vähimmäissäännöille niiden tullessa
voimaan. Arvioinnin perusteella olennaisia lisäveroja ei
tule kirjattavaksi täydennysverosääntelyn pohjalta pois
lukien mahdollinen poikkeus Gibraltaria koskien.
Lainsäädännön soveltamisen ja GloBe-tuottojen
laskennan monimutkaisuuden johdosta täydennys-
veroista saattaa kuitenkin olla vaikutuksia.
Siirtyminen IFRS 17
Vakuutussopimukset ja IFRS 9
Rahoitusinstrumentit                     
-standardeihin
Yhteenveto ylätason vaikutuksista Sampo-
konsernissa
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset-
ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023
alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät
vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää
pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).
PAA edellyttää muutoksia vakuutusvelan laskentaan
sisältäen eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä
koskevan riskioikaisun määrittämisen ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
diskonttaamisen markkinakoroilla.
IFRS 9 -standardin soveltamisella ei ollut merkittävää
vaikutusta Sampo-konsernin tase-erien arvostamiseen,
sillä pääosa rahoitusvaroista on tällä hetkellä raportoitu
käypään arvoon. Sovellettaessa IFRS 9 -standardia
tulevien raportointikausien aikana rahoitusvarojen
käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti,
mikä voi lisätä tulosvolatiliteettia.
IFRS 17- tai IFRS 9 -standardien käyttöönotolla ei ollut
vaikutusta Solvenssi II -laskentaan.
IFRS 17 Vakuutussopimukset
Sovelletut siirtymämenetelmät
Siirtymässä on vaatimuksena IFRS 17 -standardin täysin
takautuva soveltaminen ja edellisten tilikausien
vertailutietojen oikaisu. Kuitenkin, jos täysin takautuva
soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan
soveltaa mukautettua takautuvaa lähestymistapaa tai
käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa. Sampo
sovelsi täysin takautuvaa lähestymistapaa konsernin
vahinkovakuutusyhtiöissä, kun taas konsernin
henkivakuutusyhtiössä sovellettiin kaikkia eri
siirtymämenetelmiä.
Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni
tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen
vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia
olisi aina sovellettu ja kirjaa pois taseesta kaikki määrät,
joita ei olisi olemassa, jos IFRS 17 -standardia olisi aina
sovellettu. Siirtymästä aiheutuva ero kirjattiin
kertyneisiin voittovaroihin.
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot sovelsivat
mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin
arvoihin perustuvaa lähestymistapaa silloin, kun täysin
takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ollut
käytännössä mahdollista. Siirtymässä käytetyn
lähestymistavan valinta perustui tuotteiden tai salkkujen
ominaisuuksiin ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla
olevaan dataan.
Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa
lähestymistapaa Sampo-konsernin
henkivakuutustoimintojen oli määritettävä
vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan vakuutuskauden
velan sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali tai
tappiokomponentti siirtymähetkellä
vakuutussopimusryhmän käyvän arvon ja sopimuksen
täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon
erotuksena. Raportoitavan tilikauden päättyessä
Sampo-konsernilla ei ollut henkivakuutustoimintoja
Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen ja Mandatumin
listautumisen johdosta 1.10.2023.
TILINPÄÄTÖS 2023
69
Avaava tase 1.1.2022
Sampo-konsernin avaava tase oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia
euroa. IFRS 4:n mukaisen päättävän taseen 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava
IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Siirryttäessä IFRS 17 -standardin
soveltamiseen sekä varat että velat pienenivät pääasiassa johtuen
vakuutusmaksusaamisten ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta
muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten diskonttaaminen pienensi
vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa.
Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla ei ollut merkittävää vaikutusta
siirtymässä.
IFRS 17:ään siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan oli vähäinen avaavassa taseessa,
yhteensä 14 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa esitetään IFRS 17:n mukainen avaava tase tilanteessa 1.1.2022.
Milj. e
1.1.2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
373
Sijoituskiinteistöt
236
Aineettomat hyödykkeet
3 660
Osakkuusyhtiösijoitukset
475
Rahoitusvarat
19 862
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat
10 546
Laskennalliset verosaamiset
53
Varat vakuutussopimuksista
41
Varat jälleenvakuutussopimuksista
2 008
Muut varat
712
Käteiset varat
4 690
Myytävänä olevat omaisuuserät*
16 029
Varat yhteensä
58 684
Velat
Velat vakuutussopimuksista
18 266
Velat sijoitussopimuksista
7 239
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
2 016
Muut rahoitusvelat
2 315
Laskennalliset verovelat
851
Muut velat
1 532
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat*
13 010
Velat yhteensä
45 228
Oma pääoma
Osakepääoma
98
Rahastot
1 530
Kertyneet voittovarat
9 945
Muut oman pääoman erät
1 231
Emoyhtiön omistajien osuus
12 805
Määräysvallattomien osuus
651
Oma pääoma yhteensä
13 456
Oma pääoma ja velat yhteensä
58 684
*Topdanmark Life on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2022 ja myynti toteutettiin
1.12.2022. IFRS 17 -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022.
Lisätietoja liitteessä 33.
TILINPÄÄTÖS 2023
70
IFRS 17 -standardin vaikutukset Sampo-konsernin
vahinkovakuutustoimintoihin
Uusien IFRS 17 -komponenttien käyttöönoton vaikutus
vakuutusvelkoihin, mukaan lukien riskioikaisu,
jaksotettavat hankintamenot ja lisääntynyt
diskonttaaminen, oli -2 miljardia euroa. Vakuutusvelat
pienenivät erityisesti johtuen lisääntyneestä
diskonttausvaikutuksesta ja uudelleenluokitteluista. IFRS
17 -standardia sovellettaessa toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutunut velka (LIC)
diskontataan kokonaisuudessaan, kun vastaavasti vain
pienempi osa vastuusta diskontattiin IFRS 4 -standardia
sovellettaessa.
IFRS 17:n vaikutukset Sampo-konsernin
henkivakuutustoimintoihin
IFRS 17:n mukaisessa avaavassa taseessa
vakuutussopimusvelka oli 6,6 miljardia euroa.
Diskonttauksen sekä uusien IFRS 17 -komponenttien, eli
riskioikaisun ja sopimukseen sisältyvän
palvelumarginaalin (CSM), käyttöönotto kasvattivat
vakuutussopimusvelkaa. Siirtymähetkellä CSM oli 433
miljoonaa euroa.
Merkittävä osa henkivakuutusveloista
(sijoitussidonnaiset sopimukset) kuuluu IFRS 9:n
mukaiseen soveltamisalaan, koska kyseiset sopimukset
eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä tai oikeutta
harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Avaavassa taseessa nämä
sijoitussopimusvelat olivat 7,2 miljardia euroa. IFRS 9:n
soveltamisalaan kuuluvien sopimusten osalta odotettuja
voittoja ei esitetä osana CSM:ää.
Raportoitavan tilikauden päättyessä Sampo-konsernilla
ei ollut henkivakuutustoimintoja Sampo Oyj:n
osittaisjakautumisen ja Mandatumin listautumisen
johdosta 1.10.2023.
Oman pääoman siltalaskelma IFRS 4- ja IFRS 17 -
standardin välillä
Sampo-konserni on arvioinut IFRS 17 -standardin
käyttöönoton vaikutuksen konsernin omaan pääomaan.
Sampo-konsernin kertyneet voittovarat vähenivät 7
miljoonaa euroa (sisältäen sijoituskiinteistöjen
vaikutuksen 2 miljoonaa euroa) ja muut oman pääoman
erät kasvoivat 23 miljoonaa euroa tilanteessa 1.1.2022.
Muut oman pääoman komponentit kasvoivat
erilliskantaan liittyvän varjolaskennan päättymisen
vuoksi.
Milj. e
Osakepääoma
Rahastot
Kertyneet
voittovarat
Muut oman
pääoman erät
Määräys-
vallattomien
osuus
Yhteensä
Oma pääoma
31.12.2021
98
1 530
9 952
1 208
676
13 464
IFRS 17:n oikaisut,
vahinkovakuutustoi
minnot
9
-32
-23
IFRS 17:n oikaisut,
henkivakuutustoimi
nnot
-18
-18
Verovaikutus
0
7
7
Muut
2
23
25
Oma pääoma 1.1.2022
98
1 530
9 945
1 231
651
13 456
TILINPÄÄTÖS 2023
71
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi korvasi IAS 39 Rahoitusinstrumentit:
kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Uusi standardi muutti rahoitusvarojen
luokittelua ja arvostusta sekä sisältää uuden arvonalentumismallin, joka perustuu
odotettuihin luottotappioihin.
Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit       
-standardin käyttöönotosta.  IFRS 9 -standardi otetaan käyttöön samanaikaisesti IFRS
17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa eli 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei
ole oikaistu IFRS 9:n osalta.
Luokittelu ja arvostaminen IFRS 9:n mukaan
Taulukossa on esitetty tärkeimpien rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelun ja
arvostamisen muutokset IFRS 9 -standardiin siirryttäessä. IFRS 9:n käyttöönotolla ei
ollut olennaista vaikutusta konsernin taseen arvostuksiin, koska suurin osa
rahoitusvaroista oli raportoitu IAS 39:n käyvän arvon mukaisena taseessa, joka on sama
arvostusperiaate kuin IFRS 9 -standardissa. Siten uusilla luokitteluvaatimuksilla ei ollut
olennaista vaikutusta oman pääoman määrään standardiin siirtymishetkellä.
Sampo-konsernissa IAS 39:n mukaan myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat
arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joten myytävissä
oleviin rahoitusvaroihin liittyvä käyvän arvon rahasto siirretään kertyneisiin
voittovaroihin.
Rahoitusvelkojen arvostamisessa ei tapahtunut muutoksia IFRS 9:ään siirryttäessä.
Luokittelukategoria
IAS 39:n mukaisesti
Luokittelukate-
goria IFRS 9:n
mukaisesti
Kirjanpitoarvo
31.12.2022   
(IAS 39)
Siirtymä
Kirjanpitoarvo
1.1.2023   
(IFRS 9)
Milj. e
Milj. e
Johdannais-
instrumentit
Johdannais-
instrumentit
79
—
79
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Käypään
arvoon
tulosvaikut-
teisesti kirjat-
tavat
rahoitusvarat
3 045
—
3 045
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
Käypään
arvoon
tulosvaikut-
teisesti kirjat-
tavat
rahoitusvarat
16 048
—
16 048
Lainat ja muut
saamiset
Jaksotettuun
hankintame-
noon kirjattavat
rahoitusvarat
296
—
296
Yllä olevassa taulukossa esitetyt kirjanpitoarvot eivät sisällä odotettavissa olevien luottotappioiden
vaikutusta, koska vaikutuksen odotetaan olevan merkityksetön. Aiemmin kirjatut luottotappiot
sisältyvät taulukossa esitettyihin kirjanpitoarvoihin.
Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia sijoituksia, jotka ovat yhteensä
10,5 miljardia euroa. Nämä erät luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi sekä IAS
39:n että IFRS 9:n mukaisesti.
TILINPÄÄTÖS 2023
72
Segmentti-informaatio
Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin
liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja
Omistusyhteisö. Vertailukaudella Mandatum on esitetty
liiketoimintasegmenttinä.
Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin
tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen
laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on
kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi
osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa
olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen
hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset
liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä
raportointikausilla. 
TILINPÄÄTÖS 2023
73
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Bruttomaksutulo sekä
tuotot broker-
liiketoiminnasta
5 468
1 339
2 063
—
—
8 870
Vakuutusmaksutuotot,
netto (sis. broker-tuotot)
4 996
1 288
1 251
—
—
7 535
Korvauskulut, netto
-3 377
-862
-714
—
—
-4 953
Liikekulut
-777
-233
-409
—
—
-1 419
Underwriting-tulos
842
194
128
—
—
1 164
Sijoitustoiminnan
nettotuotot
871
107
79
-37
-13
1 006
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -
kulut
-331
-79
-35
—
—
-446
Nettorahoitustulos
539
27
44
-37
-13
560
Muut erät
-24
-59
-42
-122
4
-243
Tulos ennen veroja
1 358
162
129
-160
-9
1 481
Verot
-285
-43
-11
0
—
-339
Tulos jatkuvista
toiminnoista
1 073
119
118
-160
-9
1 142
Lopetetut toiminnot,
nettona verojen jälkeen*
—
—
—
—
9
251
Tulos verojen jälkeen
1 393
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-23
-3
24
—
—
-1
Kassavirtasuojaukset
—
—
-1
—
—
-1
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-23
-3
23
—
—
-3
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot
-6
—
—
—
—
-6
Verot
1
—
—
—
—
1
Erät, joita ei voi siirtää
tulosvaikutteisiksi
yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-5
—
—
—
—
-5
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä nettona
verojen jälkeen, jatkuvat
toiminnot
-28
-3
23
—
—
-8
Laaja tulos yhteensä
1 045
117
141
-160
-9
1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien
osuus
1 323
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70
Tilikauden laajasta
tuloksesta
Emoyhtiön omistajien
osuus
1 316
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70
Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta
konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.
*) Eliminoinnit yhteensä 9 miljoonaa euroa liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien
segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.
Segmenttien tuloskaavaa on muutettu raportointikauden viimeisellä neljänneksellä sen
yhdenmukaistamiseksi johdon seurannan ja tunnuslukulaskennan kanssa. Hastingsin tuotot ja kulut,
jotka on aikaisemmin esitetty rivillä “Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät tuotot tai kulut”, on
jaettu nyt riveille “Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)” ja “Liikekulut”.
TILINPÄÄTÖS 2023
74
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2022
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot
broker-liiketoiminnasta
5 432 
1 308 
1 636 
— 
— 
8 375 
Vakuutusmaksutuotot, netto
(sis. broker-tuotot)
5 024
1 255
998
—
—
7 277
Korvauskulut, netto
-3 550
-809
-509
—
—
-4 867
Liikekulut
-801
-216
-361
—
—
-1 379
Underwriting-tulos
673
230
128
—
—
1 031
Sijoitustoiminnan nettotuotot
278
-142
16
177
-8
320
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut
610
115
11
—
—
736
Nettorahoitustulos
888
-28
27
177
-8
1 056
Muut erät
-11
-45
-49
-31
-28
-163
Tulos ennen veroja
1 550
158
107
146
-36
1 924
Verot
-325
-40
-8
8
—
-366
Tulos jatkuvista toiminnoista
1 225
117
98
153
-36
1 559
Lopetetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen
—
—
—
—
36
579
Luovutetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen
—
102
—
—
—
102
Tulos verojen jälkeen
2 240
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-169
-1
-106
8
—
-268
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
-823
—
-58
-240
—
-1 121
Verot
169
—
—
40
—
209
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-823
-1
-164
-192
—
-1 180
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot
32
—
—
—
—
32
Verot
-7
—
—
—
—
-7
Erät, joita ei voi siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
26
—
—
—
—
26
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä jatkuvista
toiminnoista, nettona verojen
jälkeen
-797
-1
-164
-192
—
-1 154
Muut laajan tuloslaskelman
erät lopetetuista toiminnoista,
nettona verojen jälkeen
-484
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä, nettona
verojen jälkeen
-1 639
Laaja tulos yhteensä
428
117
-66
-39
-36
601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
2 107
Määräysvallattomien
omistajien osuus
133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
468
Määräysvallattomien
omistajien osuus
133
Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta
konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.
TILINPÄÄTÖS 2023
75
Tase segmenteittäin 31.12.2023
Milj. e
If
Topdanmark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
177 
117 
19 
4 
— 
318 
Aineettomat hyödykkeet
579
1 545
1 512
1
—
3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset
4
8
—
—
—
12
Rahoitusvarat
10 838
2 060
1 407
7 564
-6 112
15 757
Laskennalliset verosaamiset
4
4
—
—
-4
3
Varat jälleenvakuutussopimuksista
563
79
1 640
—
—
2 282
Muut varat
553
89
136
23
—
800
Käteiset varat
197
24
448
747
—
1 415
Varat yhteensä
12 915
3 926
5 162
8 339
-6 117
24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista
7 134
1 855
2 726
—
—
11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
135
148
—
1 490
-127
1 645
Muut rahoitusvelat
58
46
186
979
—
1 269
Laskennalliset verovelat
352
139
76
0
—
567
Muut velat
1 011
162
112
58
—
1 342
Velat yhteensä
8 689
2 350
3 100
2 527
-128
16 538
Oma pääoma
Osakepääoma
98
Rahastot
1 530
Kertyneet voittovarat
6 378
Muut oman pääoman erät
-743
Emoyhtiön omistajien osuus
7 263
Määräysvallattomien osuus
424
Oma pääoma yhteensä
7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä
24 225
TILINPÄÄTÖS 2023
76
Tase segmenteittäin 31.12.2022
Milj. e
If
Topdanmark
Hastings
Mandatum
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
190
112
23
26
4
—
355
Sijoituskiinteistöt
1 
— 
— 
166 
— 
— 
166 
Aineettomat hyödykkeet
588
1 232
1 501
172
1
—
3 494
Osakkuusyhtiösijoitukset
4
7
—
4
—
—
16
Rahoitusvarat
10 451
2 584
1 149
3 776
8 250
-6 644
19 565
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat
—
—
—
9 930
—
—
9 930
Laskennalliset verosaamiset
9
7
—
—
—
-4
11
Varat vakuutussopimuksista
—
—
—
6
—
—
6
Varat jälleenvakuutussopimuksista
264
79
1 477
1
—
—
1 821
Muut varat
394
66
127
162
60
-34
775
Käteiset varat
296
8
246
761
1 762
—
3 073
Varat yhteensä
12 197
4 094
4 521
15 004
10 077
-6 682
39 212
Velat
Velat vakuutussopimuksista
6 693
1 763
2 434
5 321
—
—
16 210
Velat sijoitussopimuksista
—
—
—
7 103
—
—
7 103
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
224
148
—
350
1 489
-228
1 983
Muut rahoitusvelat
7
55
73
3
1 320
—
1 457
Laskennalliset verovelat
306
120
79
160
0
—
666
Muut velat
1 079
166
118
224
64
-34
1 617
Velat yhteensä
8 309
2 252
2 704
13 159
2 873
-262
29 035
Oma pääoma
Osakepääoma
98
Rahastot
1 530
Kertyneet voittovarat
8 482
Muut oman pääoman erät
-492
Emoyhtiön omistajien osuus
9 618
Määräysvallattomien osuus
560
Oma pääoma yhteensä
10 178
Oma pääoma ja velat yhteensä
39 212
TILINPÄÄTÖS 2023
77
Maantieteellinen informaatio
Milj. e
2023
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 343 
1 801 
1 654 
1 897 
1 308 
223 
8 225 
Pitkäaikaiset varat
111 
454 
189 
1 675 
1 531 
7 
3 968 
Milj. e
2022
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 682 
1 840 
1 730 
1 848 
1 030 
189 
8 319 
Pitkäaikaiset varat
481 
457 
208 
1 354 
1 523 
7 
4 030 
Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä
pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-
Britannia sekä Baltia.
Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen
myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan
nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös
vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen ajanhetkeen
1.10.2023 asti.
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin,
aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Raportointikauden
päättyessä pitkäaikaiset varat eivät enää sisällä Mandatumin tase-eriä.
TILINPÄÄTÖS 2023
78
Muut liitetiedot
1 Vakuutuspalvelutulos
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo
8 513
8 053
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa
-329
-204
Tuotot välitysliiketoiminnasta
233
213
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti
arvostetuista vakuutussopimuksista
8 417
8 062
Vakuutusmaksutuotot yhteensä
8 417
8 062
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset
-5 292
-4 844
Korvausten käsittelykulut
-468
-481
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa
velassa
-29
-220
Riskioikaisun muutos
-9
13
Tappiokomponentin muutos
-12
12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin
-5 810
-5 519
Liikekulut
-1 266
-1 239
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
-7 076
-6 759
Jälleenvakuutustulos
Maksut
-1 005
-894
Saadun korvaukset
857
652
Jälleenvakuutustulos yhteensä
-148
-242
Vakuutuspalvelutulos yhteensä
1 193
1 062
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
Raportointikauden viimeisellä neljänneksellä Sampo päätti vaihtaa Ifissä diskonttauksen
erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun
sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen
vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai       
-kulujen kesken. Uusien erittelyperiaatteiden mukaisesti laskettuna kuluvan vuoden
diskonttovaikutus Ifin vakuutuspalvelutulokseen on arviolta 168 miljoonaa euroa koko
tilikautena 2023.
TILINPÄÄTÖS 2023
79
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot
Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut
konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista. Vertailukauden luvut on esitetty IAS
39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti.
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Johdannaissopimukset
Korkotuotot
6 
1
Korkokulut
-23 
-12 
Voitot tai tappiot, netto
5
136
Johdannaissopimukset yhteensä
-12
126
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot
447
43
Voitot tai tappiot, netto
364
-147
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot
59
32
Voitot tai tappiot, netto
64
-26
Rahastot
Tuotonmaksut
5
—
Korkotuotot
11
2
Voitot tai tappiot, netto
60
-1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
1 010
-97
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset
n/a
255
Osakkeet ja osuudet
n/a
45
Rahastot
n/a
6
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä
n/a
305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
23
n/a
Lainat ja muut saamiset
n/a
-4
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä
1 021
330
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Muut
Osinkotuotot osakkuusyhtiöistä
—
157
Omaisuudenhoitokulut
-19
-23
Muut tuotot
34
16
Muut kulut
-26
-153
Palkkiokulut
-1
0
Kulut sijoituskiinteistöistä
-4
-7
Muut yhteensä
-15
-10
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
1 006
320
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja -3 miljoonaa
euroa (2).
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa
olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 14.
TILINPÄÄTÖS 2023
80
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
-322 
-132 
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus
-207 
959 
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
-529
827
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
74 
39
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten
oletusten muutosten vaikutuksesta
9
-130
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
83
-90
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista
-446
736
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
Ifissä diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutoksen johdosta
rahoitustuottojen tai -kulujen sisältämän diskonttauksen purku oli -180 miljoonaa euroa
koko vuodelta 2023.
4 Muut tuotot
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Muut tuotot
265 
345 
Tuotot välitysliiketoiminnasta
12 
6 
Muut tuotot yhteensä
277 
350 
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (138) on
vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset
tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja
korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä
tuotot ovat  IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi
liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n
tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 115 miljoonaa euroa (106) IFRS 15 -
standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille,
lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot
välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -
standardin alaisia tuottoja.
5 Muut kulut
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Muut kulut
-300 
-127 
Poistot ja arvonalentumiset
-99 
-117 
Palkat ja muut henkilöstökulut
-57 
-192 
Muut kulut yhteensä
-457 
-436 
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
81
Kululajikohtaiset kustannukset
Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on
esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut.
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-893
-892
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
-4
-34
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
-2
-2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
-99
-101
Etuuspohjaiset järjestelyt
-15
-17
Muut henkilösivukulut
-168
-176
Poistot
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
-15
-8
Poistot, IFRS 16
-33
-34
Arvonalentumiset
Poistot asiakassuhteista
-64
-65
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä
-46
-62
Vuokrat
-34
-36
Tietohallintokulut
-244
-250
Markkinointikulut
-62
-65
Muut
-654
-594
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä
-2 335 
-2 337 
Taulukko sisältää Mandatum-konsernin luvut.
Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 138 milj. euroa (157), muista
vakuutusteknisistä kuluista 132 milj. euroa (20), hankintakustannuksista 92 milj. euroa
(78) sekä veroluonteisista maksuista 48 milj. euroa (42).
6 Tilintarkastajan palkkiot
tuhatta euroa
1-12/2023
1-12/2022
Tilintarkastuspalkkiot
-4 666 
-4 300 
Deloitte
-4 032 
-4 000 
KPMG
-634 
-300 
Muut palkkiot
-612 
-1 000 
Deloitte
-460 
-700 
KPMG
-152 
-300 
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-5 278 
-5 300 
7 Rahoituskulut
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Korkokulut rahoitusveloista
-24 
-32 
Korkokulut pääomalainoista
-48 
-49 
Muut
-22 
-17 
Rahoituskulut yhteensä
-93 
-98 
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
82
8 Laajan tuloksen muut erät
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-1
-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden voitot/tappiot
n/a
-1 102
Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut (IAS 1.93)
n/a
-19
Rahavirran suojaus
-1
—
Verot
—
209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
-3
-1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
-6
32
Verot
1
-7
Erät, joita ei voi siirtää  tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona
verojen jälkeen
-5
26
Muut laajan tuloslaskelman erät jatkuvista toiminnoista
yhteensä, nettona verojen jälkeen
-8
-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista,
nettona verojen jälkeen
n/a
-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-8
-1 639
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja raportointikaudella 2023. Lisätietoja liitteessä 32.
9 Osakekohtainen tulos
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
1 323 
2 107 
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana*
506 
530 
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)
2,62 
3,97 
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
2,12 
2,88 
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
0,50 
1,09 
* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana.
Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.
TILINPÄÄTÖS 2023
83
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2023
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
289
119
162
570
Kertyneet poistot
-92
-8
-115
-216
Kirjanpitoarvo 1.1.
197
111
47
355
Kirjanpitoarvo 1.1.
Tytäryhtiöhankinnat
—
1
0
1
Lisäykset
19
1
25
45
Vähennykset
-20
-4
-5
-29
Poistot
-32
—
-14
-46
Valuuttakurssierot
-4
—
-1
-4
Muut muutokset
0
-3
—
-3
Kirjanpitoarvo 31.12.
160
106
52
318
31.12.
Hankintameno
286
114
182
582
Kertyneet poistot
-126
-9
-130
-264
Kirjanpitoarvo 31.12.
160
106
52
318
Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.
2022
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
276
127
162
566
Kertyneet poistot
-70
-8
-113
-191
Kirjanpitoarvo 1.1.
207
119
50
375
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
33
—
18
50
Vähennykset
-3
—
-13
-17
Poistot
-34
-1
-8
-43
Valuuttakurssierot
-6
-7
0
-12
Kirjanpitoarvo 31.12.
197
111
47
355
31.12.
Hankintameno
294
120
163
577
Kertyneet poistot
-97
-9
-116
-222
Kirjanpitoarvo 31.12.
197
111
47
355
1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja
sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset.
Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden
välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa
sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat
yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.
Liitteessä 25 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.
2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.
TILINPÄÄTÖS 2023
84
11 Aineettomat hyödykkeet
2023
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 385
679
224
72
625
3 985
Kertyneet poistot
—
-216
—
—
-275
-492
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 385
463
224
72
350
3 494
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat
238
72
7
—
8
325
Lisäykset
—
—
—
102
4
106
Vähennykset
-163
-31
—
-2
-4
-200
Poistot
—
-65
0
-1
-44
-109
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-81
81
—
Valuuttakurssierot
10
3
3
—
5
21
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 469
443
233
90
401
3 637
31.12.
Hankintameno
2 469
726
233
91
722
4 241
Kertyneet poistot
—
-282
0
-1
-321
-604
Kirjanpitoarvo 31.12
2 469
443
233
90
401
3 637
Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin aineettomat hyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.
2022
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 490
716
277
36
681
4 200
Kertyneet poistot
—
-157
—
—
-249
-406
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 490
560
277
36
432
3 794
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat
—
5
—
1
2
7
Lisäykset
3
1
—
102
7
114
Vähennykset
-12
-28
-43
-6
-72
-162
Poistot
—
-65
—
—
-60
-125
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-41
41
—
Muut muutokset
-4
1
—
-19
16
-5
Valuuttakurssierot
-92
-11
-10
-1
-15
-129
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 385
463
224
72
350
3 494
31.12.
Hankintameno
2 385
680
224
72
626
3 988
Kertyneet poistot
—
-218
—
—
-276
-494
Kirjanpitoarvo 31.12
2 385
463
224
72
350
3 494
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.
Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti:
2023
2022
If
556 
562 
Topdanmark
1 038 
802 
Hastings
876 
858 
Mandatum
— 
163 
Yhteensä
2 469 
2 385 
TILINPÄÄTÖS 2023
85
Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään
tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi
eikä sitä poisteta.
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot
ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin
tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu
arvonalentumisia.
Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän
käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on
kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark-
alakonsernin sekä Hastings-alakonsernin.
Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty
käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden
johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta,
korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta
sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja
määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka niin Ifin kuin Hastingsin osalta on 10,1
prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä
kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.
Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet
2024-2026. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 %:n
kasvuvauhtia.  Hastingsin vuoden 2028 jälkeisille kausille käyttämä pitkän aikavälin
kasvuvauhti on 2,0 %.
Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 700
miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu
pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä
olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.
If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos
käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi
sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.
IAS 36 mahdollistaa kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisen perustuen
käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Topdanmark-
konsernin osalta liikearvon arvostus on testattu tilinpäätöshetkellä kyseisellä
menetelmällä. Topdanmarkin tilinpäätöshetken markkina-arvo 1 904 miljoonaa euroa
ylittää Topdanmarkin kirjanpitoarvon konsernissa.
Herkkyysanalyysi
Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa)
2023
If
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks.
-1,7
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks.
1,7
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-1,8
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
2,6
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.
-2,1
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.
3,0
Hastings
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-0,3
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
0,4
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.
-0,4
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.
0,5
TILINPÄÄTÖS 2023
86
Oona Health AS hankinta, liikearvon arvonalentumistestaus
Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Hankintahintaan
sisältyy liikearvoa yhteensä 237 miljoonaa euroa (DKK 1 770 miljoonaa). Lisätietoja
hankinnasta on liitteessä 34.
Käyttöarvo on määritetty perustuen johdon hyväksymään arvioon odotettavissa
olevista kassavirroista 10 seuraavalta vuodelta. Ennen veroja määritetty diskonttokorko
on 13,8 % ja verojen jälkeen 10,2 %. 
2023
Oletukset
Vakuutusmaksutuotot, CAGR, 0-10 vuotta
8,9 %
Vakuutusmaksutuotot CAGR > 10 vuotta (terminaalikasvu)
3,0 %
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde
84,2 %
Herkkyysanalyysi (milj. euroa)
Vakuutusmaksutuotot CAGR > 10 vuotta (terminaalikasvu) -1%-yks
-25
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +1%-yks
-10
Diskonttokorko, verojen jälkeen +1%-yks
-41
12 Sijoituskiinteistöt
Milj. e
12/2023
12/2022
Kirjanpitoarvo 1.1.
166
568
Lisäykset
—
17
Vähennykset
-166
-375
Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista
—
5
Muut muutokset
—
-49
Valuuttakurssierot
0
0
Kirjanpitoarvo 31.12.
0
166
Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin sijoituskiinteistöt. Lisätietoja on liitteessä 32.
Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla,
peruuttamattomilla  vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat
toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin.
TILINPÄÄTÖS 2023
87
13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja
yhteisyritykset 31.12.2023
Milj. e
Nimi
Kotipaikka
Kirjanpitoarvo
Omistusosuus-%
Osakkuusyritykset
CAB Group AB
Ruotsi
3
21,98
Rogaland Forsikring AS
Norja
1
33,00
Bornholms Brandforsikring A/S
Tanska
8
27,00
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja
yhteisyritykset 31.12.2022
Milj. e
Nimi
Kotipaikka
Kirjanpitoarvo
Omistusosuus -%
Osakkuusyritykset
Precast Holding Oy
Suomi
4
24,43
CAB Group AB
Ruotsi
3
21,98
Rogaland Forsikring AS
Norja
1
33,00
Bornholms Brandforsikring A/S
Tanska
7
27,00
Muutokset sijoituksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Milj. e
2023
2022
Kirjanpitoarvo 1.1.
16
777
Osuus kauden tuloksesta
1
22
Lisäykset
—
1
Vähennykset
-4
-313
Muutokset osakkuusyrityksen omassa pääomassa
—
-12
Muuntoerot
—
-33
Uudelleenluokittelu käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavaksi  sijoitukseksi
—
-425
Kirjanpitoarvo 31.12.
12
16
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa - miljoonaa euroa (4).
Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin osakkuusyhtiösijoitukset. Lisätietoja on liitteessä 32.
Muutokset osakkuusyhtiöosakkeiden omistuksessa
vuonna 2022
NOBA Holding AB (publ) (ent. Nordax)
Tilinpäätöksessä 2022 NOBA Holdingin osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen -standardin mukaisesti. Kirjanpitoarvon ja käyvän arvon ero kirjattiin
tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Uudelleenluokitteluhetkeen asti NOBA Holding käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus-
ja yhteisyrityksiin -standardin mukaisesti. Aikaisempina vuosina kirjatut jäljellä olevat
muut laajan tuloslaskelman erät -37 miljoonaa euroa kierrätettiin luokittelumuutoksen
yhteydessä takaisin tulokseen.
Nordea
Huhtikuussa 2022 Sampo luopui kaikista hallussaan olleista lopuista Nordean
osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta.
Nordean osakkeiden myynti päätti osakkeiden luokittelun myytävänä olevaksi
omaisuuseräksi.
Vuoden 2022 aikana tehdyistä transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia
euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista
kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen
kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle.
TILINPÄÄTÖS 2023
88
14 Rahoitusvarat
Raportointikauden rahoitusvarat on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin
mukaisesti. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen -standardin mukaisesti. 
Milj. e
12/2023
12/2022
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
38
101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
12 925
1 941
Osakkeet ja osuudet
1 640
560
Rahastot
662
—
Talletukset ja muut
40
544
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 267
3 045
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset
n/a
12 815
Osakkeet ja osuudet
n/a
1 581
Rahastot
n/a
1 652
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä
n/a
16 048
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
451
n/a
Muut
1
n/a
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
452
n/a
Lainat ja muut saamiset (IAS 39)
n/a
371
Rahoitusvarat yhteensä
15 757
19 565
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.
Osittaisjakautumisen 1.10.2023 seurauksena Sampo kirjasi yhteensä 102 miljoonan
euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä yleisvelkojen kohdentamiseksi. Lainasaaminen
on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Sampo myi rahoitusvaroja käypään
markkina-arvoon Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin
lukeutuivat omistus Enento Groupissa ja Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä
osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi Sampo ja Mandatum ovat sopineet
Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten
hyväksyntää. Lisätietoja Saxon myynnistä esitetään liitetiedossa 35.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät Hastingsin myöntämiä
lainoja asiakkaille yhteensä 186 (75) miljoonaa euroa. 
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun
soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan
odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin.
Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan,
joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa
luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa
luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai
eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.
TILINPÄÄTÖS 2023
89
12/2023
Milj. e
Taso 1 -
12 kuukauden
ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat
rahoitusvarat
Lainat
451
8
7
466
Talletukset
1
—
—
1
Tappiota koskeva
vähennyserä
-9
-1
-5
-16
Yhteensä
442
6
2
451
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo
31.12.2023 oli 468 miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä 16 miljoonaa euroa.
Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli 10
miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2023
90
Johdannaissopimukset
2023
Käypä arvo
2022
Käypä arvo
Milj. e
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset
340
3
44
394
5
45
Inflaatiosuoja
211
16
12
274
22
3
Korkojohdannaiset
yhteensä
551
18
56
668
27
48
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit
3 032
18
57
5 092
58
6
Valuuttaoptiot, ostetut
ja myydyt
53
1
1
31
4
2
Valuuttajohdannaiset
yhteensä
3 085
20
58
5 123
62
7
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
yhteensä
3 636
38
114
5 791
89
55
2023
Käypä arvo
2022
Käypä arvo
Milj. e
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Suojaavat
johdannaissopimukset
Käypää arvoa suojaavat
Valuuttatermiinit
—
—
—
328
12
—
Käypää arvoa suojaavat
johdannaiset yhteensä
—
—
—
328
12
—
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit
—
—
—
6
—
—
Koronvaihtosopimukset
228
—
2
—
—
—
Rahavirtasuojaukset
yhteensä
228
—
2
6
0
—
Suojaavat
johdannaissopimukset
yhteensä
228
—
2
334
12
—
Konsernin
johdannaissopimukset
yhteensä
3 864
38
116
6 124
101
55
Käyvän arvon suojaus
Vertailukaudella 2022 käyvän arvon suojausta on käytetty Mandatumissa suojaamaan
osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle
on jätetty termiinisopimusten korkoelementti.
TILINPÄÄTÖS 2023
91
15 Käypien arvojen määritys ja hierarkia
Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista
arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu
joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle
instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä
käyttäen. Käypään arvoon arvostetut
rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen
hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat,
joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai
ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen
luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään
käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja
markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää
tai optiohinnoittelumalleja.
Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien,
joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla,
käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen
perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja.
Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan
rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim.
luottoriskin perusteella.
Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole
mukana siirtyvien korkojen osuutta.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla
markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin
samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen
hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota
rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla
noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti
tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään
syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin
toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan
tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa
oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3
rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta
merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista
pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.
Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista
sijoitusta on arvostettu lisätuottomallilla (excess return
model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön 
sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö
odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten
arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät
tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.
Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa
kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon
ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten
arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti
vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa,
tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin
perustuvaa arvostusta.
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja
käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on
esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja
rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon,
käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli
kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä
arvosta. Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.
TILINPÄÄTÖS 2023
92
Milj. e
31.12.2023
Kirjanpi-
toarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
3
0
3
—
3
Valuuttajohdannaiset
20
—
20
—
20
Muut johdannaiset
16
—
16
—
16
Yhteensä
38
0
38
—
38
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
12 925
8 476
4 430
19
12 925
Osakkeet ja osuudet
1 640
886
24
730
1 640
Rahastot
662
480
31
151
662
Talletukset ja muut
40
—
40
—
40
Yhteensä
15 267
9 842
4 525
900
15 267
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 305
9 842
4 563
900
15 305
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
451
—
—
451
451
Muut
1
—
—
1
1
Yhteensä
452
—
—
452
452
Rahoitusvarat yhteensä
15 757
9 842
4 563
1 352
15 756
Milj. e
31.12.2023
Kirjanpi-
toarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
46
2
44
—
46
Valuuttajohdannaiset
58
0
58
—
58
Muut johdannaiset
12
—
12
—
12
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
116
2
114
—
116
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 645
1 448
148
—
1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
959
936
—
—
936
Velat luottolaitoksille
194
—
9
184
194
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 798
2 385
157
184
2 726
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
2 914
2 387
271
184
2 842
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien
arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja
rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty
taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.
Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin
mukaisesti.
TILINPÄÄTÖS 2023
93
Milj. e
31.12.2022
Kirjanpi-
toarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
5
—
5
—
5
Valuuttajohdannaiset
74
—
74
—
74
Muut johdannaiset
22
—
22
—
22
Yhteensä
101
—
101
—
101
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
560
111
24
425
560
Saamistodistukset
1 881
1 718
159
5
1 881
Yhteensä
2 441
1 829
183
430
2 441
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavaksi
määritetyt rahoitusvarat
Talletukset
544
—
544
—
544
Saamistodistukset
1
—
1
—
1
Saamistodistukset (unit-trusts)
60
43
16
—
60
Yhteensä
604
43
561
—
604
Milj. e
31.12.2022
Kirjanpi-
toarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
676
643
2
31
676
Saamistodistukset
941
90
757
94
941
Rahastot
7 883
4 880
676
2 327
7 883
Johdannaissopimukset
18
—
18
—
18
Muut varat
412
—
412
—
412
Yhteensä
9 930
5 612
1 865
2 453
9 930
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
1 581
1 224
2
354
1 581
Saamistodistukset
12 815
7 941
4 832
43
12 815
Muut varat
1 652
775
72
806
1 652
Yhteensä
16 048
9 940
4 906
1 203
16 048
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
29 125
17 425
7 614
4 086
29 125
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset
371
—
—
370
370
Yhteensä
371
—
—
370
370
Konsernin rahoitusvarat
yhteensä
29 495
17 425
7 614
4 456
29 495
TILINPÄÄTÖS 2023
94
Milj. e
31.12.2022
Kirjanpi-
toarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
45
—
45
—
45
Valuuttajohdannaiset
7
—
7
—
7
Muut johdannaiset
3
—
3
—
3
Yhteensä
55
—
55
—
55
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
55
—
55
—
55
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 983
1 409
478
—
1 887
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
1 306
1 126
110
—
1 236
Nostot luottolimiitistä
73
—
—
73
73
Velat luottolaitoksille
23
23
—
—
23
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
3 384
2 558
588
73
3 219
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
3 439
2 558
643
73
3 274
Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen -standardin mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-
konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
378
334
—
—
Yhteensä
378
334
—
—
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset
—
—
13 
6 
Yhteensä
13 
6 
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset
—
—
632 
500 
Yhteensä
632 
500 
Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin
kaupankäynnin volyymeissa.
Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen -standardin mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-
konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
95
Käypien arvojen herkkyysanalyysi
Raportointikaudelta esitetyt herkkyysanalyysit eivät sisällä Mandatumin lukuja.
Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan
liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.
Milj. e
12/2023
12/2022
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
Kirjattu
omaan
pääomaan
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan
4
13
2
Topdanmark
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan
-1
-11
Ei vaikutusta
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Englannin puntaa vastaan
—
n/a
n/a
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen euroa vastaan
-73
Ei vaikutusta
-109
Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri
markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat
yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta
instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2023. Herkkyystarkastelut sisältävät
johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.
Milj. e
Korko
Korko
Osake
Muut
sijoitukset
1 %:n
tasoliike
alas
1 %:n
tasoliike
ylös
20 %:n
hinnanlasku
20 %:n
hinnanlasku
Vaikutus tulokseen
358
-340
-266
-166
Kokonaisvaikutus
358
-340
-266
-166
TILINPÄÄTÖS 2023
96
16 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja uudel-
leenluokittelut
Myynnit
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
134
1
11
-126
19
Osakkeet ja osuudet
763
-14
9
-28
730
Rahastot
212
-61
—
—
151
Yhteensä
1 109
-74
20
-155
900
Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
97
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Muihin laajan
tuloksen eriin
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja
uudel-
leenluo-
kittelut
Myynnit
Suoritukset
Siirrot
tasoilta 1 ja 2
Siirrot
tasoille 1 ja 2
31.12.2022
Kaudelle
kirjatut
voitot/
tappiot
rahoitus-
varoista
1-12/2022
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
—
—
—
425
—
—
—
—
425
—
Saamistodistukset
11
0
—
—
-6
—
—
—
5
1
Yhteensä
11
0
—
425
-6
—
—
—
430
1
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
20
1
—
15
-5
—
—
—
31
1
Saamistodistukset
61
-8
—
108
-81
-23
40
-3
94
-8
Rahastot
2 065
-16
—
598
-315
—
—
-5
2 327
-23
Yhteensä
2 145
-22
—
721
-401
-23
40
-7
2 453
-30
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
394
6
-41
2
-7
—
—
—
354
-41
Saamistodistukset
73
0
—
17
-18
—
—
-30
43
2
Rahastot
1 078
11
-226
44
-101
—
—
—
806
-216
Yhteensä
1 545
16
-267
64
-125
—
—
-30
1 203
-255
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
3 702
-6
-267
1 210
-533
-23
40
-37
4 086
-284
Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi
osakesijoitukseksi. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.
1–12/2022
Milj. e
Reali-
soituneet
voitot/
tappiot
Käyvän
arvon
muutokset
Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä
-6
-267
-273
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista
-17
-267
-284
TILINPÄÄTÖS 2023
98
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen
herkkyysanalyysi
12/2023
12/2022
Milj. e
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat (IFRS 9)
Saamistodistukset
19
0
—
—
Osakkeet ja osuudet
730
-146
—
—
Rahastot
151
-30
—
—
Yhteensä
900
-176
—
—
Myytävissä olevat
rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset
—
—
43
-1
Osakkeet ja osuudet
—
—
354
-71
Rahastot
—
—
806
-161
Yhteensä
—
—
1 203
-233
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.
Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason
nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on
oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.
Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella
mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -0 milj. euron ja
muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -176 milj. euron
arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi
näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,4 prosenttia.
Vertailukaudella Sampo-konserni ei kantanut sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä
sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen
vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos olisi aiheuttanut
saamistodistusten osalta -1 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan
alentuminen -232 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa.
Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan
suhteutettuna ollut 2,6 prosenttia.
TILINPÄÄTÖS 2023
99
17 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana
Milj. e
1.1.
Tytäryhtiö-
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
2
0
-1
—
0
1
Käyvän arvon muutokset
5
—
-5
—
0
0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
128
-3
-11
0
2
116
Yhteensä
135
-3
-17
0
2
117
Laskennallisten verojen netotus
-114
Laskennalliset verosaamiset taseella
135
-3
-17
0
2
3
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
209
-2
21
—
-4
224
Käyvän arvon muutokset
194
-70
67
0
2
194
Eläkesaamiset
7
—
-1
—
—
7
Muut veronalaiset tilapäiset erot
379
-93
-32
—
1
255
Yhteensä
790
-164
56
0
-1
680
Laskennallisten verojen netotus
-114
Laskennalliset verovelat taseella
790
-164
56
0
-1
567
Raportointikauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
100
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana
Milj. e
1.1.
Tytäryhtiö-
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
2
—
0
0
0
2
Käyvän arvon muutokset
6
—
0
—
0
5
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
141
1
-6
0
-7
128
Yhteensä
148
1
-6
0
-8
135
Laskennallisten verojen netotus
-124
Laskennalliset verosaamiset taseella
148
1
-6
—
-8
11
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
219
0
-7
7
-10
209
Käyvän arvon muutokset
513
7
-307
—
-18
194
Eläkesaamiset
—
—
7
—
—
7
Muut veronalaiset tilapäiset erot
226
-19
175
1
-4
379
Yhteensä
957
-12
-131
9
-33
790
Laskennallisten verojen netotus
-124
Laskennalliset verovelat taseella
957
-12
-131
9
-33
666
Vertailukauden 2022 laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on oikaistu IFRS 17 -standardeihin siirtymisen johdosta.
TILINPÄÄTÖS 2023
101
Pillar II - Verotukselliset tappiot
Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset
täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2023
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
267 milj. euroa
267
267
—
—
20,00%
53
If P&C Insurance Holding Ltd 
Norja
83 milj. Norjan
kruunua
7
7
—
—
22,00%
-*
If P&C Insurance Ltd
Saksa
2 milj. euroa
2
2
—
—
27,38%
-*
If P&C Insurance Ltd
Ranska
16 milj. euroa
16
16
—
—
25,83%
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
20 milj. Englannin
puntaa
23
23
—
—
25,00%
-*
If P&C Insurance AS
Latvia
—
—
—
—
—
20,00%
-
Insrt AB
Ruotsi
6 milj. Ruotsin
kruunua
1
1
—
—
20,60%
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
42 milj. Ruotsin
kruunua
4
—
4
1
20,60%
—
Viking Assistance A/S
Tanska
33 milj. Tanskan
kruunua
4
4
—
—
22,00%
1
Viking Nordic Assistance S.L
Espanja
—
—
—
—
—
25,00%
—
Hastings Group Finance plc
UK
7 milj. Englannin
puntaa
8
8
—
—
25,00%
2
Yhteensä
1
56
* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän 
johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. 
TILINPÄÄTÖS 2023
102
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2022
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
172 milj. euroa
172
172
—
—
20,00%
34
If P&C Insurance Holding Ltd
Norja
—
—
—
—
—
22,00%
-*
If P&C Insurance Ltd
Saksa
5 milj. euroa
5
5
—
—
27,38%
-*
If P&C Insurance Ltd
Ranska
24 milj. euroa
24
24
—
—
25,83%
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
25 milj. Englannin
puntaa
28
28
—
—
25,00%
-*
If P&C Insurance AS
Latvia
3 milj. euroa
3
3
—
—
20,00%
1
Insrt AB
Ruotsi
6 milj. Ruotsin
kruunua
1
1
—
—
20,60%
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
22 milj. Ruotsin
kruunjua
2
—
2
—
20,60%
—
Viking Assistance A/S
Tanska
33 milj. Tanskan
kruunua
4
4
—
—
22,00%
1
Viking Nordic Assistance S.L
Espanja
0 milj. euroa
—
—
—
—
25,00%
—
Hastings Group Finance plc
UK
7 milj. Englannin
puntaa
8
8
—
—
25,00%
2
Yhteensä
—
38
TILINPÄÄTÖS 2023
103
18 Verot
Milj. e
2023
2022
Tulos ennen veroja
1 481
1 924
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla
-296
-385
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
-40
-153
Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä
0
21
Verovapaat tulot
46
49
Vähennyskelvottomat kulut
-40
-17
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista
tappioista
-36
-28
Verokannan muutokset
-8
2
Verot aikaisemmilta tilikausilta
2
5
Konsernin verot yhteensä
-372 
-505 
Tilikauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta
esitettyjä veroja -33 milj. euroa (-139).
19 Muut varat
Milj. e
12/2023
12/2022
Saamiset ensivakuutustoiminnasta
245
213
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta
92
22
Kauppahintasaamiset
5
83
Kertyneet korot
130
113
Eläkevarat
32
34
Muut
296
310
Muut varat yhteensä
800
775
Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 63 milj. euroa (68) sekä muita
saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia.
Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 61 milj. euroa (65).
TILINPÄÄTÖS 2023
104
20 Vakuutussopimusvelat
Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan
konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä
vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia
vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu
tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli
vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä
kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy
velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo
tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista
vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä
raportoitu.
Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Milj. e
12/2023
12/2022
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut
sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
1 709
1 514
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
10 007
9 376
Vakuutussopimusvelat - GMM- ja VFA-mallien mukaisesti
arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
—
5 299
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
—
22
Velat vakuutussopimuksista yhteensä
11 716 
16 210 
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara
258
221
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
2 024
1 600
Varat jälleenvakuutussopimuksista
2 282 
1 821 
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen
9 434 
14 389 
Vertailukauden luvut sisältävät Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2023
105
21 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma
Vakuutussopimukset
Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä
vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden velan sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena. 
Jälleenvakuutussopimukset
Seuraavassa taulukossa esitetään
jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden varan ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuneen varan 
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena.
Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin tasolla että
raportoitavien segmenttien tasolla.
Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty
PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista. 
Mandatum-konsernin lukuja ei ole esitetty
täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu omistajille
jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina omaisuuserinä.
TILINPÄÄTÖS 2023
106
Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
1 499
14
8 931
444
10 889
1 504
28
9 686
477
11 695
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-8 417
—
—
—
-8 417
-8 062
—
—
—
-8 062
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
6 503
154
6 657
—
—
5 897
151
6 047
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
223
—
—
—
223
213
—
—
—
213
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-395
-145
-540
—
—
-71
-163
-234
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
12
—
—
12
—
-12
—
—
-12
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
223
12
6 108
9
6 351
213
-12
5 826
-13
6 014
Vakuutuspalvelutulos
-8 195
12
6 108
9
-2 066
-7 849
-12
5 826
-13
-2 048
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
529
—
529
-1
—
-826
—
-827
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-185
—
91
4
-89
244
-1
-475
-20
-252
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-8 379
12
6 728
13
-1 626
-7 606
-14
4 525
-32
-3 127
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
8 785
—
—
—
8 785
7 808
—
—
—
7 808
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-6 111
—
-6 111
—
—
-5 280
—
-5 280
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-221
—
—
—
-221
-207
—
—
—
-207
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
8 564
—
-6 111
—
2 453
7 601
—
-5 280
—
2 321
Siirrot muihin tase-eriin
17
—
—
1
18
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
1 701
27
9 547
459
11 734
1 499
14
8 931
444
10 889
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-18
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
11 716
10 889
TILINPÄÄTÖS 2023
107
Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
221
1 384
215
1 820
251
1 523
232
2 007
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-1 005
—
—
-1 005
-894
—
—
-894
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
935
72
1 007
—
600
67
667
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
-80
-70
-150
—
155
-73
82
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-1 005
855
2
-148
-894
756
-6
-144
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
83
—
83
—
-90
—
-90
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-8
31
4
26
22
-85
-11
-75
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-1 014
969
6
-39
-872
580
-17
-310
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
1 051
—
—
1 051
842
—
—
842
Saadut määrät
—
-550
—
-550
—
-719
—
-719
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 051
-550
—
501
842
-719
—
123
Vara kauden lopussa
258
1 803
220
2 282
221
1 384
215
1 820
TILINPÄÄTÖS 2023
108
If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
868
7
5 655
162
6 693
873
25
6 230
172
7 301
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-5 330
—
—
—
-5 330
-5 322
—
—
—
-5 322
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
3 924
58
3 981
—
—
3 570
52
3 621
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
100
—
—
—
100
102
—
—
—
102
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-184
-43
-228
—
—
118
-56
62
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
10
—
—
10
—
-17
—
—
-17
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
100
10
3 739
14
3 863
102
-17
3 688
-4
3 769
Vakuutuspalvelutulos
-5 230
10
3 739
14
-1 467
-5 220
-17
3 688
-4
-1 553
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
340
—
340
—
—
-619
—
-619
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-191
—
57
-2
-135
211
-1
-333
-6
-130
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-5 420
10
4 136
13
-1 261
-5 009
-18
2 735
-10
-2 302
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
5 572
—
—
—
5 572
5 102
—
—
—
5 102
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-3 754
—
-3 754
—
—
-3 311
—
-3 311
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-108
—
—
—
-108
-98
—
—
—
-98
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
5 463
—
-3 754
—
1 710
5 004
—
-3 311
—
1 693
Siirrot muihin tase-eriin
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
911
17
6 038
175
7 141
868
7
5 655
162
6 693
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-7
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
7 134
6 693
TILINPÄÄTÖS 2023
109
If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
28
226
10
264
23
242
11
276
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-334
—
—
-334
-299
—
—
-298
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
339
10
348
—
84
3
87
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
41
-3
38
—
34
-4
30
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-334
380
7
52
-299
118
-1
-181
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista
—
8
—
8
—
-9
—
-9
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-12
8
—
-4
13
-2
—
11
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-346
396
7
57
-285
107
-1
-179
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
354
—
—
354
291
—
—
291
Saadut määrät
—
-112
—
-112
—
-123
—
-123
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
354
-112
—
242
291
-123
—
167
Vara kauden lopussa
36
510
17
563
28
226
10
264
TILINPÄÄTÖS 2023
110
Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
285
2
1 441
35
1 763
303
1
1 529
40
1 872
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-1 369
—
—
—
-1 369
-1 330
—
—
—
-1 330
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
1 093
15
1 108
—
—
1 015
17
1 031
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
31
—
—
—
31
33
—
—
—
33
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-27
-16
-43
—
—
-25
-21
-46
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
1
—
—
1
—
1
—
—
1
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
31
1
1 066
-1
1 097
33
1
989
-5
1 018
Vakuutuspalvelutulos
-1 337
1
1 066
-1
-272
-1 298
1
989
-5
-312
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
81
—
81
-1
—
-116
—
-117
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
—
—
-5
1
-4
-1
—
—
—
—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-1 337
1
1 142
—
-194
-1 299
1
874
-5
-429
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
1 336
—
—
—
1 336
1 314
—
—
—
1 314
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-1 038
—
-1 038
—
—
-961
—
-961
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-18
—
—
—
-18
-33
—
—
—
-33
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 318
—
-1 038
—
280
1 281
—
-961
—
320
Siirrot muihin tase-eriin
17
—
—
1
18
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
282
2
1 546
37
1 867
285
2
1 441
35
1 763
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-12
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
1 855
1 763
TILINPÄÄTÖS 2023
111
Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
-2
80
1
79
3
83
2
88
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-80
—
—
-80
-75
—
—
-75
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
49
—
49
—
44
—
44
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
1
—
1
—
-5
—
-5
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-80
49
—
-31
-75
39
—
-37
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
2
—
2
—
-2
—
-2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-80
51
—
-29
-75
37
—
-39
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
82
—
—
82
70
—
—
70
Saadut määrät
—
-54
—
-54
—
-39
—
-39
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
82
-54
—
28
70
-39
—
30
Vara kauden lopussa
-1
78
1
79
-2
80
1
79
TILINPÄÄTÖS 2023
112
Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
347
5
1 835
247
2 434
328
3
1 927
265
2 522
Muutokset tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-1 719
—
—
—
-1 719
-1 409
—
—
—
-1 409
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
1 486
81
1 568
—
—
1 312
82
1 394
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
92
—
—
—
92
79
—
—
—
79
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-184
-86
-269
—
—
-163
-86
-250
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
2
—
—
2
—
3
—
—
3
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
92
2
1 303
-4
1 391
79
3
1 149
-4
1 226
Vakuutuspalvelutulos
-1 628
2
1 303
-4
-328
-1 331
3
1 149
-4
-183
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
108
—
108
—
—
-91
—
-91
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
6
—
39
5
50
34
—
-142
-14
-122
Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä
-1 622
2
1 449
1
-170
-1 297
3
916
-18
-396
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
1 877
—
—
—
1 877
1 393
—
—
—
1 393
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-1 320
—
-1 320
—
—
-1 008
—
-1 008
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-95
—
—
—
-95
-77
—
—
—
-77
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 782
—
-1 320
—
462
1 316
—
-1 008
—
308
Siirrot muihin tase-eriin
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
508
7
1 964
247
2 726
347
5
1 835
247
2 434
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
2 726
2 434
TILINPÄÄTÖS 2023
113
Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
195
1 078
203
1 477
225
1 198
219
1 643
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-591
—
—
-591
-520
—
—
-520
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
548
62
610
—
473
64
537
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
-121
-67
-188
—
126
-69
57
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-591
426
-5
-170
-520
599
-5
73
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
73
—
73
—
-80
—
-80
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
4
22
4
30
8
-83
-11
-86
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-588
521
-1
-68
-512
436
-16
-92
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
615
—
—
615
482
—
—
482
Saadut määrät
—
-384
—
-384
—
-556
—
-556
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
615
-384
—
231
482
-556
—
-74
Vara kauden lopussa
223
1 215
202
1 640
195
1 078
203
1 477
TILINPÄÄTÖS 2023
114
22 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista
Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen
kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien
välillä.
Milj. e
2023
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
Kauden alussa
10
Varaksi kirjatut rahavirrat
36
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät
-28
Kauden lopussa
18
Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja.
Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta
aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi
jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on
kohdistettu.
Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista
rahavirroista
2023
Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e
2024
2025-2026
2027-2028
Yhteensä
Vakuutusten hankkimiseen liittyvä
vara
12
4
2
18
TILINPÄÄTÖS 2023
115
23 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys
Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot
korvausvuosittain mittaavat myös Sampo-konsernin ja
sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida
lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät
korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen
jälleenvakuutuksen jaettuna yksittäisiin korvausvuosiin.
Vuoden 2013 ja sitä aiempien vahinkovuosien tiedot
esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Tiedot esitetään
Sampo-konserni-tasolla ja raportoitavien segmenttien
tasolla.
Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten
vahinkovuosikohtaisten kokonaiskorvauskulujen arvio
kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä
aiheutuvien diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-
arvojen osalta (fulfilment cash flows; eli sisältäen sekä
parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun).
Taulukon alemmassa osassa esitetään, kuinka suuri
osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja
vakuutussopimusveloista esitetään
riskienhallintaliitteessä 37.
Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa
maissa, niiden vakuutusportfoliot altistuvat useiden eri
valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset
huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat
euroiksi 31.12.2023 päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei
ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina vuosina
raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet
sisältävä euroiksi muutettuja tietoja ja päätöskursseja on
käytetty koko ajan. Taulukko ei ole suoraan
vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa
käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko vuoden
ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa
korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen
rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat
eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset.
TILINPÄÄTÖS 2023
116
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
3 838
3 928
4 072
4 192
4 424
4 667
4 748
4 914
5 451
6 412
1 vuoden kuluttua
3 837
3 995
4 131
4 188
4 508
4 683
4 692
5 006
5 480
2 vuoden kuluttua
3 851
3 970
4 086
4 178
4 547
4 729
4 687
4 912
3 vuoden kuluttua
3 857
3 937
4 052
4 177
4 583
4 717
4 615
4 vuoden kuluttua
3 868
3 899
3 950
4 152
4 562
4 674
5 vuoden kuluttua
3 793
3 858
3 992
4 127
4 505
6 vuoden kuluttua
3 735
3 853
3 967
4 102
7 vuoden kuluttua
3 736
3 860
3 950
8 vuoden kuluttua
3 732
3 827
9 vuoden kuluttua
3 708
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 708
3 827
3 950
4 102
4 505
4 674
4 615
4 912
5 480
6 412
Kokonaan maksetut
3 516
3 612
3 671
3 801
4 095
4 117
3 889
3 831
3 907
3 017
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
192
215
279
301
410
558
725
1 081
1 572
3 394
8 727
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto
2 933
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-2 034
Velka korvausten hoitokuluista ja muut
erät
380
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
10 007
TILINPÄÄTÖS 2023
117
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
3 509
3 544
3 515
3 597
3 805
4 002
3 999
4 089
4 657
5 287
1 vuoden kuluttua
3 508
3 571
3 527
3 620
3 866
3 998
3 916
4 094
4 675
2 vuoden kuluttua
3 501
3 546
3 511
3 603
3 907
4 023
3 901
4 038
3 vuoden kuluttua
3 509
3 532
3 474
3 617
3 950
4 053
3 875
4 vuoden kuluttua
3 494
3 485
3 445
3 601
3 948
4 033
5 vuoden kuluttua
3 434
3 472
3 462
3 610
3 911
6 vuoden kuluttua
3 393
3 463
3 462
3 584
7 vuoden kuluttua
3 392
3 480
3 431
8 vuoden kuluttua
3 396
3 453
9 vuoden kuluttua
3 371
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 371
3 453
3 431
3 584
3 911
4 033
3 875
4 038
4 675
5 287
Kokonaan maksetut
3 187
3 250
3 224
3 341
3 564
3 614
3 348
3 310
3 519
2 823
Taseeseen sisältyvä velka, netto
184
203
206
243
347
419
528
728
1 156
2 464
6 478
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto
2 768
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 626
Velka korvausten hoitokuluista
349
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski
15
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
7 983
TILINPÄÄTÖS 2023
118
If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
2 580
2 583
2 534
2 608
2 743
2 869
3 005
2 991
3 293
3 945
1 vuoden kuluttua
2 568
2 597
2 565
2 645
2 836
2 912
3 043
3 128
3 383
2 vuoden kuluttua
2 573
2 581
2 559
2 631
2 864
2 926
3 083
3 099
3 vuoden kuluttua
2 585
2 555
2 515
2 634
2 881
2 969
3 048
4 vuoden kuluttua
2 588
2 523
2 502
2 605
2 897
2 959
5 vuoden kuluttua
2 552
2 517
2 511
2 613
2 865
6 vuoden kuluttua
2 522
2 501
2 515
2 587
7 vuoden kuluttua
2 511
2 510
2 484
8 vuoden kuluttua
2 508
2 490
9 vuoden kuluttua
2 488
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 488
2 490
2 484
2 587
2 865
2 959
3 048
3 099
3 383
3 945
Kokonaan maksetut
2 345
2 330
2 306
2 397
2 601
2 659
2 682
2 591
2 577
1 905
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
144
160
178
190
264
300
367
508
807
2 040
4 958
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto
2 474
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 471
Velka korvausten hoitokuluista
252
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
6 213
TILINPÄÄTÖS 2023
119
If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
2 544
2 542
2 481
2 553
2 693
2 810
2 829
2 868
3 205
3 571
1 vuoden kuluttua
2 529
2 553
2 491
2 594
2 768
2 842
2 848
2 973
3 270
2 vuoden kuluttua
2 520
2 534
2 484
2 576
2 796
2 853
2 889
2 926
3 vuoden kuluttua
2 532
2 516
2 447
2 579
2 814
2 898
2 857
4 vuoden kuluttua
2 530
2 483
2 434
2 550
2 827
2 891
5 vuoden kuluttua
2 492
2 476
2 439
2 569
2 796
6 vuoden kuluttua
2 462
2 461
2 443
2 543
7 vuoden kuluttua
2 451
2 471
2 412
8 vuoden kuluttua
2 449
2 451
9 vuoden kuluttua
2 429
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 429
2 451
2 412
2 543
2 796
2 891
2 857
2 926
3 270
3 571
Kokonaan maksetut
2 287
2 294
2 253
2 360
2 537
2 599
2 501
2 453
2 527
1 916
Taseeseen sisältyvä velka, netto
141
157
159
183
259
291
356
473
743
1 655
4 417
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto
2 460
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 445
Velka korvausten hoitokuluista
239
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski
15
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
5 686
TILINPÄÄTÖS 2023
120
Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
839
827
800
728
787
790
820
843
883
974
1 vuoden kuluttua
849
836
800
744
799
810
802
835
876
2 vuoden kuluttua
841
821
786
735
807
816
780
844
3 vuoden kuluttua
833
819
774
744
815
817
793
4 vuoden kuluttua
815
813
757
737
813
815
5 vuoden kuluttua
795
793
760
735
816
6 vuoden kuluttua
783
788
755
741
7 vuoden kuluttua
782
795
757
8 vuoden kuluttua
788
789
9 vuoden kuluttua
784
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
784
789
757
741
816
815
793
844
876
974
Kokonaan maksetut
743
746
717
686
738
725
681
681
638
484
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
42
44
40
55
79
90
112
163
238
490
1 351
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto
303
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-119
Muut erät
48
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 583
TILINPÄÄTÖS 2023
121
Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
791
776
742
703
735
757
782
785
837
923
1 vuoden kuluttua
798
784
746
716
746
774
764
777
830
2 vuoden kuluttua
792
770
731
708
754
780
744
785
3 vuoden kuluttua
784
768
720
717
762
781
758
4 vuoden kuluttua
766
756
702
711
759
779
5 vuoden kuluttua
745
747
701
708
763
6 vuoden kuluttua
733
742
698
715
7 vuoden kuluttua
736
751
701
8 vuoden kuluttua
742
745
9 vuoden kuluttua
738
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
738
745
701
715
763
779
758
785
830
923
Kokonaan maksetut
697
701
662
660
686
691
648
633
604
466
Taseeseen sisältyvä velka, netto
41
44
38
55
77
88
109
152
226
457
1 288
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto
301
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-117
Velka korvausten hoitokuluista
30
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 503
TILINPÄÄTÖS 2023
122
Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
419
518
738
857
893
1 008
923
1 079
1 275
1 493
1 vuoden kuluttua
420
562
765
800
873
962
847
1 043
1 221
2 vuoden kuluttua
437
568
741
812
876
988
825
969
3 vuoden kuluttua
439
563
763
799
887
931
773
4 vuoden kuluttua
465
562
691
810
852
900
5 vuoden kuluttua
445
548
721
780
824
6 vuoden kuluttua
430
564
697
774
7 vuoden kuluttua
443
555
710
8 vuoden kuluttua
436
547
9 vuoden kuluttua
435
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
435
547
710
774
824
900
773
969
1 221
1 493
Kokonaan maksetut
428
536
649
717
757
732
526
559
693
629
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
7
11
61
56
67
167
247
410
528
864
2 418
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto
156
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-443
Velka korvausten hoitokuluista
80
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
2 211
TILINPÄÄTÖS 2023
123
Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
175
225
292
341
377
436
388
436
614
794
1 vuoden kuluttua
181
234
290
310
351
382
303
345
575
2 vuoden kuluttua
189
241
296
320
357
391
267
327
3 vuoden kuluttua
193
248
307
321
374
374
260
4 vuoden kuluttua
197
247
309
339
362
364
5 vuoden kuluttua
197
250
323
333
353
6 vuoden kuluttua
197
261
321
327
7 vuoden kuluttua
205
259
318
8 vuoden kuluttua
205
258
9 vuoden kuluttua
204
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
204
258
318
327
353
364
260
327
575
794
Kokonaan maksetut
203
256
309
322
342
324
198
224
388
441
Taseeseen sisältyvä velka, netto
1
2
9
5
11
39
62
103
187
353
772
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013
ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto
6
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-64
Velka korvausten hoitokuluista
80
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
794
TILINPÄÄTÖS 2023
124
24 Rahoitusvelat
Milj. e
12/2023
12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
1 645
1 983
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä
1 645
1 983
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
116
55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
959
1 306
Velat luottolaitoksille
194
96
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
1 153
1 402
Muut rahoitusvelat yhteensä
1 269
1 457
Rahoitusvelat yhteensä
2 914
3 439
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.
Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat
sekä velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut
rahoitusvelat.
If
Milj. e
12/2023
12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina, 2021
(nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin
kruunua)
30 vuotta
3 kk Stibor
+ 1,30 %
135
134
Pääomalaina, 2018
(nimellisarvo 1 000 milj. Ruotsin
kruunua)
ikuinen
3 kk Stibor
+ 2,75 %
-
90
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
135
224
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
58
7
Rahoitusvelat yhteensä
193
231
Vuoden 2018 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden
vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan
takaisinmaksu. Laina on maksettu takaisin maaliskuussa 2023.
Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden
vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen
viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa
lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.
TILINPÄÄTÖS 2023
125
Topdanmark
Milj. e
12/2023
12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina tier 1,  2022
(nimellisarvo 400 milj. Tanskan
kruunua)
ikuinen
3 kk Cibor +
4,75 %
54
54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo
700 milj.Tanskan kruunua)
12/2031
3 kk Cibor +
1,25 %
94
94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
148
148
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
36
32
Velat luottolaitoksille
9
23
Rahoitusvelat yhteensä
193
203
Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin.
Pääomalainoista noin 127 (128) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin
sijoitussalkussa.
Hastings
Milj. e
12/2023
12/2022
Muut rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille
184
73
Rahoitusvelat yhteensä
186
73
Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 98 miljoonan euron
luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 56 miljoonaa euroa.
Kyseinen luottolimiitti erääntyy 23.11.2024, jonka jälkeen  sopimukseen sisältyy vielä
yhden vuoden jatko-optio. Hastingsillä on 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi
nostamaton 86 miljoonan euron luottolimiittisopimus myös Sampo Oyj:n kanssa.
Mandatum
Taulukossa on esitetty Mandatum-segmentin rahoitusvelat vertailukaudelta 2022.
Milj. e
12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina, 2019 (nimellisarvo
250 milj. euroa)
30 vuotta
12 kk Euribor
+ 4,5 %
250
Pääomalaina, 2002  (nimellisarvo
100 milj. euroa)
ikuinen
—
100
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
350
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
3
Rahoitusvelat yhteensä
352
Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan
100 milj. euron lainan. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa.
Osittaisjakautumisen yhteydessä, saatuaan luvan Finanssivalvonnalta, Mandatum
lunasti lainan takaisin.
TILINPÄÄTÖS 2023
126
Holding
Milj. e
12/2023
12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina 2020
(nimellisarvo 1 000 milj. euroa)
32 vuotta
2,50 %
993
993
Pääomalaina 2019
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
30 vuotta
3,38 %
496
496
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
1 490
1 489
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
20
14
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Maturiteetti
Korko
Joukkovelkakirjalaina 2016,
(nimellisarvo 750 milj. euroa)
7 vuotta
1,00 %
—
318
Joukkovelkakirjalaina 2017,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
8 vuotta
1,25 %
162
161
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
10 vuotta
1,625 %
311
311
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
12 vuotta
2,25 %
395
400
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 1 000 milj. Norjan
kruunua)
10 vuotta
3,10 %
89
95
Muut
2
21
Joukkovelkakirjalainat yhteensä
959
1 306
Rahoitusvelat yhteensä
2 469
2 808
Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta, vuoden 2020
ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta
sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin
tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.
Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen
määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 15. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat
ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.
Segmenttien väliset eliminoinnit
Milj. e
12/2023
12/2022
Segmenttien väliset eliminoinnit
-127
-228
Konsernin rahoitusvelat yhteensä
2 914
3 439
Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa
Milj. e
1.1.2023
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2023
Pääomalainat
1 983
—
-87
-3
-248
1 645
Joukkovelkakirjalainat
1 306
—
-340
-7
—
959
Muut lainat
96
143
-46
2
—
194
Yhteensä
3 384
143
-473
-8
-248
2 798
Milj. e
1.1.2022
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2022
Pääomalainat
2 016
54
-69
-19
2
1 983
Joukkovelkakirjalainat
2 200
—
-859
-10
-25
1 306
Muut lainat
43
69
-13
-3
—
96
Yhteensä
4 259
122
-942
-32
-24
3 384
Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen
konsernista.
TILINPÄÄTÖS 2023
127
25 Muut velat
Milj. e
12/2023
12/2022
Velat ensivakuutustoiminnasta
227
252
Velat jälleenvakuutustoiminnasta
69
10
Kauppahintavelat
5
61
Varaukset
6
6
Korot
29
9
Verovelat
2
20
Vuokrasopimusvelat
160
197
Eläkevelka
21
—
Siirtovelat
241
287
Muut
581
776
Muut velat yhteensä
1 342
1 617
Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 164 milj. euroa (176), muita verovelkoja,
ennakonpidätysvelkoja sekä velat potilasvakuutuksista.
Varauksista 3 milj. euroa (3) koostuu varoista, jotka on tarkoitettu kustannusten
kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista organisaatiomuutoksista, joita
tehokkeaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset
jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Edellisen
lisäksi erä pitää sisällään myös noin 4 milj. euron (3) varauksen mahdollisiin
oikeudenkäynteihin ja muihin epävarmoihin velvoitteisiin liittyen.
Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 82 milj. euroa (95).
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -33 milj. euroa
(-15). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen
eriin oli 15 milj. euroa (32).
Milj. e
1-12/2023
1-12/2022
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut
-2
-3
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimusvelkoihin
-4
-7
TILINPÄÄTÖS 2023
128
26 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2023 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä
Ruotsissa ja Norjassa.
IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia
eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia,
jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu
etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi
tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan
epäolennaisia.
If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta
lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta
eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.
Ifin eläkevelvoitteet
Milj. e
2023
2022
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset
209
210
Eläkesijoitusten käypä arvo
220
220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen)
-11
-9
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin
32
34
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin
21
25
Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin
syntyneille uusille työntekijöille.  Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia,
pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa.
Näihin kuuluu yksi varhaiseläkeohjelma, joka kattaa kaikki vuonna 1957 tai aiemmin
syntyneet työntekijät, jotka työskentelivät Ifin palveluksessa vuonna 2013, sekä pieni
määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän ylittävään
lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin.
Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja
lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän
palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä.
Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista
vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.
Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65
vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 %
eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 %
palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30
ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa
huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei
kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat
näin joko nousta tai laskea.
Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja
määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet
täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut
varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua
maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla.
Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan
sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.
Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen norjalaisen eläkeohjelman osalta
saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan
sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin
väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton
optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy
normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle
vakuutusyhteisölle.
Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan
lukien sijoituspäätökset ja lisäsuoritukset. Eläkeohjelmiin kohdistuvat suurelta osin
samantyyppiset olennaiset riskit liittyen lopullisten etuuksien määrään, elinikään,
ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan
vaikutuksesta tilinpäätöksen arvostukseen.
Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit
Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen
laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa
huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta,
TILINPÄÄTÖS 2023
129
kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka
diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa
valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten
joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat,
joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa
huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen
jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.
Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä
omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden
jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.
Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan
vastaava maksu (14,1–19,1 %).
Vuonna 2022 suljettiin kirjanpito Norjan pääasiallisen etuuspohjaisen järjestelyn sekä
Ruotsin kahden pienen järjestelyn osalta. Tämä on raportoitu velvoitteen täyttämisenä
IAS 19:n mukaisesti 31.12.2022.
TILINPÄÄTÖS 2023
130
Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain
2023
2022
Milj. e
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut
3
0
3
4
0
4
Aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat kulut ja
suoritukset
—
—
—
0
1
1
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa
3
0
3
4
1
5
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu
-1
1
-1
0
0
0
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja
6
0
6
-31
-2
-32
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa
8
1
8
-26
0
-27
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen
186
23
209
184
27
210
Eläkesijoitusten käypä arvo
218
2
220
218
2
220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat)
-32
21
-11
-34
25
-9
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset
42%
—
42%
—
Osakkeet
20%
—
20%
—
Kiinteistöt
10%
—
10%
—
Muut
28%
—
28%
—
Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:
Ruotsi
Ruotsi
Norja
Norja
31.12.2023
31.12.2022
31.12.2023
31.12.2022
Diskonttauskorko
3,50%
3,50%
3,75%
3,25%
Palkkakehitys
3,00%
2,75%
3,25%
3,00%
Hintainflaatio
2,00%
2,00%
2,25%
2,00%
Kuolevuustaulukko
DUS23
DUS21
K2013
K2013
Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio
17 vuotta
18 vuotta
11 vuotta
10 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2023 ja 2022
6
6
-
-
TILINPÄÄTÖS 2023
131
2023
2022
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten
vaikutuksesta
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 %
-15
-1
-15
-15
-1
-16
Diskonttokorko, -0,50 %
16
1
17
17
1
18
Palkkakehitys, +0,25 %
4
0
4
4
0
4
Palkkakehitys, -0,25 %
-3
0
-3
-3
0
-3
Odotettu elinikä, +1 vuosi
6
1
6
6
1
7
2023
2022
Milj. e
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja
rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut
188
20
209
186
24
210
Eläkesijoitusten käypä arvo
220
—
220
220
—
220
Nettovelka (varat) taseessa
-31
20
-11
-34
24
-9
TILINPÄÄTÖS 2023
132
Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen
muutoksesta
Milj. e
2023
2022
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa
204
288
Tilikauden aikana ansaitut
3
4
Korkokulut
7
5
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset
olettamukset
—
-66
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, maantieteellisiin
seikkoihin perustuvat oikaisut
0
-6
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat
oikaisut
-3
25
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
-1
-19
Maksetut eläkkeet
-7
-20
Täytetyt velvoitteet
—
-7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja
203
204
Sosiaalikulut
6
7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut
209
210
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa
220
268
Korkotuotto
7
5
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä
-9
-16
Maksut
5
10
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
0
-19
Maksetut eläkkeet
-4
-20
Täytetyt velvoitteet
—
-7
Eläkesijoitukset 31.12.
220
220
Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot
vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen
tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2023 maksettavista
tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 62 milj. euroa.
TILINPÄÄTÖS 2023
133
27 Oma pääoma
Osakepääoma (1 000 kpl)
12/2023
12/2022
Osakepääoma (1 000 kpl)
501 797
514 369
Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on
vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan
osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-
sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 501 596 752 kappaletta ja B-
sarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.
Omat osakkeet (1 000 kpl)
12/2023
12/2022
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)
—
2 141
Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat
Vararahasto
Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä
vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä
osakepääomaan.
Muut oman pääoman erät
Muut oman pääoman erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot. Vertailuvuonna
muihin oman pääoman eriin sisältyivät myös myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvonmuutokset.
Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty
konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.
TILINPÄÄTÖS 2023
134
28 Kannustinjärjestelmät
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät 2017:I–2020:I
Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2017:1 ja
2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut
konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien
kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän
jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2023 lopussa noin 90 henkilöä Sampo
Oyj:ssä ja Ifissä.
Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampo-
konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023
päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta
kannustepalkkion määrä perustuu osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen.
Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024
maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu
keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla
lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa.
Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 56,94–68,74 euroa. 2020:1-
kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon
riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään
riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli
riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta
vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta.
Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei
kannustepalkkiota makseta lainkaan.
Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä
kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla
saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen.
Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä.
Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin
konsernirakenteen muutoksiin. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–
Scholes-hinnoittelumallia.
2017:I/2
2020:I
2020:I/2
2020:I/3
Ehdot hyväksytty*
14 syysk.
2017
5 elok.
2020
5 elok.
2020
5 elok.
2020
Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2020
85
3 877
—
—
Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2021
60
3 815
220
—
Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2022
30
3 805
220
208
Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2023**
—
2 124
170
158
Kausi päättyy I 30 %
Q2-2021
Q2-2023
Q2-2024
Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %
Q2-2022
Q2-2024
Q2-2025
Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %
Q2-2023
Q2-2025
Q2-2026
Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %
09/2021
09/2023
09/2024
09/2025
Maksuajankohta II 35 %
09/2022
09/2024
09/2025
09/2026
Maksuajankohta III 35 %
09/2023
09/2025
09/2026
09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen
hyväksymispäivänä euroa*
44,02
30,30
30,30
30,30
Lähtökurssi euroa***
44,10
32,94
43,49
44,74
Lähtökurssi oikaistuna osingolla euroa
31.12.2023
—
24,54
36,79
42,14
Sammon A-osakkeen päätöskurssi
euroa 31.12.2023
39.61
Mandatumin osakkeen päätöskurssi
euroa 31.12.2023
4.07
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)
31
1
—
Velka yhteensä
32
Raportointikauden kulu yhteensä ml.
sivukulut (milj. euroa)
10
* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.
** Ilman Mandatumia.
*** 2017:1-kannustinjärjestelmässä Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 10
kaupankäyntipäivän ajan järjestelmän käyttöönotosta ja 2020:1-kannustinjärjestelmässä vaihdolla
painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020
puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.
TILINPÄÄTÖS 2023
135
Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä
Topdanmarkin pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat yhtiön
johtoryhmä ja johtajat. Lunastushinta on asetettu 110 prosenttiin edeltävän tilikauden
viimeisen kaupantekopäivän markkinahinnasta (kaikkien kauppojen keskiarvo). Optiot
voidaan lunastaa 3–5 vuotta myöntämisen jälkeen. Järjestelmä maksetaan osakkeilla.
Optiojärjestelmään kuulumisen ainoa edellytys on, että henkilö on ollut työsuhteessa
koko sen vuoden, jolta optiot allokoidaan. Optiot allokoidaan vuoden alussa ja
mahdollisten irtisanoutumisten tapahtuessa allokoitujen optioiden lukumäärää
oikaistaan vuoden aikana.
Alla olevat taulukot kuvaavat optiohaltijoiden omistuksia tilinpäätöshetkellä.
Lunastushinta
Johtoryhmä
Hallitus
Irtisanoutuneet
Yhteensä
Optioiden lukumäärä (tuhat kpl)
1.1.
38
85
425
470
981
Myönnetyt
54
25
101
—
126
Siirretyt
—
—
-56
56
—
Toteutetut
30
-12
-73
-131
-216
Menetetyt
46
—
—
-16
-16
31.12.2023
167
98
397
379
874
1.1.
36
108
765
249
1 121
Myönnetyt
54
38
180
—
218
Siirretyt
—
-53
-414
467
—
Toteutetut
28
-8
-105
-239
-352
Menetetyt
37
—
—
-7
-7
31.12.2022
155
85
425
470
981
Myöntämisvuoden mukaan
2019, lunastus tammikuu 2022–2024
30
6
31
72
108
2020, lunastus tammikuu 2023–2025
36
17
72
103
192
2021, lunastus tammikuu 2024–2026
28
23
100
122
245
2022, lunastus tammikuu 2025–2027
45
27
104
75
206
2023, lunastus tammikuu 2026–2028
50
25
90
7
122
Johtoryhmä
Hallitus
Irtisanoutuneet
Yhteensä
Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2023
47
Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2023
—
1
—
1
Optioiden käypä arvo 31.12.2023
1
3
4
8
TILINPÄÄTÖS 2023
136
Myönnettyjen optioiden käypä arvo on laskettu käyttäen Black–Scholes-mallia olettaen
osakehinnaksi 49 euroa (49). Korko vastaa nollakuponkikorkoa perustuen swap-
käyrään edellisen vuoden lopussa. Volatiliteetti on oletettu 22 prosentiksi (22) p.a. ja
optioiden keskimääräiseksi voimassaoloajaksi noin neljä vuotta. Käytetty volatiliteetti
perustuu edellisten vuosien volatiliteetteihin, mikä on edelleen johdon paras näkemys
asiasta. Lunastushintoja oikaistaan jaettavilla osingoilla jäljellä olevien optioiden osalta.
Toteutettavissa olevien optioiden määrä 31.12.2023 oli 300 000 kpl (290 000).
Hastingsin osakekannustinjärjestelmät
Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 7 miljoonaa
euroa (2) vuoden 2023 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 8 miljoonaa
euroa (15) tilinpäätöspäivänä.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä
Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen
käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään (LTIP). Oikeuden syntyminen
edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä
kolmen vuoden ajanjakson aikana. Kriteerit järjestelmässä perustuvat tulokseen ennen
veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.
Käteisvaroina suoritettiin yhteensä 13 miljoonaa euroa (12) tilikaudella 2023 ja
käteisvaroina suoritettavista eristä 6 miljoonaa euroa (2) mitätöitiin. Palkkion
odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla
edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden
määrä taseessa 31.12.2023 oli noin 32 miljoonaa euroa (38).
Rajoitetut osakepalkkiot
Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina
suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu.
Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla
arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2023 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille
suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,5) edellyttäen,
että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien
palkkioiden määrä taseessa tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 0,9 miljoonaa euroa
(0,8).
Osakepalkkiojärjestelmä
Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmään kuuluvat avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan
osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heitä voidaan palkita enintään viidellä yhtiön
B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja
tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit
täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden
kokonaismäärä vuonna 2023 oli nolla miljoonaa (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan
osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu
osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % perustuu
osakkeen kokonaistuottoon viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on
asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä
perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta
luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % osakepalkkiosta lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin
osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön
palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.
Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -
arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4
miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake.
TILINPÄÄTÖS 2023
137
29 Sijoitukset tytäryhtiöissä
Nimi
Konsernin
omistusosuus,
%
Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd
100
1 886 
If P&C Insurance Ltd
100
1 488 
If P&C Insurance AS
100
40 
Vertikal Helseassistanse AS
100
31 
Viking Assistance Group AS
100
83 
Topdanmark A/S*
49,6
1 488 
Topdanmark Forsikring A/S
49,6
559 
Topdanmark EDB A/S
49,6
40 
Topdanmark BidCo A/S**
48,4
265 
Oona Health A/S
48,4
31 
Forsikringsselskabet Dansk Sundhedssikring A/S
48,4
38 
Daytona Midco Ltd**
48,36
249 
Daytona Acquisitions Ltd
48,36
249 
Hastings Group (Consolidated) Ltd
100
2 611 
Hastings Group Holdings Limited
100
1 961 
Hastings Group (Finance) plc
100
1 058 
Hastings Group Limited
100
348 
Advantage Global Holdings Limited
100
270 
Hastings (Holdings) Limited
100
23 
* Konsernin omistusosuus äänivallasta.
** Topdanmark BidCo A/S ja Daytona Midco Ltd on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan
liittyen.
Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen
yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta
epäolennaisia yhtiöitä.
Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2023
Topdanmark A/S hankki 1.12.2023 100 % Oona Health A/S:n osakkeista.
Sampo Oyj lisäsijoitti Topdanmarkiin kolmannella raportoinkaudella 2023 noin 14 milj.
euroa.
Mandatum-konserni eriytetiin konsernista osittaisjakautumisen seurauksena lokakuussa
2023.
TILINPÄÄTÖS 2023
138
30 Olennaiset määräysvallattomien
omistajien osuudet
Määräysvallattomien
omistajien
omistusosuus
Tytäryhtiö
Toimipaikka
2023
2022
Topdanmark A/S
Tanska
50,4
50,7
Kertyvät määräysvallattomien omistajien osuudet
Topdanmark A/S
424 
560 
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta
Luvut ennen määräysvallattomien osuuden erottamista löytyvät konsernin
segmenttituloslaskelmalta ja -taseelta.
Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto
Milj. e
2023
2022
Vakuutusmaksutuotot
690
674
Vakuutuspalvelukulut
-577 
-541 
Jälleenvakuutustulos
-15 
-19 
Vakuutuspalvelutulos
98 
114 
Sijoitustoiminnan nettotuotot
54 
-72 
Vakuutuksen nettorahoitustuotot- tai kulut
-40 
58 
Nettorahoitustulos
14 
-14 
Muut tuotot
1 
11 
Muut kulut
-12 
-4 
Rahoituskulut
-6 
-3 
Tulos ennen veroja
95 
104 
Verot
-25 
-23 
Osuus lopetetuista toiminnoista
-
52
Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto
tilikauden tuloksesta
70
133
Määräysvallattomien omistajien osuus konsernitaseesta
Milj. e
2023
2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
59 
57 
Aineettomat hyödykkeet
406 
249 
Osakkuusyhtiösijoitukset
4 
4 
Rahoitusvarat
1 038 
1 309 
Laskennalliset verosaamiset
2 
3 
Varat jälleenvakuutussopimuksista
40
40 
Muut varat
45 
33 
Käteiset varat
12 
4 
Varat yhteensä
1 608 
1 700 
Velat
Velat vakuutussopimuksista
935 
893 
Huonommat etuoikeuden omaavat velat
74 
75 
Muut rahoitusvelat
23
28 
Laskennalliset verovelat
70 
61 
Muut velat
82 
84 
Velat yhteensä
1 184 
1 141 
Määräysvallattomille omistajille kohdistettu
nettovarallisuus
424
560
Milj. e
2023
2022
Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot
187
207
Määräysvallattomien omistajien osuus kassavirrasta
4 
-73 
TILINPÄÄTÖS 2023
139
31 Lähipiiritiedot
Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi
lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 29 ja merkittävimmät
osakkuusyhtiösijoitukset liitteessä 13.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty
liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt
Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä
kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai
heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
Milj. e
2023
2022
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
-8
-10
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-3 
-3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-6 
-6
Maksetut kompensaatiot yhteensä
-17 
-19
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot
sosiaaliturvamaksuineen.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen
perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 28).
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet
Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.
32 Lopetetut toiminnot
Mandatum-konsernin liiketoiminnot
Mandatum on rahan ja hengen erikoisosaamisen yhdistävä merkittävä
finanssipalvelujen tarjoaja, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita
kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja
sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa
palveluita kolmelle asiakassegmentille: yritysasiakkaille, henkilöasiakkaille sekä
institutionaalisille ja varainhoitoasiakkaille.
Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö. Sampo-konsernin
taloudellisessa raportoinnissa Mandatum-konserni muodosti raportointisegmentin IFRS
8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti.  Mandatum on esitetty lopetettuna
toimintona IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -
standardin mukaisesti aina jakaumishetkeen 1.10.2023 asti. Lisätietoja Mandatumia
koskevaan luokittelumuutokseen on esitetty liitteessä Tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet.
Keskeiset laadintaperiaatteet
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset  -standardia 1.1.2023 alkaen ja
vertailukauden 2022 tiedot on oikaistu. Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista
vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta, jolloin standardi
otettiin käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa 
1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta. Koska uusia standardeja
IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit sovelletaan Sampo-
konsernissa 1.1.2023 alkaen, Mandatumin raportointi on myös tehty uusien standardien
mukaisesti.
Seuraavissa kappaleissa kuvataan lyhyesti Mandatumin keskeisimmät
laadintaperiaatteet IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardiin liittyen. Uudet
laadintaperiaatteet IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardiin liittyen on sisällytetty
liitteeseen Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. 
TILINPÄÄTÖS 2023
140
IFRS 17 Vakuutussopimukset
Yleinen lähestymistapa (General measurement
model, GMM)
IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general
measurement model, GMM), joka on sovellettavissa
kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen
arvostamisessa. Mandatumissa GMM-lähestymistapaa
sovelletaan laskuperustekorollisille sopimuksille ja
riskivakuutussopimuksille.
Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset
arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on
oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien
riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali
(contractual service margin, CSM). CSM edustaa
kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa
tulokseen, kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja
tulevaisuudessa.
Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana
henkivakuutustoiminnot arvostavat
vakuutussopimusryhmän sopimuksen täyttämisestä
aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, joka sisältää
arvion tulevaisuuden rahavirroista,
diskonttausvaikutuksen sekä muuta riskiä kuin
rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää
lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka
arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä
kirjaamisajankohtana.
Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa
tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat
rahavirtaennusteisiin, ja niitä arvioidaan sopimuksen
erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset
ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän
työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia
(korkeintaan vuoden mittainen vakuutuskausi).
Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja
oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa
useammin.
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat
määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä.
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille, ja
ne allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli
toteutuneet ja odotetut vakuutussopimusten
hankinnasta aiheutuneet rahavirrat eivät ole yhtä suuret
raportointikauden lopussa, kirjataan
kokemusperusteinen tarkistus tulosvaikutteisesti.
Mandatum on määrittänyt diskonttauskorot perustuen
ns. top-down -lähestymistapaan, jossa teoreettista
viitesalkkua käyttäen määritetään soveltuva
diskonttauskäyrä, joka koostuu riskittömästä korosta ja
epälikviditeettipreemiosta. Vakuutussopimuksille, joihin
ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen
ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-in-
korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota
sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin
kertyvälle korolle.
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin
rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana
vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa
epävarmuuden hintaa sellaisten rahavirtojen määrää ja
ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja
välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin
rahoitusriskistä. Sampo-konsernissa riskioikaisu
johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää
sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan
tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin
konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon
mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Yleistä
lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu lasketaan
sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle (LRC) että
toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle
velalle (LIC). Riskioikaisun osalta
henkivakuutustoiminnassa huomioidaan seuraavat riskit:
kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä
työkyvyttömyys), raukeamis- sekä kuluriski.
Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen
määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC,
joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden
tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu,
raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää
raportoidut korvaukset, joita ei ole vielä maksettu, sekä
aiheutuneet korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.
Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa (Variable fee
approach, VFA)
IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden
lähestymistapaa (variable fee approach, VFA)
sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria
oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA
edustaa muunnosta yleisestä lähestymistavasta, missä
sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä
muutetaan. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on
oikaistu vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta,
missä muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta
vakuutussopimusten katteena olevien sijoitusten
käyvästä arvosta. Mandatumissa VFA-lähestymistapaa
sovelletaan  IFRS 17:n mukaisesti arvostettuihin
sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.
Edellisen lisäksi merkittävä osa henkivakuutusveloista
kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Mandatum kirjaa nämä
sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset vakuutukset)
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo
perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena
olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on
kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
TILINPÄÄTÖS 2023
141
Lopetettujen toimintojen tulos
Milj. e
1-9/2023
1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot
255
328
Vakuutuspalvelukulut
-213
-292
Jälleenvakuutustulos
-1
-2
Vakuutuspalvelutulos
41
34
Sijoitustoiminnan nettotuotot
658
-829
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-161
920
Nettotulos sijoitussopimuksista
-369
577
Nettorahoitustulos
127
668
Muut tuotot
22
80
Muut kulut
-12
-59
Rahoituskulut
-4
-6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-1
0
Tulos ennen veroja
173
718
Verot
-33
-139
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen
140
579
Muut laajan tuloksen erät lopetetuista toiminnoista verojen
jälkeen
—
-484
Laaja tulos lopetetuista toiminnoista
140
94
Tulos lopetetuista toiminnoista ja laaja tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu
kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille.
Tulos lopetetuista toiminnosta yhteensä 251 miljoonaa euroa sisältää Mandatumin
tuloksen per 30.9.2023 yhteensä 140 miljoonaa euroa, osingonjakovelan
poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen yhteensä 9 miljoonaa euroa ja tulosvaikutuksen
lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa.
Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,5 euroa.
Vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
Milj. e
9/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
24
Sijoituskiinteistöt
132
Aineettomat hyödykkeet
172
Osakkuusyhtiösijoitukset
3
Rahoitusvarat
3 555
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat
10 979
Varat vakuutussopimuksista
9
Varat jälleenvakuutussopimuksista
1
Muut varat
188
Käteiset varat
673
Varat yhteensä
15 736
Velat
Velat vakuutussopimuksista
5 290
Velat sijoitussopimuksista
7 972
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
250
Muut rahoitusvelat
22
Laskennalliset verovelat
133
Muut velat
244
Velat yhteensä
13 910
Rahavirrat lopetetuista toiminnoista
Milj. e
1-9/2023
1-9/2022
Liiketoiminnan rahavirta, netto
173
-129
Investointien rahavirta, netto
20
-8
Rahoitustoiminnan rahavirta, netto
-280
-166
Rahavirrat yhteensä, netto
-88
-303
Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetut sisäisen osingon 150 miljoonaa euroa
(150) sekä konserniavustuksen 29 miljoonaa euroa (15).
TILINPÄÄTÖS 2023
142
33 Luovutetut liiketoiminnot
Topdanmarkin henkivakuutustoimintojen myynti
Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.3.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding
A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding -
konsernin Illness and Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin.
Liiketoimintojen myynti sai viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.
Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot oli raportoitu osana
Topdanmarkin segmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin
henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä
aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä
olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Luovutettujen liiketoimintojen tulos
Milj. e
1-11/2022
Vakuutusmaksutuotot
244
Vakuutuspalvelukulut
-194
Jälleenvakuutustulos
2
Vakuutuspalvelutulos
52
Sijoitustoiminnan nettotuotot
-1 114
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
1 106
Nettorahoitustulos
-9
Muut tuotot
3
Muut kulut
-13
Tulos ennen veroja
32
Verot
-2
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
31
Myyntivoitto
117
Nettotuotto luovutetuista toiminnoista
148
Myynnin seurauksena kirjattiin konsernissa taseesta pois tuloslaskelman kautta -46
miljoonaa euroa verojen jälkeen Topdanmarkin henkivakuutustoimintoihin liittynyttä
tavaramerkkiä.
TILINPÄÄTÖS 2023
143
34 Liiketoimintojen yhdistäminen
Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin
omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa
AB. DSS on vakuutusyhtiö. joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille
sairausvakuutuksia. PrimaCare A/S on terveydenhuoltoyhtiöiden verkosto, joka tarjoaa
fysioterapia-, kiropraktikko- ja psykologiapalveluita vakuutusyhtiöille. DSS Hälsa AB on
Ruotsissa toimiva vakuutusagentti, joka tarjoaa vakuutussopimuksiin liittyviä
sairausvakuutustuotteita sekä hallintopalveluita,
Hankintahinnan sisältämä liikearvo,  yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan
kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin
toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa
esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat
ja vastattavaksi otetut velat.
Milj. e
1.12.2023
Käteinen
257
Ehdollinen vastike
12
Hankintahinta
269
Hankintaan liittyvät kustannukset
5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat
39
Käteiset varat
8
Aineettomat hyödykkeet
87
Muut varat
11
Varat yhteensä
146
Vakuutussopimusvelat
18
Muut velat
96
Velat yhteensä
114
Nettovarallisuus
31
Liikearvo
237
Hankintahinta
269
Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n
osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan,
joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026. 
Aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassuhteita 72 miljoonaa euroa (535 milj.
Tanskan kruunua) ja tavaramerkkejä 7 miljoonaa euroa (50 milj. Tanskan kruunua).
Oona Health A/S:n osuus tilikauden laajaan tulokseen kirjatuista tuotoista 1.12.2023
alkaen oli 12 miljoonaa euroa (93 milj. Tanskan kruunua) ja osuus tuloksesta 2 miljoonaa
euroa (14 milj. Tanskan kruunua).
Seuraavassa taulukossa esitetään hankitut varat ja vastaanotetut velat:
Milj. e
1.12.2023
Varat ja velat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
326
Rahoitusvarat
39
Muut varat
9
Käteinen
8
Varat yhteensä
383
Vakuutussopimusvelat
18
Muut velat
108
Velat yhteensä
126
Hankintahinta maksettuna käteisellä
257
TILINPÄÄTÖS 2023
144
35 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit
Milj. e
12/2023
12/2022
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset
9
9
Sijoitussitoumukset
15
2 069
IT-hankinnat
1
11
Muut
2
2
Yhteensä
27
2 091
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Ylemmässä taulukossa esitetyt sijoitussitoumukset
olivat suurelta osin Mandatumin sitoumuksia yksityisille osake- ja credit-rahastoille. Lisätietoja
liitteessä 32.
Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja
sitoumukset
12/2023
12/2022
Milj. e
Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset
408
293
362
169
Tytäryhtiöosakkeet
91
27
94
28
Käteisvarat
63
36
19
32
Yhteensä
561
356
476
230
Johdannaiskaupan vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset
9
8
Käteisvarat
42
60
Vakuutusvastuiden vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset
399
354
Lainojen vakuudeksi annettu
omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet
91
94
Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.
Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet
Milj.e
2023
2022
Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset
10 034
9 644
Vastuuvelka, netto
-6 171
-6 082
Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä
3 863
3 562
Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on
maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity
kattamaan vastuuvelkaa.
Muut taloudelliset sitoumukset
Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti
edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo on myöntänyt Mandatumille 280
miljoonan euron lainan, joka on nostamatta tilinpäätöshetkellä. Laina odotetaan
maksettavan takaisin 4 vuoden kuluessa sen antamisesta.
If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm.
Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja
hollantilaisessa Terroripoolissa.
Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If
Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget
Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat
yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset
ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn
vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.
If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet
Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa
sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset
vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring
AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance
Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden
edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd
myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä,
jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.
TILINPÄÄTÖS 2023
145
If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä,
on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille
pääomarahastoille 3 milj. euroa, joka vastaa
enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin
sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin
tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun
rahastot suorittavat investointeja.
Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien
tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB
on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset
kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta
vaatia.
Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat
Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa
yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa
hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen
osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm.
yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat
vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden
veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen
ennakonpidätysveloista.
Topdanmark Forsikring A/S on uuden
asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä
sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia
tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.
Ehdolliset velat
Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian
että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia.
Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja
tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien
tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia
Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Hastings
Insurance Services Limitedin (”HISL”), joka toimii Isossa-
Britanniassa, ja Gibraltarilla toimivan Advantage
Insurance Company Limitedin (”AICL”) välillä. Yhtiön
johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut
tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden
aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät
veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä
ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta.
Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa
varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua
maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon
meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen
neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava
määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa
koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki
muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien
edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien
muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy
raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä
lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään
olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida
mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja
tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen
pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta
todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän
vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja
ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska
lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.
Oikeudenkäynnit
Muuten konserniyritykset ovat osapuolina
oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken
31.12.2023. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia
liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole
todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien
tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.
TILINPÄÄTÖS 2023
146
36 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Ifin IFRS 17:n mukaisten
diskonttovaikutusten erittelyn
vertailuhetken muutos
Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen
diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen
periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n
käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn
analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt
vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi
vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun
sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa
diskonttovaikutusten jakamiseen
vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin
liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta
sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä
kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista
taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä
pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä
markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden
lähestymistapaa. Lisätietoja laadintaperiaatteissa.
Osingonjakoehdotus
yhtiökokoukselle
Hallitus päätti 8. helmikuuta 2024 pidetyssä
kokouksessa ehdottaa 25. huhtikuuta 2024 pidettävälle
yhtiökokoukselle vuodelta 2023 jaettavan osingon
määräksi 1,80 euroa osakkeelta (yht. noin 903 miljoonaa
euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin
osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2024
tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden
voittovarojen vähennykseksi.
TILINPÄÄTÖS 2023
147
37 Sampo-konsernin riskienhallinta
Sampo-konsernin liiketoiminta- ja
riskistrategia
Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa
vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy
yksityistalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten
vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen
jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-
konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden
kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden
suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden
tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden
kansantalouksien rakenteiden ja erillisten käytössä
olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat ovat myös
maantieteellisesti laaja alue, mikä tuo
vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin
hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin
ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta
hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus
on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-
Britanniaan Hastingsin kautta.
Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen
hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee
mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä
liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet.
Tämän seurauksena erillisillä yhtiöillä on hyvin vähän
päällekkäisyyksiä niiden vakuutus- ja
sijoitustoiminnoissa. Huolimatta strategisista
päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden
painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja
sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä.
Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin
konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai
riskifaktorin tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.
Nykyisen liiketoimintamallin, jossa kaikilla yhtiöillä on
omat operatiiviset prosessit ja sopimukset
vastapuoltensa kanssa, arvioidaan estävän
vastapuoliriskin ja operatiivisen riskin kertymistä. Näin
ollen näitä riskejä hallitaan pääsääntöisesti yhtiötasolla.
Konsernin sisäisiä vastuita on vähän, ja emoyhtiö toimii
konsernin pääasiallisena sisäisen likviditeetin ja
pääoman lähteenä. Tämä estää tehokkaasti
tartuntariskiä, ja siten mahdolliset yhden yhtiön
ongelmat eivät suoraan vaikuta toisiin ryhmän yhtiöihin. 
Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta
kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin
emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja
likviditeetin lähteenä.
Sammon riskienhallintastrategia on:
• Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen
vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan,
seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja
konsernitasolla
• Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka
on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta
järkevästi
• Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus, turvallisuus ja
jatkuvuus
• Varmistaa, että riskipuskurit – pääoman ja
ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa –
ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan
markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
• Yritysjärjestelyjen osalta kiinnostus rajattu
täydentäviin yritysostoihin
vahinkovakuutusliiketoiminnassa
• Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista
tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat
tarvittaessa emoyhtiölle
• Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin
mainetta, sillä kyvyn tarjota asiakkaille
lisäarvopalveluita ja hyvän pääoman lisäksi
asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus on
Sampo-konsernin merkittävimpiä vahvuuksia.
Sampo-konsernin
riskienhallintajärjestelmä
Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja
suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa
laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi
riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen
merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien
päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää
riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat sekä
organisaatiorakenteet ja prosessit, joilla riskejä hallitaan.
Riskienhallintaprosessin keskeiset tehtävät ovat:
• Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja
toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan
jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa.
Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai
toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet
ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava
perusteellisesti.
• Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen
riskien kattamiseksi (riskiperusteinen pääoma)
arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti
riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden
osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen
pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen
pääoman määrän.
• Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä
hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuotto-
arviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen
tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja
sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä
TILINPÄÄTÖS 2023
148
odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii)
toimintakustannukset.
• Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten
prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden,
sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä
pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riski-
tuottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.
• Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta
riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot
mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä,
kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.
Riskien luokittelu
Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit
jaotellaan Riskien luokittelu Sampo-konsernissa
-kaaviossa esitetyn mukaisesti.
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa
Riskien_luokittelu_Sampo-konsernissa_141223.jpg
TILINPÄÄTÖS 2023
149
Liiketoimintaan luontaisesti
kuuluvat riskit
Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni
ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen
tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti ja niitä
hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden
luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten tuotto-
odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi
ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja
riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan
säännöllisesti.
Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on
Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde.
Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen
limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.
Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit,
ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista
liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat
yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei
lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan
tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti
niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten
seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksikön vastuulla, ja niihin liittyvää
pääomatarvetta mittaavat riippumattomat
riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit
luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja
seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin
asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät
vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta
Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat
ansaintariskejä.
Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja
maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin
samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi
tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla
yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista
ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi
yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen
ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko
taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen
riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi (”Asset Liability
Management”). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien
lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit
ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-
riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista,
koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä
merkittävästi että pitkäaikaisesti.
Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden
riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin
esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa
vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi
vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.
Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen
sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät
suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen
yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan
vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä
vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.
Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin,
kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat
samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai
rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden
institutionaalisessa ympäristössä
Vastuullisuus
Sampo-konsernilla on kestävän kehityksen ohjelma, joka
ohjaa konsernitason vastuullisuustyötä. Ohjelma
koostuu viidestä strategisesta vastuullisuusteemasta:
Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, Yrityskulttuuri,
Sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi, Tuotteet ja
palvelut sekä Yhteisöt. Lisäksi konserni on sitoutunut
suojelemaan ympäristöä ja torjumaan
ilmastonmuutosta.
Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan
ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista
liiketoimintaa harjoitetaan.
Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä,
joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin
vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa
fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit
voidaan jakaa edelleen pitkän aikavälin säämuutoksiin
(krooniset riskit) ja äärimmäisiin sääilmiöihin kuten
myrskyt, tulvat tai kuivuus (akuutit riskit).
Siirtymäriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka aiheutuvat
siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, esimerkiksi
muutokset teknologiassa, lainsäädännössä ja kuluttajien
asenteissa.
Riskien realisoitumisen suuruus riippuu siitä, miten
ilmaston lämpeneminen etenee. Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen skenaariossa
vaikutukset olisivat lievät. Skenaarioissa, joissa lämpötila
nousee 3–5 astetta, vaikutukset teollisuudelle,
infrastruktuurille ja kansanterveydelle olisivat vakavat.
Erityisesti maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla meren
pinnan nousu sekä ruoan ja veden puute voivat johtaa
valtavaan muuttoliikkeeseen ja sairauksien
puhkeamiseen.
Fyysiset riskit ovat riskitekijöitä, jotka vaikuttavat
Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien
kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampo-
konsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen
liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös
TILINPÄÄTÖS 2023
150
jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska
ilmastonmuutos voisi lisätä fyysisten riskien
toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni
tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa
luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän.
Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille
riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta
riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille
riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien
tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen
yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja
ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat
päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden
mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin
sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiili-
intensiivisillä toimialoilla.
Fyysisiä- ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla
tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen
sijoittamista ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan
yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien
tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämiä
menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten
hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen
seulonta ja ESG-integraatio, maantieteellisen jakauman
seuranta sekä vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.
Keskeiset riskienhallinnan
toimenpiteet
Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä
Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat
pääomat:
• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja
likviditeetin muodossa
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri
• Tietopääomaa eli kattava oma
vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset
työkalut, jotta data saadaan muunnettua
informaatioksi
• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita
työntekijöitä
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja
asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia
tarpeita voitaisiin ymmärtää.
Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampo-
konsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien
hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen
riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.
Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu
• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan
niiden riskitason mukaisesti.
• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden
muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.
Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta
• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien
riskipositioiden pienentämiseksi.
Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus
• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja
vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.
Seuraamusriskien tehokas pienentäminen
• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla
sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä
vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita
liiketoimintaprosesseja.
• Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia kehitetään
jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta
• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino
sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden
vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu
pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely
ja luottoluokittajien vaatimukset.
• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä
osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin.
Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen
ominaisuuksista.
Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on
pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On
myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät
ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus
ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa.
Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa
konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja
likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin
toimenpiteisiin.
Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan
menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen
tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa
osakkeenomistajille.
Laadintaperiaatteet
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -
standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia
1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu
IFRS 17 -standardin mukaisesti, ja niissä on noudatettu
IAS 39 -standardia. Lisätietoja käyttöönotosta on
laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n
siirtymävaikutukset.
TILINPÄÄTÖS 2023
151
Vakuutustoiminnan riskit Sampo-konsernissa
Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If ja
Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä alueilla ja
vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain
päällekkäisyyksiä kuitenkin on, esimerkiksi Tanskassa Ifillä ja Topdanmarkilla.
Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä
vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen
vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet
synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.
Merkittävimmät herkkyydet
Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2023
Milj. e
Shokki
2023
UW tulos
Diskonttokorko +1 %
45
UW tulos
Diskonttokorko -1 %
-50
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko +1 %
315
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko -1 %
-360
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot +1%
-335
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot -1%
355
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korkomarginaalit +1%
-330
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Osakkeet -10%
-220
Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa
Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja
vakuutuslajeittain, If, 31.12.2023 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-
alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia
edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua.
Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
If, 31.12.2023, yhteensä 5 468 milj. euroa (5 432)
Bruttomaksutulojen_erittely_a_If_19-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_b_If_15-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_c_If_15-2-24.svg
TILINPÄÄTÖS 2023
152
Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on
pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien
takia.
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden
hallinta ja valvonta
Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät
ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja
hinnoittelumenetelmät.
Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen
kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman
korkeista korvauskuluista. Tällaisista voidaan
esimerkkinä mainita suuret tulipalot, luonnonkatastrofit
tai odottamaton kasvu korvausvaatimusten tiheydessä
tai pienen ja keskisuuren vahingon keskimääräisessä
koossa.
Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat
jälleenvakuutus, hajautus, varovaisuus
vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen
strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin.
Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa,
vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa
vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu
taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If,
31.12.2023 ja 31.12.2022
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
If, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Tunnusluku
Nykyinen taso 2023
Muutos nykyisessä tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja,
(Brutto) milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja
(Netto), milj. e
(Brutto)
(Netto)
2023
2022
2023
2022
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat
83,5%
83,1%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/­ 28.7
+/­ 29.5
+/­ 28.4
+/­ 29.3
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat
82,1%
81,9%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/­ 13.2
+/­ 13.4
+/­ 13.1
+/­ 13.2
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat
96,5%
87,3%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/­ 9.2
+/­ 8.5
+/­ 6.3
+/­ 5.9
Yhdistetty kulusuhde, Baltia
85,6%
85,9%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/­ 2.3
+/­ 1.9
+/­ 2.2
+/­ 1.9
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)
5 330
4 996
+/- 1 prosenttia
+/­ 53.3
+/­ 53.3
+/­ 49.9
+/­ 50.2
Korvauskulut (milj. e)
3 763
3 377
+/- 1 prosenttia
+/­ 37.6
+/­ 36.7
+/­ 33.7
+/­ 35.5
Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja
valmisteleva elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille.
Ohjeidensa mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo
vakiintuneiden vastuunvalintaperiaatteiden
noudattamista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on
muun muassa hyväksyä mahdolliset poikkeamiset
vastuunvalintapolitiikasta.
Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa
yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet
vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään
yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat
vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee
jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet.
Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan
tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja
kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä
jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten
myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään
pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan
vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.
Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille
jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin
vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka
liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille
altistumiseen. Jälleenvakuuttajia arvioidaan ja
tarkastellaan jatkuvasti omilla taloudellisilla ja
laadullisilla ennalta määrätyillä analyyseillä.
Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko
konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna
2023 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin
kruunun (noin 9,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan
TILINPÄÄTÖS 2023
153
Ruotsin kruunun (noin 27,0 miljoonan euron) välillä
yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa Ruotsin
kruunua (noin 27,0 miljoonaa euroa) yksittäistä
vahinkotapahtumaa kohden.
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta
Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja
valmisteleva elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille.
Ohjeidensa mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo
vakiintuneiden vastuunvalintaperiaatteiden
noudattamista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on
muun muassa hyväksyä mahdolliset poikkeamiset
vastuunvalintapolitiikasta.
Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa
yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet
vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään
yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat
vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee
jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet.
Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan
tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja
kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä
jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten
myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään
pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan
vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.
Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille
jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin
vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka
liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille
altistumiseen. Jälleenvakuuttajia arvioidaan ja
tarkastellaan jatkuvasti omilla taloudellisilla ja
laadullisilla ennalta määrätyillä analyyseillä.
Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko
konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna
2023 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin
kruunun (noin 9,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan
Ruotsin kruunun (noin 27,0 miljoonan euron) välillä
yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa Ruotsin
kruunua (noin 27,0 miljoonaa euroa) yksittäistä
vahinkotapahtumaa kohden.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain
If, 31.12.2023
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
868
9,2
226
1,7
669
10,8
103
3,0
107
4,0
1 972
8,2
- Josta liikennevakuutus
774
10,2
159
2,3
647
11,1
89
3,1
93
4,5
1 762
9,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
0
0,0
116
2,9
805
10,4
300
8,2
0
0,0
1 220
9,1
Vastuuvakuutus
249
4,0
120
1,5
117
3,3
74
2,9
20
2,0
580
3,1
Tapaturmavakuutus
283
6,4
319
6,1
163
7,0
80
1,7
3
0,3
847
5,9
Omaisuusvakuutus
330
1,0
364
0,8
175
0,7
101
0,4
26
0,6
996
0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
17
0,7
16
0,7
9
1,1
26
0,6
3
0,7
70
0,7
Yhteensä
1 747
6,3
1 162
2,7
1 938
8,9
681
4,7
158
3,1
5 686
6,2
TILINPÄÄTÖS 2023
154
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain
If, 31.12.2022
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
845
8,2
270
1,7
642
11,4
106
2,9
94
4,2
1 957
7,9
- Josta liikennevakuutus
761
9,0
209
2,1
621
11,7
94
3,0
82
4,8
1 767
8,7
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
0
0,0
140
3,0
846
10,5
279
7,7
0
0,0
1 264
9,0
Vastuuvakuutus
245
4,0
113
1,4
108
2,7
70
2,7
21
2,2
557
3,0
Tapaturmavakuutus
291
5,3
310
5,2
146
6,8
82
1,7
2
0,2
831
5,2
Omaisuusvakuutus
261
1,0
356
0,8
161
0,7
98
0,4
26
0,6
902
0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
16
0,7
17
0,7
10
1,1
26
0,3
2
0,8
70
0,6
Yhteensä
1 657
5,8
1 206
2,5
1 913
9,2
661
4,3
144
3,2
5 582
6,0
Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa
taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä
korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta
vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten
seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä.
Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.
Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan
muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus
esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai
nettotuloksessa.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
If, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Maa
Vaikutus milj. e
2023 Brutto
Vaikutus milj. e
2023 Netto
Vaikutus milj. e
2022 Brutto
Vaikutus milj. e
2022 Netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Ruotsi
124,5
120,1
114,9
112,1
Tanska
33,6
33,0
30,6
29,9
Suomi
25,5
25,2
27,6
27,4
Norja
21,5
20,2
20,3
19,9
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee
Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Ruotsi
15,1
15,1
12,8
12,8
Tanska
1,0
1,0
0,8
0,8
Suomi
49,2
49,2
46,4
46,4
Norja
0,2
0,2
0,1
0,1
Diskontattu vakuutusvelka
Diskonttokorko laskee
Yhden prosenttiyksikön
lasku
Ruotsi
87,0
82,6
79,0
76,4
Tanska
33,5
32,9
29,8
29,2
Suomi
171,6
171,3
172,8
172,6
Norja
31,4
30,1
29,0
28,6
TILINPÄÄTÖS 2023
155
Ifin vastuuvelkaa analysoidaan lisäksi
vahinkovuositasolla. Tämän analyysin tulokset sekä
ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään
korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä
esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 23.
Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset
hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla
on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja
esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen.
Aktuaaritoiminto vastaa sääntöjen noudattamisesta
sekä varmistaa, että paikalliset säännöt ja säännökset
sisältyvät ohjeisiin ja työskentelytapoihin.
Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa
neuvoja Ifin pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on
varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu
sekä keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa
koskevista politiikoista ja ohjeistuksista.
Aktuaarit toteuttavat IFRS:n mukaisen vastuuvelan
laskennan jokaisella liiketoiminta-alueella.
Vakuutusmaksujen ja -korvausten Solvenssi II -mukaiset
vastuuvelat perustuvat jokaisen liiketoiminta-alueen
sekä pääaktuaarin yksikön antamiin parametreihin.
Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä
tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon
otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen
trendit, maksamattomien korvausten määrät,
lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys.
Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita
vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä
ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä
korvauskuluista.
Vakuutustoiminnan riskit Topdanmark-
konsernissa
Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu
liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä
ilmenee seuraavasta graafista Bruttomaksutulojen
erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja
vakuutuslajeittain, Topdanmark, 31.12.2023.
Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
Topdanmark, 31.12.2023, yhteensä 1 339 milj. euroa (1 308)
Bruttomaksutulojen_erittely_a_Topdanmark_15-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_b_Topdanmark_15-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_c_Topdanmark_15-2-24.svg
TILINPÄÄTÖS 2023
156
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta
ja valvonta
Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on
katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin
vakuutusriskiä pienennetään kattavalla
jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy
katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin
tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama
tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksen ottajiin.
Suurin omapidätystaso on yksittäistä
myrskytapahtumaa kohden 150 miljoonaa Tanskan
kruunua sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan
saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden.
Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso
on 30 miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä
1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän
tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan
jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun
asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan
kruunua.
Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan
osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin
sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan
on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä.
Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan
osittaisen sisäisen mallin kautta.
Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin
rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman,
biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (”NBCR”)
terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen
organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR-
terrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan
Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä
aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin
vakuutuksenottajilta.
Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri
tasoilla seuraavasti:
• Datan keräämisen riskeistä ja vahinkotapahtumista
• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö
kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä
osittaisessa sisäisessä mallissa
• Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset
ennusteet riskien kehityksestä
• Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin
ja asiakasluokituksen
• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti
katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä
• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen
kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.
Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta
Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan.
Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja
kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä.
Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä
huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.
Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja
asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin
ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi
se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja
riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi se
edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaiden välillä
hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että
asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista
vakuutusmaksua ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat
subventoivat liian vähän maksavia.
Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut
vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta
seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä
mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla
muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä
kulusuhteesta.
Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark
kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään
saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä
puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan
hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa
tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat.
Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty
taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi,
Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022.
TILINPÄÄTÖS 2023
157
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Tunnusluku
Nykyinen taso 2023
(Brutto)
Nykyinen taso 2023
(Netto)
Muutos nykyisessä
tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto)
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto)
2023
2022
2023
2022
Yhdistetty kulusuhde,
henkilöasiakkaat
82,6%
81,5%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 7.6
+/- 6.4
+/- 6.4
+/- 6.3
Yhdistetty kulusuhde,
yritysasiakkaat
88,5%
85,2%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 7
+/- 6.9
+/- 6.4
+/- 6.2
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmak-
suihin liittyvien
kulujen jälkeinen
netto, milj. e)
1 460
+/- 1 prosenttia
+/- 13.8
+/- 12.5
Korvauskulut (milj. e)
953
912
+/- 1 prosenttia
+/- 9.5
+/- 8.5
+/- 9.1
+/- 8.1
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta
Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin
lajeihin sen perusteella, miten kauan
vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen
korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja
Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja
irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon
vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt
sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien
korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden
kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja
vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun
muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu
tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus.
Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain
Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Moottoriajoneuvon vakuutus
159
1,8
156
1,1
- josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
133
2,3
133
2,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
813
7,4
773
7,0
Vastuuvakuutus
105
2,0
99
2,3
Tapaturmavakuutus
179
2,1
173
1,7
Omaisuusvakuutus
209
1,3
167
1,5
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
1
1,0
2
1,2
Matkavakuutus
4
0,8
4
0,9
Työkyvyttömyysvakuutus
23
0,9
21
0,9
Muu
11
0,8
0
0,0
Yhteensä
1 503
4,4
1 395
4,2
TILINPÄÄTÖS 2023
158
Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä
vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien.
Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu
loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinko-
ilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15
vuoden kuluttua.
Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella
sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen
vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat
muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.
Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi
muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen
ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt
voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä
elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka
paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai
paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan
ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä
tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on
myös jonkin verran vaikutusta muun
tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen
korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon
vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden
vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden
päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien
vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän
tapaturmavakuutuksen osalta.
Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta,
joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon.
Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen
kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos
oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu.
Varausten riittävyyttä testataan keskeisten
vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka
vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan
tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin,
ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturma-
vakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä
ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin
tilastotietoihin.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Maa
Vaikutus milj. e
2023 brutto
Vaikutus milj. e
2023 netto
Vaikutus milj. e
2022 brutto
Vaikutus milj. e
2022 netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Tanska
50,7
50,7
46,5
46,5
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee
Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Tanska
0,9
0,9
0,9
0,9
Diskontattu vakuutusvelka
Diskonttokorko laskee
Yhden prosenttiyksikön lasku
Tanska
62,4
61,7
57,3
56,6
Vakuutustoiminnan riskit Hastings-
konsernissa
Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja
on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja
henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja
kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan
Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön
kautta.
Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:
▪ Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
▪ Muu moottoriajoneuvon vakuutus
▪ Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus.
TILINPÄÄTÖS 2023
159
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain
Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
31.12.2023
31.12.2022
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
755
2,2
763
2,1
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
0
0
0
0
Vastuuvakuutus
0
0
0
0
Tapaturmavakuutus
0
0
0
0
Omaisuusvakuutus
40
1,8
37
1,2
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
0
0
0
0
Muut
Yhteensä
794
2,2
800
2,1
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Tunnusluku
Taso, 2023
(Brutto)
Taso, 2023
(Netto)
Muutos
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto),
Milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto),
Milj. e
2023
2022
2023
2022
Operatiivinen kulusuhde
90%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 12.5
+/- 9.9
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien
kulujen jälkeinen netto)
1719
1128
+/- 1 prosenttia
+/- 17.2
+/- 14.1
+/- 11.3
+/- 8.8
Korvauskulut
1135
714
+/- 1 prosenttia
+/- 11.4
+/- 10.1
+/- 7.1
+/- 4.9
Hinnoitteluriski
Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden
mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde,
joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen
sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta
vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta
yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan
kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille.
Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti,
jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja
korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio
otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen
tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että
kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat
Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä
tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi.
Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja
tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien,
uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien
tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan
asianmukainen riskihajautus ja tasapaino.
Kilpailijaseuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja
tuotesegmentoinnin kehittämiseen.
Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset
hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot.
Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee)
hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset
hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että
vakuutusliiketoiminta on voitollinen.
Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta
voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja
hinnoitteluohjeita sovelletaan oikein.
TILINPÄÄTÖS 2023
160
Vastuuvelkariski
Hastings-konserni ja Advantage eivät ota merkittävää
vastuuvelkariskiä ja pitävät sisäistä riskimarginaalia 75
prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen
parhaaseen estimaattiin. Koska vastuuvelan laskentaan
sisältyy asiantuntija-arvioita, Hastings-konsernin
pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja Hastings-
konsernin vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan
sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen
tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton
kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan
estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia,
neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja,
jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden.
Hastingsin tilivuoden 2023 bruttomaksutulot olivat
1 706 miljoonaa euroa.
Bruttomaksutulojen erittely
Hastings, 31.12.2023, yhteensä 1 706 milj. euroa (1 313)
Bruttomaksutulojen_erittely_a_Hastings_15-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_b_Hastings_15-2-24.svg
Bruttomaksutulojen_erittely_c_Hastings_15-2-24.svg
Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen
hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta.
Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti
mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa
ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun
hinnanmuutokseen vuonna 2023.
Korvauskulujen inflaatiolla oli suuri vaikutus riskiprofiiliin
vuonna 2023. Advantage toteutti useita kuukausittaisia
vakiokorotuksia vuoden aikana lieventääkseen tämän
vaikutusta. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja
tapahtumatiheyskokemus on johtanut tuottoihin ja
korkeampaan omaan pääomaan, jolloin
vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen
sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.
TILINPÄÄTÖS 2023
161
Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Vaikutus Brutto
Milj. e
2023
Vaikutus Netto
Milj. e
2023
Vaikutus Brutto
Milj. e
2022
Vaikutus Netto
Milj. e
2022
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön kasvu
63,0
10,1
56,3
8,9
Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders)
Kuolevuus
laskee
Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella
3,1
0,1
3,2
0,1
Diskontattu vakuutusvelka, netto
Diskonttokorko
laskee
Yhden prosenttiyksikön lasku
37,4
10,2
33,4
9,0
Markkinariskit Sampo-konsernissa
Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet
ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa
tytäryhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin
vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja
tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit
sekä tase eroavat kolmessa yhtiössä toisistaan
vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja
graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia
tytäryhtiöiden osakkeisiin.
Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2023
oli 17 160 miljoonaa euroa (22 346), kuten on esitetty
seuraavassa graafissa. 
TILINPÄÄTÖS 2023
162
Sijoitusten kehitys
If, Topdanmark, Hastings, Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Sijoitusten_kehitys_19-2-24.svg
Tämän kaavion lukujen sisältö poikkeaa taseessa rahoitusvarat rivillä esitetystä.
Sampo Oyj:n osalta luvuissa ei huomioida konsernin sisäisiä eriä.
* Vuonna 2023 Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat
sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.
TILINPÄÄTÖS 2023
163
Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty
siten, että täysin omistettujen tytäryhtiöiden
sijoitusriskit eivät merkittävässä määrin kohdennu
samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta
pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat sijoittaneet
ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja
käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta
Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska
tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen
sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten
kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
merkitys on keskeinen. Sampo-konsernin muiden
vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten
sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsilla on
ollut hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus,
vaikka sijoitusportfolio on muita Sampo-konsernin
vakuutusyhtiöiden sijoitusportfolioita pienempi.
Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin
punnan määräisiä ja kohdistuvat Isoon-Britanniaan,
jossa muilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole merkittäviä
positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu
lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen
saaneista korkosijoituksista.
Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät
homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten
nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti
koko taseen näkökulmasta.
Sijoitukset toimialasektoreittain,
maantieteellisten alueiden mukaan ja
omaisuuslajeittain
Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin
yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla
joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin
kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin
sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa
osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on
pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo
jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa
yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista, siitä huolimatta, että
ne sijaitsevat Pohjoismaissa, toimii kansainvälisillä
markkinoilla, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole
kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot
toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja
luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa.
Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan
maksimiluottoriskistä.
TILINPÄÄTÖS 2023
164
Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
AAA
AA+
-
AA-
A+
-
A-
BBB+
-
BBB-
BB+
-
C
D
Luokitte-
lematon
Korko-
sijoitukset
yhteensä
Listatut
osakkeet
Muut
Vasta-
puoliriski
Yhteensä
Muutos
tilanteesta 
31.12.2022
Perusteollisuus
0
0
42
198
31
0
35
307
40
0
0
346
-33
Pääomahyödykkeet
0
14
147
143
34
0
140
478
520
0
0
998
105
Kulutustavarat
1
40
232
388
23
0
92
776
191
0
0
967
-45
Energia
0
19
19
0
0
0
63
100
18
0
0
119
-110
Rahoitus
33
1 420
2 339
773
51
0
45
4 661
0
728
67
5 456
-1 304
Valtiot
427
46
0
0
0
0
0
473
0
0
0
473
-21
Valtioiden takaamat
jvk-lainat
46
25
0
0
0
0
0
71
0
0
0
71
-17
Terveydenhuolto
0
1
15
125
9
0
46
196
1
0
0
197
-20
Vakuutus
9
10
51
109
7
0
234
420
0
112
0
532
117
Media
0
0
0
0
0
0
15
15
0
0
0
15
-14
Pakkaus
0
0
0
0
25
0
0
25
0
0
0
25
1
Julkinen sektori, muut
504
18
0
0
0
0
0
523
0
0
0
523
-190
Kiinteistöala
0
58
140
221
20
0
184
623
0
14
0
637
-122
Palvelut
0
0
41
183
108
0
26
358
0
2
0
360
214
Ylikansalliset julkiset
laitokset
197
0
0
0
0
0
0
197
0
0
0
197
-30
Teknologia ja
elektroniikka
0
12
27
51
0
0
65
155
0
1
0
156
4
Telekommunikaatio
0
0
12
213
0
0
24
248
37
0
0
285
37
Liikenne
0
49
73
15
0
0
80
217
0
0
0
217
-55
Yhdyskuntapalvelut
0
0
72
207
60
0
65
404
0
0
0
404
-3
Muut
0
0
16
17
0
0
31
64
4
22
0
90
74
Arvopaperistetut jvk-
lainat
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vakuudelliset jvk-lainat
3 895
0
32
0
0
0
95
4 022
0
0
0
4 022
-292
Sijoitusrahastot
0
0
0
11
0
0
40
51
663
516
0
1 230
7
Vastapuoliyhteisö
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
2
-33
Yhteensä
5 113
1 712
3 257
2 652
368
0
1 280
14 382
1 475
1 395
69
17 321
-1 731
Muutos tilanteesta 
31.12.2022
-141
-417
-204
251
-153
3
-208
-870
-1 074
692
-429
-1 681
Taulukossa sekä korkosijoitukset että listatut osakkeet sisältävät suorat ja epäsuorat sijoitukset.
Sijoitusten kokonaismäärä eroaa kuvasta Sijoitusten kehitys
johdannaisista johtuen.
TILINPÄÄTÖS 2023
165
Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-
konserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoista voidaan
nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja
kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
senior-lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Ruotsi
1 776
191
566
169
2 702
32,1 %
Tanska
1 863
79
315
162
2 419
28,7 %
Suomi
52
750
275
125
1 202
14,3 %
Norja
338
0
384
319
1 041
12,4 %
Ranska
0
249
133
5
388
4,6 %
Yhdysvallat
0
2
179
0
181
2,2 %
Alankomaat
0
0
92
21
113
1,3 %
Islanti
0
0
60
2
62
0,7 %
Sveitsi
0
0
52
0
52
0,6 %
Kanada
0
0
51
0
51
0,6 %
Irlanti
0
0
47
0
47
0,6 %
Iso-Britannia
0
0
41
0
41
0,5 %
Australia
0
0
36
0
36
0,4 %
Itävalta
0
0
20
0
20
0,2 %
Saksa
0
0
18
0
18
0,2 %
Espanja
0
0
15
0
15
0,2 %
Belgia
0
0
15
0
15
0,2 %
Uusi-Seelanti
0
0
11
0
11
0,1 %
Bermuda
0
0
0
7
7
0,1 %
Yhteensä
4 028
1 271
2 310
811
8 420
100,0 %
TILINPÄÄTÖS 2023
166
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2022
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior-
lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Tanska
1 813
869
156
2 839
24,3 %
Suomi
1 729
157
552
165
2 603
22,3 %
Ruotsi
44
2 028
291
127
2 490
21,3 %
Ranska
520
515
283
1 318
11,3 %
Norja
179
328
264
771
6,6 %
Yhdysvallat
2
346
2
350
3,0 %
Iso-Britannia
62
176
2
240
2,1 %
Kanada
32
197
230
2,0 %
Alankomaat
161
50
211
1,8 %
Irlanti
138
27
24
188
1,6 %
Islanti
56
33
89
0,8 %
Saksa
1
81
82
0,7 %
Espanja
40
40
0,3 %
Gibraltar
40
40
0,3 %
Sveitsi
26
13
40
0,3 %
Luxemburg
6
34
39
0,3 %
Uusi-Seelanti
25
25
0,2 %
Australia
25
25
0,2 %
Itävalta
18
18
0,2 %
Bermuda
16
16
0,1 %
Belgia
14
14
0,1 %
Viro
8
8
0,1 %
Caymansaaret
5
5
0,0 %
Jersey
0
0
0,0 %
Yhteensä
4 318
3 302
3 087
971
11 679
100,0 %
Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät
valtionlainoja, valtioiden takaamia
joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle
sektorille, mikä voidaan nähdä taulukoista
Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni
31.12.2023 ja 31.12.2022. Julkisen sektorin osuus on ollut
kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja
sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.
TILINPÄÄTÖS 2023
167
Korkosijoitukset julkiselle sektorille
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
421
0
131
552
Norja
0
0
391
391
Ylikansalliset julkiset laitokset
0
6
191
197
Yhdysvallat
46
0
0
46
Saksa
0
46
0
46
Suomi
0
25
0
25
Tanska
7
0
0
7
Yhteensä
473
77
713
1 264
Sampo-konserni,  31.12.2022
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
404
184
588
Norja
369
369
Suomi
19
24
42
Ylikansalliset julkiset laitokset
135
135
Iso-Britannia
71
71
Saksa
52
52
Ranska
10
10
Yhteensä
493
87
687
1 267
Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden
2023 lopussa 1 474 miljoonaa euroa (2 884).
Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat
painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten
yritysten osakkeiden osuus oli 50 prosenttia kaikista
osakkeista. Tämä on linjassa konsernin sijoitusstrategian
kanssa, jonka mukaan sijoituksissa keskitytään
pohjoismaisiin yhtiöihin. Nämä pohjoismaiset yhtiöt
kilpailevat kuitenkin pääosin globaaleilla markkinoilla, ja
vain harvat niistä ovat toiminnaltaan puhtaasti
kotimaisia yhtiöitä. Näin ollen lopullinen riski ei ole
merkittävästi riippuvainen Pohjoismaiden talouksista.
Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma
esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen
jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2023 ja 31.12.2022
-graafeissa
TILINPÄÄTÖS 2023
168
Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma
Sampo-konserni, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Listattujen_osakesijoitusten_maantieteellinen_jakauma_a_Sampo-konserni_19-2-24.svg
Listattujen_osakesijoitusten_maantieteellinen_jakauma_b_Sampo-konserni_19-2-24.svg
Vuonna 2023 epäsuora sijoitus Nexi S.p.A -yhtiöön sisältyy listattujen osakkeiden jakaumaan, sijoitukset Saxo Bank A/S- ja NOBA Holding AB -yhtiöihin eivät sisälly.
TILINPÄÄTÖS 2023
169
Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja
omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2023- ja
31.12.2022 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät
yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin
konsernitasolla.
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2023
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus-
omaisuu-
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset,
yhteensä
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Valtioiden
takaamat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Senior-
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Tier 1 ja
Tier 2
Osake-
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank
959
6%
284
672
0
489
125
57
0
2
Svenska Handelsbanken
814
5%
108
705
0
622
44
39
0
0
Swedbank
713
4%
0
713
0
589
99
25
0
0
Nykredit Realkredit A/S
598
3%
0
598
0
598
0
0
0
0
Realcredit Danmark
592
3%
0
592
0
592
0
0
0
0
Sweden
552
3%
0
552
0
0
552
0
0
0
NOBA
471
3%
0
46
0
0
34
12
425
0
Skandinaviska Enskilda Banken
439
3%
252
186
0
22
133
31
0
2
Danske Bank
429
2%
251
176
0
24
133
20
0
1
Norway
391
2%
0
391
0
0
391
0
0
0
10 suurinta keskittymää yhteensä
5 958
35%
896
4 631
0
2 936
1 512
183
425
5
Muut
11 202
65%
Sijoitusomaisuus yhteensä
17 160
100%
TILINPÄÄTÖS 2023
170
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni,  31.12.2022
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus-
omaisuu-
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset,
yhteensä
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Valtioiden
takaamat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Senior-
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Tier 1 ja
Tier 2
Osake-
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank
1 416
6%
715
699
0
496
130
73
0
2
Skandinaviska Enskilda Banken
818
4%
639
178
0
65
93
20
0
1
Danske Bank
801
4%
516
286
0
119
137
29
0
0
Nykredit Realkredit
645
3%
0
645
0
645
0
0
0
0
BNP Paribas
601
3%
541
60
0
0
60
0
0
0
Ruotsi
588
3%
0
588
0
0
588
0
0
0
Realkredit Danmark
514
2%
0
514
0
514
0
0
0
0
Nordax
425
2%
0
0
0
0
0
0
425
0
Norja
369
2%
0
369
0
0
369
0
0
0
Saxo Bank
345
2%
0
31
0
0
13
17
314
0
10 suurinta keskittymää yhteensä
6 522
29%
2 411
3 368
0
1 840
1 389
140
739
3
Muut
15 824
71%
Sijoitus-omaisuus yhteensä
22 346
100%
Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat
korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa
high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa.
Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin
osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa
listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2023- ja
31.12.2022 -taulukoissa.
TILINPÄÄTÖS 2023
171
Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2023
Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitu
s
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
suorista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta suoraa listattua
osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
suorista
osakesijoituksista
Saab
NR
56
0,4 %
NOBA*
425
19,3 %
NOBA
NR
46
0,3 %
Saxo Bank*
302
13,7 %
ALM Equity
NR
38
0,3 %
Volvo
180
8,2 %
Ellevio Holding 1 AB
NR
35
0,2 %
Nexi S.p.A.**
149
6,8 %
Visma Group Holding
NR
35
0,2 %
ABB
86
3,9 %
Altera Infrastructure Holdings LLC
NR
30
0,2 %
Autoliv Inc
64
2,9 %
Swedavia
NR
30
0,2 %
Husqvarna
59
2,7 %
Campus Byen A/S
NR
29
0,2 %
Nederman Holding
56
2,6 %
Resource Group TRG
NR
27
0,2 %
Veidekke
46
2,1 %
Huhtamaki
BB+
25
0,2 %
Volvo Cars
38
1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä
351
2,4 %
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 405
63,8 %
Muut suorat korkosijoitukset
13 980
97,6 %
Muut suorat osakesijoitukset
797
36,2 %
Suorat korkosijoitukset yhteensä
14 331
100,0 %
Suorat osakesijoitukset yhteensä
2 202
100,0 %
* Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood
Partners .
TILINPÄÄTÖS 2023
172
Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni,  31.12.2022
Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
suorista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta suoraa listattua
osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
suorista
osakesijoituksista
Ellevio Holding 1 AB
NR
60
0,4 %
Nordax *
425
21,3 %
Teollisuuden Voima
BB+
54
0,3 %
Saxo Bank *
314
15,7 %
Saab
NR
53
0,3 %
Volvo
131
6,6 %
Granite Debtco 9 Limited
NR
49
0,3 %
ABB
114
5,7 %
Granite Debtco 10 Limited
NR
45
0,3 %
Enento Group
62
3,1 %
Huhtamaki
BB+
44
0,3 %
Volvo Car
55
2,8 %
ALM Equity
NR
43
0,3 %
Nederman Holding
54
2,7 %
Pohjolan Voima
NR
41
0,3 %
Husqvarna
52
2,6 %
Visma Group Holding
NR
36
0,2 %
Vaisala
50
2,5 %
Schibsted
NR
35
0,2 %
Yara International
48
2,4 %
10 suurinta keskittymää yhteensä
459
2,8 %
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 306
65,5 %
Muut suorat korkosijoitukset
15 790
97,2 %
Muut suorat osakesijoitukset
689
34,5 %
Suorat korkosijoitukset yhteensä
16 249
100,0 %
Suorat osakesijoitukset yhteensä
1 995
100,0 %
Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen
saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska
suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on
luottoluokitus ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla
yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.
Keskittymät koko taseen tasolla
Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti
riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta,
kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös
taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä
aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on
pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa
ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten
Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää
korkoriskiä konsernin tasolla.
Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun
vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän
kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.
Markkinariskit If konsernissa
Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2023 oli 11 156
miljoonaa euroa (10 719). Pääosa korkosijoituksista
kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin
yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä
pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia
salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan
mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat
52,0 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu
muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin
keskittymä on kiinteistöalalla ollen 5,9 prosenttia.
Sijoitusallokaatio, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukossa
esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä
korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien
2023 ja 2022 lopussa.
TILINPÄÄTÖS 2023
173
Sijoitusallokaatio
If, 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Omaisuuslaji
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keksimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keksimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Korkosijoitukset yhteensä
9 905
89%
3,1
9 541
89%
2,9
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat
240
2%
0,0
272
3%
0,0
Valtioiden joukkovelkakirjalainat
1 065
10%
3,7
1 030
10%
3,5
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat
8 600
77%
3,2
8 239
77%
2,9
Katetut jvk-lainat
2 181
20%
2,8
2 505
23%
3,0
Investment grade -jvk-lainat ja -lainat
4 327
39%
3,5
3 649
34%
2,8
High-yield -jvk-lainat ja -lainat
1 137
10%
2,8
1 088
10%
2,7
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2
490
4%
3,0
555
5%
2,9
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1
466
4%
2,9
442
4%
3,0
Suojaukset - Koronvaihtosopimukset
0
0%
-
0
0%
-
Listatut osakkeet yhteensä
1 244
11%
-
1 169
11%
-
Suomi
0
0%
-
0
0%
-
Pohjoismaat
718
6%
-
630
6%
-
Muut maat
526
5%
-
539
5%
-
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä
5
0%
-
5
0%
-
Kiinteistöt
0
0%
-
1
0%
-
Pääomarahastosijoitukset
4
0%
-
4
0%
-
Biometriset
0
0%
-
0
0%
-
Hyödykkeet
0
0%
-
0
0%
-
Muut vaihtoehtoiset
0
0%
-
0
0%
-
Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset
2
0%
-
4
0%
-
Omaisuuslajit yhteensä
11 156
100%
-
10 719
100%
-
Valuuttapositio, brutto
134
-
-
73
-
-
Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen.
Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio
lyhyt.
Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti
markkinariskin hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen
sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen
sijoittamisen prosesseihin ja lisää kohdistusta yleisesti
Sampo-konsernissa. Sijoituskontrollikomitea seuraa ja
valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että
markkinariskejä kuukausittain. Lisäksi muita limiittejä
(esimerkiksi allokaatiolimiitit, liikkeeseenlaskija- ja
vastapuolilimiitit, korkojen ja luottoriskimarginaalien
herkkyyslimiitit) seurataan säännöllisesti samoin kuin
viranomaisten asettamia vakavaraisuusvaatimuksia.
Taseen markkinariskit
Tasehallinnan riskit
Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa
muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALM-
riski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen
hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin
sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen
riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan
TILINPÄÄTÖS 2023
174
yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja
käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.
Korkoriski
Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja
jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden
vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat
korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi
diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin.
Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun
korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa.
Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien
herkkyydet, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukosta
kappaleessa Vakuutusriskit.
Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen
johtuu pääasiassa korkosijoituksista.
Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska
velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen
duraatio. Vuonna 2023 korot pysyivät korkeammalla
tasolla verrattuna lähimenneisyyteen, ja If sijoitti
pidemmän maturiteetin instrumentteihin.
Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten
keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2023 2,4 vuotta
(1,9). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,2 vuotta
(6,0). Ifin korkosijoitusten määrä on kuitenkin
merkittävästi suurempi kuin vastuuvelan määrä, mikä
pienentää vastuiden ja varojen duraatioeron vaikutusta
vastaavasti. Korkoriskiä hallitaan asettamalla
herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä
korkomuutoksille.
Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan
sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden
koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla
herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä
korkomuutoksille.
Valuuttariski
If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa
valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä pienennetään 
yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien
sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä
valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-
altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa
vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan
viikoittain ja se suojataan, kun altistuma on noussut
tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen
kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion
minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan
tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriski-
positiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään
Transaktioriskipositio, If, 31.12.2023- ja 31.12.2022
-taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet
nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden
arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin
yleinen heikentyminen.
Transaktioriskipositio
If, 31.12.2023
Kotivaluutta SEK (EUR milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-3 255
-180
0
-49
37
-2 233
-1 114
-29
-6 823
Sijoitukset
3 091
319
0
24
113
1 869
187
0
5 604
Johdannaiset
117
-123
5
22
-168
350
916
22
1 141
Transaktioriskipositio, netto
-47
15
5
-4
-18
-13
-11
-7
-79
Herkkyys: SEK -10 %
-5
2
0
0
-2
-1
-1
-1
-8
TILINPÄÄTÖS 2023
175
Transaktioriskipositio
If, 31.12.2022
Kotivaluutta SEK (EUR milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-3 739
-185
0
-33
-11
-2 318
-1 029
-28
-7 342
Sijoitukset
2 304
297
1
11
108
2 071
263
5
5 058
Johdannaiset
1 370
-113
13
16
-78
229
760
15
2 211
Transaktioriskipositio, netto
-66
-1
13
-7
19
-18
-6
-8
-73
Herkkyys: SEK -10 %
-7
0
1
-1
2
-2
-1
-1
-7
Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.
Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka
konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka
ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa. 
Likviditeettiriski
Ifissä likviditeettiriski on rajallinen, koska
vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten
korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan
ennen niiden maksupäivää. Maksujen hallinta -toiminto
vastaa likviditeetin suunnittelusta. Jotta likviditeettiriski
tunnistetaan, sijoitusten ja vastuuvelan odotettuja
kassavirtoja analysoidaan säännöllisesti ottaen
huomioon sekä normaalin markkinatilanteen että
stressatun tilanteen. Likviditeettiriskiä vähennetään
sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin.
Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen
perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2023- ja
31.12.2022 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten
keskimääräinen maturiteetti oli 3,2 vuotta (2,9).
Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin,
joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä
muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten
kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään
ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty
nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat
jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen
näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.
TILINPÄÄTÖS 2023
176
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
If, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
11 296
1 485
9 812
1 605
1 835
2 142
2 561
1 400
1 487
0
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
11 275
1 485
9 791
1 585
1 835
2 142
2 561
1 400
1 487
0
Koronvaihtosopimukset
2
0
2
2
Valuuttajohdannaiset
19
0
19
19
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
527
0
527
328
108
44
19
11
18
1
Rahoitusvelat
-550
0
-550
-402
-31
-137
0
0
0
0
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-492
-492
-344
-31
-137
0
0
0
0
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset
-58
0
-58
-58
0
0
0
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
-148
0
-148
-27
-26
-23
-20
-14
-47
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 443
0
-6 443
-2 483
-794
-471
-339
-262
-1 301
-795
TILINPÄÄTÖS 2023
177
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
If, 31.12.2022
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2023
2024
2025
2026
2027
2028-
2037
2038-
Rahoitusvarat
10 943
1 464
9 479
1 647
2 178
1 811
2 023
2 266
862
0
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
10 888
1 464
9 424
1 596
2 177
1 811
2 023
2 266
862
0
Koronvaihtosopimukset
4
0
4
3
1
0
0
0
0
0
Valuuttajohdannaiset
50
0
50
48
0
0
0
0
0
0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
236
0
236
127
48
24
13
8
15
1
Rahoitusvelat
-628
-48
-580
-436
-8
-35
-138
0
0
0
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-621
-48
-573
-429
-8
-35
-138
0
0
0
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset
-7
0
-7
-6
0
0
0
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
-160
0
-160
-26
-23
-23
-22
-18
-59
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 014
0
-6 014
-2 215
-734
-469
-334
-271
-1 248
-743
Markkinariskit Topdanmark-konsernissa
Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on
perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon.
Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää
voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän
markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on
vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja
vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan
Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun
muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen
tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin
markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava
siten, että  markkinariskit eivät vaaranna
vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa
markkinaolosuhteissa.
Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa
asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat,
organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt.
Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin
markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä
alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää
sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran
vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita
käytetään osana sijoitustoimintaa.
Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että
sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus
vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja
kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös
varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja
prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan,
mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan
niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.
Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit
otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne
aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä
pidettävistä eläkevastuista.
Kun kauppa Topdanmark Forsikringin ja Nordean välillä
saatiin päätökseen 1.12.2022, uusi sijoitusyksikkö otti
hoitaakseen kaikki Topdanmark Forsikringin front office
-toimet. Sijoituspolitiikka ja siten ylipäätään riskiprofiili
sekä strateginen varojen kohdentaminen säilyvät
pääosin muuttumattomina. Kuitenkin sijoitusstrategiaa
on muutettu. Osana myyntisopimusta
kanssasijoittaminen Topdanmark Forsikringin ja
Topdanmark Livforsikringin välillä on päättynyt. Positiot
on siirretty ETFiin (Exchange Traded Funds).
Alkuperäiset omaisuusluokka- ja maantieteelliset
jakaumat pysyvät muuttumattomina. Ainoa poikkeus
ovat CLO:t (collateralised loan obligation), jotka on
osittain korvattu High Yield ETFillä (EUR).
TILINPÄÄTÖS 2023
178
Muutosten pääasiallinen tarkoitus on säilyttää riskiprofiili
muuttumattomana ja käyttää indeksiseurantaa apuna
muodostettaessa positioita, jotka toteuttavat muiden
muassa asetetut riskirajoitukset ja ESG-politiikan.
Sijoitusallokaatiot
Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Topdanmark
31.12.2023
31.12.2022
Omaisuuslaji
Markkina-
arvo, milj. e
Osuus,
%
Markkina-
arvo, milj. e
Osuus,
%
Korkosijoitukset yhteensä
1 898
94%
2 422
94%
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat
1
0%
544
21%
Valtioiden jvk-lainat ja kiinteistövakuudelliset jvk-lainat
1 766
88%
1 722
67%
Muut joukkovelkakirjalainat
43
2%
39
2%
Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat
88
4%
91
4%
CLO:t
0
0%
26
1%
Listatut osakkeet yhteensä
81
4%
111
4%
Tanska
15
1%
25
1%
Pohjoismaat
2
0%
2
0%
Muut maat
64
3%
85
3%
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä
34
2%
35
1%
Kiinteistöt
0
0%
0
0%
Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot
34
2%
35
1%
Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset
1
0%
1
0%
Omaisuuslajit yhteensä
2 014
100%
2 569
100%
Tanskan ulkopuolisissa osakesijoituksissa ja muissa joukkovelkakirjalainasijoituksissa on huomioitu johdannaisten vaikutus. Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot sisältävät myös
pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.
Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin
hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä
keskittymiä.
Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista
ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten
korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin
vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion
obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten
joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa
vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja
arvonmuutokseen.
Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin
eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden
velkainstrumentteja, ja niiden osuus on pieni koko
salkusta,.
Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku
koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma
on sidottu indeksiin.
TILINPÄÄTÖS 2023
179
Taseen markkinariski
Korkoriski
Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille,
joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa.
Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat
vakuutusten korvausvastuut.
Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja
johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy
realisoitumattomina voittoina tai tappioina.
Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä
Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II
-diskonttokorkokäyrää, joka perustuu
markkinakorkokäyrään.
Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan
sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen
nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua
halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla
kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion
joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema
sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden
pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia
suojaustarkoituksessa.
Osakeriski
Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu
OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n
kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten
sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät
seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla
maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja
Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on
kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä
maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen
Kiinteistöriski
Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä oleviin
kiinteistöihin Ballerupissa ja Vibyssä. Kiinteistöt
arvostetaan Tanskan valvontaviranomaisen säännösten
mukaan eli markkina-arvoon vuokrataso ja
vuokrasopimusehdot huomioiden.
Spread riski
Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu
AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin
vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus
on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa
Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa.
Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että
liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille
altistuminen on vähäistä.
Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin
hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että
salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan
keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin
kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska
niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös
merkittävin markkinariskin komponentti SCR:llä
mitattuna
Valuuttariski
Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on
sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan
kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja
valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat
vähäisiä euroa lukuun ottamatta.
Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on
laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin
muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on
riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka
muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan
kruunu on sidottu euroon.
Inflaatioriski
Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita
Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon
laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen
odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.
Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti
sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun
taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi
indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän
tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi
Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia
joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan
merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien
inflaatioherkistä kassavirroista.
TILINPÄÄTÖS 2023
180
Likviditeettiriski
Topdanmark-konsernilla on vahva likviditeettiasema.
Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä
likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska
vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa.
Toiseksi, harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä
kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että
likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin
epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan
vakaita ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia
täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion
ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.
Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen
perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark,
31.12.2023 -taulukossa.
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Topdanmark, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen perustuva
eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
1 861
1 861
420
424
321
170
166
505
113
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 859
1 859
420
424
321
170
166
504
113
Koronvaihtosopimukset
1
1
0
0
0
0
0
1
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
Sattuneen
vahinkotapahtuman vara
79
79
58
9
4
3
2
4
Rahoitusvelat
299
128
172
10
9
102
59
1
21
1
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
275
128
148
9
7
101
57
Koronvaihtosopimukset
24
24
1
2
1
1
1
21
1
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu
vakuutukseen liittyvä
maksettava
1 582
1 582
603
249
183
118
87
303
184
Markkinariskit Hastings-konsernissa
Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite
hallituksen määrittelemän konservatiivisen
riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä
on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa
rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan
varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien
markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille
sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä
johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa
osakesijoituksille.
Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2023 oli
1 680 miljoonaa euroa (1 320). Sijoituksista  kohdentui
korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 69 prosenttia,
rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 27 prosenttia ja
huonomman luottoluokituksen yrityslainoihin ja
vaihtoehtoisiin sijoituksiin 4 prosenttia.
Sijoitusallokaatio, Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
-taulukossa esitetään sijoitussalkun jakauma
omaisuuslajeittain sekä korkosijoitusten keskimääräiset
maturiteetit vuosien 2023 ja 2022 lopussa.
TILINPÄÄTÖS 2023
181
Sijoitusallokaatio
Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Omaisuuslaji
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Korkosijoitukset yhteensä
1 646
98%
2,2
1 287
98%
3,3
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat
448
27%
0,0
246
19%
0,0
Valtioiden joukkovelkakirjalainat
0
0%
3,9
71
5%
0,1
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat
1 198
71%
3,0
970
74%
4,3
Katetut jvk-lainat
0
0%
0,0
0
0%
0,0
Investment grade -jvk-lainat ja -lainat
1 164
69%
5,0
954
72%
4,4
High-yield -jvk-lainat ja -lainat
27
2%
4,9
16
1%
4,0
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2
7
0%
—
0
0%
—
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1
0
0%
—
0
0%
—
Suojaukset - Koronvaihtosopimukset
0
0%
—
0
0%
—
Listatut osakkeet yhteensä
0
0%
—
0
0%
—
Iso-Britannia
0
0%
—
0
0%
—
Muut maat
0
0%
—
0
0%
—
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä
34
2%
—
32
2%
—
Kiinteistöt
0
0%
—
0
0%
—
Pääomarahastosijoitukset
0
0%
—
0
0%
—
Biometriset
0
0%
—
0
0%
—
Hyödykkeet
0
0%
—
0
0%
—
Muut vaihtoehtoiset
34
2%
—
32
2%
—
Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset
0
0%
—
0
0%
—
Omaisuuslajit yhteensä
1 680
100%
—
1 320
100%
—
Valuuttapositio, brutto
0
—%
0
—%
—
Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen
sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten
sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa.
Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja
sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja
minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman.
Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille
limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen
riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen
kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin
niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja.
Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä
riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin.
Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin
tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia
sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin
suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.
Korkoriski
Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman
duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat
niin pitkälle kuin mahdollista yhtenäiset, ja täten
korkoriski alentunut. Sijoituskomitea valvoo
kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta
varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden
yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.
TILINPÄÄTÖS 2023
182
Likviditeettiriski
Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja
likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti.
Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai
lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika
on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys
korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa
sijoituksissa.
Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten
kassavirtaa kvartaaleittain, jotta varmistetaan
Advantagen vastuiden täyttyminen tulevaisuudessa.
Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun
likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että
arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan
käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan
arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko,
liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa
käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys
perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun
kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto-
ja myyntikurssin erotuksiin.
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Hastings, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
1 869
704
1 165
143
341
349
179
154
0
0
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 869
704
1 165
143
341
349
179
154
0
0
Koronvaihtosopimukset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
1 333
1 333
0
349
236
183
61
96
169
240
Rahoitusvelat
187
0
187
73
71
43
0
0
0
0
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
185
0
185
71
71
43
0
0
0
0
Koronvaihtosopimukset
2
0
2
2
0
0
0
0
0
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
10
0
10
6
3
1
0
0
0
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
2 125
2 125
0
670
404
302
127
137
211
275
TILINPÄÄTÖS 2023
183
Vastapuoliriskit If-konsernissa
Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat
jälleenvakuutus, pankkitilisaldot, johdannaiset ja muut
saamiset.
Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista
vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista
saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska
vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä
vakuutusturvan päättymiseen
Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski
If käyttää jälleenvakuutusta säännöllisesti
hyödyntääkseen omaa varallisuuttaan tehokkaasti,
pienentääkseen pääomakustannuksia, rajoittaakseen
suuria vakuutusliiketoiminnan tuloksen vaihteluita ja
hyötyäkseen jälleenvakuuttajien osaamispohjasta.
Erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien
korvausvastuun osuudesta Ifissä 31.12.2023 ja 31.12.2022
on esitetty luottoluokittain taulukossa
Jälleenvakuutussaamiset, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022.
Taulukossa ei ole mukana 206 miljoonan euron (151)
jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-
jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin.
Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset
If, 31.12.2023 ja 31.12.2022
31.12.2023
31.12.2022
Luokitus
Yhteensä, milj. e
%
Yhteensä, milj. e
%
AAA
0
0%
0
0%
AA+ - A-
450
100%
134
100%
BBB+ - BBB-
0
0%
0
0%
BB+ - C
0
0%
0
0%
D
0
0%
0
0%
Luokittelematon
0
0%
0
0%
Yhteensä
450
100%
135
100%
Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu
vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut
vastapuoliriskille.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset
jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten
minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle
yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma
luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa
vastapuolien hyväksynnässä.
Jälleenvakuutuskomitea on yhteistyöfoorumi, joka
varmistaa asianmukaisen jälleenvakuutussuojan
saamisen vakuutusriskille Ifin riskinottohalukkuuden
mukaisesti ja arvioi sekä antaa yleisiä suosituksia
jälleenvakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.
Ifin jälleenvakuutuksen turvallisuuskomitea arvioi ja
antaa ehdotuksia koskien jälleenvakuutuksista
aiheutuvia luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia
poikkeamia jälleenvakuutuspolitiikasta
Jälleenvakuutusvastuut syntyneiden vahinkojen varalta
kymmenelle suurimmalle jälleenvakuutusvastapuolelle
olivat yhteensä 272 miljoonaa euroa (144), joka vastaa
52 prosenttia (61) kaikista jälleenvakuutusvastuista.
Kymmenestä suurimmasta jälleenvakuuttajasta 59
prosentilla (32) on vähintään A luottoluokitus, kun loput
olivat luokittelemattomia captiveja.
Menevän jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut olivat 89
miljoonaa euroa (82).
Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski
Ifissä johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä syntyy
markkinariskien hallinnan seurauksena. Pitkäaikaisten
korkojohdannaisten merkitys on ollut vähäinen, ja
vastapuoliriskiä aiheutuu pääasiassa lyhytaikaisista
valuuttajohdannaisista. Kahden osapuolen välillä
tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa
vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella
valinnalla ja hajauttamisella riskikeskittymien
välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia
vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA-puitesopimuksia
täydennettynä Credit Support Annex
TILINPÄÄTÖS 2023
184
-vakuussopimuksilla. If määrittää koronvaihtosopimuksia
keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää
kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa
Ifin keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle
systeemiriskille.
Vastapuoliriskit Topdanmark-konsernissa
Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutus-
että sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin
liittyvä luottotappioriski katetaan
vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja
osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä
yhteydessä.
Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin
pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt
johdannaissopimukset ja saamiset
jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla
saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen
katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman
todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin
vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n
standardikaavaa.
Jälleenvakuutus
Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden
maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä.
Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla
jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti
jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään
luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa
useiden jälleenvakuuttajien kesken.
Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy
ohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta
voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä
osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä
Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman
arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat
toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena.
Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja
kaatosateet.
Sijoitukset
Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen
vastapuolet eivät kykene suoriutumaan
joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja
johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan.
Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin
tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden
kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista.
Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä
rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus
vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta
määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen
luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.
Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa
Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen
jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä
varoista. Hastings-konsernissa on useita
valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten
jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset,
luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden
mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.
Jälleenvakuutusvastapuoliriski
Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä
pienennettäessä. Advantage hallinnoi
jälleenvakuutusohjelmaa, joka koostuu sekä
pääomittamattomasta Excess of Loss- että Quota Share
-suojista. Vuonna 2023 Advantagen
ajoneuvovakuutusten omapidätystaso oli nettona yksi
miljoonaa Englannin puntaa per vahinko ja
kotivakuutusten omapidätystaso oli 16,0 miljoonaa
Englannin puntaa (noin 18,4 miljoonaa euroa) per
vahinkotapahtuma. Vuonna 2023 Advantagen hallitus
vähensi liikenteen Quota Share -osallistumista 35
prosentista 30 prosenttiin johtuen pääasiassa
muutoksesta riskinottohalukkuudessa. Advantagen
jälleenvakuutusstrategia tullaan päivittämään linjaan
riskinottohalukkuuden kanssa. 
TILINPÄÄTÖS 2023
185
Jälleenvakuutussaamiset
Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022
2023
2022
Luokitus
Yhteensä, milj. e
%
Yhteensä, milj. e
%
AAA
0
0%
0
0%
AA
1 031
63%
962
65%
A
608
37%
512
35%
BBB
2
0%
3
0%
Alle BBB
0
0%
0
0%
Luokittelematon
0
0%
0
0%
Yhteensä
1 640
100%
1 477
100%
Advantage on asettanut minimivaatimukset
jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja
keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen
liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä
toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten,
että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai
tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista,
Advantage pyrkii:
• Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä
pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan
• Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan
vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia
alentaakseen vastapuoliriskiä
• Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle,
että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai
Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta
uudelleenjärjestellään.
TILINPÄÄTÖS 2023
186
Pääomitus
Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on
liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä
syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen
tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta.
Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino
myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja
sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistaja-
arvon luomista.
Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan
toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason
vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla
tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset
konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin,
voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien
liikkeellelaskuun liittyen.
Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon
pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet
vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan
toimenpiteitä.
Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä
on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin
pääomittamisen puitteet.
Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet
Sampo-konsernin_paaomittamisen_puitteet_141223.jpg
TILINPÄÄTÖS 2023
187
Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa
liiketoiminta-alueiden ja Sampo Oyj:n taseessa olevien
pohjoismaisiin rahoitussektorin yhtiöihin tehtyjen
sijoitusten pääomavaatimuksista. Emoyhtiön
kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin
vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa
lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin
hallintaa.
Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä
yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen
sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen
(Solvency Capital Requirement, SCR).
Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin
varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus
lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen
erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se
sisältää seuraavat pääkomponentit:
• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina
vuosien aikana
• Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot
täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.
Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus
ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin,
Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman
tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi.
Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin raportointivaluuttojen
heiketessä euroon nähden konsernin todellisen
euromääräisen pääoman määrä supistuu ja Ifin,
Topdanmarkin ja Hastingsin euromääräiset
pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat.
Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta
konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden
näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti.
Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti
pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin
alakonserni myydään.
Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna
yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän
ja konsernin pääomavaatimuksen välillä.
Alakonsernitasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen
ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan
kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan
arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn
laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia
pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla
vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa
pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla.
Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen
vaikuttavat konsernitason tekijät ovat alakonsernien
voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda
likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys
sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset.
Sampo Oyj:n rooli
Sampo Oyj on konsernin holding-yhtiönä vastuussa
konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä
toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja
velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat
päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista,
voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien
liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä
ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan
säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.
Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde.
Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky
hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin
kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin
rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen
osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia
liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin
osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan
määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai
sijoitusten myynnillä. Näin ollen holding-yhtiön
likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä
osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle
asetettujen tavoitteiden kanssa.
Vuoden 2023 lopussa Sammolla oli 5 635 miljoonan
edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli
pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 5 465 miljoonaa
euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa 959
miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 490 miljoonaa euroa.
Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti
oli 4,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron osuus oli
maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja
muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.
Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja
likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä
Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022
-taulukosta.
TILINPÄÄTÖS 2023
188
Taserakenne
Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022
Milj. e
31.12.2023
31.12.2022
Vastaavaa yhteensä
7 990
9 685
Käteiset varat
1 352
2 467
Sijoitukset
979
990
Muut sijoitukset
2
2
Korkosijoitukset
101
27
Osakkeet ja osuudet
876
961
Huonommalla etuoikeudella
olevat saamiset
0
100
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
5 635
6 066
Sijoitukset tytäryrityksissä
5 635
6 066
Sijoitukset
osakkuusyrityksissä
0
0
Muut varat
24
62
Milj. e
31.12.2023
31.12.2022
Vastattavaa yhteensä
7 990
9 685
Liikkeeseen lasketut
yritystodistukset
0
0
Pitkäaikainen vieras pääoma
959
1 306
Private placement -lainat
2
21
Joukkovelkakirjalainat
957
1 285
Pääomalainat
1 490
1 489
Oma pääoma
5 465
6 814
Sidottu oma pääoma
98
98
Voitonjakokelpoiset varat
5 367
6 716
Muut velat
76
77
Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen esimerkiksi
seuraavilla mittareilla arvioituna:
• Velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen
osuudella kaikista vastattavaa-puolen eristä oli 31
prosenttia (29).
• Sammon nettovelka oli 996 (201) miljoonaa euroa.
Sammolla oli likviditeettiä 1 352 (2 467) miljoonaa euroa
pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina
rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa
pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset
liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä
sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa,
jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa
sijoituksista (979) voidaan myydä, mikäli tarvitaan
likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan
pitää riittävänä.
Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö
kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja
laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön
myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa,
että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.
Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin
sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja
pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj
ottaa huomioon, että joillakin sen liiketoiminta-alueista
on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu,
Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat
alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa
Sammon tekemiin päätöksiin sen omien
velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja
likviditeettiportfoliota hoidettaessa.
Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä
vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin
mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2023 - ja 31.12.2022
-taulukoissa.
TILINPÄÄTÖS 2023
189
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022
31.12.2023
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kassavirrat
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
2 325
1 623
702
617
14
2
2
30
65
0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
2 325
1 623
702
617
14
2
2
30
65
0
Koronvaihtosopimukset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Rahoitusvelat
2 527
0
2 527
-72
-223
-59
-59
-475
-2 032
0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
2 507
0
2 507
-70
-223
-59
-59
-461
-2 032
0
Koronvaihtosopimukset
20
0
20
-2
0
0
0
-14
0
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
2
0
2
-1
1
0
0
0
0
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
31.12.2022
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kassavirrat
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2023
2024
2025
2026
2027
2028-
2037
2038-
Rahoitusvarat
3 596
2 799
797
688
24
8
8
8
77
183
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
3 596
2 799
797
688
24
8
8
8
77
183
Koronvaihtosopimukset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Rahoitusvelat
2 816
0
2 816
-416
-65
-224
-60
-60
-2 513
0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
2 802
0
2 802
-416
-63
-223
-59
-59
-2 504
0
Koronvaihtosopimukset
14
0
14
0
-2
-1
-1
-1
-9
0
Valuuttajohdannaiset
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vuokrasopimusvelat
2
0
2
-1
-1
0
0
0
0
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TILINPÄÄTÖS 2023
190
Sampo Oyj:n tilinpäätös
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ..................................
Sampo Oyj:n tase ......................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ..........................
TILINPÄÄTÖS 2023
191
Sampo Oyj:n tuloslaskelma
Milj. e
Liite
1–12/2023
1–12/2022
Liikevaihto
1
—
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-14
-21
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-2
-2
Muut henkilösivukulut
-3
-6
Liiketoiminnan muut kulut
1
-39
-19
Liikevoitto
-57
-48
Rahoitustuotot ja -kulut
3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
1 039
1 008
Tuotot muista osuuksista
23
182
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
—
4
Muilta
23
6
Muut tuotot ja kulut sijoituksista
-9
704
Muut korkotuotot
37
11
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-95
-111
Valuuttatulos
3
-12
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
963
1 744
Konserniavustus
—
29
Tilikauden verot
0
8
Tilikauden voitto
963
1 780
TILINPÄÄTÖS 2023
192
Sampo Oyj:n tase
Milj. e
Liite
2023
2022
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet
1
1
Aineelliset hyödykkeet
3
3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
21
5 635
6 066
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
4
—
100
Muut osakkeet ja osuudet
5
876
961
Muut sijoitukset
6
706
696
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset
7
20
44
Siirtosaamiset
8
2
16
Rahat ja pankkisaamiset
747
1 798
Vastaavaa yhteensä
7 990
9 685
Milj. e
Liite
2023
2022
Vastattavaa
Oma pääoma
9,10
Osakepääoma
98
98
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
1 527
1 527
Muut rahastot
273
273
Edellisten tilikausien voitto
2 604
3 136
Tilikauden voitto
963
1 780
Vieras pääoma
 
Pitkäaikainen vieras pääoma
13
 
Joukkovelkakirjalainat
959
1 306
Pääomalainat
1 490
1 489
Lyhytaikainen vieras pääoma
 
Laskennallinen verovelka
14
—
—
Muut velat
11
5
12
Siirtovelat
12
71
65
Vastattavaa yhteensä
7 990
9 685
TILINPÄÄTÖS 2023
193
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
963
1 773
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
9
—
Muut oikaisut
-14
-830
Oikaisut yhteensä
-5
-830
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset
341
48
Muut varat
11
13
Yhteensä
351
60
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
-2
-35
Muut velat
1
9
Maksetut korot
-72
-90
Maksetut tuloverot
0
8
Yhteensä
-73
-107
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
1 237
896
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
-108
-427
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet
—
2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista
—
157
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
0
—
Investoinneista kertyneet nettorahavarat
-108
2 022
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-1 321
-2 186
Omien osakkeiden hankinta
-555
-1 444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset
-334
-571
Saadut konserniavustukset
29
15
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat
-2 180
-4 186
Rahavirrat yhteensä
-1 051
-1 269
Rahavarat tilikauden alussa
1 798
3 067
Rahavarat tilikauden lopussa
747
1 798
Rahavarojen nettomuutos
-1 051
-1 269
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Saadut korot
63
23
Maksetut korot
-72
-90
Saadut osingot
1 062
1 190
TILINPÄÄTÖS 2023
194
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista ................................................
Liitetiedot ....................................................................
1 Liiketoiminnan muut kulut ...................................
2 Tilintarkastajan palkkiot .......................................
3 Rahoitustuotot ja -kulut ......................................
5 Muut osakkeet ja osuudet ...................................
6 Muut sijoitukset ......................................................
7 Muut saamiset .........................................................
8 Siirtosaamiset ..........................................................
9 Emoyhtiön oman pääoman
muutoslaskelma .........................................................
10 Osakepääoma .......................................................
11 Muut velat ................................................................
12 Siirtovelat ................................................................
13 Pitkäaikainen vieras pääoma ............................
15 Eläkevastuut ...........................................................
16 Vuokravastuut .......................................................
17 Muut vastuut ja sitoumukset ............................
18 Henkilöstön lukumäärä .......................................
19 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot .........................................................................
21 Osakeomistukset ..................................................
TILINPÄÄTÖS 2023
195
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin
emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu
suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on
Helsinki, ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa
Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. 
Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti.
Osittaisjakautuminen
Sampo-konserni ilmoitti 7.12.2022 strategisen arvioinnin
aloittamisesta Mandatum-konsernin roolista Sampo-
konsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti
29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista
eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen
yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n
osittaisjakautumisen. Jakautumissuunnitelma
rekisteröitiin Suomen kaupparekisteriin 30.3.2023.
Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti
1.10.2023. Ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin
osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023.
Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet yhteensä 538
miljoonaa euroa siirrettiin selvitysmenettelyttä
osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle
Mandatum Oyj:lle. Lisäksi osa Sammon yleisveloista,
joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille,
kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Lainasaamisen
kirjaamisella oli 102 miljoonan vaikutus emoyhtiön
omaan pääomaan.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden
keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan
määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten
erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -
tappioina tuloslaskelmaan.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään
alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen
erotuksena.
Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon, kuitenkin
enintään niiden todennäköiseen arvoon, ja mahdollinen
arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Sijoitusomaisuuden rahoitusinstrumentit arvostettiin
aiemmin käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
soveltaen Kirjanpitolain 5.2 a -pykälää. Toteutetun
laadintaperiaatteen muutoksen aiheuttama oikaisu on
kirjattu omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoon
1.1.2022.
Johdannaisinstrumentit
Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon ja käyvän
arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä
korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan
tuloslaskelmaan. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan
taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on
positiivinen, ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.
Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen
suojaukseen. Lisätietoa on konsernin liitetiedossa
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin
riskienhallintaliitteessä 37.
Tuloutusperiaate
Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.
Verot
Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat
tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman
verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon
perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu
kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan
pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero
kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
TILINPÄÄTÖS 2023
196
1 Liiketoiminnan muut kulut
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Vuokrakulut
-1
-1
IT kulut
-1
-1
Ulkopuoliset palvelut
-28
-10
Muut henkilöstökulut
-1
-1
Muut kulut
-7
-6
Yhteensä
-38
-19
Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.
2 Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1–12/2023
1–12/2022
Tilintarkastuspalkkiot
-414
-1 065
Verokonsultointi
—
—
Muut palkkiot
—
—
Yhteensä
-414
-1 065
3 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. e
1–12/2023
1–12/2022
Saadut osingot
1 062
1 190
Korkotuotot
60
20
Korkokulut
-72
-86
Myyntivoitot
—
704
Valuuttatulos
3
-12
Muut
-32
-25
Yhteensä
1 020
1 792
4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Milj. e
2023
2022
Hankintameno tilikauden alussa
100
100
Vähennykset
-100
—
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
—
100
Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan
100 milj. euron lainan. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa.
Osittaisjakautumisen yhteydessä, saatuaan luvan Finanssivalvonnalta, Mandatum
lunasti lainan takaisin.
5 Muut osakkeet ja osuudet
Milj. e
2023
2022
Käypä arvo tilikauden alussa
—
795
Laskentaperiaatteen muutos
—
-200
Hankintameno tilikauden alussa
961
595
Siirto osakkuusyhtiöistä
—
368
Lisäykset
7
3
Vähennykset
-92
-5
Hankintameno tilikauden lopussa
876
961
Sampo myi rahoitusvaroja Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin
omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa ja Kalevan takuuosuudet sekä
muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia.
TILINPÄÄTÖS 2023
197
6 Muut sijoitukset
Milj. e
2023
2022
Hankintameno tilikauden alussa
696
704
Lisäykset
2 325
3 766
Vähennykset
-2 315
-3 773
Hankintameno tilikauden lopussa
706
696
Milj. e
2023
2022
Joukkovelkakirjalainat
15 
26 
Markkinaraha
590 
670 
Lainasaaminen
101 
— 
Yhteensä
706 
696 
Osittaisjakautumisen 1.10.2023 seurauksena Sampo kirjasi lainasaamisen Mandatum
Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa yleisvelkojen kohdentamiseksi.
7 Muut saamiset
Milj. e
2023
2022
Kauppahintasaamiset
— 
1 
Muut
20 
43 
Yhteensä
20 
44 
Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 20 (14) miljoonaa euroa ja konsernisaamisia
0 (29) miljoonaa euroa.
8 Siirtosaamiset
Milj. e
2023
2022
Siirtyvät korot
2
5
Muut
0
11
Yhteensä
2
16
Milj. e
2023
Käypä arvo
2022
Käypä arvo
Johdannaissopimukset
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoi-
tuksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
89
—
20
95
—
14
Yhteensä
89
—
20
95
—
14
TILINPÄÄTÖS 2023
198
9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Milj. e
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
98
1 527
273
6 766
8 663
Osingonjako
—
—
—
-2 186
-2 186
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-1 444
-1 444
Tilikauden voitto
—
—
—
1 780
1 780
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
98
1 527
273
4 916
6 814
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Milj. e
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
98
1 527
273
4 916
6814
Osingonjako
—
—
—
-1 321
-1 321
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-555
-555
Osittaisjakautuminen
—
—
—
-539
-539
Lainasaamisen osittaisjakautumisessa
—
—
—
102
102
Tilikauden voitto
—
—
—
963
963
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
98
1 527
273
3 567
5 465
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Milj. e
2023
2022
Emoyhtiö
Tilikauden voitto
963
1 780
Kertyneet voittovarat
2 604
3 136
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
1 527
1 527
Muut rahastot
273
273
Yhteensä
5 367
6 716
TILINPÄÄTÖS 2023
199
10 Osakepääoma
Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 27 Oma pääoma.
11 Muut velat
Milj. e
2023
2022
Muut
5
12
Yhteensä
5
12
12 Siirtovelat
Milj. e
2023
2022
Siirtyvät korot
29
29
Johdannaiset
20
14
Muut
23
22
Yhteensä
71
65
13 Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. e
2023
2022
Joukkovelkakirjalainat
959
1 306
Pääomalainat
1 490
1 489
Yhteensä
2 449
2 794
Lisätietoja konsernin liitetiedossa 24 Rahoitusvelat.
14 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2023 tai 2022 taseessa laskennallista verovelkaa tai
-saamista.
15 Eläkevastuut
Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla
eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.
16 Vuokravastuut
Milj. e
2023
2022
Yhden vuoden kuluessa
1
1
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa
1
1
Yhteensä
2
2
17 Muut vastuut ja sitoumukset
Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan
punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu
tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 24 Rahoitusvelat.
Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti
edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo on myöntänyt Mandatumille 280
miljoonan euron lainan, joka on nostamatta tilinpäätöshetkellä. Laina odotetaan
maksettavan takaisin neljän vuoden kuluessa sen antamisesta.
Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7).
Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröinti päättyi 30.4.2023, joten siihen liittyvä
yhteisvastuun määrä tilinpäätöshetkellä on 0 euroa (3 miljoonaa euroa).
TILINPÄÄTÖS 2023
200
18 Henkilöstön lukumäärä
2023
Tilikaudella
keskimäärin
2022
Tilikaudella
keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö
54
50
Osa-aikainen henkilöstö
1
—
Yhteensä
55
50
19 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot
Tuhatta euroa
2023
2022
Konsernijohtaja
Torbjörn Magnusson
3 139
3 328
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen
228
—
Björn Wahlroos
—
190
Christian Clausen
101
98
Fiona Clutterbuck
107
104
Georg Ehrnrooth
107
104
Jannica Fagerholm
159
152
Johanna Lamminen
45
104
Steve Langan
107
104
Risto Murto
101
98
Markus Rauramo
101
98
Annica Withchard
107
—
Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän
päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 8 446,39 euroa yhtiön osakkeiden ostoon
liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 819,48 euroa puheenjohtajan, 1 268,84 euroa
varapuheenjohtajan ja 5 358,07 euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).
20 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä
hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut
Tuhatta euroa
Lisäeläketurva
Lakisääteinen
eläke
Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet
eläkekulut
Konsernijohtaja1
869
468
1 337
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2
90
90
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3
225
225
Yhteensä
1 184
468
1 652
1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen
mukaisesti.
2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2023 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2023 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
TILINPÄÄTÖS 2023
201
21 Osakeomistukset
31/12/2023
31/12/2022
Yhtiön nimi
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB,
Tukholma, Ruotsi
100,00
1 886
100,00
1 886
Vahinkovakuutustoiminta
Topdanmark A/S, Kööpenhamina,
Tanska
48,92
1 121
48,53
1 107
Vahinkovakuutustoiminta
Hastings Group (Consolidated) Ltd,
Lontoo, Iso-Britannia
100,00
2 611
100,00
2 534
Henkivakuutustoiminta
Mandatum Holding Oy, Helsinki, Suomi
—
—
100,00
539
Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.
Tilikaudella Mandatum Oyj:n osakkeet siirrettiin selvitysmenettelyttä
osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.
TILINPÄÄTÖS 2023
202
        Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
                                                                                                                            Helsingissä, 6. maaliskuuta 2024
                                                              Sampo Oyj
                                                                          Hallitus
Christian Clausen
Fiona Clutterbuck
Georg Ehrnrooth
Jannica Fagerholm
Steve Langan
Risto Murto
Markus Rauramo
Annica Witschard
Antti Mäkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Torbjörn Magnusson
Konsernijohtaja
TILINPÄÄTÖS 2023
203
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 12. maaliskuuta 2024
Deloitte Oy
tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2023
204
Tilintarkastuskertomus
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus
0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman,
laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut 
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja
emoyhtiön liitetiedossa 2.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
riski.
TILINPÄÄTÖS 2023
205
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 20 ja 21 tilinpäätöksessä.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on 11
716 miljoonaa euroa (31.12.2022: 16 210 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä
raportoimattomat korvaukset.
Sampo-konserni alkoi soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen
ja edellisten tilikausien vertailutiedot on oikaistu. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät
vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin
mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa. Sampo-
konsernin avaava tase 1.1.2022 oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia
euroa. Verrattuna IFRS 4 mukaiseen päättävään taseeseen 61,1 miljardia, IFRS 17 mukaan
laadittu avaava tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Varausten diskonttaaminen pienensi
vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin
sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla oli vain vähäinen merkitys siirtymässä.
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio
tulevista korvausmenoista.
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa
kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
Olemme arvioineet johdon tulkintaa IFRS 17 standardin käyttöönottoon sekä sen
soveltamiseen vakuutussopimuksiin liittyen. Olemme myös arvioineet IFRS 17 standardin
käyttöönotosta johtuvia muutoksia tilinpäätökseen ja liitetietoihin.
Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT-
kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun
laskennassa käytetyt syöttötiedot.
TILINPÄÄTÖS 2023
206
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista
sekä liitetiedot 14–16 tilinpäätöksessä.
Konsernin rahoitusvarat, 15 757 miljoonaa euroa (2022: 19 565 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.  Tasolla 3 arvostus perustuu
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
asianmukaisuuden arviointi. 
Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia
vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.
Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon
arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten
analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta
saatavilla olevan informaatioon.
Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
TILINPÄÄTÖS 2023
207
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
TILINPÄÄTÖS 2023
208
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia
ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta
informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin
tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja
suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta
yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja
näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa
koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 3
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen
esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 12. maaliskuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2023
209
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Sampo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Sampo Oyj:n (y-
tunnus 0142213-3) sähköiseen tilinpäätökseen
(743700UF3RL386WIDA22-2023-12-31-fi.zip)
tilikaudella  1.1.–31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun
asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Hallituksen ja
toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF
RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS
artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS
artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan
riippumattomuus ja
laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta­
standardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
TILINPÄÄTÖS 2023
210
Tilintarkastajan
velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF
RTS:n 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2023-12-31-
fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on  annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 12.3.2024. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100
Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Copyright Sampo Oyj, Suomi.